Thermia tulee taloon...!

[Jarde]

Niin tarkennuksena silloin yöllä tutkiessani mittaria ei ollut pumppu käynnissä. Kun nyt aamulla katsoin pumpun käydessä vasemman puoleinen led paloi edelleen jatkuvasti, mutta välähti aina impulssin saapuessa. Oikeanpuoleinen error led oli kokonaan pimeänä.

Kun käyntijakson jälkeen tarkistin tilanteen, error led jatkoi kolmen välähdyksen sarjojansa edelleen kuten yöllä. Kun en löytänyt mittarin käyttöohjetta netistä valmistajan sivuilta, niin joutuu arvailemaan. Voiko syy olla siinä, että mittari ei kykene mittaamaan niin pieniä virtoja, mitä pumpulta tulee sen ollessa "lepotilassa"? Mittariin on painettu arvot 0,5 - 10(65)A.

[juippi]

Oliko niin että tuo error-led vilkahteli vaikka pääkytkin oli off-asennossa. Se ainakin vaikuttaisi oudolta, ainakin jos pidempään jää vilkkumaan ilman sähköä.

Mittarinhan voisi koittaa testata laittamalla huoltovalokosta lisävastukset manuaalikäytölle. Esim. lisälämpö 2 eli 6kW kuudeksi minuutiksi (0,1h) päälle -> mittariin pitäisi tulla 0,6 kWh lisää. Mitä pidempi seurantajakso sitä tarkempi testitulos.
Testi tietenkin edellyttää että myös lisävastukset ovat mittarin takana (yhteinen sähkönsyöttö) ja että ylimääräiset kv-pumput ovat poissa päältä. Sisäinen kv-pumppu ykkösellä vienee niin vähän että ei tarvinne huomioida.

[Jarde]

Ei sentään. Kyllä se meni kokonaan pimeäksi, kun viereisestä pääkatkaisijasta sammutin virrat. Tarkoitin sillä yöllisellä, että homma jatkui error ledissä virran palauttamisen jälkeen ennallaan kolmen välähdyksen sykleissä.

Tuon testin voisi kyllä ajaa, hyvä idea. Pitäisi kaikkien maalämpöpumpun komponenttien olla saman mittarin/syötön takana.

[seppaant]

Nyt en kyllä oikein tajua, mikä voi mättää? Olen nuo lukemat noin joka toinen päivä käynyt kirjaamassa kännykän muistioon ja ne ovat kyllä linjassa keskenään. Lukemat on siis otettu pääsähkömittarilta ja pumpun omalta sähkömittarilta, joka laitettiin asennusvaiheessa.

Jos sinulla on tallessa noita lukemia, laitahan tänne esim parin kuukauden ajalta, niin voisi vähän analysoida niitä.

Tässä trendimuodossa kolmen edellisen kuukauden tapahtumia.

- Vuorokautiset lämmitys- ja käyttövesitunnit näyttävät loogisilta.
Käyttövesi pysyy suurin piirtein vakiona
Lämmitystunnit pienenevät ilmojen lämmetessä

- Ottoteho kasvaa ilmojen lämmitessä.
Näin pitääkin käydä, koska käyttöveden osuus kokonaiskäyntiajasta kasvaa
Ottotehon kasvu lähes kaksinkertaiseksi 1,8 --> 3,4 kW ei tunnu järkevältä.
Onko kokonaiskäyntiaika "käyttötunnit" + "kv tunnit" vai sisältääkö "käyttötunnit" myös "kv tunnit" ? Oletin, että kokonaiskäyntiaika on "käyttötunnit" + "kv tunnit"

- Talousähkössä on jotain vikaa, koska menee jopa nollille tai miinukselle toukokuun puolivälin jälkeen.
Minkälaisia kulutuskohteita on taloussähköön kytketty, koska kulutus näyttää olevan selvästi lämpötilariippuvainen?

- Thermian vuorokautinen energiankulutus ei myöskään näytä järkevältä.

Mitään kerralla tapahtunutta muutosta ei ole havaittavissa, vaan jokin muuttuu vähitellen, joko pumppu tai pumpun energiamittaus
Todennäköisesti pumpun energiamittaus

ATS

[Jarde]

Kiitoksia paljon analyysista!

Kuten sanottu, mittaukset on otettu hiukan epämääräisesti, esim. mittauksen kellonaika saattaa heittää illasta aamuun peräkkäisinä päivinä, varmaan aiheuttaa hiukan heittoa.

KV tunnit ja LP:n käyttötunnit on otettu suoraan Thermian käyttöaika valikkonäkymästä ja olen ymmärtänyt, että pumpun käyntiaikatunnit sisältäisivät jo myös nuo käyttöveden tekotunnit. Ne vaan on tuotu näkyviin eriteltynä. Sanokaa muut, jos olen ymmärtänyt väärin.

Kulutuskohteina toukokuussa on käytetty tosiaan tuota maaviileäkonvektoria ja myös muutamana päivänä viime kesänä hankittua vesiautomaattia pumppaamaan pihankasteluvettä lämpökaivosta. Talven jälkeen kylläkin ensimmäistä kertaa. Muuta uutta ei mielestäni ole otettu toukokuussa käyttöön. Talvella ja kevättalvellakin varastossa oli käytössä termostaattiohjattu sähköpatteri minimilämpötila-asetuksella n. 8 astetta. Taisin kytkeä pois vasta lähempänä toukokuun vaihdetta.

Jos kyse olisi pumpusta, mikä siinä voisi näin hiljalleen "häiriytyä" :-? Miten esim. tuo konvektori, joka tuo lämpimämpää keruunestettä pumpun menopuolelle, voiko aiheuttaa hämminkiä? Eikö pitäisi kuitenkin vain parantaa tilannetta?

[seppaant]

Sanokaa muutkin kommenttinne
Minä häivyn n. viikon ajaksi muille maille huonon mokkulayhteyden taakse kullanhuuhdonnan EM-kisoihin

ATS

[258m2]

Hei

Pumpun ottotehon ei pitäisi olla sinulla niin suuri. Tarkistin oman luvun viimeisen kymmenen päivän ajalta, jolloin ottoteho oli vähän yli 4,7Kw ja pumppuhan on 16Kw.
Minunkin mielestä käyttötunnit sisältää KV tunnit Thermian näytössä.

[Matias]

Selkeintä olisi ensin suorittaa jäsen "juipin" esittämä lämpöpumpun kwh-mittarin testaus jollain tunnetulla vastuskuormalla.
Siitä näkee mittarin mittaustarkkuuden.
Vastuksien tarkka teho on yleensä hieman alle niihin leimatun tehon,ehkä jotain 5% luokkaa.

Jos kwh-mittari näyttää asiallista lukemaa vastustestillä niin sitten voisi järjestää  lämpöpumpulle tunnin (tai puolentunnin) yhtäjaksoinen käyntijakson ja tarkistaa lukemat kirjaamalla paljonko mittari näyttää lämpöpumpun kulutusta (ottotehoa) tuolta ajalta.

Noilla saisi alustavasti rajattua vika-aluetta

[saimaanranta]

Olet varmaan puhdistellut roskasihdit silloin tällöin? On lämmönjaon roskasihti aika pieni kokoinen ja helposti tuntuu vaikutus laitteiston toiminnassa jos hiukankin tukossa.
Nuo käyttötunnit on kuten kirjoitit, eli vesi tunnit on mukana kok.tunneissa, mutta näytetään erillään.
Mittausajankohdan heitto kyllä vääristää tulosta reilusti lyhyellä jaksolla. Kulutus jaettuna mittausjaksolla saadaan tuntikulutus, joka kerrotaan 24, niin tulee vrk kulutus. Excellillä pyörittelee kaavioita jne....

Oma laskentapohja jota käytän: http://aijaa.com/0069810305028

[Jarde]

Nyt on sitten testattu 6 minuutin lämpövastustesti ja mittariin tuli kuinka ollakkaan 0,6 kWh lisää.

Seuraavaksi testasin tuon pumpun puolen tunnin manuaalitestin ja kulutuslukema oli 0,9 kWh eli tunnille 1,8 kWh. Vaikuttaa siis OK:lle siltä osin.

Mutta...

Huomasin kurkatessani Thermian kiertovesipumppujen tehoja, että keruuliuoksen pumppu kävi vain 50% teholla. Sen jälkeen kävin kurkkaamassa lämpötiloja keruupiirissä. Paluu +5 astetta sekä meno pääsääntöisesti -3 ja -4 asteen välillä, vasta viimeisen 5 minuutin aikana pompsahti +2 asteeseen. Eli erotus 8 astetta keruupuolella ja siellä kuitenkin haetaan 3 asteen erotusta.

Mistäs tämä nyt kertoo vai teinkö testin liian nopeasti sen lämpövastustestin jälkeen (noin parin minuutin päästä)?

[258m2]

Varmaan kannattaisi testata vielä sitä maaviileää siten, että on kytketty pois (ja maaviileän kiertopumppu kiinni) ja sitten maaviileän kanssa, miten pumppu ja meno-paluu lämmöt käyttäytyy lämmitysjakson aikana eri variaatioissa. Ja voisiko mahdollisesti olla ilmaa keruupiirissä, kun konvektori otettu käyttöön? Tämä ihan arvaus.

Vastustestin ei pitäisi vaikuttaa millään tavalla keruunesteiden lämpötiloihin.

[Jarde]

Keväällä oli jotakin hässäkkää tuon pumpun kulutuksen kanssa eikä ongelma koskaan oikein selvinnyt, mutta nyt syksyllä homma tuntuu luultavasti "normalisoituneen". Keväällä selvittelyä hankaloitti liian epäsäännöllisesti otetut mittausarvot. Nyt on sitten dataa joka päivältä ja vielä noin 30 minuutin tarkkuudella samaan aikaan puolen yön maissa hiukan ennen vuorokauden vaihtumista.

Käyrä ollut koko ajan 26. Marraskuussa mlp-pumppu vei täällä sähköä 316 kwh. Vrk keskikulutus 10,53 kw. Keskilämpötila +1,9c. Tunteja 153, joista kv:tä 17 t. Käyntisuhde 21,3 %. Vuosi sitten meni tasan sama lukema 316 kwh keskilämmöllä +3,5c, tunteja silloin 157, joista kv:tä 25 t.

Jos SEPPAANT vielä haluaisit analysoida dataa, niin voisin lähettää Excel-taulukon muodossa uudelleen syksyllä kerättyä tietoa...?

Pirkanmaalla joulukuu alkoi -10c pakkasilla, maassa lunta kuitenkin 10-15 senttiä ja koko ajan tulee lisää. Ja kunnon tuulien kanssa, luvattu maanantai-aamuksi jo 22 astetta pakkasta.... Nopea lämmönpudotus kovan myrskyn kanssa tuntui ja lämmöt sisällä nitkahtivat 19-20 asteeseen. Muutin käyrää pykälällä nyt 27:ään kun on luvattu melko kovia pakkasiakin. Takkaa on poltettu marraskuussa 4-5 pesällistä.

[saimaanranta]

Taas ollaan lähes samoissa lukemissa marraskuun osalta. Ainut ero tuo kv:n osuus, mulla 10 tuntia enemmän.Johtuunee kv-kierrosta... Mutta kk kulutuksessa eroa meillä vain 1kwh ! Lämpötiloissa 0,7c ero, täällä ollut hieman kylmempää. Lukemat omasta mittarista aamuisin. Sääaseman lukema marraskuulle Lappeenrannassa +2,0c keskilämpö. Eli jos siihen vertaa ollaan taas samoissa.
Nyt kun ulkona -10c ollut pari päivää, vrk kulutus pyörii 16 kwh tuntumissa. Varsin kohtuullisesti menee kuitenkin 

[Jarde]

Hyvää Uutta Vuotta 2013 kaikille tasapuolisesti!

Uusi vuosi alkanut täälläkin lauhana ja vetisenä, +3 astetta.

Joulukuussa pumpun kulutus oli 346 kWh. Käyttötunnit 278, joista käyttövettä 19 tuntia. Kuukauden keskilämpötila -8,3 c. Käyrä edelleen heti joulukuun alussa muutettu 27.
Vertailuksi 2011 joulukuun tiedot: pumpun kulutus 379 kWh , käyttötunnit 196, joista käyttövettä 16, kk:n keskilämpötila 0,7, käyrä 26. Nyt ei kyllä oikein aukea, miksi kulutus on jopa pienempi kuin viime vuonna?

Vuosijaksolla 1.1 - 31.12.2012 maalämpöpumpun kulutus oli 3614 kWh, joka sisältää kaikki järjestelmän kiertovesipumput mukaanlukien hullunkierto.
Talon muu sähkö 4953 kWh. Kokonaissähkönkulutus näin ollen 8567 kWh.

Veden kulutus 79 m3. Pumpun käyntitunnit 1719, joista käyttövettä 274 tuntia. Kv:n osuus siis 15,9 %.

Pumpun vuosikulutus / käyntitunnit antaa lukemaksi 2,10.

[saimaanranta]

Olisiko lukuvirhe? Aika pieni muutoin tuo kulutus  joulukuun osalta. Itselläni meni  556 kwh/ 276 tuntiin. josta käyttövettä 28t. Ulkona -10,2c keskilämpö. Vuositasolla suht. lähellä ollaan. 3473 kwh mlp sis. kiertop. Tunnit 1485/ 305. Kv-osuus 20,6%. Kwh jaettuna tunneilla 2.34. Talon muu sähkö 6193 kwh.
Oma joulukuun lukema tietoisesti suurempi, tuli tehtyä testiä. Juttua toisaalla....

[Jarde]

Lukuvirhe se ei voi olla, olen nimittäin kesän lopulta asti joka ikinen päivä käynyt lukemassa sekä päämittarin että tuon maalämpöpumpun oman sähkömittarin ja vieläpä puolen tunnin sisällä samaan aikaan hiukan ennen vuorokauden vaihtumista.

Eikö kulutus voi olla noin pieni eli onko tässä pakko alkaa epäilemään tuota pumpun asennuksen yhteydessä asennettua omaa sähkömittaria?

Ja jos näin on, millä ilveellä voisin tarkistaa tuon mittarin toiminnan oikeellisuuden? Pitkässä juoksussa vuositasolla mittarin lukemat näyttävät olevan linjassa. Silloin huhti-toukokuussa oli taas lukemat melko korkeita.  Silloinkin epäiltiin jotain, mutta en päässyt siihen ongelmaan oikein käsiksi. Jos se toimii viallisesti vain satunnaisesti, miten siihen voisi päästä kiinni?

Laitanpä seuraavaan viestiin taulukon pumpun päivätason kulutuksista ja lämpötilasta joulukuussa. Olisin kiitollinen jos kommentoisitte mikäli näyttää epätavallisen vinksallaan olevilta ?   

[juippi]

Joulukuun lukemista voi laskea keski(otto)tehon 346kWh/278h=1,24kW

Jos tuossa on vielä kiertopumput mukana, niin ei oikein tunnu mahdolliselta.

[Renoo]

Eikö kulutus voi olla noin pieni eli onko tässä pakko alkaa epäilemään tuota pumpun asennuksen yhteydessä asennettua omaa sähkömittaria?

Ei voi olla noin pieni kulutus noilla tunneilla. Sinulla vei marraskuussa 316 kW ja 153h = keskiottoteho 2,06 kWh ja tämä lukema on aika linjassa muiden 8 kiloisten thermialaisten täällä foorumilla.

Joulukuussa 346 kWh ja  278h = keskiottoteho 1,24 kWh joka ei voi pitaa paikkaansa, tulisihan tuosta Copiksi jotain käsittämätöntä luokkaa 6,5.

Oikeampi kulutus olisi noin 570 kWh.

Olisiko tuosta omasta kWh mittarista pudonnut 1 vaihe pois...en tiedä.

[peki]

Joulukuu oli niin lauhaa ettei pumpun tarvinnut ottaa valtakunnanverkosta virtaa kun joka toinen tahti.

[Seagear]

Ei voi olla noin pieni kulutus noilla tunneilla. Sinulla vei marraskuussa 316 kW ja 153h = keskiottoteho 2,06 kWh ja tämä lukema on aika linjassa muiden 8 kiloisten thermialaisten täällä foorumilla.

Joulukuussa 346 kWh ja  278h = keskiottoteho 1,24 kWh joka ei voi pitaa paikkaansa, tulisihan tuosta Copiksi jotain käsittämätöntä luokkaa 6,5.

Oikeampi kulutus olisi noin 570 kWh.

Olisiko tuosta omasta kWh mittarista pudonnut 1 vaihe pois...en tiedä.

Komppaan Renoota. Meillä pumpun vuosikulutus noin kaksinkertainen eli 7000 kWh. Joulukuun lukemat 1157 kWh ja 500h eli keskiottoteho 2,31 kW ilman kv-pumppuja. Kv-pumppujen kulutus 24h * 0,046 kW + 1h * 0,0xx kW eli suunnilleen 1,15 kWh/d eli 36 kWh/kk.

[Jarde]

Kiitos hyvistä kommenteista!

Tässä on liitteeksi kerätty koko vuoden 2012 Thermian kulutus- ja käyntitiedot Exceliin kuukausitasolla tiivistettynä sekä kuukauden keskilämpötilat. Lukujen perusteella taulukkoon on laskettu mm. keskimääräinen ottoteho, käyttöaste ja käyttöveden osuus.

Kuten huomaatte luvut ovat vuositasolla linjassa, mutta toukokuun ja joulukuun ottoteholukemat ovat täysin poikkeavia ja siis päin prinkkalaa.

Koska pumpun oma sähkömittari on kerran kenkkuillut ainakin näinä kuukausina, laskin korjatut kulutuslukemat näille kuukausille käyttämällä lähellä vastaavaa keskilämpötilaa olevien kuukausien ottoteholukemia. Eli toukokuun osalta kesäkuun ja syyskuun keskiarvosta laskettua ottotehoa ja joulukuun osalta helmikuun ottotehoa.

Tässä on se ikävä puoli, että en voi tietää milloin sähkömittari on päättänyt kenkkuilla ja milloin ei. Eli vain suuntaa antavasti voi tällä hetkellä katsoa näitä lukemia. Luottamus on mennyttä 

Olisiko jollakulla ideoita, mitä tuolle sähkömittarille voi tehdä? Onko kyseessä todellakin viallinen yksilö vai voiko esim. asennuksessa olla joku pielessä? Yritän laittaa kuvan tuosta sähkömittarista seuraavaan viestiin, mikäli osaan.

[Jarde]

Tässä liitetiedostoina pari kuvaa ko. sähkömittarista ja sen asennuksesta, josko kellään heräisi mitään ahaa-elämyksiä...

Sähkömittarin tiedot löytyvät tuolta kesäkuulta tästä samasta ketjusta.

Vinkeistä etukäteen nöyrästi kiittäen...

[Matias]

josko kellään heräisi mitään ahaa-elämyksiä...

Tuollainen epäilys heräsi.......


Tuolla kesäkuun viestissä oli mittarin tyyppi Shell Count EEM34-3X65A

Valmistajan manuaalin mukaan tuolle mittarille pitäisi olla 3X230V AC jännite.

Meillä Suomessa verkkojännite on 3X230/400V AC

Tarkista kwh-mittarin etulevystä kumpi jännitearvo siihen on leimattu?

Jos mittarin leimattu jännite on tosiaan 3X230V AC niin on pieni epäily että omituiset mittari/kultuslukemat voisi johtua tästä?(Väärä jännite)

Foorumin jäsen "juippi" vaikuttaa olevan hyvin perillä näistä asioista niin ehkä voisi kommentoida tätä

http://www.iskraft.is/Uploads/document/baeklingar/T%C3%B6flubundadur/Schellcount-meters_englisch_1.pdf

sivulta 7

[juippi]

Aika oudolta kuulostaa, jos toukokuussa näyttää liikaa ja joulukuussa liian vähän. Tuo on kuitenkin perinteinen rullamittari, mutta kai se mittarivikakin mahdollista on.

Jos jännite olisi väärin niin heittoa tulisi koko ajan. En oikein jaksa usko siihenkään. Ko. mittarivalmistaja jostakin syystä ilmoittaa noiden suoraa virtaa mittaavien mittareiden jännitteen noin. Epäsuorasti mittaaville näköjään on ilmoitettu 3x230/400. Mulla on itsellä Revalco ja siihen on leimattu 3x230/400.

Näyttämän saa kyllä testattua kun laitat pumpun vastuskäytölle, esim. 6kW 15min ajan pitäisi kerryttää lukemaa 1,5kWh. Sekään ei kyllä paljasta ajoittaista vikaa.

[seppaant]

Kuten huomaatte luvut ovat vuositasolla linjassa, mutta toukokuun ja joulukuun ottoteholukemat ovat täysin poikkeavia ja siis päin prinkkalaa.

Koska pumpun oma sähkömittari on kerran kenkkuillut ainakin näinä kuukausina, laskin korjatut kulutuslukemat näille kuukausille käyttämällä lähellä vastaavaa keskilämpötilaa olevien kuukausien ottoteholukemia. Eli toukokuun osalta kesäkuun ja syyskuun keskiarvosta laskettua ottotehoa ja joulukuun osalta helmikuun ottotehoa.

Tässä on se ikävä puoli, että en voi tietää milloin sähkömittari on päättänyt kenkkuilla ja milloin ei. Eli vain suuntaa antavasti voi tällä hetkellä katsoa näitä lukemia. Luottamus on mennyttä 

Katselin tuota Exell-taulukkoa ja laskeskelin vielä vähän lisääkin.
Näyttää siltä että käyntiaika käyttäytyy loogisesti sekä ulkolämpötilan että lämmitystarveluvun funktiona.
Kuukausienergialukemat sitävastoin ovat epäloogisia toukokuun ja joulukuun lisäksi maalis-, huhti- ja lokakuussa.

Tuomio: Mittari näyttää vähän mitä sattuu -> heitä kaivoon.

liitteenä lisäilty Exel-kaavio

[JPH]

Kyseiset mittarit eivät tietääkseni ota huomioon jännitteen laskua ja nousua kuten oikeat kwh-mittarit. Mittaavat vain kulkevan virran ja laskevat kulutuksen 230V jännitteellä. Jos talo on pitkän ja alimitoitetun linjan päässä voi lämmityskaudella jännite pudota ajoittain alle 220V:n. Tiedä sitten onko tässä tapauksessa siitä kyse...

[juippi]

Kyseiset mittarit eivät tietääkseni ota huomioon jännitteen laskua ja nousua kuten oikeat kwh-mittarit. Mittaavat vain kulkevan virran ja laskevat kulutuksen 230V jännitteellä. Jos talo on pitkän ja alimitoitetun linjan päässä voi lämmityskaudella jännite pudota ajoittain alle 220V:n. Tiedä sitten onko tässä tapauksessa siitä kyse...

Ei se kyllä noinkaan voi olla. Siinä tapauksessa jäisi cosfii myös huomioimatta, koska vaiheensiirtokulmaa ei voi pelkästä virrasta mitata. Kyllä tuohon mittariin myös nollajohdin kytketään ja vaiheet se ottaa noista in-liittimistä.

Kyllä kallistun Seppaantin mielipiteeseen. Mittari vaihtoon. Carlo Gavazzilla on hyviä digitaalisia, josta saa hetkelliset tehot ym. herkkua.

[JPH]

Voi olla että tässä tapauksessa johdu siitä. Asennan vaan töikseni kwh-mittareita niin on joskus tullut vastaan että ei lukemat täsmää ja asikashan uskoo ennemmin din-kisko asennettua 20€ mittaria kuin tarkastusmitattua sähkölaitoksen mittaria :-D

[Matias]

Asennan vaan töikseni kwh-mittareita

Täytyypä nyt kysäistä kun sattui mittarimonttööri linjoille että onko etäluettavissa kwh-mittareissa(Kamstrup 382L-) jokin ominaisuus kun mittarin näytöllä lukemat menee välillä eri tahtiin kuin sähkölaitoksen nettisivujen vrk-kulutuslukemat.

Esim 4.12.2012 meidän mittari näytti vrk kulutukseksi 59kwh ja KSOY:n nettisivuille saman vrk:n kulutus oli 44kwh.

Seuraavana päivänä 5.12.2012 meidän mittarin vrk kulutus oli 28 kwh ja KSOY:n nettisivuille sama 44kwh.

Sitten 6.12.2012 lukemat taas alkoi mennä samaan tahtiin eli meillä 41kwh ja KSOY:n sivuilla 42kwh.

Aikaisemmin ja myös sen jälkeen mittarilukemat on täsmänneet,pienet erot johtunee eri kirjausajankohdista.

Jotenki olisi helppo ymmärtää jos nettisivujen lukemat poikkeaisi ja ne tasattaisiin esim yhteysongelmien takia mutta toisinpäin tapahtuva vrk-kulutus poikkeama vähän ihmetyttää.

Takavuosina kun suomessa oli suurempia teollisuulaitoksia toiminnassa niin niissä oli kelloissa sellainen systeemi että oli yksi pääkello jonka tahtiin pitkin tehdasta seuraajakellot toimi minuuttipulsseilla joita pääkello lähetti kerran minuutissa.

Näissä oli minuuttia vaille täyden tunnin sellainen seuraajakellojen tarkistustoiminta että jos seuraajakello oli edellä niin se pysähtyi odotti oikeaa aikaa tuossa minuuttia vaille täyden tunnin.

Jos seuraajakello oli jäljessä oikeasta ajasta niin minuuttia vaille täyden tunnin se ajoi itsensä oikeaan aikaan tuon tasausminuutin aikana.

Onko näissä kwh paikallis ja etäluenta toiminnoissa jotain samantapaista automaattista kontrollia jolla jommankumman mittauksen lukemapoikkeamat tasataan?


edit:liittenä ko viikon koti- ja etälukemat.Kotilukemat kirjattua klo 09.00 aamulla ja etälukemat klo 24.00,tästä johtuu pienehköt erot

[JPH]

Itse asiassa sähköyhtiössä jossa työskentelen on käytössä juuri samat mittarit ja rassaan noita päivittäin mutta oudolta kuulostaa tuollaiset ristiriidat lukemissa. Onko mittarin kello ja päivämäärä oikein? Onko lukemat täsmännyt pitemmällä aika välillä? Kyseinen mittari lähettää öisin lukemat palveluntuottajan kautta sähköyhtiölle, joko suoraan 3g/gsmverkon kautta tai toisen mittarin ja keskitimen kautta riippuen mittari tyypistä. Lukemien lähettämisen yhteydessä kellon aika ja pvm pitäis tahdistua järjestelmän kanssa. Mittari muistaa usean kuukauden päivä ja tuntikulutuksen yhteysongelmien varalta.

[Matias]

Onko mittarin kello ja päivämäärä oikein?

On oikein

Onko lukemat täsmännyt pitemmällä aika välillä?

On täsmännyt ihan nappiin,tämä etäluettava vaihdettiin 2012 toukokuussa ,sitä ennen tuli kirjattua kulutuslukemat joka aamu vihkoon vuodesta -98 alkaen kun epäilytti lämpöpumppukauppiaan tarinat pienestä kulutuksesta.

Luultavasti sillä tämä tuli esille kun 5.12-2012 oli n -18 pakkasta ja kotimittari näytti että olisi mennyt vain 28kwh/vrk.
edit:Tämä siis koko talon kulutus,jälkimittari lämpöpumpulla muuten näytti suurempaa vrk kulutusta kuin tämä Kamstrup jonka läpi kaikki sähkö menee

Mittari muistaa usean kuukauden päivä ja tuntikulutuksen yhteysongelmien varalta.

Sitä arvelinkin,onkohan näissä jokin "synkronointi" että pidemmällä aikavälillä kotimittarin ja etäluennan lukemat tasoittuu,tarkoitan jotain sellaista että jos nuo lukemat poikkeaa niin jollain aikavälillä ne tasoittuu ja molemmat näyttää samaa kulutusta?

[peki]

Mulla piti kolmen kuukauden etälasku paikkansa 7 kwh tarkkuudella. Syyttäisin tässä manuaalista luentaa..
Mites tuo loisvirta? Oli aika paljon puhetta siitä kun kaikki laitto energiasäästö- ja nykyisin ledejä.
Isot firmat maksavat jo nyt tosta jotain sakkoo.

[juippi]

Mulla piti kolmen kuukauden etälasku paikkansa 7 kwh tarkkuudella. Syyttäisin tässä manuaalista luentaa..
Mites tuo loisvirta? Oli aika paljon puhetta siitä kun kaikki laitto energiasäästö- ja nykyisin ledejä.
Isot firmat maksavat jo nyt tosta jotain sakkoo.

Loistehosta ei toistaiseksi ainakaan suoranaisesti veloiteta pienkuluttajia, siis kulutusperusteisesti. Toki me kaikki siitä maksetaan sähköyhtiölle hintojen katteessa.

Isommilla sähkönkäyttäjillä mittarissa pyörii toinen lukema loisenergialle ja siitä maksetaan myös. Tosin tuon loistehon voi myös hoitaa kompensoinnilla, jolloin se ei pyöritä kulutusmittaria.

[Jarde]

Kiitos kaikille vastaajille!

Vaihtoonhan tuo mittari taitaa mennä, onko mitään edullista ja toimivaa sopivaa mittaria kenelläkään mielessä tuohon DIN-kiskoon?

Ja kiitos myös SEPPAANTille hienoista lisälaskennoista Exceliin. Kaikki kaaviot eivät mulle oikein auenneet, mutta pääasia oli se, että tuo mittari on oikeasti sökö enkä enää pähkäile, mikä ongelman aiheuttaa.
Toinen tärkeä asia tietysti on se, että tuo korjattu vuosilaskelma oli kuitenkin oikean suuntainen ja pumppu toimii niinkuin pitääkin ja kulutus pumpussa kaikkine kiertovesipumppuineen on ilmeisesti kuitenkin kohdillaan. 

[Matias]

Jos tuon Jarden kwh-mittarin kytkentää tutkitaan perusteellisemmin tai vaihdetaan uusi mittari tilalle niin olkaas tarkkana ettei vaihejärjestys muutu.

Jos vaihejärjestys muuttuu niin kompressorin pyörimissuunta muuttuu ja voi tulla vahinkoa

[maakunnantie]

Revalco on ihan ok! Olen pistänyt niitä useampia ja tuntuis pelaavan. Itse testasin omani kotona. Ihan saman näytti kuin Fortumin mittari. Niitä saa  myös pulssilähdöillä  loggaukseen (logtemp).

[Jarde]

Tervehdys pitkästä aikaa.

Ja kiitos aikaisemmasta avusta kulutusmittari-ongelman kanssa!
Meni jokunen aika mittarin valinnassa ja lopulta asennus saatiin tehtyä vasta 3. päivä maaliskuuta, mutta loppu hyvin kaikki hyvin.

Mittariksi tuli Ahlsellin A-Collection EM23-DIN (käytännössä sama tuote kuin Carlo Gavazzin vastaava). Mittari kykenee näyttämään kertyneen ja hetkellisen kulutuksen (kWh ja kW) lisäksi eri vaiheiden sen hetkisen virrankulutuksen (A) sekä kertyneen että hetkellisen pätötehon (kvarh ja kvar).

Ensimmäinen asia:
Osaisiko joku sähköpuolesta perillä olevista palstalaisista kertoa, miten noita eri vaiheiden virrankulutuksen sekä pätötehon seurantalukuja voisi hyödyntää?

Toinen asia:
Pudotin vuoden vaihteen tienoilla käyttöveden alaraja-käynnistysarvoa muistaakseni 42 asteesta 35 asteeseen. Nyt on käyttövesituntimäärä pudonnut radikaalisti, mutta pumpun käyttötunnit lisääntyneet roimasti.

Olen huomannut, että G2:n HGW-toiminto on ollut tuosta muutoksesta lähtien melko usein käytössä ja taloa lämmitettäessä osa lämmityksestä on ohjautunut myös käyttöveteen. Kulutusarvojen seuranta on ollut tuosta mittarin vaihto-operaation hitaudesta johtuen ollut puutteellista, mutta nyt maaliskuun luvut menevät näin:

                  01.- 21.3.2012     01.- 21.3.2013
Tunnit                    134                     193
Käyttövesitunnit      16                         8
Kulutus                    259                  358,7
Keskilämpötila           -1,7                 -7,7


Nuo lukemat viime vuoteen eivät ole oikein vertailukelpoiset johtuen tämän kuluvan maaliskuun kylmyydestä verrattuna viime vuoteen. Helmikuultakin on lukemia ylhäällä, mutta luotettavuus on mitä on tuon edellisen kulutusmittarin ongelman takia.

Joka tapauksessa pumpun käyttötuntien määrä on kasvanut reippaasti. Aikaisemmin, kun käyttöveden ala-raja käynnistysarvo oli ylempänä, pumppu teki pääsääntöisesti käyttövettä kerran päivässä. Nyt se tapahtuu huomattavasti harvemmin, mutta pumpun käyntituntien määrä on kasvanut, kun käyttövettä tehdään talon lämmittämisen ohessa.

Ymmärtäisin ja uskoisin että pumpun kokonaissähkönkulutus laskee, mutta onko tämä oikea suunta, tähänkö pitää tähdätä? Käykö niin, että pumpun käyntiaikojen kasvaessa sen rasituskin lisääntyy ja kompuran vaihto tulee aiemmin vastaan kuin kuuluisi? Vai löytyykö jostain "kultainen keskitie" minkä tavoitteleminen olisi järkevää?

Liitteenä kuva Thermia G2:n käyttövesi asetusnäytöstä.

[ylläpito on poistanut liitteen]

[juippi]

Ajattelisin niin että kun on ollut kylmempi maaliskuu kuin viimevuonna ja käyttötunteja täten enemmän, niin silloin on käyttövesi lämmennyt siinä ohessa tulistuslämmmöllä ja varsinaiset kv-tunnit täten jääneet pienemmiksi. Tuskin tuo kv-lämmityksen alarajan lasku on kv-tunteihin paljoakaan vaikuttanut. Lämmitysjaksoja tulee harvemmin, mutta ovat sitten pidempiä eli vaikutus on +- nolla. Sam68 varmaan korjaa jos olen väärässä.

Enpä kanssa keksi miten kWh-mittarin hienoiksia voisi hyödyntää. Tärkeimmät mielestäni ovat energia (kWh) ja pätöteho (kW). Virtanäyttämästä nyt näkee ainakin miten paljon sulakkeita kuormitetaan. Eli jos on 16A sulake ja kulutus vaikka 17A, niin jotain pitää alkaa pudottamaan pois päältä. Loisteho (kVAr) näyttää sen osan kulutuksesta joka kasvattaa virtaa mutta ei hyödytä ketään vaan ainoastaan kuormittaa verkkoa. Itselläni on Revalco, jossa pelkkä mekaaninen rulla-kWh ja hieman harmitta kun ei siitä muuta näe.

[seppaant]

                  01.- 21.3.2012     01.- 21.3.2013
Tunnit                    134                     193 ---->  193/134 = 1,44
Käyttövesitunnit      16                         8
Kulutus                    259                  358,7 ---> 358,7/259 = 1,38
Keskilämpötila           -1,7                 -7,7

Lämmitystarveluku    392,7              518,7 ---> 518,7/392,7 = 1,32

Kulutus ja käyttötunnit ovat kasvaneet samassa suhteessa kuin lämmitystarveluku.
Ainakin kulutuksen voi laittaa kylmän maaliskuun tiliin

ATS

[Jarde]

Laitoinpa vielä liitteeksi vertailutietoina kolmen ensimmäisen kuun tiedot tältä ja viime vuodelta. Päivitetty nyt tilanne koko maaliskuun osalta.

Jos vertaa käyttövesitunteja viime ja tältä vuodelta, on niiden lasku merkittävä tähän mennessä, myös ottoteholukemat ovat pudonneet ja kokonaiskäyttötunnit ovat lievästi nousseet. Eli ilmeisesti ainakin kylmällä kaudella HGW tuottaa siinä talon lämmityksen ohessa käyttövettä ja parantaa sitä kautta ottoteholukemia sekä lisää lievästi kokonaiskäyttötuntien määrää.

Joten voidaanko johtopäätöksenä pitää, kun veden kulutustottumukset eivät ole muuttuneet ja pudotin tammikuun alussa puolenvälin paikkeilla käyttöveden teon käynnistys ala-arvoksi 35 astetta, että muutos säästää energiaa? Tietenkin lämmitystarpeen vähentyessä myös HGW-etua menetetään.

Ilmeisesti etu olisi merkittävämpi, jos olisi patteritalo, mutta kai tästäkin jotakin säästöä syntyy:) Vielä kuitenkin mietityttää, kannattaako muutos, jos se rasittaa kompressoria enemmän?