Mitoituspyyntö talo Helsinki

[T5ID]

- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Sääolosuhteet ovat Suomen alueella hyvinkin erilaisia. Helsinki
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?1960.Ei
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen.2018 37500 kwH, 2019 35500 kwH
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys? 80 m2 lattialämmitys, 160 m2 patterilämmitys, vesikiertoinen, patterit muuttaisin saneerauksen yhteydessä 45/35 pattereiksi.
- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto? Osin painovoimainen, 4 kpl huippareita kosteista tiloista.
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.9,5 x 11,0 m.
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? Villa 75 mm, asuinkerrokset 390 mm, kellari 500 mm.
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? 3. Kellari, 2 asuinkerrosta, vintti (ei lämmitetty, eristeet nostettu kattotuoleihin.
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? 3 x 80
- Huonekorkeudet kerroksittain? Kaikki 2500.
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? Maanvarainen, 40 m2 foam 75 mm (saunaosasto), 40 m2 ei eristettä (autotalli).
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? Puolet 400 mm selluvilla, puolet 120 mm uretaani
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? Kolmelasiset, saneerattu 2017. Normaali tai vähän normaalia pienempi ikkunamäärä.
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?Kaikki sisältyy edellisiin. Pyytäisin laskemaan normaalia suuremman käyttöveden kulutuksen, ainakin kahden suihkun virtaaman mukaan.
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)22 kaikki.

Kiitos jo etukäteen.

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 12 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo  ”Matti Maalämmittäjä”   HELSINKI   (Uusimaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 39 °C  -  menovesi lämpötila max 45 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -26 °C
- Kellari 1960: Patterilämmitys, 20 °C, 80 m2, 200 m3:   2,41 kW   7 634 kWh
- Keskikerros 1960: Lattialämmitys, 22 °C, 80 m2, 200 m3:   3,78 kW   10 784 kWh
- Talon yläkerta 1960: Patterilämmitys, 22 °C, 80 m2, 200 m3:   3,82 kW   10 525 kWh
- Vintti 1960: Patterilämmitys, 10 °C, 80 m2, 80 m3:   0,97 kW   978 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   10,98 kW   29 920 kWh

• Kiinteistö,  320 m2,  680 m3    4,1 COP   10,46 kW   29 920 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,27 m3 / 50 °C   2,8 COP   2,03 kW   8 000 kWh
- Yhteensä         3,7 SCOP   12,5 kWh   37 920 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -2 760 kWh   0,91 kW   35 160 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   35 149 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan         12,00 kW   35 138 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      11 kWh
  Yhteensä  ( E luku = 85   Luokka = B )   35 149 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   12,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   12,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -24 °C
- Maasta kerätään          ( 3,7 COP)   9,1 kW   25 700 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   9 449 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  11 kWh)   9 460 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!    0 kWh

• Tarvitaan 226 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,68 l/s (= 40,8 l/minuutissa).
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 222 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 4 m.       Poraussyvyys   226 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 226 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä      452 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 2,5 kPa)   2 kpl   PE50x4.6   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,68 l/s = 40,8 l/min = 2448 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,68 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.   131 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,68 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.   68 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,68 l/sek virtauksella ja PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.   39 kPa = 0,39 bar
- Kaivo, painehäviö 0,68 l/sek virtauksella ja PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.   37 kPa = 0,37 bar

Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 546 metriä  = 2 x 300 m PE40x3.7  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 0,9 m   30 kPa = 0,3 bar
...
Huomaa, että tarvitaan noin 300 litrainen lämpimän käyttöveden varaaja.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[T5ID]

Hei,
viitsitkö vielä laskea kulutusarvolla 40 000 kwh lämmitys + 5000 kwh käyttövesi ?

Olen saanut tarjouksia, joita tässä katson tukka pystyssä.

Tuota Purmon 45/35 radiaattorikäyrää ei taida olla missään laskennassa? Ymmärtäisin, että sinun laskennassa on 50/x- käyrä, mlp toimittajilla näyttää olevan vain 55/45- käyrä.

[tomppeli]

Versio B
Koetin tehdä laskelman kulutusarvolla 40 000 kwh lämmitys + 5000 kwh käyttövesi ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 13,4 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo  ”T5ID” B   HELSINKI   (Uusimaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 39 °C  -  menovesi lämpötila max 45 °C
Tämä laskelma on tehty lämmitystarvetietojen perusteella, siksi ei rakennuskohtaista erittelyä.
               

• Kiinteistö,  320 m2,  832 m3    4,1 COP   13,99 kW   40 000 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,169 m3 / 50 °C   2,8 COP   1,27 kW   5 000 kWh
- Yhteensä         3,9 SCOP   15,3 kWh   45 000 kWh
- Ei vähennetä taloussähkön lämmitysvaikutusta   0 kWh   0,00 kW   45 000 kWh
- Ei muita vähennyksiä..           0 kWh   0,00 kW   44 998 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan      15,00 kW   44 996 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         2 kWh
  Yhteensä  ( E luku = 125   Luokka = C )      44 998 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      15,3 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   15,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -25 °C
- Maasta kerätään          ( 3,9 COP)   11,3 kW   33 461 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      11 537 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  2 kWh)   11 539 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!    0 kWh

• Tarvitaan 274 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,8 l/s (= 48 l/minuutissa).
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 270 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 4 m.    Poraussyvyys   274 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 274 metriä. Putkea kaivossa yhteensä      548 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 3,7 kPa)   2 kpl   PE50x4.6   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,8 l/s = 48 l/min = 2880 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,8 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana.      211 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,8 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana.      120 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,8 l/sek virtauksella ja PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana.      69 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,8 l/sek virtauksella ja PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana.   64 kPa = Huono
...
Kaivo on syvä ja keruupiirin ulkoinen painehäviö nousee suureksi, mutta toiminee kuitenkin sellaisen invertterikoneen kanssa, jossa on tehokas maakiertopumppu. Invertteri toimii suurimman osan käyntiajastaan osatehollaan ja silloin keruun kierron painehäviö ei nouse liian suureksi. Kaksi kaivoa olisi tarpeen.

Tässä laskelmassa max. lähtevän kiertoveden lämpötila on +45°C. Jos haluat, vaihdan sen tilalle jonkun muun lämpötilan.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[T5ID]

Haluaisin saneerata talomme maalämmölle, Tomppeli tekikin jo mitoituspyynnöissä laskelman.

Olen nyt saanut seuraavanlaisia tarjouksia (Ensiöpuoli tehtynä, pumppu toimintavalmiina, teen itse toisiopuolen):

1) Gebwell T2 16 kw + KVL300L + G-Energy 300L + 2 x 160 m kaivo 40 putkella = 26 te
2) Thermia Atlas 18 + WT-V 300L + 2 x 180 m kaivo 40 putkella = 28,5 te
3) Oilon Lämpöässä VMI17 + 1 x 275 m kaivo, putkidimensiota ei sanottu = 25 te
4) Viessmann Vitocal 333-G BWT 331.C12 + Vitocell 100-W 200L + 1 x 225 m kaivo 40 putkella = 19 te.

Kaikki käyttävät mitoituksessaan menoveden lämpötilana 55 astetta, ruotsalaiset tunnistavat tuon Purmon 45 astetta. Lähtötiedot samat kuin Tomppelin tekemä.

Viessmannin mitoitus on lähes yksi yhteen Tomppelin mitoitusta vastaava, muut menee rajusti yli. Hauskaa on se, että Viessmann ilmoittaa, ettei tarvita lainkaan lisäsähköä, Gebwell pyytää vielä marginaalisesti lisää.

Onko Saksalainen pumppu siis sama juttu kuin Saksalainen auto? Miksi Viessmannin 1 x 225 kaivo on 40 putkella, Tomppelin mitoituksessa lukee minusta selvästi, että ei toimi?

Kuten laskelmassa kehotetaan, olin myös yhteydessä lvi- suunnittelijaan. Hän sanoi, että mitoitus tulee mlp- toimittajalta.

Ei tämä nyt niin selkeä homma ollutkaan. Tai on, jos otan tuon Viessmannin Tomppelin kaivo-ohjeella.

[tomppeli]

Jos maalämpökoneen lämmitysteho on 12 kW, muuttuu keruun kierron ulkoinen painehäviö kohtuullisemmaksi:

• Kiinteistö,  320 m2,  832 m3          4,1 COP   13,99 kW   40 000 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,169 m3 / 50 °C   2,8 COP   1,27 kW   5 000 kWh
- Yhteensä         3,7 SCOP   15,3 kWh   45 000 kWh
- Ei vähennetä taloussähkön lämmitysvaikutusta         0 kWh   0,00 kW   45 000 kWh
- Ei muita vähennyksiä..           0 kWh   0,00 kW   44 266 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            12,00 kW   43 532 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      734 kWh
  Yhteensä  ( E luku = 125   Luokka = C )   44 266 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   15,3 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Liian osateho )   12,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -15 °C
- Maasta kerätään       ( 3,7 COP)   9,1 kW   32 729 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      11 537 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  734 kWh)   12 271 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!       0 kWh

• Tarvitaan 274 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,64 l/s (= 38,4 l/minuutissa).               
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 270 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 4 m.       Poraussyvyys   274 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 274 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä      548 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 2,1 kPa)      2 kpl   PE50x4.6   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,64 l/s = 38,4 l/min = 2304 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,64 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana.      135 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,64 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana.      71 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,64 l/sek virtauksella ja PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana.      41 kPa = 0,41 bar
- Kaivo, painehäviö 0,64 l/sek virtauksella ja PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana.   38 kPa = 0,38 bar

[T5ID]

Hei,

olen nyt päätymässä Lämpöässä esi14 + 1000 l tulistinvaraaja.

Haluaisin yhden kaivon tontin ja kaupungin määräysten takia.

Voiko tuosta lämpöässän teknisistä tiedoista sanoa, kuinka syvän kaivon pumppu kestää maksimissaan?

https://www.lampoassa.fi/wp-content/uploads/2015/03/K%C3%A4ytt%C3%B6ohje-ESi-7-2017-web.pdf

Siellä sanotaan delta T 3 C: 1,18 l/s, suurin sallittu painehäviö 65 kpa.

Haluaisin porauttaa yhden mahdollisimman syvän kaivon 50 putkella.

Kiitos taas.

[tomppeli]

Jos ymmärrän oikein tämän ohjekirjan taulukkoa, niin kone sietäisi jopa 65 kPa ulkoisen painehäviön, joten 270 metrisellä kaivolla, jossa 50 millinen keräin ja pumpulta kaivolle liitäntälinjaa 10 metriä 2x50 mm putkituksella, tulisi keruun menon ja paluun lämpötilojen erotukseksi noin 3,4 astetta, joka on ihan siedettävä arvo.

Tästä kannattaisi oikeastaan vielä soitella Lapualle tai Lahteen ja pyytää tehtaan asiantuntijalta varmistuksen. Heillä on se paras tieto koneensa ominaisuuksista.
Kerro soittajalle, että on suunniteltu:
- ESi 14 kone,
- patterilämmityskohde,
- kiertoveden max. lämpötila +45 C,
- kaivoksi suunniteltu noin 270 metristä, keräin PE50x2.8,
- liitäntä kaivolle PE50x4.6 putkituksella. Tämän pituus on sinulla tiedossa.