Uusi HT+ C7 käynnissä

[ivt7-09]

Reilun viikon on uusi maalämpöpumppumme tehnyt lämpöä taloomme. Kahden tarjoajan väliltä valinta osui IVT:n. Kertokaa te konkarit, joilla on vastaava pumppu, että ovatko arvot meillä oikean suuntaisia. Talomme sijaitsee Suomenlahden rannikolla, vesipatterit, neliöitä yht 230, joista asuttua 170 ja loput viileämpää varasto- ym. huoltotilaa, mutta näissä tiloisssa myös patterit. Talo vuodelta -63, Puutalon malli. 2-kerroksinen rinnetalo. Lämpötilat sisällä tänä aamuna. Yläkerta(vars. asuinkerros) 20,5°C ja alakerta 19°C:
- ulkolämpötila: - 0,2 (GT2)
- GT1: 34,3 (tavoite: 34,8)
- GT6: 72,9
- GT8: 39,5
- GT9: 34,9
- GT10: 2,2
- GT11: -0,2
9,5 vrk:n aikana pumppu on nyt käynnyt 165 h. K-veden ja patteriveden osuudet: 10/90 %.
Käyrä 4 ja lämpökäyrän hienosäätöäkään ei ole tehty. Pumpun käynnistyseron olen laskenut 4 asteeseen.
GT10:n GT11:n ero on vain 2 astetta! Eikö tämän pitäisi olla ainakin 3? Maapiirin putkistosta kuuluu selkeästi nesteen lirinää sen siellä kiertäessä, olisikohan nestettä liian vähän, vaiko ilmaa?

[tomppeli]

Valitsemanne pumpun teho on aika vaatimaton.
Korkea käyntiaikasuhdekin kertoo siitä.
Sopii toivoa, että ei tule kylmiä aikoja.
Sähkövastushan kyllä jeesaa pakkasilla.
Itse valitsisin pari luokkaa isotehoisemman mallin; pumppuun ei kertysi niin paljon käyntitunteja ja kompura kestäisi useampia vuosia.

Ei silti hätää. Anna sähköpatruunan avustaa ja jos sinulla on mahdollisesti takka, saat siitä oivan lisätehon kylminä kausina.
.....
En tunne IVT:n anturinumerointia, joten jätän sen kommentoinnin sitä asiaa paremmin tunteville.
Tervetuloa joukkoon.!
Lämpöpumpun hankinta on aina ekoteko!

[MJJ]

Onneksi olkoon mailman parhaan pumpun valinnasta!
 … minulla on samanlainen.

Noihin teho tai vastus juttuihin kannata paljoa uhrata. Kaikki MLP:t toimivat sähköllä ja vuosisäästö ja siitä
 seuraava takaismaksun hetki merkitsevät. Sinä hetkenä kun mylly on itsensä ”tienannut” se vasta säästää
oikeasti. Kannattaa tallettaa IVT:n säästölaskelma ja verrata sitä toteutuneeseen. Meillä heitto oli 2%.  Sen
tekijät olivat ammattilaisia ja paikaan tutustuneita. Uskon ettei samalla tarkkuudella monikaan tiedä edes
 oman pumpun viime vuoden kulutusta.

10 vrk:n aikana pumppu on nyt käynyt 171 h alin ulkolämpötila -14,5 keskim. -4. (länsirannikolla). Sähköä on
kulunut 370 kWh ja 34€ (josta vastus 2 senttiä) ja sinun kulutuksesi on alle tämän HYVÄ.
Siis hyvin on lämpö (+24) riittänyt pikkupakkasilla. Talossa on puruseinät -> ennen Ö:tä 3000l.
Nollakelillä käynti on 50/50 (puolet käy).

http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=175&H=&View=Info

ARVOT

IVT Opas (s68)
”Lämpöpumpun optimaalisen toiminnan varmistamiseksi on tärkeää
tarkastaa lämpöpumpun kuuman ja kylmän puolen virtaus. Kiertovesipumpuissa
on usein nopeusvalitsin ja asetus riippuu järjestelmän painehäviöistä.
Suositeltava lämpötilaero lämpöpumpun yli on lämpimällä puolella 7-10 ºC
ja kylmällä puolella 2-4 ºC”


Meillä maapiiri
GT10  0,5 GT11 -3  ero 3,5, ja laskee ekat 15 min. Pudotin maapiirin pumpun nopeutta ja ero kasvoi. (s
Pumpun nopeutta voisit pudottaa pykälän jos on 3:ssa, mutta tuskin tarpeen.

Tärkeintä olisi katsoa että paisuntasäiliössä on yli puolenvälin nestettä, sitä voi alussa kulua. Meillä MLP
tarkistettiin automaattisesti 2 vko käyttöönotosta ja lotraukset loppuivat (s 68). Jos maapiirissä olisi ilmaa
pumppu ei kävisi.

Patteri

GT1 39  GT8 47  ero 8.  Pudotin patteripiirin pumpun nopeutta ja ero kasvoi. Kannattaa katsoa tarkkaan
säätöpaikka (s38). Sinulla ero on 4,5. IVT asentajat noudattavat ohjetta: ”patterin on oltava lämmin koko
pinnastaan ”. Minusta alaosan pitää olla yli huonelämmön käyntijakson aikana, siis maku ero. Jos patteri on
tasalämpöinen lämpimän puolen eroon on vaikea päästä ilman uutta tekniikkaa. Mutta keskustele asentajasi
kanssa ennen säätöjä. Ja termarit pois ne kuuluvat Ö-lämpöön.

Käynnistysero patteritalossa ilman varaajaa.
Mitä pienempi sitä useammin käy. JOS ero on liian suuri, niin sisälämpö heittelee liikaa. Itse kasvatin eroa
kunnes tuntui ja sitten palasin askeleen taakse.  
Mutta ensin (s 16):  Suurentamalla /pienentämällä käyrän kaltevuutta Lämpö lisää/vähennä-valikossa
vaikutat lämpöpumpun lämmöntuotantoon. Tämä on erityisen tehokasta kylmällä säällä jos sisälämpö
putoaa ulkolämpötilan mukana pysyvästi.

Vastukset
Talven vastuskäytöllä tuskin lämmittää kertaakaan saunaa saati saunoo.

Jos olisin hankkinut 4k€ kalliimman MLP:n ja uhrannut sille nelinkertaisen tilan talosta niin ehkä toistelisin
myyjän lauseita ilokseni. Nyt omaa kehun kun muita en tunne.

[sailor]

"Jos olisin hankkinut 4k[ch8364] kalliimman MLP:n ja uhrannut sille nelinkertaisen tilan talosta niin ehkä toistelisin
myyjän lauseita ilokseni. Nyt omaa kehun kun muita en tunne."

Kysyn nyt kun lähipiirissä on pumppukaupat taas tulossa. Mitä IVT/Carrier/Thermia pumpuissa on erona Nibeen verrattuna että niistä pitää maksaa 1500-2500 euroa enemmän? Onko ohjauksessa, materiaaleissa jne. jotain sellaista eroa että hintaerolle löytyy katetta. Kysymys on tällä kertaa uudisrakennuksesta ja tiedostan saneerauskohteessa "yhden luukun" helppouden.

Jani

[sailor]

"Jos olisin hankkinut 4k[ch8364] kalliimman MLP:n ja uhrannut sille nelinkertaisen tilan talosta niin ehkä toistelisin
myyjän lauseita ilokseni. Nyt omaa kehun kun muita en tunne."

Kysyn nyt kun lähipiirissä on pumppukaupat taas tulossa. Mitä eroa IVT/Carrier/Thermia pumpuissa on Nibeen verrattuna että niistä pitää maksaa 1500-2500 euroa enemmän? Onko ohjauksessa, materiaaleissa jne. jotain sellaista eroa että hintaerolle löytyy katetta. Kysymys on tällä kertaa uudisrakennuksesta ja tiedostan saneerauskohteessa "yhden luukun" helppouden.

Ketjun aloittajalle: kyllä se pumppu on varmaan ihan sopivan kokoinen kun nythän sitä "talvea" eletään. Laita tietosi suureen tiedonkeruu ketjuun nyt kun asiat ovat tuoreessa muistissa.

Jani

[ivt7-09]

Kiitos tähänastisista kommenteistanne. HT+ C7-pumppua valittaessa on ollut tiedossa, että talven muutamina kylmimpinä kuukausina joudutaan turvautumaan sähkövastuksen tuottamaan lisälämpöön, mutta kohtuullisessa määrin. Kiva kuulla, että pumpun käyntiaikamme ovat linjassa muiden kanssa. Ja, sehän tässä lopulta ratkaisee, paljonko sähköä pitää vuoden mittaa "sijoittaa". Öljyä meillä on aikaisemmin kulunut keskimäärin 3400 litraa vuodessa (keskiarvo 7 viime vuoden ajalta). Ulkoseiniin lisätty 24 vuotta sitten 50 mm eristettä ja yläpohjaan laitettu puhallusvillaa niin paljon kuin mahtui.

Lämpimän puolella olen laskenut sisäisen kiertovesipumpun nopeutta 3:sta 2:een ja nyt siis lämpötilaero (GT8/GT9) on 4,6. Vieläkö uskallan laskea nopeuden ykköseen, jotta ero kasvaisi lähelle seitsemää. Asentajan mukaan tässä mallissa eron pitäisi kuitenkin olla juuri tuolla neljän paikkailla?

Meillä porakaivo 140 m, tehollinen syvyys n. 138 m, eli vettä lähes täynnä. Maapiirin osalta odotan, että asentaja tulee lähiaikoina käymään ja sitten katsotaan loppuuko lotraus meillä ja tarvitaanko vielä lisäsäätöjä. GT10:n ja GT11 ero on tähän mennessä ollut max 2,5.

Patteriverkossa olen jo avannut kaikki termarit täysin auki. Joissakin termostaateissa meillä oli rajoitinpalat. Poistin myös ne, jotta sain patterit täysin auki. Yläkerrassa (asuinkerros) meillä on tavoitelämpötila 20,5 °C – 21,0 °C. Tämä toteutuu tällä hetkellä laitteiston normaalikäyrällä (4) ja ilman hienosäätöä. Alakerrassa n. 19°C. Ulkona tällä hetkellä –3,5°C.

Selkeästi uusi ilmiö ö-pannuun verrattuna on patterin “syöttöputkiston” naksahtelu aika voimakkaasti aina silloin tällöin. Meillä syöttöputkisto sijaitsee asuinkerroksen lattian alla ja on putkikooltaan selkeästi isompi kuin nykyään on tapana asentaa. Naksahtelua kuuluu selkeästi aina tietyissä kohdin. Johtuuko siitä, että putkisto ottaa kiinni lattian tukirakenteisiin ja putken lämpöliikkuvuuden takia liike siirtyy puurakenteisiin. Monilla on tasausvaraaja. Hankitaanko sellainen nimenomaan estämään tätä naksahtelua? Jos on tasausvaraaja, niin heikentääkö se pumpun hyötysuhdetta? Tällaisesta tasausvaraajasta ei ollut myyjän kanssa puhetta kauppoja tehtäessä.

IVT Opas. Mistä muuten tällaisen oppaan saa ladattua verkosta?

[sailor]

Öööh...3400 litraa öljyä korvattu 138m reiällä? Kuulostaa osatehoiselta. Kannattaa seurata maapiirin lämpötilaa.

Jani

[Matias]

Naksahtelua kuuluu selkeästi aina tietyissä kohdin. Johtuuko siitä, että putkisto ottaa kiinni lattian tukirakenteisiin ja putken lämpöliikkuvuuden takia liike siirtyy puurakenteisiin.

Joo,melko varmasti tuosta johtuu,meillä menee lämpöputket katonrajassa seinien läpiviennit oli aika naftit,aina kun Ouman sääti kiertoveden lämpöä niin jokainen läpivienti naksui.Korjailin väljentämällä reikiä ja tungin putken ja seinän lastulevyn väliin kumilevynpalat niin siihen loppui naksuminen.Jos sulla on putket lattian sisässä eikä niihin pääse käsiksi niin tasausvaraaja voisi hyvinkin auttaa kun lämpötilavaihtelu pienenee pumpun käyntijaksojen välillä

[MJJ]

IVT manulaali:   http://www.ivt.fi/download.asp?pt=files_fi&fn=GreenlineHTPlus_fi_2.1.pdf

" Vieläkö uskallan laskea nopeuden”
Voi sitä kokeilla mutta tarkista että patterit ovat OK ja ettei tule hälyjä. Kiinnostaisi kuulla sen vaikutus napsumiseen.  Termarit rajoittavat vielä auki ollessaan hetkittäin kiertoa ja niistä on vain hyötyä jos huoneen lämpötilaa pitää pudottaa (siis Ö-ajan keksintö).  

”Jos on tasausvaraaja, niin heikentääkö se pumpun hyötysuhdetta”
Lyhyt vastaus ” totta kai ”.  Jos pumppu on liian iso tai pieni hetkelliseen tarpeeseen tarvitaan tasausta (esim.  pätkäkäynti kesällä / poreamme). (IVT s. ” Lämminvesivaraaja on kaksivaippainen ja siihen mahtuu noin 165 litraa käyttövettä ja 60 litraa lämmitysvettä.” Meillä hinta voisi olla asennettuna 400€ ja osoitettava säästö 10% vuodessa sekä MLP:n takuun tuplaaminen,  niin nimi tulisi tilaukseen jos vaimo antaa luvan. Mahtaako kellään olla säästöstä toteutuneita lukuja?

 

Mitä eroa IVT/Carrier/Thermia pumpuissa on Nibeen

En pysty vertaamaan teknisesti IVT:tä muihin, ja oman hankintani oli saneerauskohde jossa hankkeen arvostus on tosiaan erilainen. Silti hieman kritisoin kysymystä. Voisihan sen muotoilla näin miksi ostaa 100 neliöisen talon 150 k€ koska ruotsalainen valmistalo maksaa 105 k€? Silti harva ottaa edullisinta (lue halvinta). Toisaalta talon budjetti on pidettävä kurissa. Ja uskallus investoida MLP:hen on jo viisas valinta, loppu on sitten fiilausta.  Jos itse rakentaisin, tarkastelisin pumpun sijoitusta (siis vähän neliöitä, äänieristystä ja erikoistilaa= vähän euroja), sekä oikeaa mitoitusta. Uusissa taloissa kulutus voi olla häkellyttävän pieni 2000 kWh + ilmastointi + takka meillä 7500 kWh ja samat neliöt.

Sitten omiin subjektiivisiin arvoihini miksi IVT. Olen ”käännynnäinen” olin tehnyt 2006 pellettikattilasta valmiin hakemuksen jonka viimehetkellä muutin MLP:ksi. ONNEKSI

IVT:ssä kiinnosti 5-vuoden takuu ja sopiva koko sekä tunnettu valmistaja.
IVT:n asennus kävi paikanpäällä tekemässä arvion talon energia tarpeesta ja se on ollut oikea. Sain nopeasti kaikki tiedot hakemukseen. Muut tarjoukset tulivat ”neliöiden mukaan” ja osa hyvin myöhään.
Omassa vertailussa IVT oli edullisin neljästä (sis Nibe). Toki ratkaisut erosivat, mutta kaikki olisivat lämmittäneen vain pyydetyn talon.
Kaupan jälkeen tuki on toiminut hyvin. Yksi anturi on hajonnut ja se vaihdettiin takuuna. Soittaessani huoltoon puolelta päivin vastaus oli ”Tänään en enää ehdi, mutta voisiko sen hoitaa vasta huomenna”. Aamulla ennen töihin lähtöä päästin asentajat sisään.
Husdata on myös siisti ”näkymä pumppuun etänä”. Pannuhuoneessa häärääminen tuo ikäviä muistoja nuohoamisesta.
 
Minusta toimiva kokonaisuus on tärkein, pumpun ja hinta on vain 30-50% siitä.

[sailor]

Voisihan sen muotoilla näin miksi ostaa 100 neliöisen talon 150 k[ch8364] koska ruotsalainen valmistalo maksaa 105 k[ch8364]? Silti harva ottaa edullisinta (lue halvinta).  

Voisihan sen muotoilla myös niin että miksi ostaa Ruotsalainen halpistalo 150k[ch8364] kun sen saa 105k[ch8364]

Etähallinta on hyvä pointti ja sitä ei vissiin Nibeen saa, samoin 5 vuoden takuu. Epäilen tosin että valmistajan virhevastuu/kotivakuutus korvaa kuitenkin jotain.

Jani

[ivt7-09]

Eilen tuli ensimmäinen kuukausi täyteen ja ainakin sähkönkulutus on oikeassa suhteessa tehtyyn arvioon. Joskin alimittari pelkän maalämmön kulutuksen seuraamiseksi on vielä asennusta vaille. Kalkyloitu arvio tammikuulle oli n. 1450 kMh:ia ja koko talon toteutunut on n. 2300 kWh. Viime vuoden, kun vielä lämmitettiin öljyllä, keskiarvo tammi-huhtikuulta koko talon sähkönkulutuksen osalta oli 985 kWh. Teemme vaimoni kanssa töitä kotona, joten taloussähkön kulutuksemme on jo sen takia tavallista korkeampi.

Ekan kuukauden aikana olen käyrää hilannut hiukan alaspäin, kun sisälämpötila jo -5

[ivt7-09]

Tuossa äsken tarkoitan tietysti 985 kWh/kk, joka siis oli öljyaikainen kk-kulutus tammi-huhtikuulta 2008.

[Lämpöpumppaaja]

Tasausvaraajan, työsäiliön, puskurivaraajan tai mitä nimitystä ikinä käytetäänkään tehtävänä on mm. nimenomaan pienentää lämpötilan vaihteluja patterijärjestelmässä. Tämä naksahtelu putkistossa johtuu siitä, että vaihtoventtiilillä varustettu maalämpöpumppu lämmittää joko lämmintä käyttövettä tai patterivettä. Mikäli ei käytetä työsäiliötä ja maalämpöpumppu aloittaa talon lämmittämisen lämpimän käyttöveden teon jälkeen, menee patteriputkistoon lämpöpulssi, joka aiheuttaa lämpölaajenemista putkistossa ja sen seurauksena naksahtelua.

Naksahtelun poistumisen lisäksi työsäiliö lisää patterijärjestelmän vesitilavuutta, mikä lisää maalämpöpumpun käyntijaksojen pituutta ja näinollen myös käynnistymisiä on harvemmin, mikä lisää maalämpöpumpun käyttöikää. Työsäiliö kannattaa aina patterilämmitteisissä taloissa laittaa. Lisäkustannus ei ole urakan kokonaishinnassa kovin merkittävä. Ihme yleensä, että patterilämmitteisiin taloihin tarjotaan maalämpöpumppuja ilman työsäiliötä.

Vielä noihin lämpötilaeroihin lämpimällä ja kylmällä puolella. Voit ihan rauhallisin mielin vaihdella niitä maalämpöpumpun sisällä olevien kiertovesipumppujen nopeuksia ja katsoa minkälaisia vaikutuksia niillä on lämpötilaeroihin. Mitään vahinkoa et saa aikaiseksi. Voit pudottaa lämpimän puolen kiertovesipumpun tehoa pienimmälle. Suositus tällä puolella lämpötilaeroksi on 7 - 10 astetta. Lämmönkeruupuolella suosituslämpötilaero on 2-4 astetta, eli voit kokeilla sielläkin pienentää tehoasetusta.

[ivt7-09]

Mikä on totuus ja fakta tuon maapiirin lämpötilaeron suuruudesta? Matalemmasta reiästä saadaan pienempi lämpötilaero hyödyksikö? Reiän syvyys on optimoitu tietty käytettävälle pumpulle. Onko tästä seurauksena myös se, että pienempi pumppu pärjää myös pienemmällä lämpötilaerolla. Jos suositusero kuitenkin on 2 – 4°C ja meidän pumpulla ero 2,1 – 2,4°C, niin onko se kuitenkin alakanttiin? Jos kompuralle menisi esim. erolla 3,5°C hiukan kuumempaa höyryä, niin voisi olettaa, että lämmitysvesi lämpenisi nopeammin ja käyntiaika lyhenisi? Korreloivatko nämä asiat kuitenkaan näin suoraviivaisesti?

Käyntiajoista ja varsinkin käynnistyksien määrästä on tällä palstalla keskusteltu paljon. Onko siis useimmin toistuvat käynnistyskerrat suurempi haitta kuin kompuran pidemmät käyntiajat? Tietysti pidempi käyntiaika lisää sähkönkulutusta, mutta onhan kulutus toki suhteessa lämpöpumpun tehoon.

[tomppeli]

Lämpökaivo tulee mitoittaa talon lämmitystarpeen mukaan.
Aina tarvitaan vähintäänkin tietyn syvyinen kaivo.
Sitäkin syvempi kaivo parantaa pumpun hyötysuhdetta, koska pumpulle tulee lämpöisempää maanestettä.
Syvempi kaivo maksaa enemmän. Optimoinnin joutuu tekemään sen minimisyvyyden ja rahakukkaron kanssa!
Aina kannattaa tehdä vähän suunniteltua syvempi kaivo kaiken varalta.
Pumpun toiminnan kannalta liian syvää kaivoa ei ole olemassakaan.
Pieni meno ja paluunesteen lämpötilaero kertoo hyvästä kierrosta tai joskus harvoin viallisesta maalämpöpumpusta.

Paljon käynnistyksiä vuorokautta kohden lyhentää kompressorin elinikää.
Kohtuullinen käynnistysten lukumäärä nollakeleillä on noin kerran tunnissa. Jos pääsee sen alle, on vielä parempi pumpun kannalta.
Pitempi käyntiaika per käyntikerta ei lisää sähkönkulutusta; onhan siitä seurauksena myöskin vastaavasti pidentynyt taukoaika, jolloin sähköä ei siis kulu.
Pidentynyt käyntijakso toki johtaa aina pidempään paussiinkin.!

[ivt7-09]

Eilen kirjattiin lukuja helmikuun käytöstä. Kuukausi on ollut etelärannikolla selkeä pakkaskuukausi, mutta ei kuitenkaan pitkiä yli kymmenen asteen jaksoja ole ollut, siksi sähkövastus on ollut päällä kk:n aikana vain 4 tuntia. Tässäkin on osa  sähköä käytetty varmaan käyttöveden viikottaisia bakteeritappajaisia varten?

Sähköä koko talossa on mennyt helmikuun aikana 2042 kWh. Pelkästään l-pumpun kulutusta laskevaa mittaria ei vielä ole, joten lämpöpumpun käyttämä energia on arvioitu viime vuotisen öljyaikaisen sähkönkulutuksen mukaan. Viime vuoden neljän ekan kuukauden aikana sähköä meni keskimäärin 985 kWh/kk. Eli l-pumpulle jäisi näin n. 1050 kWh, koska olihan tuossa viime vuotisessa kulutuksessa myös jotain sähköä öljypolttimellekin mukana. L-pumpulle oli tässä kuussa kalkyloitu sama kuin tammikuulle, eli 1450 kWh (ilman lisäsähköä), joten ainakin alle tämän on päästy nyt sydäntalvella. Käyttötunteja pumpulle on tullut helmikuussa 527. Tämä tekee 18,8 h/vrk. Koko käytönaikainen (12.1. alkaen) käyttö on 14,6 h/vrk.

Kuutioita meillä on n. 500. Tämä tekee 4,08 kWh:ia / m3 / kk. Sähkönkulutuksessa huomioitava, että työtilamme tietokoneineen ovat kodin yhteydessä.