Mitoituspyyntö Okt Seinäjoki

[Raji]

Moi

Olisi tarkoitus vaihtaa rintamamiestalon nykyinen hakelämmitys maalämpökaivoon. Hakkeen kulutusta kohteeseen ei ole selvyyttä koska tällä hetkellä stokeri lämmittää suurimmaksi osaksi myös muita tiloja, minne ei ole jatkossa tarvetta lämmitykselle.

- Rakennuksen sijainti: Seinäjoki
- Rakentamisvuosi: 1952 sekä laajennus 1960.
- Patterilämmitys 216,2 m2. Keittiö ja sauna lattialämmitys 27 m2. Kodinhoitohuone ja pesuhuone sähkölattialämmitys noin 11 m2
- Ilmanvaihto:painovoimainen ilmanvaihto, kylpyhuone, sauna koneellinen poistopuhallin.
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat. Rakennus ei ole kuutionmuotoinen ja on parveketta myös. Huoneistoala 227,5 m2, kerrosala 266,5 m2, tilavuus 850 m3.
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus: Kokonaispaksuus 26 cm, huokoinen kuitulevy 25mm vaneripalat 12mm, ponttilauta, sahapurua. Keittiö sekä kylpyhuone, sauna kodinhoitohuone rempattu 2015 jolloin sisäseinälle lisätty finfoamilevyt. Vanhat osat ei niin energiatehokkaita.

- Kerrosten lukumäärä: alakerta, yläkerta.
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain: alakerta 154 m2, yläkerta 73,5 m2
- Huonekorkeudet kerroksittain: 250 cm.
- Alapohjan laatu :maanvarainen, osin styrox betonilaatta puruja. Keittiö, sauna, pesuhuone, khh eristetty rempan yhteydessä.
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus: Laajennus osa 40 m2 puruja 15cm, selluvillaa 40 cm.
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset): 3 lasiset 2000 luvun alussa vaihdettu.
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä- Ei
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)
- Jos on tiedossa rakennuksen ulkovaipan U -arvoja, olisi niistä kovasti hyötyä laskennassa.

Lämpötilat pesutila kh 24 c, sisälämpötilat muuten +21c.
Vanha osa rintamamiestalosta kaipaisi kattoremonttia sekä lisäeristystä välipohjassa.

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 13,7 kW (= lämmitysteho), pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo  ”Raji”   SEINÄJOKI   (Etelä-Pohjanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 47 °C  -  menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -29 °C
- Talon alakerta 1952: -Patterilämmitys, 21°C, 154 m2, 385 m3       58,1 W/m2   8,94 kW   20 805 kWh
- Talon yläkerta 1952: -Patterilämmitys, 21°C, 74 m2, 184 m3       55,5 W/m2   4,08 kW   9 853 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ      57 W/m2   13,02 kW   30 658 kWh

• Kiinteistö,  228 m2,  569 m3       3,5 COP   12,72 kW   30 658 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,192 m3 / 50 °C   3,3 COP   1,06 kW   4 400 kWh
- Yhteensä         3,5 SCOP   13,8 kW   35 058 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 565 kWh   0,62 kW   33 493 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja       0 kWh   0,00 kW   33 493 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            13,70 kW   33 493 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää            0 kWh
 Yhteensä   228 m2   147 kWh/m2   3,5 SCOP   13,7 kW   33 493 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      13,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )      13,7 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -29 °C
- Maasta kerätään          ( 3,5 COP)   9,8 kW   23 795 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä               9 698 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   9 698 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!             0 kWh

• Tarvitaan vähintään 255 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 30 m maaporausta.   Poraussyvyys   255 m
- Kaivon aktiivisyvyys 251 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 255 m.   Putkea kaivossa yhteensä   510 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 12 kPa)    2 kpl   PE40x3.7   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,68 l/s = 40,8 l/min = 2448 l/h:   
- Kaivo, painehäviö 0,68 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 532 litraa   154 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,68 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 672 litraa   84 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,68 l/s virtaus PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 830 litraa   52 kPa = 0,52 bar
 Tai vaakakeruulla:               
- kostea savi, vähintään 607 m = 3 x 200 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,1 m. Vol 688 ltr   23 kPa = 0,23 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.