Lämpöässä V9.0 203 ja kulutuspiikit

[KptKauhu]

Päivää,

Tässä nyt tämän viikkoa asusteltu omakotitalossa ja rupesin seuraamaan talon sähkönkulutusta. Huomannut että nyt läpi vuorokauden toistuu outoja kulutuspiikkejä 2-3h välein. Oli kotona ketään tai ei. Nyt alan epäilemään maalämpökonetta tähän asiaan. Vanhaa talon omistajaa jututin ja hän vaan totesi ettei hän ole koskenut kyseiseen laitteeseen 10 vuoteen. Siellä se on nurkassa toiminut.

Tällä viikolla ollut + kelejä ja -10 asteen kelejä ja päivärytmi on aina sama. 2-3h kulutuspiikkejä. Tyyliin:

klo 11 3,6kwh
klo 12 0,9kwh
klo 13 2 kwh
klo 14 3,76 kwh
klo 15 0,86 kwh
klo 16 3,5 kwh

Ja tätä rumbaa kellon ympäri. Nyt tarvitsisin apuja, että mistä tätä asiaa lähtee purkamaan auki.

Tiedot:
170m2 2-kerroksessa
Alakerta lattialämmitys ja yläkerta pattereilla
Lämpöässä v.9.0 203 (2010)

Maalämmön säädöt (entisen omistajan)
Yöalennus 0
Minimiraja 15
Maksimiraja 45
Syyskuivaus 1
Vent.kesäsulku 20
Var. Ylämin 55
Var Alamin. 45
Sähköyläero 10

Varaaja yläero ja alaero 6

Maalämmön säädöt ( Omat säädöt, ei muutosta kulutukseen)
Yöalennus 0
Minimiraja 15
Maksimiraja 45
Syyskuivaus 1
Vent.kesäsulku 20
Var. Ylämin 50
Var Alamin. 35
Sähköyläero 10

Varaaja yläero ja alaero 6

[KptKauhu]

Tuossa kun nyt lähti kompura pyörimään ja rupesin tutkimaan noita kuumakaasu dataa:
En tiedä kuinka kauan kompura kerkesi olla päällä (veikkaan 5-10 min) ennen kuin huomasin ja aloin sitten käydä tasaiseen katsomassa

Alussa:

Varaaja ylä 50
Varaaja ala 38
Kuumakaasu 73

Varaaja ylä 49
Varaaja ala 41
Kuumakaasu 91

Varaaja ylä 46
Varaaja ala 45
Kuumakaasu 97

Varaaja ylä 48
Varaaja ala 48
Kuumakaasu 103

Ja lopussa ( kompura sammui)

Varaaja ylä 51
Varaaja ala 51
Kuumakaasu 108

En tiedä tämän Lämpöässän toiminta logiikkaa. Onko normaalia että tuo varaaja ylän lämpötila lähtee laskemaan kompuran käydessä tovi ja vasta kun varaaja ala ja varaaja ylä saavuttaa saman lämpötilan lähtee ne nousemaan yhdessä.

[seppaant]

En tiedä tämän Lämpöässän toiminta logiikkaa. Onko normaalia että tuo varaaja ylän lämpötila lähtee laskemaan kompuran käydessä tovi ja vasta kun varaaja ala ja varaaja ylä saavuttaa saman lämpötilan lähtee ne nousemaan yhdessä.

Samanlaista ongelmaa kuin @mölökillä
Saako tähän vuosimalliin kytkettyä Trends'in?
Jos saa niin laita se piirtään käyriä niin nistä asia selviää helpommin

ATS

[KptKauhu]

No niinpäs näyttää olevan ihan sama ongelma.

Tosin itse en ole ihan noin seppä säätämään näitä laitteita joten on pakko tilata joku huoltoukko katsomaan ja toivoa että ymmärtää jotain tämän asian päälle

[mölökki]

Moro,
nuo piikit vaikuttaa minusta normaaleilta maalämpöpumpun käyntijaksoilta.
Tuossa v7 tulistusongelmaketjussa voit vilkaista pumpun käyntiä kuvasta trend3 ja vähän alempana vastaava kuva sähkön kulutuksesta.
Aikoja vertaamalla näkee, että pumppu on päällä silloin, kun nuo kulutuspiikit tulevat.

Mutta tuo lämpöongelma vaikuttaa vastaavalta, mikä minulla on päällä.

[KptKauhu]

Moro,
nuo piikit vaikuttaa minusta normaaleilta maalämpöpumpun käyntijaksoilta.
Tuossa v7 tulistusongelmaketjussa voit vilkaista pumpun käyntiä kuvasta trend3 ja vähän alempana vastaava kuva sähkön kulutuksesta.
Aikoja vertaamalla näkee, että pumppu on päällä silloin, kun nuo kulutuspiikit tulevat.

Mutta tuo lämpöongelma vaikuttaa vastaavalta, mikä minulla on päällä.

Joo tutkin ihan samaa. Kiitoksia infosta.

Lähinnä mikä itseäni mietityttää, että mitenkä tämän järjestelmän pitäisi toimia jos se olisi kunnossa?

Syklit toimisi kuten aikaisemmin, mutta kompura varmaan jauhaisi lyhyemmän ajan ja tulistin tukisi ylävaraajan lämmitystä? Vai minkälainen olisi ns. "normaali" toiminta.
Nythän taitaa tuo kompura jauhaa sen reilu 50 minuuttia yhtä syöttöä vaikka kukaan ei vettä käyttäisikään ( tai olisi edes käyttänytkään)

[mölökki]

Syöhän ne patterit ja lattialämmitys lämpöä tod.näk. sitä enemmän mitä kylmempää on.
Riippuen lämmityskäyrän asetuksista.
Kun on hintsusti plussan puolella, minulla saattaa olla 5-6 tunninkin taukoja, jos ei käy suihkussa.

Olen antanut itseni ymmärtää aiempien kirjoitusten perusteella,
että yläosan tulisi olla jonkun verran lämpimämpi, kuin alaosan, kun pumppu pysähtyy,
ja laite toimii oikein.
Käyntijakson pituuteen vaikuttaa sitten kuinka kuumaksi vesi halutaan ja kuinka viileäksi sen annetaan jaksojen välillä jäähtyä.

[KptKauhu]

Syöhän ne patterit ja lattialämmitys lämpöä tod.näk. sitä enemmän mitä kylmempää on.
Riippuen lämmityskäyrän asetuksista.
Kun on hintsusti plussan puolella, minulla saattaa olla 5-6 tunninkin taukoja, jos ei käy suihkussa.

Olen antanut itseni ymmärtää aiempien kirjoitusten perusteella,
että yläosan tulisi olla jonkun verran lämpimämpi, kuin alaosan, kun pumppu pysähtyy,
ja laite toimii oikein.
Käyntijakson pituuteen vaikuttaa sitten kuinka kuumaksi vesi halutaan ja kuinka viileäksi sen annetaan jaksojen välillä jäähtyä.

Lähinnä mietin tuota ,että mitenkä tuon järjestelmän pitäisi toimia kun kompura käynnistyy ja alkaa nesteiden lämmitys.
Eli kuumakaasu lähtee nousuun. Niin pitäisikö noiden ylä ja ala-arvojen nousta ns. itsenäisesti ylöspäin? Tai mitenkä sen nyt selitän eli kun ilmeisesti tuon varaaja_ala ei pitäisi nousta tuonne varaaja_ylä lämpötiloihin tai ainakaan olla se ylävaraajan nostava tekijä, jos nyt ymmärsin ongelman oikein.

 

[mölökki]

Löytyykö tästä vastaus kysymykseesi:
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=10822.msg139203#msg139203

[seppaant]

Laitetaanpa vielä tännekin Matiaksen ansiokas selostus L-Ässä V-mallin toiminnasta

Mikä yläero ja alaero?

Ylämin asetus on vain ylävaraajan veden  lämpötilan pitämiseksi sopivan kuumana
Yläero asetuksella säädetään ylävaraajan hystereesi,siis montako astetta(yläero/2) ylävaraajan lämpötila saa laskea alle ylämin asetuksen että kompressori käynnistyy ja alkaa lämmittämään ylävaraajan vettä tulistinvaihtimella.
Yläero vaikuttaa samalla tavalla kompressorin pysäyttämiseen eli ylävaraajan lämpö saa mennä korkeammaksi ylämin lämpötilasta sen astemäärän verran mikä yläero jaettuna kahdella on

Jos yläero on 6 astetta niin se jaettuna kahdella on 3 astetta.

Jos ylämin on 43 astetta niin kompressori kaynnistyy kun ylävaraajan veden lämpö laskee 40 asteeseen(43-3=40)
Noilla asetuksilla kompressori pysähtyy ylämin ohjauksella kun ylävaraajan veden lämpö on noussut 46 asteeseen (43+3=46)

Ylämin ohjaus on jonkinlainen master eli se voi käynnistää kompressorin vaikka alavaraajassa riittäisi vielä lämmintä,kun kompressori käy niin ylävaraajan(tulistimen) lämmitysteho on n 20%  ja alavaraajan lämmitysteho on n 80% kokonaistehosta.

Tämän takia ylämin ohjauksella tuleva käynnistys nostaa alavaraajan lämpöä tavallaan turhaan ja siksi säädöissä pyritään siihen että lämmityskaudella käynnistys tulisi alavaraajan puolelta,joko alamin tai lämpökäyrän toimesta.

Alamin siis vahtii alinta lämpötilaa mihin alavaraajan veden lämpö saa laskea,kompressori käynnistyy heti kun alavaraaja on jäähtynyt alamin lämpötilaan.
Alamin pysäytys taas tulee kun alavaraajan lämpö on noussut alaeron verran alamin lämpötilasta.
Jos alamin on 30 astetta ja alaero on 6 astetta niin kompressori käynnistyy kun alavaraajan lämpö on laskenut 30 asteeseen ja kompressori pysähtyy kun alavaraajan lämpö on noussut 36 asteeseen(30+6=36)

Lämpökäyrä on sitten toinen alavaraajan lämpötilaa säätävä juttu ja se ohittaa alamin asetuksen jos lämpökäyrän mielestä lämpöä tarvitaan enemmän.
Lämpökäyrä mittaa L1 menoveden lämpötilaa ulkolämpötilan ym mukaan ja samalla vahtii että L1 menoveden lämpö on riittävän korkea talon lämmitykseen.
Jos on niin lämpökäyrä ei puutu kompressorin käynnistyksiin.

Jos lämpökäyrän mielestä menoveden lämpö alkaa jäädä alemmas kuin mitä talon lämmitykseen tarvitaan niin silloin se ohittaa alamin asetukset ja käynnistää kompressorin ja pitää käynnissä niin kauan kunnes alavaraajan lämpö 5 astetta korkeampi kuin tarvittava menoveden lämpö.

Eli Lämpöässän säätö on tuollatapaa kolmesta paikasta ohjautuva ja melkeimpä parhaiten siitä pääsee jyvälle jos opettelee miten noiden kolmen säätökohdan lämpötilat ja asetusarvot kulloinkin on ja mitä ne hyvän hyötysuhteen kannalta pitäisi olla.

Jos säätöjen kanssa on epävarma niin kannattaa selvittää yhden säätökohdan ympäriltä mitä , mihin ja miten se vaikuttaa ja fundeerata onko nykyinen tilanne hyvä vai voisko olla paremmin,ja mitä sen säädön muutos vaikuttaa muihin asetuksiin.
Jos sitten jossain vaiheessa konseptit sekoaa eikä ole varma mitä tekisi niin palauttamalla tehdasasetukset pääsee näppärästi alkutilanteeseen.

[Matias]

mitenkä tuon järjestelmän pitäisi toimia kun kompura käynnistyy ja alkaa nesteiden lämmitys.

Siihen vaikuttaa usea eri asia.

Ylävaraaja lämpiää tulistinvaihtimen lämmitysteholla joka on n 20% kokonaislämmitystehosta,eli 9kw:n tulistinpumpussa ylävaraajaan menevä lämmitysteho on n 2kw.
Kompressorilta lähtevä kuumakaasu menee n 100 asteisena tulistinlämmönvaihtimeen,jäähtyy siellä n 20-30 astetta ja sillä lämpöteholla ylävaraajan vesi lämpenee.

Tulistinvaihtimelta hiukan jäähtynyt kuumakaasu menee lauhduttimelle jossa se kompressorin kehittämän korkean paineen vaikutuksesta lauhtuu nesteeksi.
Lauhduttimen lämmitysteho menee alavaraajalle ja lauhduttimen lämmitysteho on n 80% kokonaistehosta.
Eli alavaraaja lämpiää 9kw:n pumpussa n 7kw:n teholla.

Kun on hintsusti plussan puolella, minulla saattaa olla 5-6 tunninkin taukoja, jos ei käy suihkussa.

Kun talon lämmönkulutus ilmojen lämmetessä vähenee niin lämpöpumpun käyntiaika lyhenee ja tulistinpumpuissa tämä vaikuttaa siten että ylävaraajan lämmitysteho ei riitä nostamaan ylävaraajan veden lämpöä pysäytysrajaksi(ylä_min) asetettuun lämpötilaan siinä ajassa kun alavaraajan lämpö nousee
alavaraajalle asetettuun arvoon vaan kompressori käy niinkauan kunnes ylävaraajan lämpö on noussut ylä_min arvoon.

Eli suuremmaan lämmitystehon takia alavaraajan lämpö nousee samoihin lukemiin kuin ylävaraajan.

Käytännössä on siis normaalia että talon lämmitystarpeen vähetessä alkaa alavaraajan lämpö nousta samoihin lukemiin kuin ylävaraajan.

Ei siitä mitään haittaa ole koska silloin ylä- ja alavaraaja alkaa yhdessä toimia käyttöveden lämmitysvaraajana,käyttöveden lämmityskierukka lähtee alavaraajan alaosasta ja suurempi osa ylä- ja alavaraajaan ladatusta lämpötehosta menee käyttöveden lämmitykseen.

Kun talvella talon lämmönkulutus on suurempi niin kompressorin käyntiaika pitenee jolloin tulistinvaihtimen lämmitysteho riittää yksinään nostamaan ylävaraajan veden lämmön asetettuun ylä_min arvoon tai sen yli.
Tässä tilanteessa alavaraajan lämpö yleensä alkaa jäädä alemmas kuin ylävaraajan

Kesäaikana kun talon lämmitystarvetta ei ole laisinkaan niin  molempien varaajien  lämmitysteho menee käyttöveden lämmitykseen ja kompressorin käyntijaksot harvenee ja lyhenee kun varaajilta otettava lämpöteho on vähäistä.

Suunnilleen tuohon tapaan LämpöÄssän ylä- ja alavaraajien toiminta menee kun kaikki on kunnossa.

[KptKauhu]

Kiitoksia selvennyksistä.
Näiden pohjalta alkaa hahmottumaan tuo järjestelmän toimintaperiaate.

Tuossa perjantaina soittelin paikalliselle putkiukolle, joka asentelee noita lämpöässän vehkeitä.
Ehdotti tarkastamaan että pyöriikö grundfossin pumput kun kompura lähtee pyörimään ja jos pyörii, niin hän alkaa Oilonin kanssa selvittämään mahdollista syytä.

Katsotaan mitä alkuviikosta selviää

[mölökki]

Ehdotti tarkastamaan että pyöriikö grundfossin pumput kun kompura lähtee pyörimään

Onkos täällä mitään päivitettävää?
Onko pumppujen tilanne selvinnyt?
Ihan helpoin homma voisi olla laittaa tulistuspumppu 3-nopeudelle yöksi, jos se on nyt tehdasasetuksella, eli 1:llä. Edellyttäen, että siinä on nopeuden säätö.
Voi kyllä vaatia myös shimmin säätöä isommalle.
Hämärästi muistelen, että joissain tapauksissa nuo oli riittäneet, että tulistin alkoi toimia paremmin.

[mölökki]

Hämärästi muistelen, että joissain tapauksissa nuo oli riittäneet, että tulistin alkoi toimia paremmin.

Esim:
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6566.msg82887#msg82887

[KptKauhu]

Onkos täällä mitään päivitettävää?
Onko pumppujen tilanne selvinnyt?
Ihan helpoin homma voisi olla laittaa tulistuspumppu 3-nopeudelle yöksi, jos se on nyt tehdasasetuksella, eli 1:llä. Edellyttäen, että siinä on nopeuden säätö.
Voi kyllä vaatia myös shimmin säätöä isommalle.
Hämärästi muistelen, että joissain tapauksissa nuo oli riittäneet, että tulistin alkoi toimia paremmin.

Pumput tuli testattua ja pyörivät ihan normaalisti. Shimmiä käännellyt auki ja kiinni, mutta ei vielä nyt mitään ihmeempiä vaikutuksia näkynyt. Mustaa mönjää tuli jonkun verran shimmin säätöruuvin välistä.

Iskin nyt yöksi tulistinpumpun 3-pykälälle ja avasin shimmiä auki useamman kierroksen.Katsotaan saako se tavaraa liikkeelle

Jos ei auta, niin ruveta kääntämään ajatus tuohon tulistinpiirin huuhteluun. Eli minkä löysin täältä.Tuo huuhtelu ihan jo tuntuu muutenkin ajankohtaiselta ajatukselta, kun pumppu kumminkin pyörinyt sen 13v ja edellinen omistaja ei ole muuta kuin syöttänyt sille sähköä ja katsonut kylmäaineen ja järjestelmän paineet.

https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8694.0

Ainoa vaan tässä on, että vaikka koneita ja autoja ropannut niin tuollaisen pumpun irroitus vähän raa*****taa päätä. Onko se vaan, että lenkkiavaimella pumpun molemmilta puolilta mutterit auki ja pumppu veks?

[mölökki]

Onko se vaan, että lenkkiavaimella pumpun molemmilta puolilta mutterit auki ja pumppu veks?

Autoremppapohjalta minäkin aloin tätä työstämään..
Ennenkun aloitat, etsi hana(t) joilla varaajaan lasketaan vettä. Ja verkoston painemittari. Ja testaa, että sieltä menee vettä.
Minä sammutin ensin koneen, irroitin ylemmän peltipaneelin, pieniteräisellä ruuvarilla longistin varovasti pumpun piuhan liittimen lukitusta ja vedin piuhan irti. Ei välttämätöntä, jos pumpun saa mukavasti johonkin piuhan pituuden puitteissa. Ja voi se liitin lähteä voimallakin irti ilman purkamista ja longisteluja. Makuasioita.

Shimmi kiinni, pumpun edessä oleva sulku kiinni, mutterit auki HUOM! molemmin puolin on kumitiivisteet, etteivät tipu hankalaan paikkaan. Takaisin laittaessa tiivisteet varoen, etteivät jää ruttuun.
Ja kiristys järjen kanssa. Kun sen on kerran tehnyt, jälkeenpäin ajatellen helppo homma.

[KptKauhu]

Autoremppapohjalta minäkin aloin tätä työstämään..
Ennenkun aloitat, etsi hana(t) joilla varaajaan lasketaan vettä. Ja verkoston painemittari. Ja testaa, että sieltä menee vettä.
Minä sammutin ensin koneen, irroitin ylemmän peltipaneelin, pieniteräisellä ruuvarilla longistin varovasti pumpun piuhan liittimen lukitusta ja vedin piuhan irti. Ei välttämätöntä, jos pumpun saa mukavasti johonkin piuhan pituuden puitteissa. Ja voi se liitin lähteä voimallakin irti ilman purkamista ja longisteluja. Makuasioita.

Shimmi kiinni, pumpun edessä oleva sulku kiinni, mutterit auki HUOM! molemmin puolin on kumitiivisteet, etteivät tipu hankalaan paikkaan. Takaisin laittaessa tiivisteet varoen, etteivät jää ruttuun.
Ja kiristys järjen kanssa. Kun sen on kerran tehnyt, jälkeenpäin ajatellen helppo homma.

Kiitoksia ohjeista.

Millä muuten kaivatte koneesta noita käppyröitä ulos? Olisi itsekkin mielenkiintoista saada dataa ulos lueskeltavaksi

[mölökki]

Millä muuten kaivatte koneesta noita käppyröitä ulos? Olisi itsekkin mielenkiintoista saada dataa ulos lueskeltavaksi

Ouman trend:
https://ouman.fi/ouman-sovellukset/
Ohjelma ja ohje löytyy samasta paikasta. Pyörii win10:ssä yhteensopivuustilassa.

Jos koneessa ei ole rs-232 porttia, tarvitsee lisäksi usb/rs-232 sovittimen.
Löysin kaapista vanhan piuhan, josta toinen pää poikki ja piuhat oumaniin.
Clasulta hain : https://www.clasohlson.com/fi/Adapteri-USB-–-sarjaportti/p/39-1371
Taisi lähteä laakista toimimaan.

Täältä vaikka kuva piuhan kytkennästä:
https://medium.com/@ville.alatalo/diy-omakotitalon-l%C3%A4mmityksen-mittaaminen-ja-visualisointi-cacfcd974a44

[Matias]

Ouman 203 säätimen Rs232 kytkentä liitekuvassa.

Luultavasti D9 (Com) porttia ei löydy tietokoneesta niin lisäksi tarvitaan tuollainen Rs232-USB adapteri

https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/manhattan-usb---sarjaportti-rs232-com-db9-adapteri

[KptKauhu]

No nyt on pumppu revitty pois. Aivan tukossa koko piiri. Ei pisaraakaan tule vettä läpi.
Yläpuolen Y-venttiili toimii kuten pitääkin.

Millä tuon nyt pystyy avaamaan? Sitruunahapon heitti LVI-ukkeli, mutta ei ollut ihan varma että kestääkö tulistin piiri mitä happoja.

[KptKauhu]

No nyt on pumppu revitty pois. Aivan tukossa koko piiri. Ei pisaraakaan tule vettä läpi.
Yläpuolen Y-venttiili toimii kuten pitääkin.

Millä tuon nyt pystyy avaamaan? Sitruunahapon heitti LVI-ukkeli, mutta ei ollut ihan varma että kestääkö tulistin piiri mitä happoja.

Vastataan nyt itselle. Eli kävin hakemassa sitruunahappoa ja rykipumpulla sitten varovasti paineella yläputkesta nestettä sisään. Kävin silloin tällöin lisäämässä painetta kun paineet laski
Tippa kerrallaan rupesi tulemaan nestettä ja noin 1,5h homman aloituksesta kuului vaan pröööööölhh kun paluuputken astian pohjalle lörähti iso läjä mustaa sössöä ja vettä.

Katsotaan minkä aikaa tuota saapi pumppailla läpi kunnes vesi kirkastuu

[mölökki]

Katsotaan minkä aikaa tuota saapi pumppailla läpi kunnes vesi kirkastuu

Hieno homma ! Jospa se siitä alkaa tulistinkin toimimaan.

Ihmettelin joku aika sitten issekseni, että jos tämmöistä tukkeutumisilmiötä tulee, niin miksi "mutasihtiä" ei ole lämmitysverkossa.
Ja löytyihän siitäkin keskustelua:
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=10465.0

[KptKauhu]

Hieno homma ! Jospa se siitä alkaa tulistinkin toimimaan.

Ihmettelin joku aika sitten issekseni, että jos tämmöistä tukkeutumisilmiötä tulee, niin miksi "mutasihtiä" ei ole lämmitysverkossa.
Ja löytyihän siitäkin keskustelua:
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=10465.0

No aivan samaa itsekkin mietin.

Mikä on muuten tuon Trimmin / shimmin tehdasasetus ? En kuollaksenikaan löydä lappua johonka kirjasin ylös että montako kierrosta se on oltava auki. Avasin nyt 1,5 kierrosta

[mölökki]

Mikä on muuten tuon Trimmin / shimmin tehdasasetus ? En kuollaksenikaan löydä lappua johonka kirjasin ylös että montako kierrosta se on oltava auki. Avasin nyt 1,5 kierrosta

Muistelen lukeneeni eri variaatioita alkaen 3/4 kier.
Minä heitin 1 kier. hihasta pesun jälkeen ja sillä näkyi toimivan ihan ok.
Mitä pienemmällä, sen kuumemmaksi vesi lämpeää, mutta toisaalta sen vähemmän sitä kuumaa vettä siirtyy.

Onko se tehdasasetus toiminut optimaalisesti alunperinkään.. ja puhdistuiko kaikki nyt sitä tehdasasetusta vastaavaksi..
Se varmaan pitäisi määrittää mittaamalla tulistinputken lämpötilaa nykytilannetta vastaavaksi ja siinä tuo trend-ohjelma olisi hyvä.
Tietysti lämpötiloja kirjaamalla käyntijakson aikana saa kuvan miten ala- ja ylävaraaja käyttäytyy:
Tuleeko ylävaraajassa vielä notkahdus alaspäin vai alkaako päinvastoin lämpö nousta.

[seppaant]

Pääsääntö tuossa trimmin säätämisessä on se että
Tulistimelta ylävaraajaan menevän veden lämpötilan pitää olla muutaman minuutin kuluessa koneen käynnistuksestä suurempi kuin ylävaraajan lämpötila.
Jos lämpötila on matalampi kuin ylävaraajan lämpötila niin silloin tämä tulistusvesi vain jäähdyttää varaajaa ja lämpötila notkahtaa.
Vielä se että tulistetun veden lämpötilan pitää olla 5-10C ylävaraajan lämpötilaa korkeampi. Tämä siksi että putki ylävaraajaan menee ala- ja ylävaraajan vesitilan kautta
Kylmempi ala- ja ylävaraan vesi jäähdyttää putkessa hitaasti kulkevaa tulistettua vettä, virtaus n. litra - puoltoista minuutissa.

Ilman tulistinputken lämpötilan mittausta säädöstä ei tahdo tulla mitään

ATS

[KptKauhu]

Joo pitää rakennella nyt tuo ouman mittaussysteemi, että pääsee näkemään vähän missä mennään.

Laitoin nyt 1-kierroksen auki Y-venttiiliä ja hyvin näyttää toimivan. Nyt lähtee ylävaraajakin lämpenemään omaa tahtiansa.

Saman huomasin kuin mölökki, että jos reippaammin suihkuttelee ja ylävaraajan lämpötila pääsee tippumaan runsaasti, niin sillon näköjään ei jaksa nostaa itse ylävaraajan lämpötilaa vaan tarvitsee alavaraajan kaveriksi

[Renoo]

Saman huomasin kuin mölökki, että jos reippaammin suihkuttelee ja ylävaraajan lämpötila pääsee tippumaan runsaasti, niin sillon näköjään ei jaksa nostaa itse ylävaraajan lämpötilaa vaan tarvitsee alavaraajan kaveriksi

Tämä on aivan normaalia, sama tilanne tulee nyt kesällä kun lämmitystarvetta ei ole, tulistuksen energia ei riitä nostamaan ylälämpöjä.