Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: Raji - 17.01.23 - klo:13:27
-
Moi
Olisi tarkoitus vaihtaa rintamamiestalon nykyinen hakelämmitys maalämpökaivoon. Hakkeen kulutusta kohteeseen ei ole selvyyttä koska tällä hetkellä stokeri lämmittää suurimmaksi osaksi myös muita tiloja, minne ei ole jatkossa tarvetta lämmitykselle.
- Rakennuksen sijainti: Seinäjoki
- Rakentamisvuosi: 1952 sekä laajennus 1960.
- Patterilämmitys 216,2 m2. Keittiö ja sauna lattialämmitys 27 m2. Kodinhoitohuone ja pesuhuone sähkölattialämmitys noin 11 m2
- Ilmanvaihto:painovoimainen ilmanvaihto, kylpyhuone, sauna koneellinen poistopuhallin.
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat. Rakennus ei ole kuutionmuotoinen ja on parveketta myös. Huoneistoala 227,5 m2, kerrosala 266,5 m2, tilavuus 850 m3.
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus: Kokonaispaksuus 26 cm, huokoinen kuitulevy 25mm vaneripalat 12mm, ponttilauta, sahapurua. Keittiö sekä kylpyhuone, sauna kodinhoitohuone rempattu 2015 jolloin sisäseinälle lisätty finfoamilevyt. Vanhat osat ei niin energiatehokkaita.
- Kerrosten lukumäärä: alakerta, yläkerta.
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain: alakerta 154 m2, yläkerta 73,5 m2
- Huonekorkeudet kerroksittain: 250 cm.
- Alapohjan laatu :maanvarainen, osin styrox betonilaatta puruja. Keittiö, sauna, pesuhuone, khh eristetty rempan yhteydessä.
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus: Laajennus osa 40 m2 puruja 15cm, selluvillaa 40 cm.
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset): 3 lasiset 2000 luvun alussa vaihdettu.
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä- Ei
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)
- Jos on tiedossa rakennuksen ulkovaipan U -arvoja, olisi niistä kovasti hyötyä laskennassa.
Lämpötilat pesutila kh 24 c, sisälämpötilat muuten +21c.
Vanha osa rintamamiestalosta kaipaisi kattoremonttia sekä lisäeristystä välipohjassa.
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=11352.0;attach=18506).
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 13,7 kW (= lämmitysteho), pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Raji” SEINÄJOKI (Etelä-Pohjanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 47 °C - menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -29 °C
- Talon alakerta 1952: -Patterilämmitys, 21°C, 154 m2, 385 m3 58,1 W/m2 8,94 kW 20 805 kWh
- Talon yläkerta 1952: -Patterilämmitys, 21°C, 74 m2, 184 m3 55,5 W/m2 4,08 kW 9 853 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 57 W/m2 13,02 kW 30 658 kWh
• Kiinteistö, 228 m2, 569 m3 3,5 COP 12,72 kW 30 658 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,192 m3 / 50 °C 3,3 COP 1,06 kW 4 400 kWh
- Yhteensä 3,5 SCOP 13,8 kW 35 058 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 565 kWh 0,62 kW 33 493 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 33 493 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 13,70 kW 33 493 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 228 m2 147 kWh/m2 3,5 SCOP 13,7 kW 33 493 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 13,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 13,7 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -29 °C
- Maasta kerätään ( 3,5 COP) 9,8 kW 23 795 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 9 698 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 9 698 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköllä! 0 kWh
• Tarvitaan vähintään 255 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 30 m maaporausta. Poraussyvyys 255 m
- Kaivon aktiivisyvyys 251 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 255 m. Putkea kaivossa yhteensä 510 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 12 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,68 l/s = 40,8 l/min = 2448 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,68 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 532 litraa 154 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,68 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 672 litraa 84 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,68 l/s virtaus PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 830 litraa 52 kPa = 0,52 bar
Tai vaakakeruulla:
- kostea savi, vähintään 607 m = 3 x 200 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,1 m. Vol 688 ltr 23 kPa = 0,23 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.