Kiittää ja kumartaa vastauksista! Tässä olen nyt selvitellyt shellyn toimintaa, ja hyvältähän tuo näyttää. Ainoa ongelma on wifin kantavuus. Matkaa on reitittimelle paljon, ja tartteisi vetää kaapelilla yhteys jotta toimisi varmasti..ei ihan helppo homma.
Entä eikö tuo tarvitse puskurivaraajaa, jotta lämmityskaudella pystyy seisottamaan pumppua edes jonkun aikaa? Nibessä itsessään vesitila ainoastaan 180 litraa. 300 litran rosterivaraajan saisi puoli ilmaiseksi, eikö se kävisi myös puskurivaraajaksi kun ottaa sisäiset vastukset pois käytöstä?
Aina voi reitittimen perään lisätä extenderin sopivaan paikkan, jotta Wif ulottuu perille asti.
Langasta ei suoraan käy ilmi mikä lämmöjakelu teidän asunnosssa on, lattia- patterilämmitys?
Jos putket laatassa, niin ajaa "saman asian" kuin puskurivaraaja ja mahdollistaen sen, että pumppu voi piedemmänkin aikaa olla pois päältä (lämmitys vain öisin esim / x määrä tunteja).
Tuntien lisääminen luonnollisesti sitä mukaa, kun pakkanen kiristyy.
Patteriverkon kanssa puskurista on hyötyä, mutta 300l ei autaaksi tee, kun siihen varautunut lämpömäärä suhteessa kämpän tarpeeseen sydäntalvella on olematon (lue, syöty alle tunnissa).
Patteriverkon kanssa toimii paremmin ratkaisu, jossa pyyntiä alennetaan kovan sähkön aikaan, kuin että pumppu sammutetaan kokonaan. Toki samaa voi soveltaa myös lattioiden kanssa.
Alennettu pyynti aiheuttaa sen että tilojen lämpötila alkaa laskemaan ja stabiloituu sitten uudelle alemmalle tasolle, mutta kuinka nopea on ramppi riippuu kämpästä. Kokeilemalla saa selvyyttää asiaan ja sen voi tottettaa ensi alkuun manuaalisesti ilman mitään skriptiä jne.
8...10c keskimääräinen pudotus käytössä iltsellä ja johtaa noin 1...3c lämmönalemaan (tila, ulkolämpötiila yms riippuva). Halvemman sähkön aikaan en "ylilämmitä" kämppää, kun kuten sanottu se ei juuri minnekään varaudu.
Ohessa kuvina patteriverkon syöttölämpötila esimerkkipäivältä sekä yhden makkarin lämpötila (ulkolämpöitla nollan pinnassa)
