Itsellä on maajäähdytyksen kierto ja pumppu päällä kesät talvet (ilmanvaihdon korvausilmalle on yleensä tehtävä jotakin) ja kiertopumpun säätö on suhteutetulla säädöllä (talvella virtausvastus on suurempi ja pumpun painetaso säätyy n. puoleen välilln maksimista). Jäähdytysta varten olevissa konvektoreissa on kussakin oma termomoottoriventtiili ja laitteiden vieressä Nedisin IR-Wifi-lähetin. Laitteiden päälläolo ja lämpötila-asetus hoidetaan pilvipalveluun ohjelmoidulla paikkakunnan ulkolämpötilaan, muuhun säätilaan ja kellonaikaan perustuvalla ohjelmalla. Tuo systeemi on itse asiassa ollut päällä koko kuluneenkin talvikauden, eli siihen ei periaatteessa tarvtise koskea. Asetuksia on tullut ajoittain justeeratuksi, ja kokeiluja tehty, mutta aika stabiilisti ovat säädöt saaneet olla.
Konvektorit on viritetty niin, että puhallin pyörii vain, kun kunkin termomoottoriventtiilikin saa virtaa. Sabianan konvektoreissa on valmis ohjausoptiokytkin tätä varten (laitteen termostaattianturi sammuttaa myös puhaltmen pyörimisen), mutta niitä on sitten virtelty niin, että häiritsevää piipparia on joko radikaalisti hiljennetty (äänikiteeseen kytketyillä sarjavastuksilla) tai vaimennettu kokonaan katkaisemalla piipparin sähköt. Yhdestä konvektorista irrotin myös turhaa ääntä aiheuttavan läppäkoneiston virransyöttöjohdon ja jätin läpät käsisäädölle (käytännössä aina sopivasti raollaan). Pari vanhaa Amenaakin on vielä jäljellä ja noihin piti lisätä moottorin relekytkentä vastaavan moottorin turhan pyörinnän estämiseksi. Yhden pikku-Amenan vaihdoin keväällä Sabianaksi, kun moottoriin tuli sisäinen käämivika enkä löytänyt korvikevaraosaa. Pikku-Amenoiden moottorin tärinänvaimennuskumien pehkaantumisesta on ollut vuosien saatossa paljon harmia.
Pari eksoottisempaakin juttua verkostoon liittyy, eli ulkoilman lämpötilan mukaan säätyvä poistoilman lämmöntalteenottopatteri (kierto on auki lämmityskaudella; säätöventtiilinä on tavanomainen älytermostaattiventtiili, joka sulkeutuu, kun lämpötilatavoitteeksi asetetaan +5 ja avautuu, kun tavoitteeksi asetetaan +30) ja pienen suoraan sisäilmaa lämmittävän lisälämpö-mlp:n magneettiventtiili (pumppu käy sähkön ja kaukolämmön muuttuvan hinnan mukaan sekä sisälämpötila-anturin ohjaamana; liuoskiertopumppuna on suoraan edellä mainittu jäähdytys- ja korvausilman lämmitys/kuivauskennopiirin pumppu; kompressori käynnistyy liuoksen virtausvahdin ohjaaman releen kontrollissa).
Lämmityksen ohjaus puolestaan perustuu pääasiassa etäohjattaviin patteriventtiileihin. Kytkisin nuo mieluiten yhteen kokonaisautomaatioksi niin, että lämmitys ja jäähdytys eivät voi mennä samaan aikaan päälle, mutta en ole löytänyt hyvää ja helppoa ratkaisua toistaiseksi. Täytyy vain sinnitellä tarkoilla säädöillä, sopivalla hystereesikaistalla ja yhden huoneen kohdalla kääntämällä lämmitys kesäksi poissaoloasentoon. Makuuhuoneissa vuorokausikellon asetetuksilla sekä lämmityksen että jäähdytyksen kohdalla voi helpottaa automatiikan toimintaedellyksiä huomattavasti samalla kun välttyy samanaikaiselta lämmitykseltä ja jäähdytykseltä.