Maalämpökaivossa vedessä U-putken lämmönkeräyskyky on heikko korkean lämpövastuksen vuoksi, eli lämmönsiirtoaineen ja kallioperän lämpötilaero on suhteellisen suuri. Pienemmällä lämpötilaeolla vastus pieneneeja lämmön keräyskyky paranee.
Yleensä aineiden tiheys kasvaa lämpötilan laskiessa, vesi on kuitenkin poikkeus, sen tiheys on suurimmillaan 4 asteessa. Myös maalämpökaivoissa käytetty 30% etanolin ja veden seos käyttäytyy saman kaltaisesti lämmönjohtavuus heikkenee lämpötilan laskiessa jäätymispisteeseen saakka
Tämä nesteiden lämmönjohtavuuden heikkeneminen lämpötilan laskiessa / tiheyden kasvaessa on mielenkiintoinen juttu.
Muiden kuin veden suhteen tämän vielä ymmärtää mutta Melinderin mukaan myös veden lämmönjohtavuus heikkenee tasaisesti jäätymispisteeseen 0 C asti.
Vanha kouluttaja työmaalla esitti usein retorisen kysymyksen "Paljonko on paljon?" eli onko esitetyllä väittämällä merkitystä käytännön elämässä.
"aksutre"
Laskisitko seuraavan tapauksen?
- Perustuu osittain omaan järjestelmääni ja on osittain kuvitteellinen.
- On yksi ja sama maalämpöjärjestelmä syksyllä lämmityskauden alussa ja talvella kylmään aikaan.
- Kummassakin tapauksessa kaivosta otetaan sama teho.
- Kaivo halk 120mm, akt syvyys 230m, putket 40x2,4mm, 2-putkikeräin
Tilanne syksyllä
- Kaivon veden lämpötila pohjalla 6,0C, pinnassa 5,5C
- kaivoon meno 2,6C, paluu kaivosta 5,6C -> Dt 3,0C
Talvella
- Kaivon veden lämpötila pohjalla 2,5C, pinnassa 2,5C
- kaivoon meno
? ? ?C, paluu kaivosta 1,8C -> Dt ??
Kysymys?
Mikä on talvella keruun Dt kun laskelmissa otetaan huomioon ainoastaan veden ja maawiinan lämpötiloista johtuvat lämmönjohtavuuden erot?
ATS