Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: OKT 240m2 Jyväskylä - 3 erilaista laitteiston mitoitusta = Nyyppäri pulassa  (Luettu 1059 kertaa)

Poissa VeskuX

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 5
  • Maalämpöfoorumi
Hei foorumi. Pahoittelut jos olen tarinani kanssa väärässä langassa, mutta teeman ympärillä nyt minimissään.

Olen tekemässä siirtymää öljystä maalämpöön. Olen saanut 3 kilpailevaa tarjousta joiden mitoitukset poikkeavat toisistaan, mutta en ymmärrä täysin oleellisia eroja, tai onko joku ali/yli mitoitettu. Olisiko tällä foorumilla tarjota mielipidettä tai näkökulmaa laitteiston tehoon ja kaivon syvyyteen liittyen?

Case:
Rinnetalo. Patterit. Yhteensä 240m2 lämmintä, josta kellari 120m2 n.19 asteessa ja asuinkerros 120m2 n.23-25 asteessa tyypillisesti.
Kellarikerros keskimäärin n.75% maanpinnan alla, n. 225 korkeutta. Asuinkerros n. 245 korkeutta.
Rakennusvuosi 1970. Painovoimainen ilmanvaihto. Asukkeina 2 aikuista ja 2 lasta. Sijainti: Jyväskylä.

Öljyn kulutus keskimäärin n. 2000l/vuosi.

Puusauna kellarissa, massiivinen tiilihormi keskellä taloa. Sauna lämmitetään joka toinen päivä. N. 7 heitto-m3 koivua vuodessa.

Ilmalämpöpumppu ja varaava takka asuinkerroksessa. Takkaa käytetään aika harvoin, ILP lähes aina päällä.

Sähköinen lattialämmitys; eteinen, asuinkerroksen wc ja kylpyhuone kellarissa, yhteensä n. 13m2.

Sähkön kulutus 11 000kwh/v.

Olen saanut mitoitukseltaan 3 erilaista maalämpötarjousta:
1,7-8,6kW mpl (Viesmann) + 180m kaivo
3-12kW mlp (Nibe) + 190m kaivo
3-12kW mlp (Thermia Calibra)+ 250m kaivo

Viesmann ja Nibe on laskettu öljynkulutuksen mukaan ja Thermia kokonaisenergian arvioidun kulutuksen mukaan.

Lähestymiskulmia on monia ja lopulta olen itse kaikkien kanssa melko hukassa;
- Onko järkevää korvata mlp:llä pelkkä öljyn kulutus, vai lähteäkkö kattamaan sillä koko laskennallinen tarve.
- Onko pienin pumppu alimitoitettu ja johtaako ennenaikaiseen loppuun kulumiseen. 
- Onko matalin kaivo liian matala, onko jäätymisriski tai muu potentiaalinen riski.
- kannattaako kaivoon porata varalta vähän extra-metrejä.
* Onko siitä haittaa / hyötyä?
* Mitä esim +20m kaivoa antaisi lisää?
« Viimeksi muokattu: 16.02.22 - klo:08:27 kirjoittanut tomppeli »

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 597
  • Vanha pieru!
Hei VeskuX. Kyllä kaiketi tämä oli ihan jees osoite sinunkin Caselle!
Tervetuloa vaan mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman antamiesi tietojen pohjalata.
Liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 10 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”VeskuX”   JYVÄSKYLÄ   (Keski-Suomi)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 44 °C  -  menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -29 °C
- Kellarikerros 1970: Patterilämmitys, 19°C, 120 m2, 270 m3    21,4 W/m2   2,56 kW   8 180 kWh
- Asuinkerros 1970: Patterilämmitys, 24°C, 120 m2, 294 m3    57,7 W/m2   6,93 kW   20 244 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ         40 W/m2   9,49 kW   28 425 kWh

• Kiinteistö,  240 m2,  564 m3          4,0 COP   9,09 kW   28 425 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,183 m3 / 50 °C   2,9 COP   1,01 kW   4 200 kWh
- Yhteensä         3,8 SCOP   10,1 kW   32 625 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -2 120 kWh   0,66 kW   30 505 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   30 505 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            10,00 kW   30 504 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
 Yhteensä   240 m2   127 kWh/m2   3,8 SCOP   10,0 kW   30 505 kWh

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      10,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   10,0 kW

- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -28 °C
- Maasta kerätään          ( 3,8 COP)   7,5 kW   22 539 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         7 965 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   7 966 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!       0 kWh

Tarvitaan vähintään 243 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 15 m maaporausta.   Poraussyvyys   243 m
- Kaivon aktiivisyvyys 239 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 243 m.   Putkea kaivossa yhteensä 486 m

- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 2,3 kPa)   2 kpl   PE50x4.6   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,55 l/s = 33 l/min = 1980 l/h:               
- Kaivo, painehäviö 0,55 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 525 litraa   83 kPa = Huono
- Kaivo, painehäviö 0,55 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 659 litraa   45 kPa = 0,45 bar
 Tai vaakakeruulla:               
- kostea savi, 558 m = 2 x 280 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,1 m. Vol 568 litraa      21 kPa = 0,21 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Poissa realii

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 374
Olen saanut mitoitukseltaan 3 erilaista maalämpötarjousta:
1,7-8,6kW mpl (Viesmann) + 180m kaivo
3-12kW mlp (Nibe) + 190m kaivo
3-12kW mlp (Thermia Calibra)+ 250m kaivo

Viesmann ja Nibe on laskettu öljynkulutuksen mukaan ja Thermia kokonaisenergian arvioidun kulutuksen mukaan.

Tarvitaan vähintään 243 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 15 m maaporausta.   Poraussyvyys   243 m
- Kaivon aktiivisyvyys 239 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 243 m.   Putkea kaivossa yhteensä 486 m

Tässä toistuu aivan täysin sama kaava, kuin omalla kohdallani tarjouksia pyytäessä. Nibe oli alimitoitettu (190m) ja ainoastaan Thermian tarjouksissa (220m ja 230m) oli kaivon syvyys linjassa tomppelin laskelman (216m) kanssa. Kaikki tarjoajat kuitenkin samoilla lähtötiedoilla laskentaohjelmansa täyttivät.

Lähestymiskulmia on monia ja lopulta olen itse kaikkien kanssa melko hukassa;
- Onko järkevää korvata mlp:llä pelkkä öljyn kulutus, vai lähteäkkö kattamaan sillä koko laskennallinen tarve.
- Onko pienin pumppu alimitoitettu ja johtaako ennenaikaiseen loppuun kulumiseen. 
- Onko matalin kaivo liian matala, onko jäätymisriski tai muu potentiaalinen riski.
- kannattaako kaivoon porata varalta vähän extra-metrejä.
* Onko siitä haittaa / hyötyä?
* Mitä esim +20m kaivoa antaisi lisää?
- On järkevää korvata koko kiinteistön lämmitystarve maalämpöpumpulla.

- Viesmann on ehkä hivenen alimitoitettu tehonsa puolesta. Tarpeeksi kylmällä maalämpöpumppu ottaa avukseen sähkövastukset, jotta talossa riittää lämmintä.

- Matalin kaivo on auttamatta liian matala. Tuossa tulee 63 metriä liian vähän pituutta siihen, minkä tomppeli sai laskelmallaan. Jäätymisriski on ilmeinen.

- Kaivoon voi varalta porata vähän lisää extra-metrejä. Tästä on enemmän hyötyä, kuin haittaa. Ikinä ei tiedä minkälaista on juuri sillä kohdalla, mihin kaivoa ollaan poraamassa (tuleeko kallio vastaan 2m kohdalla vai 40m kohdalla - nouseeko vesi kaivossa kuinka ylös yms.).

Laskelmassa on saatu 243 metriä - Calibran tarjouksessa on 250 metriä. Kannattaa neuvotella kaivoon 10 metriä lisää pituutta (poraussyvyys 260m) sekä keruuputkiksi PE45*2.6. Tarjouksen jättänyt yritys suurella todennäköisyydellä tarjoaa sinulle keruuputkiksi PE40*2.4, mutta tässä keruun painehäviö kasvaa melkein tuplasti suuremmaksi kuin 45mm putkella (40mm putki 83 kPa vs 45mm putki 45 kPa).

Lainaan tässä käyttäjä commo73 kirjoitusta: "Mitä suurempi putken halkasija suhteessa tarvittavaan virtaukseen l/h, sitä pienempi on putken aiheuttama painehäviö mikä pitää kumota. Näin ollen keruupumppu tarvitsee sähköverkosta vähemmän sähkötehoa. Pienempi putki, tällöin keruupumppu ottaa suuremman tehon sähköverkosta, että haluttu virtausnopeus saavutetaan."
Thermia Atlas 3-12 + 100l puskuri 4-putkias. 230m kaivo (224m) + TurboCollector 45mm.
2-kerros rinnetalo rv. 89-90, huoneistoala 252m2 (795m3). 1-lehtiset alkup. patterit 121m2 + lattialämmitys 131m2.
Vallox 121 SE

Poissa VeskuX

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 5
  • Maalämpöfoorumi
Jos jotakuta kiinnostaa niin päivitystä tilanteeseen :)

Lopputulemana pannuhuoneessa on nyt Thermia. Lämpökaivo (muistaakseni) tuo 250.

Tein tuossa vielä oman vertailun urakoitsijan (ja luonnollisesti myös laitteen) osalta niin, että parhaan kykyni mukaan tasamitallistin kaikki kolme tarjousta. Eli esim. laskin itse kustannukset uusiksi tasamittaisilla kaivoilla ja pienenimmän pumpun vaihdoin nettitietoon saman toimittajan isommasta pumpusta jne. Lopputulema oli, että kaikki tarjoukset oli lähestulkoon saman hintaisia. Lopulta ratkaisu jäi käytännössä ihan fiilispohjalle. Siinä kallistin ajatukseni niin, että jos laitteiston kanssa ongelmia tulee, niin se "kahden miehen firma" todennäköisesti on enemmän pulassa kunnossapidon osalta kuin valikoimani isompi firma.

Nyt on Thermia ollut kesästä asti käytössä. Sähkön alamittaroinnin kanssa oli vähän ongelmia aluksi, kun oli väärin kytketty eikä näyttänyt oikeita lukuja. Syyskuusta alkanut mittaus joka on "samaa mieltä sähkölaitoksen kanssa". Kulutus järjestelmällä on ollut vuoden 2022 loppuun mennessä (olikohan 31.12.22) melko tasan 2000kWh. Ottaen huomioon, että laitteella on lähdetty korvaamaan 1850l vuotuista öljyn kulutusta, niin oikein hyvin on työnsä tehnyt.

Lisäksi itsellä oli vähän huolia lämpimään käyttöveteen liittyen, mutta mitään ongelmia ei ole ollut, enkä erikseen ole tehostusta lämmön riittävyyden vuoksi kokenut tarpeelliseksi. Kulutuksellisesti isoimpia huippuja on olleet:
 - 6 aikuista + 2 lasta on putkeen saunonut neljässä menoerässä -> ei mitään ongelmia.
 - Ulkoaltaaseen 1m3 "viileää / haaleaa" vettä - ehkä se lopussa enää etäisesti haaleaa oli  ::)
 - Akvaarioihin n. 500l n. 20asteista vettä

Tuo ATK-kuvio ei ole kummoinen Thermiassa. Pumpun saa kiinni nettiin RJ45:lla. Ostin Kärkkäiseltä pistorasiaan tökättävän TP-Link härvelin parilla kympillä ja pitkän verkkopiuhan, näin sain pumpun nettiin. Thermialla on äppi hommaan, mutta sitä en saanut aluksi pelaamaan, enkä ole myöhemmin jaksanut enää rimpuilla. Nettiselaimella käyttö kuitenkin sujuu tosi helposti ja puhelimessa selainlinkki, eli toimii lähes kuten äppi. Toki se mitä tuosta alkuinnostuksen jälkeen tulee katsottuakaan on ulkolämpötila kotona, ei juuri muuta :D
No sen verran, että jos tulee hälytyksiä, niin tulee sähköposti viesti haluttuihin osoitteisiin. Ja esim. sähkökatko näemmä sellaiseksi lukeutuu.

Jotain muuta huomioitavaa projektista oli sitten tuo mihin toimittaja ei toki mitään voi vaikuttaa, eli Poraus.
Homma kestää todellakin koko päivän (8-17). Melu on aivan järkyttävä koko sen päivän ..siis ihan hirveä. Itselläkin tilanne että valtaosa naapureista tiedän tekevän etätöitä ja itsekin yritin olla etänä sinä päivänä. Työn teosta ei kyllä tullut juuri mitään. Lepyttelykierroksen lahjusten kera toteutin porauksen jälkeen ja toivottavasti isompia traumoja ei seudulle jäänyt.

Yksi asia mikä meinasi saada ranteet auki oli yhteistoiminta JKL kaupungin kanssa. Asia kiersi monella osastolla ja milloin kukakin lomalla tai muuten estynyt. Kuukausikaupalla aikaa paloi. Lisäksi kuvia piirreltiin uusiksi varmaan 5-6 kertaa ja naapurikuulemiset meni uusiksi 3 kertaa. Alkoi ihan aidosti jo hävettämään ravata kaikki läpi joka kerta. Lupaprosessiin meni lopulta noin 500€ rahaa ja enemmänkin kaupunki laskutti, mutta keskustelujen jälkeen saatiin kohtuullistettua tuohon n. 500€ euroon. Ongelmia aiheutti mm. se että kyseessä ei ole tontti, vaan kaupungin papereissa "Tila" tms.  Isoin kivi kengässä oli tontilla kaavakuvassa oleva liittymä tielle, jolle kaupunki ei halunnut kuvaan liittymää jätettävän. Eli oppina muille, tuohon lupa asiaan kannattaa varata hyvin aikaa ja olla muutenkin todella aktiivinen. Lopulta viimeinen kuva-versio taisi tulla piirretyksi paintilla tai vastaavalla, eli varmaan ihan vaparilla ruutupaperillekkin sitten näemmä pärjäisi, mene ja tiedä. Lisäksi itse kaivolla ei tuntunut olevan prosessi oikein osaa eikä arpaa :D Mutta kyse ei ollut mistään kaupungin virkamiesten ilkeilystä tms. kyllä siellä varmasti ihan parhaansa tekivät, prosessi nyt vaan lienee luonteeltaan näemmä jäätävän hidas ja surkea, jos ei satu menemään sukkana sisään. Eikös näiden osalta lupaprosessi ole kevenemässä tulevaisuudessa? Jos on, niin kokemuksesta voin kyllä muutosta peukuttaa.

Kokonaisuutena näin jälkikäteen kaikki on mennyt kuitenkin ihan hyvin ja kaikki pelaa.

Rahoituspuolesta sen verran, että ihan en muista nyt tätä kirjoittaessani mikä lopullinen oli enkä jaksa tarkastaakaan, mutta mielikuva on että 23000€ projektiin meni ja verottajalle laitoin laajennettuun kotitalousvähennykseen nuo kustannukset ihan vain maininnalla öljylämmityksestä luopuminen tms. Ideaali tilanteessa 2x(3500-100) sieltä sitten voisi tulla takaisin päin. Rahoituskulu + sähkön kulutuksen lisääntyminen on olleet tähän asti vähemmän kuin mitä öljyyn vuosittain kuukausittain aina varattiin (siis perheen sisäisessä budjetoinnissa, ei toteutuneissa kuluissa. Esim. juuri nyt säiliöllinen kampetta maksaisi 8300€ nesteellä 1,65€/l). Lainan korko nousee kesällä ja sähkön hinta muuttuu vuonna -24, niin silloin pitää katsoa uusiksi missä homma menee, mutta ainakin tällä hetkellä kaikki huomioiden mennään selkeästi plussalla.

Ihan ok. on ollut vaihtaa Öljy maalämpöön. Mikään ei sinänsä tunnu muuttuneen. :)

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 597
  • Vanha pieru!
Kiitos hyvästä selostuksesta.  :-*

Poissa Marius

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 88
  • Maalämpöfoorumi
Jos jotakuta kiinnostaa niin päivitystä tilanteeseen :)

Lopputulemana pannuhuoneessa on nyt Thermia. Lämpökaivo (muistaakseni) tuo 250.

Tein tuossa vielä oman vertailun urakoitsijan (ja luonnollisesti myös laitteen) osalta niin, että parhaan kykyni mukaan tasamitallistin kaikki kolme tarjousta. Eli esim. laskin itse kustannukset uusiksi tasamittaisilla kaivoilla ja pienenimmän pumpun vaihdoin nettitietoon saman toimittajan isommasta pumpusta jne. Lopputulema oli, että kaikki tarjoukset oli lähestulkoon saman hintaisia. Lopulta ratkaisu jäi käytännössä ihan fiilispohjalle. Siinä kallistin ajatukseni niin, että jos laitteiston kanssa ongelmia tulee, niin se "kahden miehen firma" todennäköisesti on enemmän pulassa kunnossapidon osalta kuin valikoimani isompi firma.

Nyt on Thermia ollut kesästä asti käytössä. Sähkön alamittaroinnin kanssa oli vähän ongelmia aluksi, kun oli väärin kytketty eikä näyttänyt oikeita lukuja. Syyskuusta alkanut mittaus joka on "samaa mieltä sähkölaitoksen kanssa". Kulutus järjestelmällä on ollut vuoden 2022 loppuun mennessä (olikohan 31.12.22) melko tasan 2000kWh. Ottaen huomioon, että laitteella on lähdetty korvaamaan 1850l vuotuista öljyn kulutusta, niin oikein hyvin on työnsä tehnyt.

Lisäksi itsellä oli vähän huolia lämpimään käyttöveteen liittyen, mutta mitään ongelmia ei ole ollut, enkä erikseen ole tehostusta lämmön riittävyyden vuoksi kokenut tarpeelliseksi. Kulutuksellisesti isoimpia huippuja on olleet:
 - 6 aikuista + 2 lasta on putkeen saunonut neljässä menoerässä -> ei mitään ongelmia.
 - Ulkoaltaaseen 1m3 "viileää / haaleaa" vettä - ehkä se lopussa enää etäisesti haaleaa oli  ::)
 - Akvaarioihin n. 500l n. 20asteista vettä

Tuo ATK-kuvio ei ole kummoinen Thermiassa. Pumpun saa kiinni nettiin RJ45:lla. Ostin Kärkkäiseltä pistorasiaan tökättävän TP-Link härvelin parilla kympillä ja pitkän verkkopiuhan, näin sain pumpun nettiin. Thermialla on äppi hommaan, mutta sitä en saanut aluksi pelaamaan, enkä ole myöhemmin jaksanut enää rimpuilla. Nettiselaimella käyttö kuitenkin sujuu tosi helposti ja puhelimessa selainlinkki, eli toimii lähes kuten äppi. Toki se mitä tuosta alkuinnostuksen jälkeen tulee katsottuakaan on ulkolämpötila kotona, ei juuri muuta :D
No sen verran, että jos tulee hälytyksiä, niin tulee sähköposti viesti haluttuihin osoitteisiin. Ja esim. sähkökatko näemmä sellaiseksi lukeutuu.

Jotain muuta huomioitavaa projektista oli sitten tuo mihin toimittaja ei toki mitään voi vaikuttaa, eli Poraus.
Homma kestää todellakin koko päivän (8-17). Melu on aivan järkyttävä koko sen päivän ..siis ihan hirveä. Itselläkin tilanne että valtaosa naapureista tiedän tekevän etätöitä ja itsekin yritin olla etänä sinä päivänä. Työn teosta ei kyllä tullut juuri mitään. Lepyttelykierroksen lahjusten kera toteutin porauksen jälkeen ja toivottavasti isompia traumoja ei seudulle jäänyt.

Yksi asia mikä meinasi saada ranteet auki oli yhteistoiminta JKL kaupungin kanssa. Asia kiersi monella osastolla ja milloin kukakin lomalla tai muuten estynyt. Kuukausikaupalla aikaa paloi. Lisäksi kuvia piirreltiin uusiksi varmaan 5-6 kertaa ja naapurikuulemiset meni uusiksi 3 kertaa. Alkoi ihan aidosti jo hävettämään ravata kaikki läpi joka kerta. Lupaprosessiin meni lopulta noin 500€ rahaa ja enemmänkin kaupunki laskutti, mutta keskustelujen jälkeen saatiin kohtuullistettua tuohon n. 500€ euroon. Ongelmia aiheutti mm. se että kyseessä ei ole tontti, vaan kaupungin papereissa "Tila" tms.  Isoin kivi kengässä oli tontilla kaavakuvassa oleva liittymä tielle, jolle kaupunki ei halunnut kuvaan liittymää jätettävän. Eli oppina muille, tuohon lupa asiaan kannattaa varata hyvin aikaa ja olla muutenkin todella aktiivinen. Lopulta viimeinen kuva-versio taisi tulla piirretyksi paintilla tai vastaavalla, eli varmaan ihan vaparilla ruutupaperillekkin sitten näemmä pärjäisi, mene ja tiedä. Lisäksi itse kaivolla ei tuntunut olevan prosessi oikein osaa eikä arpaa :D Mutta kyse ei ollut mistään kaupungin virkamiesten ilkeilystä tms. kyllä siellä varmasti ihan parhaansa tekivät, prosessi nyt vaan lienee luonteeltaan näemmä jäätävän hidas ja surkea, jos ei satu menemään sukkana sisään. Eikös näiden osalta lupaprosessi ole kevenemässä tulevaisuudessa? Jos on, niin kokemuksesta voin kyllä muutosta peukuttaa.

Kokonaisuutena näin jälkikäteen kaikki on mennyt kuitenkin ihan hyvin ja kaikki pelaa.

Rahoituspuolesta sen verran, että ihan en muista nyt tätä kirjoittaessani mikä lopullinen oli enkä jaksa tarkastaakaan, mutta mielikuva on että 23000€ projektiin meni ja verottajalle laitoin laajennettuun kotitalousvähennykseen nuo kustannukset ihan vain maininnalla öljylämmityksestä luopuminen tms. Ideaali tilanteessa 2x(3500-100) sieltä sitten voisi tulla takaisin päin. Rahoituskulu + sähkön kulutuksen lisääntyminen on olleet tähän asti vähemmän kuin mitä öljyyn vuosittain kuukausittain aina varattiin (siis perheen sisäisessä budjetoinnissa, ei toteutuneissa kuluissa. Esim. juuri nyt säiliöllinen kampetta maksaisi 8300€ nesteellä 1,65€/l). Lainan korko nousee kesällä ja sähkön hinta muuttuu vuonna -24, niin silloin pitää katsoa uusiksi missä homma menee, mutta ainakin tällä hetkellä kaikki huomioiden mennään selkeästi plussalla.

Ihan ok. on ollut vaihtaa Öljy maalämpöön. Mikään ei sinänsä tunnu muuttuneen. :)

Pyöräytin viime vuonna toimenpidelupaprosessin maalämpökaivolle asemakaava-alueella Jyväskylän kaupungin kanssa, eikä prosessista jäänyt oikeastaan mitään pahaa sanottavaa. Ohjeistus nyt ei ole ehkä ihan parasta, mutta toisaalta sekä kaupungin palvelupiste että nimetty lupakäsittelijä auttoivat lupahakemuksen valmistelussa vähintään riittävästi. Ilmeisesti Veskun tapauksessa kengässä ollut kivi liittyi johonkin muuhun kuin itse maalämpökaivoon. Piirsin itse kuvat PowerPointilla rakennnusluvan aikaisen asemapiirustuksen päälle ja mittakaavan kanssa meinasi olla vähän hankaluuksia, mutta ei kuvia tarvinnut tehdä uudelleen eli ne olivat lopulta riittävän tarkkoja.

Ei kai naapurikuulemisia edes tarvitse, jos kaupungin esittämät vähimmäisetäisyydet täyttyvät kaikkien naapureiden osalta? Vai oliko jotain talousvesikaivoasioita, jotka vaikuttivat tähän vai etäisyydet suosituksia pienempiä?

Jos omia toteutuneita päivämääriä katselee niin lupahakemuksen jättämisestä päätökseen meni aika tasan viikko. Sijaintikatselmus tuli päivän tai kahden päästä soitosta porauksen jälkeen, porausraportin toimittamisesta tuli hyväksyvä kuittaus saman päivän aikana ja päivitetyn asemapiirustuksen toimittamisen jälkeen (sijainti muuttui hieman) piirustuksen hyväksyminen ja luvan mukainen työ merkitty valmiiksi viikon sisällä.

Tämä ihan vain samasta kaupungista hieman toisenlainen kokemus eli voi prosessi mennä ihan hyvinkin. Luvan ja sijaintikatselmuksen kustannus oli kaupungin hinnaston mukainen, muistaakseni vajaat 200 €.

Lähteehän tuosta porauksesta kyllä ääntä. Kävin jakamassa lähimpiin taloihin ennakkoon tiedotteet ja muutaman lähimmän naapurin kanssa vaihdettiin muutama sanakin poraustyömaasta. Meillä myöhästyi aloitus aamusta ja lopulta töitä tehtiin kahden päivän aikana. Ensimmäinen päivä jatkui noin kuuteen puoli seitsemään illalla. Periaatteessa kaupungin järjestyssäännöt olisi kai sallinut ilman erillistä ilmoitusta / lupamenettelyä töiden jatkamisen klo 22 saakka - onneksi ei sentään noin myöhään töitä tehty. Sain itse kyllä pidettyä etäkokouksia ko. päivänä eli kyllä sen äänen kanssa ihan hyvin pärjää.