F1217 tilalle uusi Nibe

[mtalo]

Toisessa ketjussa selviteltiin ongelmaa ja lopputuloksena on se, että kompuran yksi käämi on oikosulussa. Pumppuma 10.5v vanha F1217-10kW, käynnistyksiä oli takana vasta 44000 ja tunteja 24500 eli vielä ei olisi saanut hajota. Käytännössä vaihtoehtoina on
1.
a) kompuran vaihto
b) lämpöyksikön vaihto
c) uusi mlp
d) käytetty mlp tai jokin torilöytö

Kompuran vaihdon voisi saada 2000 eurolla, joten se voisi olla taloudellisesti kannattava, vaikka siihen liittyy jotain riskeja. Jos sillä pääsis seuraavat 5v eteenpäin. Tässä jää sitten vanhat kiertovesipumput, vaihtovena, elektroniikka, pehmokäynnistin yms. joskus rikkoontuvat osat. B tuskin on ollenkaan järkevä vaihtoehto,siitä on tarjouspyyntö vetämässä.

Jos päätyisiin uuteen mlp:hen olisi siihen ajatuksissa pari vaihtoehtoa: inverter/on-off ja erillinen käyttövesivaraaja vai integroitu.

Kohdehan on 2010 rakennettu iso omakotitalo lattialämmityksellä. Mitoituslaskelman mukaan 12kW on oikea teho:
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9371.0

Tässä kohteessa on kaksi erikoisuutta:
- käyttövesikierto: mlp ulkorakennuksessa, josta n. 28m khh:seen, josta vielä 15m keittiöön. Tuolla jo pohdittiin, että laittaisi sähkövaraajan khh:seen, josta kierto keittiöön eli kierto ei menisi mlp:lle asti. Tämä varmaan pitää tutkia, kun mahdollinen uusi laitteisto on asennettu, jos se toimii paremmin kuin tämä vanha manttelivaraaja.
- talossa asuu 10 henkeä, mutta veden kulutus on vielä vain 180m3/vuosi. Kunhan lapset varttuu, saattaa kulutus helposti tuplaantua.

Listaan tähän integroiduista eri vaihtoehdot maalämpötukun hinnoin
2.
a) F1226-12kW: 6590€
b) F1225 3-12kW: 7390€ (+800€)
c) F1245-12kW: 7590€ (1000€)
d) S1225 3-12kW: 7690€ (+1100€)

Ensin voi todeta, että c-vaihtoehto on täysin poissuljettu, kun on kalliimpi kuin inverter. Hifisteliät tietysti valitsee uuden s-sarjan, mutta mua ei hirveästi innosta säädellä/tutkia parametreja, kunhan ne saa kerran lyöntiin. Mutta tuleeko kumpikaan invertereistä koskaan maksamaan itseään takaisin esim. paremman kestävyyden tai copin muodossa? Kohteessa on lattiassa hyvin varaavuutta, joten on/off toimii hyvin lämmityskäytössä, mutta käyttöveden tekeminen on suurempi mysteeri. Nykyinen pumppu on käynnistynyt 13krt/päivä, mikä on vähän turhan paljon. Varmaan kierukallinen varaaja auttaa käyntikertoihin verrattuna mantteliin, mutta inverter voisi tietysti puolustaa paikkaansa käyttöveden tekemisessä.

Sitten on vielä valinta integroitu-/erillisvaraaja. Maalämpötukun sivuilla oli huonosti ilman varaajia olevia malleja, mutta löytyi hinta F1155-12kW: 6590€ eli 800€ halvempi kuin F1255-12kW. En ole varma, millainen saatavuus on 1126:lla ja onko saman 800€ halvempi. Käyttövesipytyksi olen kattellut
3.
a) VPB300 1605€
b) VPB500 2097€

Erillinen varaaja takaisi lämpimän käyttöveden saannin. Talossa on poreamme, jonka saa täyteen nykyisellä pumpulla, mutta sen jälkeen lämmintä suihkua saa odottaa kauan. Jos 1.5h etukäteen laittaa luxus-moodin päälle (65c käyttövesi), riittää vesi myös suihkuun. Erillisvaraajassa olisi myös se hyöty, että kun kompura hajoaa taas 10 vuoden päästä, tarttee uusia vain mlp. Varaaja kestää sitten vielä toisenkin kompuran eliniän. Kustannus on karkeasti sama. Olisiko erillisvaraajasta myös se hyöty, että käyttövedentekojaksoista saisi pidempiä on/off-koneellakin. Ja onko noissa erillisvaraajissa pidempi kierukka kuin integroidussa ja lämmönsiirtyminen tehokkaampaa?

Vielä mielenkiinnon aihe olisi käyttöveden esilämmitys lattiapiiristä. Tällä hetkellä päiväkohtainen vedenkulutus on 500l. Menisiköhän tuosta määrästä 200 litraa varaajasta. Jos esilämmityksellä saisi nostettua 5 - > 20c tarkoittaisi se 3.5kWh/päivä. Niin vuositasolla 1300kWh, joka 3 copilla tarkoittaisi ostosähkönä 450kWh eli 50€. Tuolla ei taida kyllä olla taloudellista merkitystä, mutta vähän parantaisi käyttöveden riittävyyttä ja saisi lattioita viilennettyä. Käytännössä tuossa pitäisi olla jokin yksinkertainen käsisäätö. Jos tuon tekisi lämmönvaihtimella, täytyisi laittaa hullunkierto, jota ei vielä ole. Hullunkierto voisi olla tarpeellinen, ettei lto:n jälkilämmityspatteri pätkisi käyttöveden teon aikana. Lisäksi hullunkierron pumppu voisi olla yläkerrassa, kun sielä meinaa olla vähän turhan hidas kierto. Ylhäällä 17mm lattialämmitysputki ja alakerrassa 20mm. Nämä jakotukit on rimnakkain, jolloin vesi tykkäis mennä alakerran paksummista putkista. Alakerran kiertoa on siksi joutunut ruuvaamaan aika pienelle. Vähän hankalaa säätää, kun alakerrassa ei ole virtausmittareita.

Tuli mieleen, että voisko nykyisestå mlp:stä jättää manttelivaraajan esilämmityskäyttöön. Sisäosaan 170l laittaisi kunnallisvettä, joka jatkaisi varsinaiseen varaajaan. Ulkovaipassa (45l) kiertäisi lattialämmitysvesi. Onko tämä 20-30 asteinen pytty legionellakasvattamo? Legionellabakteeri tosin viihtyy parhaiten 37-40C asteisessa seisovassa vedessä wikipedian mukaan. Tämä kyllä kuulostaa vähän riskaabelilta näin maallikonkin korvaan.

Tuli aika tuhti ja sekava setti. Toivottavasti joku jaksaa kommentoida.

[mtalo]

Miten hankala on kytkeä toista varaajaa varaajallisen mlp:n kaveriksi? Ja miten se kannattais kytkeä, että molempia varaajia lämmitettäisiin maalämmöllä?

Tuli mieleen sellainen, että kytkisi kaksi varaajaa sarjaan. Mlp:n käyttöveden lämmityspiiriin molemmat sarjakytkennällä; eikös ensimmäisestä varaajasta tulisi sitten tulistin? Tuohan olisi sitten kuin kauhean pitkä kierukka, mutta tuleeko ongelmaksi liian kova meno- ja paluulämpötilojen ero? Ja onko sitten taas legionellavaara toisessa pytyssä?

[tomppeli]

Esilämmitysvaraajan liittäminen on helppo, mutta sen varsinaisen varaajan liittäminen lienee lähes aina hyvinkin haastellista.
Teillä on edessä lisääntyvä käyttöveden tarve. Laskentaohjelma ennustaa noin 400 litraista lämpimän käyttöveden varaajaa, jos sen lämpötila on keskimäärin +50 C.
Olisiko jonkin varaajattoman maalämpökoneen hankinta se varmin ratkaisu.?

[Roori]

Miten hankala on kytkeä toista varaajaa varaajallisen mlp:n kaveriksi? Ja miten se kannattais kytkeä, että molempia varaajia lämmitettäisiin maalämmöllä?

Tuli mieleen sellainen, että kytkisi kaksi varaajaa sarjaan. Mlp:n käyttöveden lämmityspiiriin molemmat sarjakytkennällä; eikös ensimmäisestä varaajasta tulisi sitten tulistin? Tuohan olisi sitten kuin kauhean pitkä kierukka, mutta tuleeko ongelmaksi liian kova meno- ja paluulämpötilojen ero? Ja onko sitten taas legionellavaara toisessa pytyssä?

Tässä Boschin mallikytkentä lisävaraajan kytkennästä, vastaavaa mallikytkentää ei tietääkseni Nibeltä löydy, Niben mallikytkennässä taitaa olla vain lisä-sähkövaraajan kytkentä:

[mtalo]

Olipa sakemanneilla paljon kikkareita piirustuksessa. Ymmärsinkö oikein, että tuossa kunnan vesi tulee ulkopuolisen varaajan alaosaan ja jatkaa yläosasta sisäisen varaajan alaosaan ja sisäisen varaajan yläosasta sitten käyttöön. Lämmitysvesi kulkee sitten päinvastaiseen suuntaan. Eli tuossa pitäisi irrottaa vaihtoventtiilin ja sisäisen varaajan välinen kytkentä ja laittaa ulkoinen varaaja väliin. Jotain tällaista uumoilinkin jälkimmäisessä viestissäni.

Sakemannien kytkennässä oli vielä laitettu lv-kierto palaamaan kylmääm veteen. Tuntuis järkevämmältä, että palautettaisiin varaajien puoliväliin, kun siinä olisi varmaan suunnilleen samanlämpöistä vettä kuin kierrosta paluu.

Ei siis ole mitään järkeä ostaa varaajallista lämpöpumppua ja varaajaa kaveriksi, mutta ajattelin siis sellaista, että käyttäisi nykyisen pumpun varaajaa lisävaraajana. En kyllä tiedä saavutetaanko silloinkaan mitään taloudellista hyötyä? Kytkentä voisi olla helpompi tehdä, kun mlp:n putkitukset pysyisi melkein samoina. Erillisvaraajan kanssa täytyisi muutella aika paljon putkituksia.

Joka tapauksessa valinta taitaa olla isompi varaajatilavuus; joko kaksi erillistä tai yksi. Sen perusteella on/off-pumppu olisi varmaan ihan toimiva ratkaisu.

[Roori]

Hurri kone se on, entinen IVT...

Juu ulkopuoliseen tulee KV ja siitä jatkaa  ylhäältä sisäisen pohjalle, eli vedet sarjassa ja lämmityskierukat samoten... Bossissa on varmaan jotenkin jotku osat valmiina tuon homman tekemiseen (ehkä sen lisäpöntön mukana).
Nibessä, eikä muillakaan, ei tuommosta 'lisä-LV'  valmiutta ole tietääkseni ja jos tuota menee siihen ropaamaan niin takuut varmaan lähtee...

[mtalo]

Empä tuota takuunäkemystä hoksannut. Pitäis varmaan soittaa Nibelle ja kysyä, onko muuta mahdollisuutta kuin sähkövaraajan kytkeminen sarjaan.

Tutkin vähän F1255 ja F1226 manuskoja. Löytyi muutama toiminto, jotka olisi tarpeellisia:
1. Lömpötilan säätöön ajastin. Meillä on huonekompensaatio käytössä, koska käytetään takkaa + eteläpuolelle isot ikkunat. Olen huomannut, että huonelämpötila tippuu 2C,kun kaakaomoottorit laittaa sänkyyn. MLP:lle tulee kova urakka nostaa lämpötilaa yötä vasten, kun ulkoilmakin kylmenee. Viimein aamulla laattaan on saatu riittävästi lämpöä, mutta kaakaomoottorit pomppaa pystyyn ja nostaa lämpötilaa. Tällöin tulee liian kuuma ja mlp huilaa iltapäivääna asti. Olen ratkaissut tämän tiputtamalla sisälämpötilan pyyntiä 21C - > 19C klo 21-06. Tämä on ratkaistu nyt huijaamalla vastuksella asettelupotentiometriä, huijausvastus kytketään ulkoisella releellä ja automaatiojärjestelmästä. F1255 tämän voisi tehdä suoraan valikosta, F1226 tämän voisi tehdä ulkoisella releellä, jolloin ajastin pitäisi tulla jostain muualta.

2. Käyttöveden tilapäisen noston ajastus
Tämän tarve saattaa poistua paremman LV-kapasiteetin myötä, mutta nyt pitää käydä napsauttamassa luxus tila manuaalisesti päälle, jos muksut haluaa poreammeeseen. F1245:ssa on ajastin, jolla luxus-moodin vois napsauttaa päälle joka lauantai-ilta, jolloin poreammeilu tapahtuu. F1226:ssa saman voisi tehdä ulkoisella releellä, riittäisi nappi eteisen seinään. Tämä voisi olla muutenkin parempi tapa, kun ammetta käytetään vain ehkä joka 4 lauantai. En tiedä, kuinka tarkasti F1226:ssa voisi tehdä legionellakuumennuksen. Senhän voisi ajastaa tehtäväksi joka lauantai-ilta.
F1255:sen ajastusta voisi käyttää myös siihen, että yöksi tiputettaisiin käyttöveden lämpötilaa. Tässä ei välttämättä oo mitään järkeä, kun ei varaajaa varmaan yöllä muutenkaan lämmitetä.

3. F1255:ssa on lv-kierron ohjaus. Siihen sai jonkin ajastuksen, mutta en hoksannut, jos siinä olisi älyä, että kytkisi aina kierron päälle, kun lämmitetäön vettä. Se olisi ihan fiksu toiminto.

4. Nibe up-link.
 Tähän en edes tutustunut. Viikon sitä jaksais näpytellä ja sitten se unohtuis. Talossa on jo “automaatiojärjestelmä", johon en ole loggautunut vuosiin. Sen kanssa tein töitä edellisen edellisessä työpaikassa ja aika paljon testailin eri asioita, mutta ei enään jaksa, kun ei saa siitä palkkaakaan 

5. Spot-ohjaus.
Olikohan F1255 paremmat valmiudet tuntikohtaiselle ohjaukselle. F1226:sella pystyi tekemään jotain tariffi-ohjausten kautta. Seuraavan 10 vuoden kuluessa spot saattaa yleistyä kovastikkin. Tällä hetkellä sähkönhinnoittelu on niin, etten ole nähnyt spottia järkeväksi. MLP-talon sähkönkulutus kuitenkin painottuu talvelle, jolloin spot on paljon kalliimpaa kuin kesällä. Vuodenaikojen välinen vaihtelu on paljon suurempaa kuin vuorokauden sisäinen.

6. Allas-ohjaus löytyisi F1255:sesta.
Juuri nyt on rakenteilla ulkoallas ja siihen tulee lämmitys touko-syyskuuksi. Olen ajatellut, että laittaisi ilmavesilämpöpumpun, kun ovat aika edullisia 12kW maksaa noin 1800€. Pitää vielä kartoittaa tilannetta, mutta äkkiö mlp:n kytkeminen tulee tyyriiksi. Lämmönvaihdin 700€, Nibe pool 400€, eristettyä putkia varmaan 2x10 metriä + putkimiehen työtä. Tosin sitten olisi yksi hajoava laite vähemmän.

Periaatteessa ei noissa mitään tramaattista eroa ole. Samat asiat saa tehtyä F1226:sella, jso käyttää ullkoista ajastinta. Allasohjauksenkin voisi tehdö jotenkin luovasti ilman Nibe Poolia. Käytännössö allasta lämmittäessä ei ole tarvetta talon lämmitykselle. Jos on näin kylmä toukokuun alku kuin nyt, allasta ei muutenkaan lämmitettäisi, kun on yöpakkasia.

[Roori]

Miltä kuulostaa? laita 1155 ja sinne KHH LV varaaja jota sitten lämmität niitä 40mm putkien myöten, vaikka se POOL:kin sinne myös ja sitten tietysti ne vaihtovenat... onhan sulla se LV:kin jo menossa 40mm putke sinne KHH?
Eikös siinä putket riitä hyvinkin, pelkkä 1155 tjms olis siellä 'etänä' keruupiirineen...

[mtalo]

Tuokin on käynyt mielessä. Hallituksen puheenjohtajan kanssa tästä jo keskusteltiin. Ongelmana on tila ja putkien pintavedot. Ainut mahdollisuus olis laittaa varaaja vastakkaiseen nurkkaan, mistä putket tulee sisälle. Putket pitäis sitten nykäistä pintavetona ja niissä pitäisi olla tietysti eristekin. Ja tosiaankin khh:ssa pitäis olla pikemminkin enempi tilaa kuin nyt.

Soitin Nibelle ja ei sieltä oikein tullut kunnollista vastausta F1226:sen varaajasta: "se on sopiva kyseiseen pumppuun". Siitä ei saanut mitään teholukemaa.

Heidän mielestä ei ole tarvetta lisävaraajan lämmittämisessä mlp:llä. Lisävaraajan lämpöhäviöt 80 asteisena on 100W. Siitä voisi päätellä 55c asteisen häviöt olevan 57W eli 500kWh vuodessa eli 60 euroa. Periaatteessa olematon kulutus. Mutta isomman varaajan lämmittäminen olisi tietysti tehokkaampaa.

[tomppeli]

Talvella varaajan hukkalämpö menee huonetilojen lämmittämiseen.. Ei sitten enää olekaan hukkalämpöä.

[mtalo]

Onkohan tälläinen torilöytö hullutusta:
https://m.tori.fi/vi/69350211.htm

Oliskohan tuo sama kuin Nibe F1120? Onko tuo suunnilleen samanlaista tekniikkaa kuin minulla oleva F1217? Eli saisiko vanhasta varaosia?

Tuohon Jämään laittaisi sitten VPB:n kaveriksi.

Hintaa kyllä pitäisi saada tingattua alemmaksi.

Toinen vaihtoehto olisi irrottaa Jämästä kylmäyksikkö ja laittaa nykyiseen pumppuun. Pätkäkäynti tietysti pahenisi, kun nimellisteho kasvaisi 10kW - - > 12kW. Ehkäpä pitäisi laittaa samalla sitten lisävaraaja sarjaan integroidun kanssa.

Takuutahan ei tuohon tietystikkää saa, mikä harmittaa laitteen hajottua, mutta vähintään 4000€ pienempi hankintahinta voisi kompensoida mielipahaa.

[mtalo]

Kesä mennyt vähän muissa merkeissä ja myyjän puoletakin ollut viivytyksiä, mutta viime viikolla kuriiri toi lievän projektin. Eli tuo aikaisemmassa linkissä mainittu Jämä 12kW, joka on siis vastaava kuin Nibe 1140. Laitteessa toimivuustakuu, mutta ei siis pidempää. Vanhasta varaajasta pitää ottaa sähkövastus koteloineen ja vaihtoventtiili tähän uuteen pumppuun. Lisäksi tuli pintavaurioinen Haato VLP 500 käyttövesivaraajaksi.

Haatossa on 3 anturitaskua. Olisko järkevintä käyttää ylinta vai keskimmäistä?

Jätän ainakin alkuun  käyttövesikierron paikoilleen. Mihin se kannattaisi kytkeä? Tuossa on "lämmönvaihdin meno/lämmin kierto" - liitäntä. Ihmetyttää vain, kun se on aika korkealla; noin 30cm yläreunasta. Puolivälissä olisi anturitaskun 1/2 tuuman liitäntä. Olisko sitä järkevämpi käyttää? Tosin silloin ei olisi mahdollista käyttää anturille muutakuin ylintä anturitaskua.

Kierrosta palaava vesi on varmaan kuitenkin alle 40c, jos lähtee 55c asteisena. Sekoittaako tuo liian ylhäällä oleva kiertoliitäntä kerrostumaa?

[mtalo]

Noniin, hilppeet on paikallaan. Aika monta tuntia sai putkari vääntää putkia. Uusi mlp tuli vanhan paikalle, mutta tässä varaajattomassa mallissa oli kaikki putkilähdöt eri paikoissa kuin vamhassa varaajallisessa. Varaaja tuli "pannuhuoneen" (uudesta asti ollut maalämpö, mutta pannuhuoneeksi tilaa kutsutaan) vastakkaiseen nurkkaan kuin mlp. Putkari veti putket siististi katossa.

Liuospumppu oli jumissa ja purkaessa hajosi lopullisesti; ei oikein keksitty syytä, miksi oli niin totaalijumissa. Myyjä lupasi hyvittää pumpun tukkuhinnan tai lähettää uuden pumpun. Päädyimme laittamaan vanhasta koneesta liuospumpun, joka oli hivenen pienempi sekä teholtaan että putkilähdöiltään. Vanhan kompurateho oli 10kW ja tämä uuden 12kW, joten liuospumpuissakin olo eroa.

Kone lähti toimimaan ilman isompia vastoinkäymisiä, vaikka vähän etukäteen epäilytti. Tehottomampi liuospumppu tuntuu justiin riittävän, kun menon ja paluun erotus pysyy noin 4 asteessa tupaa lämmittäessä. Tällä hetkellä lämpötilat noin 10c ja 6c. Käyttövettä tehtäessä erotus on pienempi, noin 3c.

Lämmönjakopumppu kyllä pyöri kevyesti, mutta pitää aika kovaa ääntä; ei välttämättä tule olemaan pitkäaikainen.

Varaajan anturin, jonka otin vamhasta mlp:stä), laitoin ylimmäiseen mahdolliseen paikkaan. Paluuta mietittiin ja todettiin sen olevan varmaan aika kylmää, kun kierron lopussa on vielä rättipatterikin, minkä vuoksi suhteellisen ylhäällä oleva "virallinen" paikka ei tuntunut hyvältä. Putkari ehdotti paluun kytkemistä varaajan päällä olevaan sekoittajaan, josta vesi käsittääkseni menee varaajan alaosaan eli kylmään veteen. Tähän se sitten laitettiin.

Äkkiseltään näyttää siltä, että iso varaaja pelaa aika hienosti kierrosta huolimatta. Ensin oli asetukset 45c...52c. Muutaman päivän otannalla, vettä tehtiin 2-3 kertaa päivässä, kun vanhassa systeemissä käyntejä tuli noin 10. Muutin vielä asetukset 43...50c. En tiedä, onko näin iso hystereesi välttämättä hyvä, kun veden lämmityksen lopussa menolämpötila on noin 58c, paluu ehkä 52c. Kiertovesipumppu on 3-asennossa. Näytti siltä, että sekä menon että paluun lämpötilat kasvaa, jos kiertoa hidastaa. Taloa lämmittäessä lämpötila ero oli vain 5...6c (tämä oli vähän epävarma muistikuva).

Vielä tuossa on säädettävää ja putkien eristämista, mutta aika onnistuneelta vaikuttaa. Tosin tuo projekti-Nibe voi porsia vailla ensviikolla ja sitten löytyy maksaja peilistä... Laite kustannukset oli kuitenkin alle puolet uusien laitteiden hinnasta. Vakuutuksesta sain 2000€, kun Niben suosittelema korjaus oli kylmäyksikön vaihto, hinnaltaan 5150€, josta korvattiin 40%.

[mtalo]

Nyt on arvoja ylhäällä viimeisen 7 vuorokauden ajalta:
Kompressorin käyntiaika: 17h 23min
josta LV-aika: 13h 59min
Kompressorin käynnistysmäärä: 26krt
MLP:n sähkönkulutus: 103kWh
Vedenkulutus: ~4m^3

Keskimääräinen käynnistysmäärä: 3.7krt/vrk
Keskimääräinen käyntiaika: 40min/krt

Tarkkailujakson ulkolämpötilaa en ole tarkemmin tutkinut, mutta ehkä keskilämpötila on pyörinyt 12C asteen kieppeillä.

Alkasin ihmettelemään aika kovaa sähkönkulutusta ja huomasin koneessa olevan huomattavan tehokas kiertovesipumppu, jopa 250W. Tämän johdosta tiputin lämmönjakopumpun nopeutta 3 - - > 2 nopeudelle.

[mtalo]

Tarkistin vielä lämmönjakopumpun ja malli oli Grundfos UPS 25-80 180. Hieman hämmennystä herättää, kun pumpun päädyssä lukee tehoiksi eri asennoissa:
1. 140W
2. 210W
3. 245W

Mutta Grundfossin sivuilta löytyy seuraavat tehot  ko. pumpulle: 130W/175W/190W.

MLP:n sähkönkulutusta mitataan erillisellä sähkömittarilla, jossa on myös hetkellinen tehon mittaus. Sen perusteella koko mlp kuluttaisi 250W, kun kompura ei käy kiertovesipumpun ollessa 3-asennossa. Sammutin kiertovesipumpun vääntämällä nopeusasetuksen puoliväliin, silloin kulutus oli 100W. Mihin ihmeeseen katoaisi noin paljon? Ja kiertovesipumpun kulutus olisilin vain 150W? Näitä tuloksia voisi tietysti selittää se, jos hetkellisen kulutuksenmittaus olisi epätarkka näin pienillä tehoilla.

Jos käyttäisi 250W lepoajan kulutuksena, viikon aikana lepoaikana olisi kulunut sähköä 38kWh ja kompressorin käydessä 65kWh. Jälkimmäisestä luvusta voi laskea mlp:n kulutuksen olevan kiertovesipumppuineen 3.78kW kompressorin ollessa päällä. Tämä on suunnilleen järkevä kokoluokka, kun pääosassa on käyttöveden lämmitys.

Lepoajan kulutus vaikuttaa kyllä kovalta.

[maalämmittää]

Tarkistin vielä lämmönjakopumpun ja malli oli Grundfos UPS 25-80 180. Hieman hämmennystä herättää, kun pumpun päädyssä lukee tehoiksi eri asennoissa:
1. 140W
2. 210W
3. 245W

Mutta Grundfossin sivuilta löytyy seuraavat tehot  ko. pumpulle: 130W/175W/190W.

Voisiko pumpun laitekyltin luvut olla ko. pumpun valmistushetken tehot ja Grundfossin sivuilta näkyy nyt valmistuksessa olevien pumppujen tehot?

[jmaja]

Pumpun sähkönkulutus ei ole vakio vaan riippuu myös toimintapisteestä. Tässä joitain käyriä.
https://product-selection.grundfos.com/product-detail.product-detail.html?custid=GMA&lang=FIN&productnumber=52001110&qcid=1093968086

Niben asennusohjeesta näet pumppukäyrät Niben sisäisten häviöiden jälkeen. DT:stä voit laskea mitä vauhtia neste kiertää.

[mtalo]

^jotain tällaista täytyy olla.

Onkohan uudessa pumpussa sitten myös pienemmät virtaamat kuin tässä? Vai onko hyötysuhdetta saatu parannettua, jolloin virtaamat on samat, mutta sähkönkulutus pienempi?

Kaivoin Netistä vanhan asennusoppaan Nibe 1140:lle ja sielä ilmoitetaan pumpun tehoksi 170W kuten uusimmissakin dokumenteissa. Eli kuuluukohan koko laitteeseen ylipäätään tuo pumppumalli?

Kurioseettina mainitaan, että vanhassa 10kW Nibessä oli 90W pumppu. Tässä 12kW:ssa 250W 🤔

Tämä on kyllä oikeasti Jämä, mutta siihen ei löydy dokumentteja, joten käytän Niben ohjeita.

Sinänsä tehokkaammalle lämmönjakopumpulle on ollut tarvetta, kun lämpö ei ole meinannut siirtyä kunnolla yläkertaan, jossa on ohuempi lattialämmitysputki käytössä.

Pitää mitata pihtivirtamittarilla pumpun ottama virta. Sillä luulis saavan tarkempia arvoja.

Onkohan tässä laitteessa kompuran lämmitysvastusta? Se vois selittää 100W kulutuksen ilman kiertovesipumppua.

[jmaja]

On noiden pumppujen ja sähkömoottorien hyötysuhteet kehittyneet viime vuosina. Uudet pumput ovat järjestäen ohjattavia eikä kolmiportaisia.

[mtalo]

On noiden pumppujen ja sähkömoottorien hyötysuhteet kehittyneet viime vuosina. Uudet pumput ovat järjestäen ohjattavia eikä kolmiportaisia.

Kyllä pumpuissa on nykyään älyä, että osaa säätää tehoa. Mutta onko tullut muutosta, että pienemmällä sähkön kulutuksella saataisiin sama virtaus. Jos tämäkin on kehittynyt, miten se on toteutettu?

Vai onko energiatehokkuus parantunut älykkäämmän säädön ansiosta.

[jmaja]

On tässä 2000-luvun aikana kiinnitetty paljon huomioita energiankulutukseen. Niin lainsäädännössä kuin vapaaehtoisessa tuotekehityksessä. Kehitetty siis sekä pumpun sähkömoottoreiden että itse pumpun mekaanisten osien hyötysuhdetta. Uskoisin kehityksen olevan suurempaa sähkömoottoripuolella ja tietysti tuo ohjaus on merkittävä juttu. Miten lienee vanhan pumpun osatehot toteutettu? Tuskin alkuunkaan energiatehokkaasti. Nykyään tuo on tehty hyvin energiatehokkaasti ja pienellä teholla kulutus on vain muutamia watteja.

Tässä yksi pumppu, jota kai käytetään uudemmissa Nibeissä. Huomaa hyötyuhdekäyrä 50% paikkeilla vs. tuo aiempi 30% paikkeilla. Tuo tarkoittaa, että saman kuin vanha teki 100 W:lla saa uudella tehtyä 60 W:llä.
https://product-selection.grundfos.com/fi/products/up-oem-north-america/upm3-oem/upm3-59C90802?tab=variant-curves&pumpsystemid=1094344202

[mtalo]

Okei. Eli rautakin kehittyy.

Onkohan tuossa munkin pumpussa sitten sellainen, että uudemmalla (joka on myös vanhanaikainen 3-nopeuksinen) saavutetaan parempi virtaus pienemmällä teholla.

Laitoin nyt kokeeksi pumpun 2-nopeudelle seuraavaksi viikoksi. Sähkönkulutus voi tippua 30W.

Pitää jossain vaiheessa tutkia meno- ja paluulämpötiloja.

[mtalo]

Pihtivirtamittarin tarkkuus ei oikein riittänyt tarkempaan tutkimiseen. Täytyy sitten luottaa sähkömittarin hetkelliseen kulutukseen. Mittaustuloksina sain seuraavia kulutuksia koko mlp:lle
- kiertovesipumppu irti: 74W
- kiertovesipumppu 1-nopeudella: 195W
- 2-nopeudella: 215W
- 3-nopeudella: 236W

Eli pumpun tehot oli 121W/141W/162W.  Pumppua varmaan vois kokeilla 1-nopeudellakin.

Mutta mihin menee 74W. Onko kompuralla lömmitysvastus tässäkin mallissa?

[maalämmittää]

Pihtivirtamittarin tarkkuus ei oikein riittänyt tarkempaan tutkimiseen. Täytyy sitten luottaa sähkömittarin hetkelliseen kulutukseen. Mittaustuloksina sain seuraavia kulutuksia koko mlp:lle
- kiertovesipumppu irti: 74W
- kiertovesipumppu 1-nopeudella: 195W
- 2-nopeudella: 215W
- 3-nopeudella: 236W

Eli pumpun tehot oli 121W/141W/162W.  Pumppua varmaan vois kokeilla 1-nopeudellakin.

Mutta mihin menee 74W. Onko kompuralla lömmitysvastus tässäkin mallissa?

Eikös tuo vastaa varsin hyvin ilmoitettua, mittaustarkkuus huomioiden.

Kaikkea voi kokeilla, mutta ilman virtausta ei lämpö siirry

Se pieni tietokone + näyttö koneen sisällä ottaa omansa tuosta 74W:sta.

[jmaja]

En tiedä millainen osaaminen ja into Nibellä on tuolloin ollut minimoida lepokulutusta, mutta MLP:n ohjaamiseen vaaditun "tietokoneen" on voinut helposti tehdä 1 W kulutuksella jo 20 vuotta sitten. Eikä se näyttökään mitään vie, jos niin halutaan.

[mtalo]

Kyllä tuntuu aika uskomattomalta, jos pelkkä elektroniikka vie 74W. Vaikka kyseessä onkin 10 vuotta vanha keksintö.

Eikö invertereissä oo kompressorin lämmitys? Onkohan tässäkin?

Tässä koneessa muuten kahdella piirikortilla vilkkuu punainen ledi. Mahtaakohan se tarkoittaa virhetta vai sitä, että hengissä ollaan?

[mtalo]

Käyttövesivaraajaa ajetaan asetuksilla 43...50c. Sattumoisin tulin paikalle lämmityksen loppujakson aikana. Veden lämpötila oli jo 49c, jolloin menolämpötila oli 57.5c ja paluu 52.5c. Eli delta 5c.

Laitteen ottama teho on noin 4.4kW, josta 220W on lämmönjakopumppu+peruskulutus ja noin 165W liuospumppu.

Kerulämmöt oli 8.7c ja 5.9c.

[mtalo]

Sattumoisin paikalla, kun käyttöveden lämmitysjakso aluillaan. Menolämpötila oli 45c, jolloin ottoteho oli 3.5kW.

[mtalo]

Viimeisen 7 vuorokauden ajalta seuraavat tulokset, nyt oli lämmönjakopumppu 2-nopeudella:
Kompressorin käyntiaika: 28h 32min
josta LV-aika: 15h 5min
Kompressorin käynnistysmäärä: 41krt
MLP:n sähkönkulutus: 128kWh
Vedenkulutus: ~4.5m^3

Keskimääräinen käynnistysmäärä: 5.9krt/vrk
Keskimääräinen käyntiaika: 42min/krt

Ollit viimeinen viikko vähän kylmempi kuin edellinen, joten lämmitystä tarvittu enempi. Ei pysty oikein vertailemaan. Käynnistyksiä tullut tietysti lisää, kun veden ja tuvan lämmitykset eivät osu samalle ajalle. Kompuran keskimääröinem sähkönkulutus per tunti luonnollisesti tippunut, koska lattiaan päästään tuuppaamaan paremmalla hyötysuhteella. Ihan järkevän oloisia tuloksia tuntuu tulevan.

Kiertovesipumpun nopeutta voisi tietysti vielä kokeilla 1-nopeudellakin, mutta se vaatisi järjestelmällistä tallissa oleilua, että sais lämpötiloja seurailtua. Ehkä seuraava optimointi kohdistuu käyttöveden lämpötiloihin. Ylärajaa kannattaa varmaan laskea, kun nyt menovesi kiipeää jopa 58c asteeseen. Varmaan vois tiputtaa asetuksen aloitus 40 ja pysäytys 47c. Varaajan lämpötila näyttää nousevan vielä reilun asteen kompuran pysäytyksen jälkeen.

[mtalo]

Kokeilin 1-nopeudella. Käyttöveden lämmitysjakson lopulla, veden lämpötila oli 47c ja meno oli 56c ja paluu 49. Eli delta oli 7c.

[mtalo]

Nyt tuvan lämmitys käynnissä 1-nopeudella. On ollut jonkin aikaa, kun asteminuutit -128 ja -200 on kåynnistysraja. Meno on 33c ja paluu 23c eli delta 10c. Laskennallinen on 24c. Koko laitteen sähkönkulutus 2.7kW.

[mtalo]

Viimeisen 7 vuorokauden ajalta seuraavat tulokset, nyt oli lämmönjakopumppu 1-nopeudella:
Kompressorin käyntiaika: 39h 16min
josta LV-aika: 14h 21min
Kompressorin käynnistysmäärä: 65krt
MLP:n sähkönkulutus: 150kWh
Vedenkulutus: ~4.5m^3

Keskimääräinen käynnistysmäärä: 9.3krt/vrk
Keskimääräinen käyntiaika: 36.5min/krt

Ilmat on taas kylmentyneet, yöllä ollut pari astetta pakkastakin.

Arvot on mennyt huonompaan suuntaan käynnistysten määrässä. Käyttöveden tekoaika on suunnilleen sama kuin edellisellä tarkkailujaksolla, mutta tuvan lämmitys on pidentynyt. Pitäisi ilmeisesti ymmärtää niim, että tuvan lämmitysjaksot ovat jopa lyhyempiä kuin veden lämmitysjaksot. Tätä selittää kiertovesipumpun matalampi nopeus, kun muistaakseni kompuran käynnistyksen astemimuuttiaaetus on minimissä eli -250. Aikaisemmin jo kirjoitin, että kompura pystyy näillä asetuksilla nostamaan veden lämpötilaa 10 astetta tupaa lämmittäessä eli lämmitysjakso on siinä tapauksessa vain noin 25 minuuttia. Nopeammalla kiertovesipumpun asetuksella, saadaan pidempi käyntijakso tuvan lämmitykseen, vaikka hitaampi taitaisi olla parempi käyttöveden lämmitykseen. Nostan nyt takaisin 2-nopeudelle.

EDIT: Näköjään astemimuuttiasetus olikin -200. Muuton sen -250 ja kiertovesipumppu 2-nopeudelle.

[mtalo]

Seurasin yhden tuvan lämmitysjakson ja yhksi sessio kesti noin 45min.

Ihan loppuvaiheilla otin seuraavat arvot:
Pyynti oli 24c
meno 32c
paluu 26c.
Eli delta pomppasi 10c-->6c, kun kiertovesipumpun muutti 1-->2.

Liuos sisään 5.8c
ulos 1.7c
eli delta 4.1c.

Kuumakaasu 65.7c
nestelämpötila 26.1c
imukaasu 8.4
laudutin meno 31.3c

Näistä viimeisistä ei oo mitään käsitystä, onko hyviä vai huonoja arvoja.

[mtalo]

Ja vastaavsti käyttöveden teko kesti 40min.

Lopuksi arvot oli

Meno 55c
Paluu 50c
Eli delta 5c

Liuos sisään 5.9c
Ulos 2.6c
Eli delta 3.3c

Kuumakaasu 96c
Nestelämpötila 49c
Imukaasu 10.4c
Lauhdutin LJ-meno 49c

[mtalo]

Viimeisen 7 vuorokauden ajalta seuraavat tulokset, lämmönjakopumppu 2-nopeudella:
Kompressorin käyntiaika: 32h 5min
josta LV-aika: 13h 28min
Lisälämpö: 6min
Kompressorin käynnistysmäärä: 41krt
MLP:n sähkönkulutus: 132kWh
Vedenkulutus: ~4.5m^3

Keskimääräinen käynnistysmäärä: 5.9krt/vrk
Keskimääräinen käyntiaika: 47min/krt

Viimeinen viikko ollut leudompaa. Näitten tulosten valosss 2-nopeus on parempi kuin 1-nopeus.

Tällä viikolla olen eristänyt kuumavesiputket ja kierukan latausputket pannuhuoneessa. Tuntui pannuhuoneen lämpötila tippuvan vähän viileemmäksi eristyksen ansiosta.

[mtalo]

Viimeisen 7 vuorokauden ajalta seuraavat tulokset, lämmönjakopumppu 2-nopeudella:
Kompressorin käyntiaika: 30h 34min
josta LV-aika: 13h 41min
Lisälämpö: 0min
Kompressorin käynnistysmäärä: 47krt
MLP:n sähkönkulutus: 127kWh
Vedenkulutus: ~4m^3

Keskimääräinen käynnistysmäärä: 6.7krt/vrk
Keskimääräinen käyntiaika: 39min/krt

Aikalailla samanlaiset arvot kuin viime jaksossa. Muutokset olivat ainoastaan putkien eristys pannuhuoneessa. Sattumalla on varmaan merkitystä, osuuko käyttöveden ja tuvan lämmitys samalle jaksolle.

Tänään tein muutokset, että nostin varaajassa olevan sekoittajan asetusta 3.5 - - > 4, koska lämmimvesi oli hieman viileää.

[maalämmittää]

Sattumalla on varmaan merkitystä, osuuko käyttöveden ja tuvan lämmitys samalle jaksolle.

Muistaakseni manuaalissa kuvataan tuo logiikka.

[mtalo]

Ymmärrän kyllä tuon toimintaperiaatteen. Käytännössä on hyvinkin sattumanvaraista, jos lämmitysjaksot tulevat samalle kompressorikäynnille. Kun talon lämmitystarve kasvaa, osuvat tietysti useammin yhtäaikaa. Pumpussa on vielä sellainen logiikka, että lämmittää käyttöveden tuvanlömmitysjakson perään, jos käyttöveden lämpötila on 2 asteen päässä käynnistysrajasta.

[mtalo]

Viimeisen 7 vuorokauden ajalta seuraavat tulokset, lämmönjakopumppu 2-nopeudella:
Kompressorin käyntiaika: 39h 51min
josta LV-aika: 16h 36min
Lisälämpö: 0min
Kompressorin käynnistysmäärä: 49krt
MLP:n sähkönkulutus: 154kWh
Vedenkulutus: ~4m^3

Keskimääräinen käynnistysmäärä: 7.0krt/vrk
Keskimääräinen käyntiaika: 49min/krt

Lämmitystarvetta ollu vähän enemmän, joten keskimääräinen käytiaika vähän kasvanut. Myös LV-aika vähän isompi. En tiedä johtuuko sekoittajan asennon muuttamisesta. Tutkitaan, mitä seuraava viikko tuo tullessaan.

[mtalo]

Nyt lipsahti kaksi viikkoa edellisestä lukemien tarkistuksesta. Seuraavat lukemat on keskiarvo yhden viikon arvoista:
Kompressorin käyntiaika: 37h 51min
josta LV-aika: 16h 52min
Lisälämpö: 1h 35min
Kompressorin käynnistysmäärä: 41krt
MLP:n sähkönkulutus: 149kWh
Vedenkulutus: ~4.25m^3

Keskimääräinen käynnistysmäärä: 5.8krt/vrk
Keskimääräinen käyntiaika: 56min/krt

Lisälämpö on tullut legionellakuumennuksesta.