Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: NIBE S1155-16 kysymyksiä  (Luettu 36624 kertaa)

Poissa Tyko

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
  • Maalämpöfoorumi
Vs: NIBE S1155-16 kysymyksiä
« Vastaus #280 : 02.02.22 - klo:12:31 »
Tuo käyttövesivaraaja on hyvä. Ei varmasti lopu vesi kesken vähän pidemmässäkään suihkuttelussa. Puskurivaraajan voit unohtaa. Pyydä myyjältä faktaa miten 90 litran puskuri optimoi toiminnan lattialämmitystalossa, nauretaan täällä sitten sille tas yhdessä.
Sain vastauksen: ”puskurivaraajan tehtävä on hoitaa lattian lämmitystä varsinkin talvella, samalla kun maalämpöpumppu lämmittää käyttövettä”.

Poissa luu5

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 768
  • Maalämpöfoorumi
Vs: NIBE S1155-16 kysymyksiä
« Vastaus #281 : 02.02.22 - klo:12:43 »
Sain vastauksen: ”puskurivaraajan tehtävä on hoitaa lattian lämmitystä varsinkin talvella, samalla kun maalämpöpumppu lämmittää käyttövettä”.

Näinhän se on, mutta vaatii erillisen kiertovesipumpun. Muutenhan vesi ei kierrä kun MLP:n oma pumppu kierrättää vettä vain koneen sisällä käyttöveden teon yhteydessä.

Meillä juurikin tällainen systeemi, eli tarpeeton puskuri.
Kanta-Häme, puutalo (2003), 170m2 1,5 krs lattialämm. rossi + 30m2 AT ML konvekt. 2003 - 2018 Nibe 410P (ka. 21MWh/v). 1/2019-> Nibe F1255-12 R EM + UKV100, Vallox 110MV, 219m kaivo/219m akt (nyt 9,3MWh/v)

Poissa jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 935
  • Maalämpöfoorumi
Vs: NIBE S1155-16 kysymyksiä
« Vastaus #282 : 02.02.22 - klo:13:51 »
Eikä siitä 90 litran varaajasta lämpöä riitä vähänkään pidempään käyttövesijaksoon, vaikka se ulkoinen (turha) pumppukin olisi. Tuo jäähtyy asteen minuutissa 6 kW teholla.
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Poissa luu5

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 768
  • Maalämpöfoorumi
Vs: NIBE S1155-16 kysymyksiä
« Vastaus #283 : 02.02.22 - klo:14:13 »
Eikä siitä 90 litran varaajasta lämpöä riitä vähänkään pidempään käyttövesijaksoon, vaikka se ulkoinen (turha) pumppukin olisi. Tuo jäähtyy asteen minuutissa 6 kW teholla.

Nyt taisi olla kyse lattialämpötalosta, mutta mitenkäs patteritalot joihin puskureita myydään napsumisen estämiseksi. Miten niissä napsuminen estyisi, kun lämpötilaerot ja jäähtyminen tod näk vielä nopeampaa?
Kanta-Häme, puutalo (2003), 170m2 1,5 krs lattialämm. rossi + 30m2 AT ML konvekt. 2003 - 2018 Nibe 410P (ka. 21MWh/v). 1/2019-> Nibe F1255-12 R EM + UKV100, Vallox 110MV, 219m kaivo/219m akt (nyt 9,3MWh/v)

Poissa jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 935
  • Maalämpöfoorumi
Vs: NIBE S1155-16 kysymyksiä
« Vastaus #284 : 02.02.22 - klo:16:05 »
Kai se napsumisen esto tulee vain siitä, että pattereille saakka ei pääse käyttövesijakson jälkeistä 60+C vetttä koskaan. Siis ei sekunneissa hyppää 30->60->40.

Eihän tuo 90 l + toinen mokoma patteripiireissä riitä alkuunkaan siihen, ettei lämpötila tipahtaisi pahasti käyttövesijakson aikana. Mutta nousee siitä sitten hitaasti, siis minuuteissa tai kymmenissä minuuteissa,  kun lämmitys jatkuu.
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Poissa KiSaVa

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 184
  • Maalämpöfoorumi
Vs: NIBE S1155-16 kysymyksiä
« Vastaus #285 : 02.02.22 - klo:18:49 »
Eikä siitä 90 litran varaajasta lämpöä riitä vähänkään pidempään käyttövesijaksoon, vaikka se ulkoinen (turha) pumppukin olisi. Tuo jäähtyy asteen minuutissa 6 kW teholla.
Juuri näin. Kyse on lattialämmitystalosta. Tuon puskurin kapasiteetti on lonkalta heitettynä 1% kokonaisuudesta betoni+puskuri. Kerran sen suuruusluokan täällä laskin, en jaksa uudestaan. Totta että mikään ei hoida lämmitystä käyttövesisyklin aikana, mutta eipä sitä tarvitse hoitaakaan, koska betonin lämpötila ei siitä juuri putoa.

Poissa Eevala91

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 6
  • Maalämpöfoorumi
Vs: NIBE S1155-16 kysymyksiä
« Vastaus #286 : 20.02.23 - klo:09:00 »
Tervehdys,

luin koko ketjun kun aloittajalla oli jokseenkin samanlaista ongelmaa kuin minulla - piti tehdä ihan tunnukset että pääsin tänne jatkamaan tätä :) Täältä onkin tullut hyviä vinkkejä ja diagnooseja samankaltaisesta ongelmasta, joskin omani ei taida olla ihan yhtä paha.

Meillä siis speksit:
- 91 rakennettu n. 400 m2 okt kolmessa kerroksessa + 104 m2 autotalli. Kuutioita talossa n. 1200 m3, autotallissa 300 m3.
- rakenne tiiltä kaksoismuurauksella, ylin kerros puurungolla
- koneellinen poistoilma
- lämmönjako pääosin pattereilla, keittiön radiaattori muutettu remontissa lattialämmitykseksi paluurajoittimella
- ollut laaja käyttövesikiertoinen lattialämmitys märkätiloissa, joku paraikaa muutostyön alla eli liitetään lämmitysveteen, piireille tulee omat Grundfos alpha 2 pumput
- pumppuna öljylämmityksen korvannut F1155-16, 500 l lv-varaaja ja 100 l puskurivaraaja kolmiputkiliitännällä.
- ulkoinen Grundfosin UPS 25-60 180 kiertopumppu lämmitysvedellä, käyttövedellä omansa yhteydellä Niben pumppuun, joka käy nyt hereillä oloaikaan 5 min on, 25 min off.
- pumppu sijaitsee 2. kerroksisen autotallirakennuksen alakerrassa pannuhuoneessa, josta putket menee taloon etupihan ali maan alta kohtalaisen hyvin eristetyssä putkessa, mutta matka pumpulta taloon on aika pitkä - reilu 10 metriä kyllä.

Meillä sellaista kaksi ongelmakohtaa, joihin pohdin ratkaisua:
- BT25 on puskurivaraajan lämpötila-anturin paikassa, mutta näyttää systemaattisesti 0,7 - 1,5 astetta BT2 / BT12:ta vähemmän ja siksi lämmityskaudella AM ei koskaan laske alle 100 pitkilläkään lämmitysjaksoilla, jotka olen kiitettävän pitkiksi saanutkin kv-kiertoa hieromalla ja käyttövedellä lämmittämisen lopettamalla. Onko F-sarjan koneessa mitään vastaavaa mahdollisuutta korjata tuota kroonista lämpötilaeroa kuten S-sarjassa on se BT12 offset? Vai pitäisikö anturi asentaa puskurilta palaavaan putken pintaan?

- Toinen on että tässä 100 l puskurissa käyttövesijakson aikana talvisin lämpötila tippuu n. 7-10 astetta eli sanotaan vaikka jos BT25 on 37, niin kv-jakson päätyttyä se on n. 28 astetta ja n. 40 minuuttia menee ennen kuin se saadaan takaisin käyrälle. Tässä vähän auttoi kun laitoin ulkoisen kiertovesipumpun tehon astetta pienemmälle, mutta tässä on tosiaan kolme tehoastetusta joten kovin monipuolisesta pumpusta ei voida puhua. Nousua pumpulta 3. kerroksen pattereille on aika reippaasti, olisko sellanen 5-6 metriä, vielä on kokeilematta mitä tapahtuu jos pumppu olisi pienimmällä asetuksella. Ehkä ainut huoleni on jaksaako tuo keittiön lattialämmitys kiertää kun siinä ei ole erillistä pumppua. Sattuu onneksi olemaan kierrossa ensimmäisenä.

Logeja ei minulla tähän hätään vielä ole, mutta kysymykset ovat:
- miten BT25 ja BT2/12 eroa voisi pienentää kun vastaavaa asetusta ei ole kuten S-sarjassa? Tässä kirjoitellessani lukemat on BT25 37,7, paluu 32,5, S1 36,7, BT2 38,4 ja BT12 38,2. GM-182
- kun ulkoinen lämmityksen kiertovesipumppu on ja pitää olla, niin rauhoittaisiko kv-jaksojen aikaista menoveden laskua suurempi puskurivaraaja, esim. 300 litraa jolla kolminkertaistaisi kierrossa olevan vesimäärän?

Poissa jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 935
  • Maalämpöfoorumi
Vs: NIBE S1155-16 kysymyksiä
« Vastaus #287 : 20.02.23 - klo:09:27 »
Suljetussa piirissä korkeuserot eivät vaikuta mitään eli kolmannen kerroksen piirit eivät vaadi kiertopumpulta sen enempää nostokorkeutta kuin muut.

Tietysti suurempi puskuri vähentää menoveden laskua käyttövesijakson aikana, mutta onko sillä edes mitään merkitystä? Vaikuttaako lasku asumismukavuuteen? Tiilitalon lämpötila tuskin havaittavasti laskee, vaikka lämmitys olisi kokonaan pois muutaman tunnin.

100 l puskurin idea on estää pattereiden napsuminen lämpötilapulsseista.

Monessa talossa ei ole ulkoista kiertovesipumppua eli vesi ei edes kierrä käyttövesijakson aikana.
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Poissa Lappanen

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 851
  • Maalämpöfoorumi
Vs: NIBE S1155-16 kysymyksiä
« Vastaus #288 : 20.02.23 - klo:09:29 »
Tervehdys,

luin koko ketjun kun aloittajalla oli jokseenkin samanlaista ongelmaa kuin minulla - piti tehdä ihan tunnukset että pääsin tänne jatkamaan tätä :) Täältä onkin tullut hyviä vinkkejä ja diagnooseja samankaltaisesta ongelmasta, joskin omani ei taida olla ihan yhtä paha.

Meillä siis speksit:
- 91 rakennettu n. 400 m2 okt kolmessa kerroksessa + 104 m2 autotalli. Kuutioita talossa n. 1200 m3, autotallissa 300 m3.
- rakenne tiiltä kaksoismuurauksella, ylin kerros puurungolla
- koneellinen poistoilma
- lämmönjako pääosin pattereilla, keittiön radiaattori muutettu remontissa lattialämmitykseksi paluurajoittimella
- ollut laaja käyttövesikiertoinen lattialämmitys märkätiloissa, joku paraikaa muutostyön alla eli liitetään lämmitysveteen, piireille tulee omat Grundfos alpha 2 pumput
- pumppuna öljylämmityksen korvannut F1155-16, 500 l lv-varaaja ja 100 l puskurivaraaja kolmiputkiliitännällä.
- ulkoinen Grundfosin UPS 25-60 180 kiertopumppu lämmitysvedellä, käyttövedellä omansa yhteydellä Niben pumppuun, joka käy nyt hereillä oloaikaan 5 min on, 25 min off.
- pumppu sijaitsee 2. kerroksisen autotallirakennuksen alakerrassa pannuhuoneessa, josta putket menee taloon etupihan ali maan alta kohtalaisen hyvin eristetyssä putkessa, mutta matka pumpulta taloon on aika pitkä - reilu 10 metriä kyllä.

Meillä sellaista kaksi ongelmakohtaa, joihin pohdin ratkaisua:
- BT25 on puskurivaraajan lämpötila-anturin paikassa, mutta näyttää systemaattisesti 0,7 - 1,5 astetta BT2 / BT12:ta vähemmän ja siksi lämmityskaudella AM ei koskaan laske alle 100 pitkilläkään lämmitysjaksoilla, jotka olen kiitettävän pitkiksi saanutkin kv-kiertoa hieromalla ja käyttövedellä lämmittämisen lopettamalla. Onko F-sarjan koneessa mitään vastaavaa mahdollisuutta korjata tuota kroonista lämpötilaeroa kuten S-sarjassa on se BT12 offset? Vai pitäisikö anturi asentaa puskurilta palaavaan putken pintaan?

- Toinen on että tässä 100 l puskurissa käyttövesijakson aikana talvisin lämpötila tippuu n. 7-10 astetta eli sanotaan vaikka jos BT25 on 37, niin kv-jakson päätyttyä se on n. 28 astetta ja n. 40 minuuttia menee ennen kuin se saadaan takaisin käyrälle. Tässä vähän auttoi kun laitoin ulkoisen kiertovesipumpun tehon astetta pienemmälle, mutta tässä on tosiaan kolme tehoastetusta joten kovin monipuolisesta pumpusta ei voida puhua. Nousua pumpulta 3. kerroksen pattereille on aika reippaasti, olisko sellanen 5-6 metriä, vielä on kokeilematta mitä tapahtuu jos pumppu olisi pienimmällä asetuksella. Ehkä ainut huoleni on jaksaako tuo keittiön lattialämmitys kiertää kun siinä ei ole erillistä pumppua. Sattuu onneksi olemaan kierrossa ensimmäisenä.

Logeja ei minulla tähän hätään vielä ole, mutta kysymykset ovat:
- miten BT25 ja BT2/12 eroa voisi pienentää kun vastaavaa asetusta ei ole kuten S-sarjassa? Tässä kirjoitellessani lukemat on BT25 37,7, paluu 32,5, S1 36,7, BT2 38,4 ja BT12 38,2. GM-182
- kun ulkoinen lämmityksen kiertovesipumppu on ja pitää olla, niin rauhoittaisiko kv-jaksojen aikaista menoveden laskua suurempi puskurivaraaja, esim. 300 litraa jolla kolminkertaistaisi kierrossa olevan vesimäärän?

Siirrä BT25 puskurilta lämmityspiirille lähtevään menoputkeen. Jos anturi on puskurissa, asteminuutteja ei lasketa oikein eli MLP:llä ei ole oikeaa tietoa lämmityspiirille lähtevästä menolämpötilasta. Tuon jälkeen sitten mahdollisesti käyrän ja ulkoisen kv-pumpun nopeutta säätämään, jos tarvetta. MLP:n oma kv-pumppu lämmityksen osalta ajoittaiselle käynnille, jolloin se ei sekoita puskurin vettä silloin kun kompura ei ole lämmityskäytössä.
Jämä Star Inverter 16 kW (=Nibe F1155 4-16) + VLM 500 Star kv-varaaja + kaivo 230m | Pirkanmaa, täystiilitalo, 2 kerrosta lattialämmitys yht 280 m2 / 850 m3 + eristetty kellari 50m2. IV- & lattia-viilennys.

Poissa Eevala91

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 6
  • Maalämpöfoorumi
Vs: NIBE S1155-16 kysymyksiä
« Vastaus #289 : 20.02.23 - klo:09:39 »
Suljetussa piirissä korkeuserot eivät vaikuta mitään eli kolmannen kerroksen piirit eivät vaadi kiertopumpulta sen enempää nostokorkeutta kuin muut.

Tietysti suurempi puskuri vähentää menoveden laskua käyttövesijakson aikana, mutta onko sillä edes mitään merkitystä? Vaikuttaako lasku asumismukavuuteen? Tiilitalon lämpötila tuskin havaittavasti laskee, vaikka lämmitys olisi kokonaan pois muutaman tunnin.

100 l puskurin idea on estää pattereiden napsuminen lämpötilapulsseista.

Monessa talossa ei ole ulkoista kiertovesipumppua eli vesi ei edes kierrä käyttövesijakson aikana.

Ahaa tuota suljetun piirin korkeuseroasiaa en tiennytkään, no voin kyllä sitten varmaan huoletta laittaa ulkoista pumppua ainakin vielä pienimmälle asetukselle, eikös meno- ja paluulämpötilojen ero ole kuitenkin ihan ok tällä hetkellä? Ja joo, ei nuo kv-jaksot kyllä asumismukavuuteen mitenkään vaikuta, lähinnä pohdin että saisiko menolämpötilakäyrästä tasaisemman isommalla puskurilla ja sitä kautta asteminuutteihin stabiliteettia?


Poissa Eevala91

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 6
  • Maalämpöfoorumi
Vs: NIBE S1155-16 kysymyksiä
« Vastaus #290 : 20.02.23 - klo:09:45 »
Siirrä BT25 puskurilta lämmityspiirille lähtevään menoputkeen. Jos anturi on puskurissa, asteminuutteja ei lasketa oikein eli MLP:llä ei ole oikeaa tietoa lämmityspiirille lähtevästä menolämpötilasta. Tuon jälkeen sitten mahdollisesti käyrän ja ulkoisen kv-pumpun nopeutta säätämään, jos tarvetta. MLP:n oma kv-pumppu lämmityksen osalta ajoittaiselle käynnille, jolloin se ei sekoita puskurin vettä silloin kun kompura ei ole lämmityskäytössä.

No vähän tuota itsekin ihmettelen että onko puskurivaraaja oikea paikka menoveden anturille, en oikeastaan edes tiedä mitä siellä anturin paikassa on alla eli mistä se tarkalleen lämpötilaa siellä mittaa. Niben kv-pumppu onkin jo ajoittaisella käynnillä, kv-jaksojen aikana laskee jonnekin 10-30 % välille muistaakseni.

Olikos jossain/jollain vielä antaa hyvää käytännön toteutustapaa anturin kiinnitykselle menoputkeen; onko tähän tarkoitukseen jotain varta vasten tehtyjä osia vai ihan vaan teipillä? Mikäköhän idea ylipäätään on että puskurivaraajassa on paikka menoanturille jos se antaa sieltä ihan mitä sattuu lämpötiloja..  ::)

Poissa jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 935
  • Maalämpöfoorumi
Vs: NIBE S1155-16 kysymyksiä
« Vastaus #291 : 20.02.23 - klo:09:51 »
Mikä itseisarvo on menolämmön tai varsinkaan astemiinuuttikäyrän tasaisuudella? Ei niitä kannata murehtia tai varsinkaan vain niiden takia miettiä isompaa puskuria.
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Poissa Eevala91

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 6
  • Maalämpöfoorumi
Vs: NIBE S1155-16 kysymyksiä
« Vastaus #292 : 20.02.23 - klo:09:59 »
Mikä itseisarvo on menolämmön tai varsinkaan astemiinuuttikäyrän tasaisuudella? Ei niitä kannata murehtia tai varsinkaan vain niiden takia miettiä isompaa puskuria.

Olin kuvitellut että säästäisi kompressoria kun ei tarvitsisi kiihdyttää taajuutta niin usein ja sitä kautta säästäisi pumpun vievää sähköä, mutta onko niin ettei näillä ole käytännön tasolla mitään väliä? Kovemmilla pakkasilla tietysti haluaisin välttää vastuksien käyttöä jos isompi puskurivaraaja sitä edesauttaisi. Ja ymmärrän että joka tapauksessa saatavaan (mahdolliseen?) hyötyyn nähden isompi puskuri on kallis investointi - ehkäpä se poistetaan toimenpidelistalta, jos viisaammat näin neuvovat :)

Poissa Lappanen

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 851
  • Maalämpöfoorumi
Vs: NIBE S1155-16 kysymyksiä
« Vastaus #293 : 20.02.23 - klo:10:21 »
No vähän tuota itsekin ihmettelen että onko puskurivaraaja oikea paikka menoveden anturille, en oikeastaan edes tiedä mitä siellä anturin paikassa on alla eli mistä se tarkalleen lämpötilaa siellä mittaa. Niben kv-pumppu onkin jo ajoittaisella käynnillä, kv-jaksojen aikana laskee jonnekin 10-30 % välille muistaakseni.

Olikos jossain/jollain vielä antaa hyvää käytännön toteutustapaa anturin kiinnitykselle menoputkeen; onko tähän tarkoitukseen jotain varta vasten tehtyjä osia vai ihan vaan teipillä? Mikäköhän idea ylipäätään on että puskurivaraajassa on paikka menoanturille jos se antaa sieltä ihan mitä sattuu lämpötiloja..  ::)

Kai tuohon voi hifistellä lämmönsiirtotahnaa ja muuta, mutta itsellä toiminut ihan se että anturi putken suuntaisesti kiinni putkeen ja alumiiniteipillä tiukasti kiinni, päälle sitten eristettä, esim armafleksiä.

Puskurin koko vaikuttaa lähinnä siihen, että miten pitkään siellä riittää lämpöä käyttövesijakson ajaksi. Asteminuuttit kyllä rauhoittuu kun tuo BT25 menee oikealle paikalleen.
Jämä Star Inverter 16 kW (=Nibe F1155 4-16) + VLM 500 Star kv-varaaja + kaivo 230m | Pirkanmaa, täystiilitalo, 2 kerrosta lattialämmitys yht 280 m2 / 850 m3 + eristetty kellari 50m2. IV- & lattia-viilennys.

Poissa Eevala91

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 6
  • Maalämpöfoorumi
Vs: NIBE S1155-16 kysymyksiä
« Vastaus #294 : 20.02.23 - klo:11:19 »
Kai tuohon voi hifistellä lämmönsiirtotahnaa ja muuta, mutta itsellä toiminut ihan se että anturi putken suuntaisesti kiinni putkeen ja alumiiniteipillä tiukasti kiinni, päälle sitten eristettä, esim armafleksiä.

Puskurin koko vaikuttaa lähinnä siihen, että miten pitkään siellä riittää lämpöä käyttövesijakson ajaksi. Asteminuuttit kyllä rauhoittuu kun tuo BT25 menee oikealle paikalleen.

Kiitoksia vastauksista, taidanpa kokeilla nyt seuraavaksi sitten tuota anturin paikan vaihtamista menoputkeen kiinni kuvatulla tavalla. Katsotaan millainen on vaikutus.

Poissa maalämmittää

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 211
Vs: NIBE S1155-16 kysymyksiä
« Vastaus #295 : 20.02.23 - klo:11:50 »
Kai tuohon voi hifistellä lämmönsiirtotahnaa ja muuta, mutta itsellä toiminut ihan se että anturi putken suuntaisesti kiinni putkeen ja alumiiniteipillä tiukasti kiinni, päälle sitten eristettä, esim armafleksiä.


Laitoin BT25 piitahnalla + nippusiteillä + alumiinfoliolla + eristeellä putkeen kiinni ja ero BT2 näyttämään pieneni n. 1C.

Sinällään mittausten absoluuttisilla arvoilla ei ole suurta merkitystä, koska asetuksilla voi eron korjata, mutta tulipa tehtyä ja mielenrauha saavutettua ;)
Nibe F1145-10kW+VPB200+UKV100+kaivo 180m. Pääosa 1 lehtisiä pattereita (22 kpl). Rauma -60 - 70 lukuinen yksitaso 160m2 + 80m2 n. 10-12C askartelu+varastotilaa. Osatehokone. 33->13MWh/v. KH-lattiassa sähkölämmitys.

Poissa Eevala91

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 6
  • Maalämpöfoorumi
Vs: NIBE S1155-16 kysymyksiä
« Vastaus #296 : 20.02.23 - klo:16:29 »
Laitoin BT25 piitahnalla + nippusiteillä + alumiinfoliolla + eristeellä putkeen kiinni ja ero BT2 näyttämään pieneni n. 1C.

Sinällään mittausten absoluuttisilla arvoilla ei ole suurta merkitystä, koska asetuksilla voi eron korjata, mutta tulipa tehtyä ja mielenrauha saavutettua ;)

No hei vielä kysymys: milläs asetuksella tuon eron saa korjattua F-sarjalaisessa, josta ei löydy tuota BT12 offset-asetusta? :)

Poissa maalämmittää

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 211
Vs: NIBE S1155-16 kysymyksiä
« Vastaus #297 : 20.02.23 - klo:21:15 »
No hei vielä kysymys: milläs asetuksella tuon eron saa korjattua F-sarjalaisessa, josta ei löydy tuota BT12 offset-asetusta? :)
Käyrää muuttamalla. Muistaakseni käyrän offsettia muutin.
Nibe F1145-10kW+VPB200+UKV100+kaivo 180m. Pääosa 1 lehtisiä pattereita (22 kpl). Rauma -60 - 70 lukuinen yksitaso 160m2 + 80m2 n. 10-12C askartelu+varastotilaa. Osatehokone. 33->13MWh/v. KH-lattiassa sähkölämmitys.