Nibe F1145 / Rivitalon maalämmön toiminta ja optimointi

[Matias]

 

Onko säätimen lämpötila-arvo ns. pyynti eli huippulämpö (esim. 50 astetta, jolloin vastus käynnistyy kun veden lämpö alittaa 41 astetta)

Juuri näin,vastus lakkaa lämmittämästä kun pyyntilämpötila on saavutettu.
Kun kyseessä on isohko varaaja niin eroalue (dt) kannattaa pitää jossain 2-3 asteen paikkeilla niin käyttövesi ei jäähdy liikaa.

Isossa varaajassa muodostuu lämpökerrostumia ja säädin mittaa veden lämpötilaa säätimen anturin korkeudelta,yleensä sen yläpuolella vesi on 4-5 astetta kuumempaa ja alapuolella 4-5 astetta viileämpää.

Varaajan keskikohta on sopiva paikka anturille jos halutaan pitää veden lämpötila suht tasaisena.

Jos anturin siirtää ylimpään yhteeseen niin lämpötilavaihtelut tulee suuremmiksi koska lähes koko varaaja on jäähtynyt ennenkuin vastus kytkeytyy päälle ja lämmittäminen kestää kauemmin.
Nämä  koskee siis vastuksella lämmittämistä.

Niben käyttöveden lämmitysasetukset löytyy kokeilemalla ja ilman muuta käyttövesi kannattaa ensisijaisesti lämmittää Nibellä (kompressorilla) ja asetella vastuksen pyyntilämpötila muutama aste alemmas kuin Niben vastaava asetus ettei normaalisessa käytössä ulkoinen vastus mene laisinkaan päälle.

[jmaja]

Miten hyvin varaaja kerrostuu rivarissa, jossa lienee varsin runsas käyttöveden kierto ja toivottavasti kierrosta palaavakin on aika lämmintä ja sitähän syötetään varaajan pohjalle?

Saako tuota vastusta hyvin säädettyä? Sillä tosiaan olisi hyvä olla melko pieni hystereesi. Eli tulee kunnolla päälle, jos käyttövesi uhkaa viilentyä liikaa ja sitten sammuu ennen kuin nostaa yli MLP:n käynnistysrajan, jotta MLP hoitaa aina sen minkä pystyy.

Siis esimerkiksi MLP:n käynnistysraja 53 C ja pysäytys 57 C, jotta edes suunnilleen noudatetaan säädöksiä. Sitten tuo vastus päälle 50 C ja sammuu 52 C. Tai voi olla 48 C 50 C.

Onnistuuko tuo mekaanisella termostaalli, joka tuossa on? Mittaako lämpötilaa samasta alueesta.

[VHi]

BT6 on Niben anturi ja on varaajan keskikohdassa. Lovalin anturi on mitä ilmeisimmin siinä kohtaa missä vastuskin on kykettynä eli varaajan alaosassa. Kyseessä on sen sortin säädin, että eroalue on kiinteä 9 astetta. Tällöin säätö voisi olla periaatteessa esim. vähän alle 50 astetta, jolloin se käynnistäisi vastuksen n. 40 asteessa, jolloin on kyseessä jo merkittävä veden viilentyminen. Tuollaisesta mekaanisesta säätimestä on vaan hankala nähdä tarkkaa säätöä, parempi olisi jonkin sortin digitaalinen säädin.

[jmaja]

On se 9 C todella paljon ja huonosti tuo silloin toimii yhdessä MLP:n kanssa eli joko turhan pitkään lämmittää vastuksella tai aloittaa liian myöhään. Lisäongelmaa tulee eri mittauspaikasta.

[maalämmittää]

Liitteenä logit parilta viime päivältä.

Näyttää kone käyvän hyvin.

[maalämmittää]

BT6 on Niben anturi ja on varaajan keskikohdassa. Lovalin anturi on mitä ilmeisimmin siinä kohtaa missä vastuskin on kykettynä eli varaajan alaosassa. Kyseessä on sen sortin säädin, että eroalue on kiinteä 9 astetta. Tällöin säätö voisi olla periaatteessa esim. vähän alle 50 astetta, jolloin se käynnistäisi vastuksen n. 40 asteessa, jolloin on kyseessä jo merkittävä veden viilentyminen. Tuollaisesta mekaanisesta säätimestä on vaan hankala nähdä tarkkaa säätöä, parempi olisi jonkin sortin digitaalinen säädin.

Kerrostuminen kannattaa ottaa huomioon.
Vastuksen start 40C vaikuttaa hyvältä ja Niben "toimintapistettä" (start-end) voisi nostaa asteella tai jopa kahdella.

[VHi]

Tuohon alan kallistumaan itsekin tuohon muutaman asteen nostoon, sillä aika haipakkaa laskee veden lämpötila, kun suihkutellaan.

Nyt prioriteetti lämmitys 10 - käyttövesi 30 aiheutti esim. tänä iltana sen, että veden lämmitys oli vielä kesken, mutta 30 min täyttyessä siirtyi lämmittämään taloa, vaikka sillä ei nyt ihan niin kiire olisi ollut, vaan olisi nuo muutamat asteet voinut tehdä loppuun.

Sitten lämmitti 10 min taloa ja nyt taas käyttövettä ja kohta taas taloa, koska asteminuutit on -112GM. Eli prioriteetin asettaminen käyttövesi 60 - lämmitys 0 voisi olla kokeilun arvoinen asia, koska käyttövesi lämpiää kuitenkin ennen pitkää ja lämmityksellä ei ole niin kiire, kun lattia varaa joka tapauksessa.

[maalämmittää]

Ok. Nibellä ei ole oikein tilannetajua 
Prioriteetti 60/0 tarkoittaa että käyttövettä tehdään kunnes se on ylärajalla.

[Lappanen]

Rivari vähän eri asia tietenkin, mutta oma 500 litran varaaja pyörinyt 0-prioriteetilla muutaman vuoden ilman ongelmia. Sen verran massaa rakenteissa, että ei sitä huomaa vaikka lämmitys olisi tunnin tai kaksi tauolla. Yleensä kv lämpiää ~50 minuutissa, mutta jos useampi suihkuttelija perätysten niin voi siinä 1,5 tuntiakin mennä ennen kuin yläraja saavutetaan. Ja jos tuossa olisi välissä talon lämmitystä, niin kuuma vesihän siinä loppuisi pahimmillaan kesken.

[VHi]

Luulisin, että mitään ongelmaa ei tule, koska vesikiertoisessa lattialämmityksessä lämpötilan muutokset on muutoinkin hyvin hitaita.

Sitä jäin vielä miettimään, että koska käyttöveden käyttö aamuisin, öisin ja päivisin on miltei olematonta, niin olisiko kuitenkin järjestelmän kannalta järkevintä ohjelmoida luksustila esim. klo 18-23 väliseksi ajaksi, jolloin käyttöveden lämmöt olisi sen 2-3 astetta korkeammalla, ja sitten taas yö, aamu, päivä nykyisellä säädöllä.

Vähän hankala arvioida mikä on muutaman asteen nostoon tarvittava energian määrä, jos se on ihan mitätön, niin mitä tässä penniä soikeaksi venyttää.

 

[VHi]

Nyt löytyy jo jonkinlaista päiväkohtaista dataa sähkön säästöstäkin. Sähkövastus käännettiin pienemmälle siis tiistaina 25.1 klo 18.20 ja samalla asteminuutit -120GM asetukseen aikaisemmasta -60GM asetuksesta.

Maanantaina sähköä mennyt 95,64 kWh, tiistaina 87,90 kWh ja ensimmäinen kokonainen päivä eli keskiviikko uusien säätöjen jälkeen 69,51 kWh.

Aikaisemmin tuntikohtaiset kulutushuiput oli 7-8 kWh tunnissa kun veden lämmitys oli päällä, nyt ne on 5 kWh luokkaa, poikkeuksena eilinen klo 19-20 veden kylmentyminen, jolloin on mennyt 12 kWh tunnin aikana, toki kompura jauhoi pitkään, mutta mahdollisesti myös sähkövastus on jossain vaiheessa ollut päällä.

Tänään laitoin vastuksen sulaketaulusta pois, niin voin tarkistaa mikä on sen osuus ollut aikaisemmin laitteiston toimintaan.

[jmaja]

Noin isossa säiliössä ja varmaankin isolla käytöllä hukka on mitätön. Hukkaahan tulee vain lämpöhäviöinä ympäristöön ja nekin lämmittävät talvella taloa. Vai onko joku kanaali?

Kuumempi vesi tarkoittaa pienempää kuuman veden kulutusta, koska yleensä veden lämpötilaa säädetään hanasta tai suihkutermostaatilla.

Siis lämpöenergiamielessä aivan sama tekeekö 5 C käyttövedestä 40 C suihkuvettä pelkällä 40 C kuumalla vedellä vai sekoittamalla 1:1 5 C ja 75 C vettä tai mitä tahansa siitä väliltä.

Ainoa varsinainen hukka siis liittyy COPin heikkenemiseen. Kuumempi vesi heikentää COPia eli sama lämpöenergia vaatii enemmän sähköä eli kompura vie enemmän sähköä käydessään. Tuon vaikutus muutamasta aseteesta on mitätön, mutta 40 C vs. 60 C vaikuttaa jo paljon.

Toisaalta sitten se kuumempi käyttövesi auttaa lämminvesivaraajaa riittämään pidempään ja käyttämään harvemmin vastuksia, mikä saattaa kompensoida MLP:n huonomman COPin.

[jmaja]

Ilmeisesti nyt on muutama vuosi tehty käyttövesi pelkällä sähköllä käytännössä. Jos kesäisin on mennyt 40-60 kWh oletettavasti lähinnä käyttöveteen, joka nyt tehdään 2,5:n COPilla, pitäisi tuo tippua 15-25 kWh tasolle eli säätää 25-35 kWh/vrk ympäri vuoden.

[maalämmittää]

Huomioita:
- En löytänyt manuaalista käyttöveden ajallista ohjelmointimahdollisuutta (luxus/normaali).
- Käyttövettä lämmitettäessä ollaan lopussa menoveden lämpötilassa (62,6C) jo lähellä kompressorin suojarajaa (muistaakseni 62,8C on meillä pikkukoneella). Eli ylärajassa ei taida olla paljoa varaa. Mutta kannattaa kokeilla. Alarajaa ainakin voi hiukan nostaa.
- Lämmin käyttövesi on tärkeä asumismukavuuden kannalta, niin kannattaa 60/0 priorisointia myös kokeilla.

[VHi]

Valikossa 2.3 saa ohjelmoitua aikaan perustuen käyttöön eri käyttöveden lämmityksen profiileja.

Nythän tuo veden yläraja on 50 astetta, ei vielä 60, niin siitä varmaan muutama aste on nostettavissa tarvittaessa?

[maalämmittää]

Ok, tuota en löytänyt.
EDIT: Löytyi  , tuo on hyvä vaihtoehto.

Nibestä lähtevä lämmitysvesi joka menee käyttövesivaraajan kierukkaan on lähes suojarajalla.
Lämmitysvesi ei ole yhteydessä käyttöveden.

[luu5]

Nibestä lähtevä lämmitysvesi joka menee käyttövesivaraajan kierukkaan on lähes suojarajalla.

Mutta meneehän se yli tuon esim korotuksessa? Meillä menee 66 asti. Tosin tuleehan siitä aina infoviesti, mutta ei kait muuta. Vai meneekö tuossa vaiheessa vastus päälle?

edit. näyttääkin tuossa menevän kompura pois päältä ja pitää 5 minuutin tauon.

[maalämmittää]

Mutta meneehän se yli tuon esim korotuksessa? Meillä menee 66 asti. Tosin tuleehan siitä aina infoviesti, mutta ei kait muuta. Vai meneekö tuossa vaiheessa vastus päälle?

edit. näyttääkin tuossa menevän kompura pois päältä ja pitää 5 minuutin tauon.

Jäi sana kompuran  suojarajalla pois, sorry.

[VHi]

Kävin nyt säätämässä prioriteetin lämmitys 0 min, käyttövesi 60 min, eli tekee aina käyttöveden valmiiksi ennen, kun siirtyy lämmityksen tekoon.

Pidin "normaali"-asetuksen arvot ennallaan: käynnistys 45 - pysäytys 50 (käytännössä on aina 0,4 astetta enemmän BT6-anturin mukaan. "Luksus"-asetuksen säädin käynnistys 47 - pysäytys 52, ja se on nyt ohjelmoitu käyttöön ma-su 18.30 - 23.30. Tuo viikonlopun suihkukäyttäytyminen on vielä vähän arvoitus, mutta olettaisin suurimman osan saunovan ja käyvän suihkussa ilta-aikaan.

Varaajan sähkövastus vielä tyystin pois, mutta sillekin pitäisi joku näppärä arvo hakea jossain vaiheessa.

Jännittävää tämä säätely ja pikku hiljaa löytyy se ns. "ongelma" ja optimaalinen ratkaisu. Mielenkiintoista seurata myös miten sähkönkulutukselle käy aikojen saatossa.

[VHi]

Tuosta hukasta vielä, että varsinaista hukkaa ei synny, sillä siellähän ne putket kulkee talon rakenteissa. Toki nyt tällä hetkellä Niben putket on eristämättömiä ja tästä syystä erillisen "pannuhuoneen" lämpötila on varsin korkea ja on sinänsä pelkkää hukkaa, koska se ei ole asuintiloihin yhteydessä.

Jossain vaiheessa tekisi nuo putket eristää, jos ei muuta, niin sen takia, että samassa tilassa on myös talon IT-laitteet ja niille olisi parempi vähän pienempi lämpö.

[KiSaVa]

Tuosta hukasta vielä, että varsinaista hukkaa ei synny, sillä siellähän ne putket kulkee talon rakenteissa.

Paitsi sen COP:n heikkenemisen myötä, minkä jmaja mainitsikin. Kannattaa lämmittää ennemmin vähemmän kuumalla lämmitysvedellä kuin enemmän kuumalla käyttövedellä, sillä edellistä tulee halvemmalla.

[rsaarela]

Tuosta hukasta vielä, että varsinaista hukkaa ei synny, sillä siellähän ne putket kulkee talon rakenteissa. Toki nyt tällä hetkellä Niben putket on eristämättömiä ja tästä syystä erillisen "pannuhuoneen" lämpötila on varsin korkea ja on sinänsä pelkkää hukkaa, koska se ei ole asuintiloihin yhteydessä.

Jossain vaiheessa tekisi nuo putket eristää, jos ei muuta, niin sen takia, että samassa tilassa on myös talon IT-laitteet ja niille olisi parempi vähän pienempi lämpö.

Nibe tuotteille on kait sallittu suurin ympäristön lämpötila +25 astetta.
Manuaalista voi tarkistaa asoian, nyt ei ole käsillä tässä....

[VHi]

Joo kyllä ne putket olisi hyvä eristää. Ilmanvaihto on sentään kunnossa, kun on kolme räppänää.

Ja juurikin tuon COP:n suhteen ei ole järkevää käyttövedellä ehdoin tahdoin lämmittää ympäristöä.

Toimiikohan tuollainen Thermalflexin polyeteenistä tehty putkieriste, vai pitäskö olla ihan mineraalivillaeriste, jossa folio päällä?

[jmaja]

Lämpimissä putkissa ei ole väliä millä ne eristää. Eihän niihin kosteutta kondensoidu eli folion ainoa hyöty on säteilylämpöhäviöiden pienentyminen.

[VHi]

Nyt kun tarkemmin katselen noita vanhoja käyriä, niin kyllä se vastuksen sammutuksen ja käynnistymisen väli taitaa olla nettitiedoista huolimatta 5 astetta. Täytyy se nyt säätää johonkin sopivaan asetukseen, että on varalla äkillisen veden kulutuksen yllättäessä, mutta ei kuitenkaan suotta käytössä.

Toki siinä on se ero, että BT6 anturi on keskellä pönttöä, niin varaajan vastuksen anturi on siellä missä vastuskin, eli varaajan alaosassa.

Pitäisikö tämä jotenkin ottaa huomioon, vai voiko luottaa, että alaosassa on samanlämpöistä vettä kuin keskiosassa?

[maalämmittää]

KV lähtee kiertoon luultavasti varaaja yläyhteestä.
Mihin kohtaan sen paluu on?
Veikkaisin että paluuyhteen alapuolelle vesi ainakin jonkin verran kerrostuu.
Kylmä vesi tulee luultavasti varaaja alaosaan.

[VHi]

Tuota en nyt muistanutkaan tarkistaa. Mutta sen testasin, että kyllä siinä taitaa sittenkin olla 9 asteen ero käynnistyksen ja lopetuksen välillä, sillä veden ollessa 50 asteista meni vastus naksahtaen päälle kun säätimen käänsi 60 asteen kohdalle. Vastaavasti toinen naksahdus tuli 40 asteen kohdalla, kun vastus meni pois päältä. Nyt kun säätö on 50 asteen kohdalla, olettaisin sen käynnistyvän, kun vesi on 41 asteen tienoilla ja lämmittävän kunnes se on 50 asteista.

No katsotaan miten se nyt toimii. Aika hankala tuollainen ihan puhtaasti mekaaninen säädin, jossa asteikko vielä pieni ja säätimessä viivat paksut. On vähän sinnepäin.

Laitoin vielä testiin, että nostin lämmöt pumpusta 51 - 46 ja otin tilapäisen luksuksen pois. Kokeillaan toimintaa vielä tällä asetuksella. On osoittautunut vähän vaikeaksi löytää se veden huippukulutuksen ajankohta, ja osin tilapäinen luksus on ollut "turhaan" aktivoituna.

[maalämmittää]

Jos tavoite olisi, että Nibe tekee pääsääntöisesti käyttövedet ja sähkövastus on vain varalla, niin varallaolevan asetukset saa olla kunnolla alemmat kuin päälämmitysmuodon. Esim. 35C.
Tällöin sähkövastus tulee mukaan jos Nibe ei toimi tai/ja silloin kun käyttöveden kulutus erityisen suurta.

Voisiko tilapäisen luksuksen rajat olla 51-49?.
En ole varma toimiiko, mutta oletan/päättelen että tällöin kompressori tekee käyttövedet, mutta pitää sen 1-2C kuumempana. Eikä käytä Niben vastusta.

Valokuvat yhteiden kohdista auttaa.

[jmaja]

En kyllä laittaisi vastusta kovin alhaiselle lämpötilalle. Rivitalossa pitää mennä toimintavarmuus edellä eikä hakea äärimmäistä säästöä. Nythän on useampi vuosi lämmitetty käyttövesi vastuksilla. Onko tullut yhtiön sähkölaskusta nurinaa? Selkeä parannus, jos 90% käyttövedestä tehdään jatkossa kompuralla. Se 10% kannattaa ehdottomast uhrata sille, että kukaan ei koskaan saa kylmää vettä suihkussa.

Minä kyllä valittaisin, jos hanasta ei saa edes 50 C aina. Eihän sellaisella vedellä saa edes tiskattua. OKT:ssa voi valita tyytyä tuollaiseen.

[VHi]

En muistanut vieläkään kuvata noita yhteitä. Palasin nyt tuohon säätöön, että normaaliaikana käynnistys 45 - pysäytys 50, sekä klo 18 - 00 luksus 47 - 52. Toimii havaintojeni mukaan parhaiten. Ja nämä on siis niitä BT6 arvoja pöntön keskivaiheilta. BT7 anturia ei ole, joten kiertoon menevän veden lämpötilaa voi vain arvailla. Kyllä tuo BT6 mukaan 50-51 asteinen veri jo ihan kunnolla höyryää, kun suihkussa laskee.

Kukaan ei ole valittanut sähkön kulutuksesta, vaikka se onkin ollut 6000 € vuositasolla ja vienyt 1/3 talon budjetista. Sähköä ei käytännössä kulu lämmön ja veden lisäksi kuin muutamaan ulkovaloon, ruohonleikkurin lataukseen ja mitä nyt Elisan verkkolaitteet vie sähköä. Sinänsä hyvä säästökohde, varsinkin kun uusi 24 kk sopimus on hieman edellistä 24 kk sopimusta kalliimpi.

Kukaan ei ole myöskään missään vaiheessa valittanut veden lämpötiloista, vaikka olen siitä erikseen jopa kysynyt. Taitaa ainut ketä se mietityttää olla meikäläinen ja minäkin näen sen vain Uplinkin kautta.

[Lappanen]

Kuuman käyttöveden menoputkeen saa vaikka tällaisen pintalämpömittarin:

https://www.taloon.com/pintalampomittari-halk.-63-0-120-c-jousella

Jos siis tuo lähtevän veden lämpö kiinnostaa etkä jaksa MLPn omia antureita alkaa asennella sitä mittaamaan.

Itselläni saman tyylinen (ei siis juuri tuo malli) mittaamassa MLP:ltä lähteviä menolämpöjä kun aina jaksa huoltovalikosta niitä vilkuilla. Näkee yhdellä vilkaisulla että kaikki ok kun KHHssa vierailee silloin tällöin.

[jmaja]

Voihan sen hanasta tulevan veden myös mitata. Nykysääntöjen mukaan pitää tulla 20 s päästä 55-65 C.

[Lappanen]

Voihan sen hanasta tulevan veden myös mitata. Nykysääntöjen mukaan pitää tulla 20 s päästä 55-65 C.

Ja tuo tietenkin ajoittaa niin, että varaajassa BT6 alarajalla. Tai worst casena kun kaikilla suihkuhetki alkaa juuri kun BT6 alarajalla.

[tk-]

Rivitalon systeemissä kannattaisi ehdottomasti olla lisäboksilla käyttövesimukavuus käytössä. Siihen saa sekä lähtevän veden anturin että sähkövastuksen ohjauksen mukaan.

Aikanaan asuttiin rivitalossa missä määräysten mukainen käyttövesi hoidettiin niin, että maalämpöpumpun käyttövesivaraajan jälkeen oli vielä 500l sähkövaraaja mihin vesi syötettiin MLP:n varaajasta. Käyttöveden kierto palasi näiden varaajien väliin, eli ei sotkenut lämpöpumpun kerrostumia. Varaaja pidettiin aina reilu 60-asteisena ja sekoitusventtiilillä tehtiin sitten 58-asteinen vesi putkistoon.

[VHi]

Joo tässä meidänkin tapauksessa kaikki alkaa olla optimissa, mutta tuota Lavalin sähkövastuksen mekaanista ohjausta on hyvin hankala saada toimimaan järkevästi tässä kokonaisuudessa. Joko on tilanne, että varaajan vastus reagoi liian myöhään (käytännössä se ei ole tällä hetkellä päällä ellei Nibe mene hengettömäksi) tai sitten helposti syrjäyttää Niben kokonaan ja lämmittelee vettä sitten vastuksella ja kompressori ei ehdi mukaan, vaikka olisi juuri alkamassa käyttövettä lämmittämään.

Jonkinlainen järkevämpi ohjaus olisi paikallaan. Olisiko teoriassa mahdollista, että varaajaan asennettaisiin Niben relemoduuli tai vastaava, joka ottaisi ohjaussignaalin Nibeltä, ja ohjaisi varaajan vastusta sen mukaan. Tämä olisi paras vaihtoehto, sillä tietyissä tilanteissa myös sähkövastusta tarvitaan, ja siten tuo on varmaan suunniteltu.

[VHi]

Mulla ei nyt ole tikku kiinni Nibessä, niin ei ole lokitietoja saatavilla. Pitää se samalla viedä, kun kuvaan ne yhteet.

Käyrä1 on siis käyttöveden lämpötila BT6 viimeisen vuorokauden ajalta.

Käyrä2 on viimeisen vuorokauden ajalta menolämpötila BT2, eli eiko tuosta näe aika hyvin mitä kompressori on tehnyt.

[VHi]

Sähkön kulutuksesta vielä.

Sähkö1 = Tammikuun osalta sähkön kulutusta, merkkasin punaisella nuolella ajankohdan josta alkaen muutokset on laitettu voimaan, eli tuosta lähtien käytännössä ilman sähkövastusta, paitsi 31.1., jolloin ilmeisesti vastus oli hetken aikaa päällä.

Ennen ja jälkeen on vielä ns. tyypillinen päivä sähkönkulutuksen perusteella katsottuna, lämpötila molemmissa -4 astetta. Toinen on 3.1. ja toinen on 30.1. Muistaakseni mekään emme olleet tuolloin 3.1. kotona, joten talossa ainakin kaksi hlöä vähemmän vetta kuluttamassa. Siitä huolimatta 3.1. sähkön kulutus oli 100,91 kWh ja 30.1. kulutus oli 68,45 kWh. Huippupäivä oli 15.1. kun sähköä meni jostain syystä 156,26 kWh / pv.

[maalämmittää]

Loggaus kannattaa pitää aina päällä, vaikka olisi kaksi muistia joihin kerää tietoa vuorotellen.
Silloin pääsee hyvin kiinni vanhoihin tapahtumiin.

Niben kello, ainakin täällä, pyrkii ryömimään ja sitä pitää säätää ehkä kerran vuodessa. Säätö kannattaa tehdä kun loggaus ei ole käytössä.

Kannattaisiko hankkia BT7 anturi lähtevän veden putkeen, niin saisi mittaustietoa?

Tuon mekaanisen termostaatin kanssa säätäminen ei varmaan ole ihan helppoa, mutta eikös silläkin pääse riittävään tulokseen.
Päättää mihin käyttää ja säätää vaikka asteen kerrallaan.

[tk-]

Joo tässä meidänkin tapauksessa kaikki alkaa olla optimissa, mutta tuota Lavalin sähkövastuksen mekaanista ohjausta on hyvin hankala saada toimimaan järkevästi tässä kokonaisuudessa. Joko on tilanne, että varaajan vastus reagoi liian myöhään (käytännössä se ei ole tällä hetkellä päällä ellei Nibe mene hengettömäksi) tai sitten helposti syrjäyttää Niben kokonaan ja lämmittelee vettä sitten vastuksella ja kompressori ei ehdi mukaan, vaikka olisi juuri alkamassa käyttövettä lämmittämään.

Jonkinlainen järkevämpi ohjaus olisi paikallaan. Olisiko teoriassa mahdollista, että varaajaan asennettaisiin Niben relemoduuli tai vastaava, joka ottaisi ohjaussignaalin Nibeltä, ja ohjaisi varaajan vastusta sen mukaan. Tämä olisi paras vaihtoehto, sillä tietyissä tilanteissa myös sähkövastusta tarvitaan, ja siten tuo on varmaan suunniteltu.

Tarvitaan lisävarustekortti, pumpusta riippuen joko ACX30 tai ACX50. Ja sen toiminnaksi aktivoidaan "käyttövesimukavuus". Sen jälkeen Niben valikoista voi säätää käytetäänkö sähkövastusta aina lämmitykseen vai vaan tarvittaessa/legionellakuumennuksiin.

https://ammattilaiset.nibe.fi/nibedocuments/29972/231999-1.pdf

Sen jälkeen tuon mekaanisen termostaatin voi nostaa niin, että jos sattuisikin ohjaus jäämään vahingossa päälle niin se katkaisee lämmityksen sopivassa lämpötilassa. Ja ohjaus tosiaan tuon boksin kautta. Siihen saa liitettyä myös "virallisen" lähtevän veden lämpötilan mittauksen ja mahdollisuus myös ohjata moottoroitua shunttia lähtevän veden sekoitukseen.

[VHi]

Hiukkasen väliaikatietoa. Tein suurimmat säädöt tammikuun loppupäivinä ja siitä sitten hienosäätöä pitkin matkaa. Vesivaraajan sähkövastus on pois päältä. Lämmin vesi on riittänyt hyvin, mukavuusasetus on ajastettuna päällä kun veden kulutus suurinta, eli klo 18.30 - 23.30. Muutama suurempi dippi on tullut, jos kaikki menevät suihkuun samaan aikaan. Tokihan tässä on suurimman osan ajasta ollut kevät/kesä, joten veikkaan, että talvella sähkövastusta on pidettävä varalla ja sitä varten on harkinnassa tuo lisävarustekortti.

Sähkön kulutus on vähentynyt asetusten muuttamisen jälkeen n. 35 %. Toki käyttöprofiili on muuttunut hieman, kun taloon on muuttanut yksi lapsiperhe lapsettoman pariskunnan tilalle. Vuositasolla saataneen n. 10 000 kWh säästöt.