Juu eli juurikin solar pytty, anturipaikat on samoin paitsi välipohjan alapuolisten, eli lämmityspuolen, anturipaikkojen keskimmäinen on tasan puolessa välissä alinta ja ylintä anturipaikkaa.
Pytty on anturoitu siten, että välipohjan yläpuolella, eli käyttövesipuolella on molemmat anturireiät käytössä käyttöveden ylärajan ja alarajan antureille. Käyttöveden lämmöt pyörii siten, että alaraja on aikalailla kokoajan +45 ja yläraja +65 asteen tienoilla.
Välipohjan alapuolen anturoin ensin alapuolen ylimpään reikään sillä logiikalla, että pumpun sammuessa pumppu haistelisi jäljellä olevan latauksen määrää, ja osaisi käynnistyä vasta sitten, kun lataus pytyn lämmityspuolelta alkaisi loppua. No, tietysti tämä anturi on nyt sitten pumpun käynnistyessä heti alttiina pumpulta 2 yhteen kautta tulevalle lämmityspuolen kuumalle vedelle, joka sitten sotkee pumpun aivon kun puskuri onkin lähes heti muka varattu täyteen, ja edes tehon vähentäminen ei saa aikaan lämpötilan laskua oletetusti. No kohta pumppu sammuu tyystin, ja hetken päästä puskurinkin lämpö alkaa tippua, jolloin kierros alkaa uudestaan.
Siirsin anturin lämmitys puolen keskimmäiseen reikään, jolloin se ei aivan suoraan seuraile yläosan lämpöä, vaan pumppu saa tehdä töitä aikansa nostaakseen lämmön keskeltä varaajaakin käyrälle, jolloin loogisesti ajateltuna puskurikin toimii loogisesti pumpun näkökulmasta. Eli aivopieru minulta!
Ylin anturin paikka toimisi varmaankin, jos sitä käyttäisi suoraan menojohdon lämpötilatietona. Pytyltä lähtevä menojohtokin oli kyllä ajatus anturoida, kunhan sinne asti pääsee..
