Mitoituspyyntö Maatilan lampi/pintapiirille

[jaripetteri]

Jeps eli tuolla naapuri foorumin puolella pitkä ketju aiheesta mutta tiivistettynä seuraavanlainen projekti.

Vanhemmilla vanha maatila, jossa pelletillä lämmitetään rontin 300m2 päärakennusta ja 100m2 autohallia. Olisi tarkoitus siirtyä maalämpöön ja hakea ARA:n energia-avustusta hankeelle. Rakennusvuosi 1886 joten vuosien peruskorjaukset saa mukaan e-luvun laskentaan ja pitäisi mennä aika kirkkaasti vaadittuihin arvoihin.

Laskiskeltu pääasiassa toteutuneen pellettikulutuksen pohjalta (15-20Tn/vuosi) vuosikulutusta 60-80MWh ja korvattavan 50kW Pellettipolttimen jota käytetty puoliteholla kovillakin pakkasilla, että Taloon riittäisi 16kW pumppu ja talliin yksi tai kaksi ILP.

Projekti sai kuitenkin mielenkiintoisen käänteen kun löysin kaksi 3 ja 5 vuotta teollisuudessa käytettyä vuosimallin 2011 Nibe Fighter 1330-60 maalämpöpumppua järkihintaan. Kyseisessä laitteessa on kaksi 30kW kompressoria, joita voi käyttää yksinään ja tämä on tarkoituskin. Näin meillä on neljä kappaletta käypiä kompressoreja tosin niitä ei ole vielä testattu mitenkään. Myös 2000l varaaja kahdella käyttövesikierukalla, aurinkokierukalla sekä 9kW vastuksilla löytyi käytettynä. Loput palikat noiden ympärille tarkoitus hankkia uutena. Näin olleen myös talli lämmitettäisiin tällä jatkossakin.

Pellettikattila tarkoitus ainakin toistaiseksi jättää rinnalle backupiksi ja kesän käyttövettä varten joku 6-10m2 aurinkopaneelit katolle. Lähinnä että pumppu ja maapiiri saa huilata puoli vuotta. Käyttövedelle löytyy 300l sähkövaraaja ja tuo olisi tarkoitus valjastaa priimauskäyttöön ja esilämmittää käyttövesi tuossa isossa varaajassa.

Tarve olisi siis laskea millaisen keruupiirin tuohon tarvitsen. Pumppu vaatinee 3-4 x 400m keruupiirit ja noista pari olisi mahdollista upottaa pihapiiristä löytyvään lampeen. Lammen tilavuudeksi arvioinut 5000m3 josta 4000m2 olisi aika helposti valjastettavissa käyttöön. En vaan osaa arvioida tai laskea riittääkö tuon lammen energia yksinään vai tarvitsenko maapiiriä rinnalle. Vedestä ilmeisesti saa energiaa kolmanneksen enemmän joten periaatteessa kaksi 400m piiriä veteen voisi riittää. Toki siinäkin tapauksessa hankkisin jakotukit niin että kolmannen (maapiiri) liittäminen onnistuisi myös myöhemmin. Kaivuri ja kuski löytyy omasta takaa niin maapiirin veto onnistuu omalla työllä itse asentaen. Lampi on mutapohjainen jonne piiri tarkoitus upottaa ja siinä on muutama lähde joten hento virtaus talvellakin. Maaperä kivikkoista hietaa, lammen lähellä luonnollisesti märempää, mahdolliselle pintapiirille parikin paikkaa mietittynä, molemmat noita märempiä kohtia. Lammelle matkaa ehkä 60m pannuhuoneesta ja tuo varmaan kannattaisi vetää isommalla putkella ja jakaa rannassa kahteen/kolmeen piiriin.

Lisätään vielä että paikan postinumero 16670 ja patterilämmitystalo.

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman nyt aluksi pelkästä päärakennuksesta.
Liitin laskelmasta tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 26 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”jaripetteri”   LAPPILA   (Päijät-Häme)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 44 °C  -  menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -29 °C
- Päärakennus 1886: Patterilämmitys, 21°C, 285 m2, 855 m3:   25,52 kW   59 438 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   25,52 kW   59 438 kWh

• Kiinteistö,  285 m2,  855 m3    3,7 COP   25,07 kW   59 438 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,143 m3 / 50 °C   2,8 COP   1,10 kW   4 800 kWh
- Yhteensä         3,6 SCOP   26,2 kW   64 238 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -2 480 kWh   1,01 kW   61 758 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   61 758 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan         26,00 kW   61 757 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä  ( epävirallinen E luku = 200   Luokka = F )   61 758 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      26,2 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   26,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -28 °C
- Maasta kerätään          ( 3,6 COP)   18,9 kW   44 520 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      17 237 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   17 238 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!    0 kWh

• Tarvitaan 2 kpl 233 metrin syvyistä kaivoa. Virtaus vähintään 1,33 l/s ja kaivoa kohden vähintään 0,67 l/s.               
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 229 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 4 m.       Poraussyvyys   233 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 233 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä   466 m
- Liitäntä pumpulta kaivoille.  Välimatka = 40 m. (Painehäviö 11,9 kPa)   2 kpl   PE63x5.8   80 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

•  Alla painehäviö virtauksella 1,33 l/s (virtaus kaivoa kohden on 1,33 / 2 = 0,67 l/s = 40,2 l/min = 2412 l/h):
- Kaivo, painehäviö 0,67 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana.   137 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,67 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana.   76 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,67 l/sek virtauksella ja PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana.   48 kPa = 0,48 bar
- Kaivo, painehäviö 0,67 l/sek virtauksella ja PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana.   45 kPa = 0,45 bar
Tai:
- Vaakakeruupiiri, vetinen moreeni, 845 metriä  = 3 x 300 m PE40x3.7  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m   58 kPa = Ok
...
Lämpökaivojen keskinäinen etäisyys laskelmassa on 25 metriä. Jos etäisyys jää pienemmäksi, tarvitaan syvemmät kaivot.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[jaripetteri]

Kiitos, laita vaan laskelma sähköpostiin niin opettelen itsekin tuon kanssa pelaamaan. Sähköposti tuo mun nimimerkki ät gmail.

Kuinkahan paljon Uudellamaalla ja Päijät-Hämeellä on laskennassa vaikutusta? Talo on nimittäin Uudenmaan puolella rajaa vaikka postiosoite onkin naapurikunnan puolella.

Päärakennuksen pinta-ala 307,5m2 ja tilavuus hulppeat 1012m3 3,4m huonekorkeudesta johtuen. 80-luvulla on jonkinverran lisäeristetty,

Mistähän löytyisi tietoa tuon lammen riittävyydestä ja olisiko hyvä lähtökohta vetää kolme 300m piiriä joista kaksi lammessa ja yksi maalla. Tarviiko lampi sitten ihan tuota 300m per piiri?

Pumpuissa ei ole maapiirin kiertovesipumppua mukana ja ajattelin hankkia tälläisen mitä Niben vastaavissa 30kW pumpuissa käytetty:
https://www.tomeiwatersolutions.com/en/home/water-pumps/pedrollo/centrifugal/centrifugal/pedrollo-cp-centrifugal-pump-cp-132a-0-6-kw-0-85hp-threephase-ie2-body-cast-iron-impeller-stainless-steel-aisi-304.2.5.114.gp.25020.uw

Tuolta löytyy Niben varaosia josta tuo pumppu päätelty:
https://jsenergi.eu/nibe-spare-parts/nibe-berg-och-jordvarme/fighter-1330-30kw-065013/035-cirkulationspump-pedrello.html

Mitkä tiedot ovat oleellisia maapiiri kiertovesipumpun valinnassa että se on riittävän tehokas muttei liian?

Tarvitsen varmaan myös kiertovesipumpun varaajan ja maalämpöpumpun välille. Tai en itseasiassa ole ihan varma onko koneessa sellainen, en ole sitä päässyt vielä ihmettelemään. Minkähänlaisen kierron tuo väli tarvitsee? Toinen kallis palikka mikä todennäköisesti puuttuu on pehmokäynnistin.

Mäntsälässä vaaditaan toimenpidelupa maalämmölle, en ole vielä kysellyt tarkemmin mutta oletettavasti tarvitaan lupaa varten asemapiirros johon maapiirien paikat sekä jonkinlainen mitoituslaskelma sekä suunnitelma miten koko hoito toteutetaan. Alkaa omassa päässä jo olemaan mutta varmaan jollain ammattilaisella tarvii se hyväksyttää ja piirrättää puhtaaksi.

Niben MLP oppaassa sivulla 20 on tuosta vesistökeräilystä arvoja:
https://ammattilaiset.nibe.fi/upload/haato/Ohjeet/PIENTALOJEN%20NIBE%20MLP%20OPAS%201508-09.pdf

[tomppeli]

... Päärakennuksen pinta-ala 307,5m2 ja tilavuus hulppeat 1012m3 3,4m huonekorkeudesta johtuen....

Toisella foorumilla kerroit: "päärakennus on 12,5m x 24m".
Noiden ulkomittojen sisälle ei mahdu 300 m2. Olisiko ulkomitoissa virhe?
Lähetän laskelman sinulle.
Korjasin siihen jo tuon huonekorkeuden.

[jaripetteri]

Toisella foorumilla kerroit: "päärakennus on 12,5m x 24m".
Noiden ulkomittojen sisälle ei mahdu 300 m2. Olisiko ulkomitoissa virhe?
Lähetän laskelman sinulle.
Korjasin siihen jo tuon huonekorkeuden.

Kiitos!

Totta, en vähentänyt seinien paksuutta.  Hirsi on 7" ~ 180mm, villa 100cm ja lisäksi jokunen levy ja vuorilauta. Arvioin 30cm paksuudeksi, voi olla muutaman sentin ylikin mutta talon ulkomitatkin ovat aika epävarmat mitat. 285m2 on aika lähellä.

Talossa on myös terassi joka on tavallaan ulkoseinien sisälle syvennys mutta sen mittoja minulla ei ole. Tätä kompensoimaan yläkerrassa on yksi huone jota ei varsinaisesti lämmitetä enää muuta kuin pitämällä ovea sinne auki. Se on rakennettu 80-luvulla ja eristetty melko hyvin, kooltaan hyvin lähellä tuota terassia joka on pois alakerran pinta-alasta. Ylös ei ole vedetty vesipattereita vaan lämmitetty, silloin kun oli asuinkäytössä, sähköpatterilla, nyt varastona ja patterit kiinni. Ei ole huomioitu laskelmissa.

Ikkunalasit on 80-90 luvulla päivitetty kolmikerroslaseiksi ja ikkuna pinta-alaa on noin 35m2.

[tomppeli]

Löysin luultavasti talosi Googlen street view'istä. Upea ja ryhdikkäältä vaikuttava arvorakennus.
Se terassi on rakennuksen ulkopiirin sisäpuolella ja lisää hiukan ulkovaipan alaa ja sitä kautta lämmitystarvetta.

Ulkovaipan rakenteesta ja lämpöeristyksestä minulla ei ole mitään muuta tietoa, kuin se hirsirunko.
Siksi valitsemani rakenteiden U -arvot voivat olla ihan vääriä.

Rakennukset sivun riviltä 206 löydät U -arvolaskurin.
Valitse siellä alasvetovalikosta kaikki oleelliset rakennemateriaalit vaikkapa ulkopuolelta sisäänpäin järjestyksessä ja kirjoita sitä vastaavaan vihreään ruutuun materiaalin paksuus.
Laskuriosion alalaidassa näet sen seinämän U -arvon ja paksuuden.

[jaripetteri]

Talon on tosiaan vanhempien ja oma synnyin kotini. Ihan tien vieressä niin löytynee helposti. Lampikin näkyy siellä. Aikanaan jo tuli päätettyä etten itse tai kumpikaan veljistäni jää tilaa pitämään ja sillä tilan pellot on myyty kymmenisen vuotta sitten pois.

Talo on tosiaan 1886 rakennettu ja sitä on 50-luvulla peruskorjattu ja lisätty mm. keskuslämmitys. 80-luvulla tupa tehtiin uusiksi vanhaa tyyliä kunnioittaen ja sen jälkeen loppu talo käyty läpi 90-luvulla, lukuunottamatta isoa salia talon tienpuoleisessa päässä. Se on 50-luvulla jonkun maalarikokelaan lopputyönä maalattu hienoksi ja siihen ei ole kukaan vielä arvannut koskea.

Pannuhuone on taloa vastapäätä olevan aitan takana/osittain alla. Vanha pannuhuone on itseasiassa aitassa. Sieltä takaa olisi tarkoitus lähteä vetämään putkia lammelle päin alamäkeen. Tuo päärakennuksen ja lammen välinen nurmialue on yksi vaihtoehto maapiirille ja toinen on lammen toisessa päässä hieman märempi pläntti mutta se on aika kivikkoisen kaivuu matkan päässä.

Joo eilen tuota laskuria katselin läpi, aika paljon kaikkea. Sinällään ei ongelma mitoituksessa tuo rakenne kun todellisen kulutuksen pohjalta sitä lasketaan. Toki rakenne on hyvä mallintaa oikein niin ymmärtää mihin kulutus menee ja voi varmistaa laskelman oikeellisuutta. Niin paljon muuttujia että virheitä tulee väkisin. Olen e-lukulaskelmaan tehnyt rakenteen ja sieltä helppo siirtää tuonnekin. Tuo u-arvolaskuri itseasiassa auttaa e-lukulaskentaankin kun siellä enempi ervio vain hirren ja 100mm villan yhdistelmälle. Vaikuttaa oikeen hyvältä.

[jaripetteri]

Hahmottelin että lammen pohjaan saisi tuon 900m keruupiiriä vedettyä aika kivuttomasti ja vähintään 1,5m välillä. Toki kolmeen piiriin mutta kuitenkin. Voisi kuvitella jos märän maan sovituksella riittää niin ei tuo lammen mutapohja varmaan huonompi ole. Kolme 300m piiriä ja jako tuosta lammen rannasta josta nyt kuitenkin mitattuna 60m pumpulle.

Joku huoltokaivo ja jakotukki tuonne rantaan. Millainen jakotukki tulisi olla ja onko syytä olla mittareilla ja säädettävä vai onko sillä väliä jos ovat samanmittaiset ja samankokoista putkea?

Keruuputki lienee syytä painottaa ettei nouse jäätyessään pintaan, lueskelin jostain että betoni laattoja nippareilla putkeen kiinni muutaman mertin välein ja upottaa putkan mukana. Muutaman vuoden päästä pohjakasvillisuus ja muta sitoo niin että ei liiku mihinkään.

[tomppeli]

Komea pihapiiri mäellä. Hyvä paikka.
Päärakennuksella näyttää olevan harvinaisen hyvä perustus. Rakennuksen alla kellaritiloja, maakosteus ei pääse yllättämään.

Hyvä, että teet lämmityksen suunnittelutyötä itse. Sinulla on se paras tieto kohteesta.
Lammen lisäksi yhden lenkin voisi upottaa maahan lammen ranta-alueelle.
Huoltokaivo lammen ja lämpökeskuksen väliselle alueelle. kaivosta lähtevät ja sinne palaavat putketkin toimivat kerääjinä.
Kaivon ja maalämpökoneen välille isoläpimittaiset putket, muutoin painehäviö nousee liikaa.

Lämpökeskuksen savupiippu näkyy aittarakennuksen katolla.
Lämpökeskuksesta varmaankin noin 15 - 20 metrinen lämmönsiirtokanaali päärakennukseen.
Sen voisi lisätä Rakennukset sivulle soluun E106. On ilmeisesti 4 -putkinen kanaali.
Solussa F105 valitaan kanaalin tyyppi. Soluun K105 valitaan lämpötila, lienee noin 45 C.

[jaripetteri]

On sulla kyllä tarkka silmä. Tosiaan lämpökanaali löytyy ja siitäkin tarkat speksit olemassa kun kesällä tein omaan talooni vilppiasennuksen ja faijalla oli pätkä tuota kanaalin uusimisessa 2005 käytettyä eristettyä putkea. Meltekin 160mm suojaputkessa 2+2 putkea. Sille löytty u-arvotkin kyllä.

Lämpökeskuksen piippu tosiaan aitan katolla mutta se on ennen nykyistä pellettilämmitystä olleen hakekattilan piippu ja nykyään toimii pelkästään saunan piippuna. Isona sellaisena. Nyt käytössä oleva pellettikattila ja sen hieman huomaamattomampi piippu on aitan takana "lisäsiivessä" jossa myös pelletti varasto. Pellettikattila kohtuu kunnossa mutta poltin alkaa vedellä viimeisiä. Sillä poltettu vähintään 250-300tn pelletiä jo.

Halvin ratkaisu olisi varmaan vaan uusia pellettipoltin mutta haetaan myös helpotusta lämmitysjärjestelmän hoitoon. Ja nuo maalämpöpumput löyty senverran edullisesti että järjestelmä maksaa itsensä takaisin luokkaa viidessä vuodessa. Myös rakennuksen arvoon positiivinen vaikutus.

Onko keruuputkiston ylimitoituksesta haittaa? Jos laittaa kolme 300m piiriä veteen ja yhden tuohon rannalle. Piirsin siitäkin hahmotelman.

[tomppeli]

Keruuputkiston ylimitoittamisesta ei ole haittaa, kunhan keruun painehäviö ei nouse liian suureksi.
Ylimitoitus on aina eduksi. Silloin keruulta tulee lämpöisempää nestettä ja se puolestaan parantaa maalämpökoneen hyötysuhdetta.
Keruuputkiston upotussyvyys ei saa olla liian pieni.

[jaripetteri]

Tuollaisia hahmottelin.

[jaripetteri]

Mitä muutan jos haluan laskea 4x 300m putkilla? Lähinnä onko mitään saumaa käyttää PE 40 x 3,7 putkea kun sitä tuntuu olevan helpommin saatavilla.

[tomppeli]

Vaakakeruussa on suositeltavaa käyttää juurikin tuota 40x3.7 putkea. Kestää vähän paremmin routimista ja muita mullistuksia..
Tämä olisi laskurin ehdotus:
- Liitäntä pumpulta kaivoille.  Välimatka = 40 m. (Painehäviö 11,9 kPa)      2 kpl   PE63x5.8   80 m
- Vaakakeruupiiri, vetinen moreeni, 899 metriä  = 3 x 300 m PE40x3.7  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m   58 kPa = Ok

Painehäviö nousee tuossa ylärajoille. Jos olisi 4 x 250 metriä tulisi vähän enemmän keruun putkistoa ja painehäviö putoaisi.

Liitin edelliseen viestiisi keruupiirin laskurin, jota voit käyttää keruupiirin suunnittelussa.

[jaripetteri]

Tämä senverran edennyt muiden projektien jaloissa että energiatodistuksen laskija kävi katselmoimassa talon ja teki tarvittavat laskelmat ARA:n energia-avustusta varten. Näyttäisi että päästään aiotuilla muutoksilla nykymääräysten tasolle, joka mahdollistaa 6ke tuen. Toki silloin kulujakin pitäisi olla luokkaa 18ke ja sitä koitetaan välttää. Anyway hakemus lähtee muutaman pikkuviilauksen jälkeen ARA:lle ASAP ja homma voi tosissaan alkaa..

Nyt miettinyt sellaista että millaiset jakotukit huoltokaivoon lammen rantaan pitäisi laittaa. Sinne siis mennään järeillä PE63x5.8 putkilla tuo 80m ja siitä jako neljään keruupiiriin PE40x3.7 putkilla. Keruupiirit 300m.

Onko noissa yleensä säädettävät virtausmittareilla olevat tukit vai ihan vaan auki olevat tukit? Lenkit keskenään samanlaiset kuitenkin niin onko säädölle tarvetta. Mitä vaatimuksia jakotukeille kun ne kuitenkin ovat ulkona? Kaivo varmaan muutamasta kaivonrenkaasta senverran ylös rinteeseen lammen rannasta ettei täyty vedellä. Kaivurikuski jo hypistelee käsiään siihen mallin että pitäisi päästä tekemään linjaa lammelle...

[tomppeli]

Haaroituksen voi kasata itsekin, mutta valmiitakin löytyy. Kasaamisessa tulisi välttää kierreliitoksia. Hitsattavat muoviliitokset ovat luotettavimpia.
Virtausmittarit eivät ole välttämättömiä, eikä virtauskurstimiakaan välttämättä tarvita.
Virtaamat tasaantuvat yleensä itsestäänkin aika hyvin, varsinkin, kun kaikki piirit ovat saman mittaisia.

Kokoomakaivon voi hankkiakin. Ihan halpahan valmis kaivo ei ole, mutta maksaa sen kasaaminenkin osista. Valmis tuote taitaa olla yleensä luotettavin.
Se voisi olla vaikkapa tämän näköinen:

[jaripetteri]

Tuollainen saattaisi mennä
https://www.maalampotukku.fi/product/2223/kokoomakaivo-pipelife-basic-4-piiria

[jaripetteri]

Keruupiirin tilavuus noin 1200l ja pyysin tarjousta keruunesteelle. Tarjottiin 208l ja 25l purkit eli 232l 95% liuosta (E-Therm KBS AGRO) josta tulee kait luokkaa 20-25% liuos kun jatkaa vedellä. Onko tuo oikein? Minusta hieman laimeaa mutta mikään ei kyllä estä ottamasta purkkia paria lisää tuota 25l kanisteria. Noi tarjotut hieman alle 400e mikä kuullostaa kohtuulliselta. Tuo on lievästi myrkyllistäm onkohan se silti ok lampipiirille?