Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: L-Ässä ja aurinkosähkö  (Luettu 4227 kertaa)

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
L-Ässä ja aurinkosähkö
« : 10.05.20 - klo:18:17 »
Minulla on näillä ilmoilla talon sähkön kulutus 20 -25 kWh/vrk ja aurinkopaneleiden tuotto n. 25 - 30 kWh/vrk.
Paneelit tuottaa enemmän kuin talo kuluttaa mutta kun tuotto ja kulutus eivät kohtaa toisiaan.
Omaan käyttöön menee n. 8 kWh/vrk ja myyntiin n. 19 kWh/vrk.
Omaan käyttöön menevän sähkön arvo on n. 12 c/kWh ja myydessä saa sähköstä keskimäärin 1,6 c/kWh.

Lämpöpumppu on L-Ässä V 7.0 vuodelta 2007

Kysymys:
Minkälaisia mahdollisuuksia on L-Ässällä hyödyntää päiväaikaista edullista aurinkosähköä?

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Vs: L-Ässä ja aurinkosähkö
« Vastaus #1 : 10.05.20 - klo:19:32 »
Ensimmäinen ongelma on kait siinä, että lämpöpumppu tarvitsee enemmän tehoa, kuin sitä tulee paneleista.
Jos maalämpökoneesi lämmitysteho on noin 7 kW, tarvitsee se lähes 7 kW/3 = noin 2,3 kW käynnin aikaista jatkuvaa sähkötehoa.
Paneleista sitä voi tulla mahdollisesti päivän parhaina hetkinä.
Toinen ongelma on kompressorin suuri käynnitysvirta.
Kolmas, tarvitaanko MLP -koneen käyntiä myöskin illalla - yöllä, silloin, kun paneleista ei tule tehoa.?

Näihin auttaisi sähkövarasto, isohko akusto ja DC - AC muunnin (hakkuri, vaihtosuuntaaja, 3 -vaihe UPS).
Hintaa sille paketille voi tulla kohtalaisesti.
Miten olisi se sähköntoimittajan virtuaaliakusto? Tarvittaisiin sopimus sellaiseen. Se ei ehkä ole paikallisen sähköntoimittajan työkalupakissa olevaa tavaraa.?

Työelämässäni näin monia isotehoisia UPS järjestelmiä, jotka toimivat moitteettomasti vuodesta toiseen. Määrävuosin niihinkin piti vaihtaa akut. Kriittiset järjestelmät olivat jatkuvasti upsin perässä. Upseissa oli niin suuret akustot, että ne riittivät monen tunnin sähkökatkoksiin.

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 566
Vs: L-Ässä ja aurinkosähkö
« Vastaus #2 : 11.05.20 - klo:00:34 »
Jos aurinkopanelien teho riittää kompressorin pyörittämiseen niin jonkinlainen käänteinen Opation modaus voisi hiukan parantaa aurinkosähkön käyttöastetta lämpöpumpussa.

Periaatteessa esim ylävaraajan lämpötilaa mittaavan anturin huijaus lisävastuksella ja apureleellä siten että kun aurinkopaneleista tulee sähkötehoa niin anturin huijaus kytkeytyisi apureleellä päälle ja nostaisi ylävaraajan lämpötilapyyntiä (ylävaraaja ala_min) jolloin kompressori käynnistyisi ja lähtisi nostamaan ylä- ja alavaraajan lämpötilaa.

Kun aurikosähkön saanti lakkaa niin rele avautuu ja lämpötilakorotus poistuu ja ohjausasetukset palautuu alkuperäiseksi.

Pelkän käyttöveden lämmittäminen aurinkosähköllä kesäaikaan  kuitenkin on aika olematon säästö,mittailin aikoinaan että sähkövastuksella kului  n 10kwh/vrk ja jos lämpöpumpulla vastaavan lämpötehon tuottaa vaikka COP3 hyötysuhteella niin säästöä tulisi vajaa 4kwh/vrk
Ehkä kevättalvella aurinkoisina päivinä  saisi suuremman hyödyn kun aurinkosähköä voisi käyttää myös talonlämmitykseen

9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 935
  • Maalämpöfoorumi
Vs: L-Ässä ja aurinkosähkö
« Vastaus #3 : 11.05.20 - klo:07:40 »
Eihän sillä ole merkitystä riittääkö paneeleista saatava teho kattamaan kokonaan kompressorin tehon ja varsinkaan hetkellisen käynnistysvirran. Oleellista on pyrkiä kuluttamaan mahdollisimman suuri osuus itse tuotetusta sähköstä lisäämättä kohtuuttomasti kokonaiskulusta. Tuolla hintasuhteella jopa vastuskäyttö on järkevää, mutta tietysti kompuralla säästö on suurempi.

Miten suuri varaaja tuossa on? Paljonko on lämmityksen osuus kulutuksesta?

UPSit on suunniteltu olemaan jatkuvasti täynnä ja energiaa otetaan akuista hyvin harvoin. Ei ne kestä vuorokausisyklistä käyttöä vuosia, ei ehkä vuottakaan. Millään akkuteknologialla ei pääse säästämään nykyhinnoilla.

Tässä on erinomaisen halpa syväpurkauksia kestävä akku.
https://simeri.fi/trojan-akkujen-elokuun-kamppanja/

Siis 180 € 225 Ah 6 V. Tuo kestää n. 1000 60% sykliä eli siitä saa 225x6x0,6x1000/1000 = 800 kWh siirrettyä ajasta toiseen. Pelkkä akun hinta tuottaa siirrolle hintaa yli 20 c/kWh. Lisäksi tulee latauslaitteusto ja akusta ottava invertteri hyötysuhteineen.

Litiumakuilla voi päästä jopa niukasti alle 10 c/kWh, mutta ei silläkään säästämään pääse.
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 566
Vs: L-Ässä ja aurinkosähkö
« Vastaus #4 : 11.05.20 - klo:10:20 »
Lainaus
Eihän sillä ole merkitystä riittääkö paneeleista saatava teho kattamaan kokonaan kompressorin tehon ja varsinkaan hetkellisen käynnistysvirran.

Näinhän se tosiaan on,aurinkopanelien tuottama sähkö on synkroonissa valtakunnanverkkoon ja jos vaikkapa kompressorin ottoteho ylittää aurinkopaneleista saatavan sähkötehon niin puuttuva osa tehosta otetaan sähköverkosta.

Aikoinaan kun sähkönkulutusta pyrittiin siirtämään halvemman yösähkön ajalle oli erilaisia kello yms ohjauksia käyttövesivaraajille,pesukoneille yms sillä periaatteella että niiden käynti tapahtui vain halvemman yösähkötariffin aikaan.

Ehkäpä aurinkopanelien sähköntuoton saisi samaan tapaan ohjattua kulutukseen jollain wlan tms langattomalla verkko/väylä systeemillä kun nykyisin on tiesmitä etäohjauksia tarjolla ja niihin sopivia kytkinlaitteita.
Tämä moderni tekniikka menee kuitenkin yli meikäläisen käsityskyvyn mutta foorumilla varmaan on henkilöitä jotka näistä asioista on perillä ja mahdollisesti rakennelleet toimivia systeemeitä.

9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 935
  • Maalämpöfoorumi
Vs: L-Ässä ja aurinkosähkö
« Vastaus #5 : 11.05.20 - klo:11:25 »
Tuskin tuossa on tarpeen liikaa hienostella. Pesukoneissa on nykyään ajastimet ja niillä voi laittaa koneen käymään aikaan, jolloin yleensä on aurinkoa.

MLP:n ja mahdollisten sähkövastusvarausten kanssa voi sitten yrittää tehdä jotain hienompaa. Käyttöveden teko päivällä vaatii tietysti käyttövesivaraajan. Ja lämmityspuskurin lämpötilan nosto shunttauksen.

Kovin suurta säästöpotentiaalia tuossa tuskin on, kun aurinkoisella säällä helposti tulee liikaa lämpöä muutenkin päiväsaikaan ja pian lämpöä ei juuri tarvita lainkaan.

Kuinka paljon sitten kannattaa investoida ja nähdä vaivaa suuruusluokkaa satanen vuodessa säästön eteen?
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Vs: L-Ässä ja aurinkosähkö
« Vastaus #6 : 11.05.20 - klo:12:41 »
Lainaus
Periaatteessa esim ylävaraajan lämpötilaa mittaavan anturin huijaus lisävastuksella ja apureleellä siten että kun aurinkopaneleista tulee sähkötehoa niin anturin huijaus kytkeytyisi apureleellä päälle ja nostaisi ylävaraajan lämpötilapyyntiä (ylävaraaja ala_min) jolloin kompressori käynnistyisi ja lähtisi nostamaan ylä- ja alavaraajan lämpötilaa.

Kun aurikosähkön saanti lakkaa niin rele avautuu ja lämpötilakorotus poistuu ja ohjausasetukset palautuu alkuperäiseksi.
Tällaista systeemiä minäkin olen ajatellut mutta ........

L-Ässässä on kaksiosainen varaaja yhteistilavuudelta 420 l
- Alavaraaja lämmityskäyttöön 280 l
- Ylävaraaja KV käyttöön 140 l.
Alavaraajan voi lämmittää max 55 C:een, tässä lämpötilassa tulee kompressorille käynnin esto.
Ylävaraajan max lämpötila on 80 C
Vähäisen lämmön tarpeen aikana kone käy ylävaraajan ohjaamana. L-Ässän toimintaperiaatteesta johtuen lämpiää sekä ala- että ylävaraaja käsi kädessä yhtä aikaa aseteltuun loppulämpötilaan, max 55C.
Edelleen L-Ässän ominaisuuksista johtuen on alavaraajan minimilämpötila 30 C ja ylävaraajan 41 C.
Lämpöä voi varata maksimissaan seuraavasti
- Ala varaaja 30 C -> 55 C --> 280*4,2*25/3600 =8,2 kWh
- Ylä varaaja 41 C->55 C --> 140*4,2*14/3600  = 2,3 kWh

Yhteensä voidaan varata käyttökelpoista energiaa 10,5 kWh
Tämän tekemiseksi tarvitaan COP 3,0 hyötysuhteella 3,5 kWh sähköenergiaa.
L-Ässän ottoteho on 2,25 kW, eli 10,5 kWh energian lataamiseen kuluu aikaa n. 1h 30 min.

Jos tämän kaiken varatun energian käytön voi siirtää auringon laskun jälkeiseen aikaan, niin ....
Omakäyttösähkön arvo on 3,5 kWh*12 c/kWh = 42 c
Samalla menettää myyntituloa 3,5 kWh*1,6 c/kWh = 5,6 c

Voittoa tulee 36 c/vrk
Jos aurinkosähköä tulee hutikuun alusta syyskuun loppuun niin paljon päivittäin että tämä riittää varaajan lataamiseen, tulee voittoa 65 €/vuosi.
Tämä on maksimi mitä voi saada, koska Suomen suvi on joka tapauksessa pilvinen ja sateinen, niin läheskään kaikkina päivinä ei ole saatavissa riittävästi aurinkosähköä varaajan lataamiseksi.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa sailor

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 053
  • Lämpöässä V15 11/04-->
Vs: L-Ässä ja aurinkosähkö
« Vastaus #7 : 11.05.20 - klo:13:35 »
Minulla on näillä ilmoilla talon sähkön kulutus 20 -25 kWh/vrk ja aurinkopaneleiden tuotto n. 25 - 30 kWh/vrk.
Paneelit tuottaa enemmän kuin talo kuluttaa mutta kun tuotto ja kulutus eivät kohtaa toisiaan.
Omaan käyttöön menee n. 8 kWh/vrk ja myyntiin n. 19 kWh/vrk.
Omaan käyttöön menevän sähkön arvo on n. 12 c/kWh ja myydessä saa sähköstä keskimäärin 1,6 c/kWh.

Lämpöpumppu on L-Ässä V 7.0 vuodelta 2007

Kysymys:
Minkälaisia mahdollisuuksia on L-Ässällä hyödyntää päiväaikaista edullista aurinkosähköä?

ATS

Sinulla lienee 3-vaihejärjestelmä ja "ei netottava" sähköyhtiö?

Yksivaihejärjestelmällä: kaikki kulutuskojeet aurinkovaiheelle,ja lisäksi englannista boksi joka ohjaa kaiken ylituotannon vastuskuormaan. En itse oikein pidä ajatuksesta että maalämpöpumpun kompuralla ajetaan "tappiin" asti vain siksi että se on edullista.

Jos kyseessä on 3-vaihejärjestelmä niin sitten bokseja tarvitaan kolme tai "kolmivaiheboksi". Lämpöässähän ei normisti vastuksia tarvitse, mutta jotkin vaihtokytkkimet lienee paikoillaan esim: lomamatkaa ajatellen.


Lämpöässä V15 Opation modaus:
http://sailor.arkku.net//trend.jpg.jpg

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Vs: L-Ässä ja aurinkosähkö
« Vastaus #8 : 11.05.20 - klo:15:33 »
Lainaus
Sinulla lienee 3-vaihejärjestelmä ja "ei netottava" sähköyhtiö?
Näin on
Lainaus
En itse oikein pidä ajatuksesta että maalämpöpumpun kompuralla ajetaan "tappiin" asti vain siksi että se on edullista.
Samaa mieltä

Oikeastaan ainoaksi vaihtoehdoksi jää ylävaraajan = KV:n lämmitys vastuksella.
Ylävaraajan max lämpötila onkin 95 C, joten sinne voi ajaa maksimissaan 8,8 kWh energiaa.
Meillä kun on lämpimän veden käyttö hyvin maltillista niin käyttöveden energiasisältö on n. 4,5 kWh/vrk ja lämpöpumpulla tehtynä se kuluttaa n. 1,5 kWh/vrk.
Näistä kun laskee, tulee aurinkosähköllä lämmittäminen n. 10 c/vrk edullisemmaksi. Vuosisäästö = n. 18€
--> Ei kannata

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa lehtihen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 71
  • Maalämpöfoorumi
    • Kuvia projektista
Vs: L-Ässä ja aurinkosähkö
« Vastaus #9 : 26.05.20 - klo:22:29 »
Täälläkin on näköjään alettu pohtimaan aurinsähkön kulutuksen maksimointia. ;D

Itselle on nyt kertynyt kokemusta asiasta parin vuoden ajalta.

Viimeisin päivitys järjestelmään on se, että noin kuukausi sitten asensin vanhojen panelien lisäksi toisen 5kW invertterin ja siihen perään paneeleja 24kpl. Ennestään mulla oli 25 paneelia 5kW invertterin perässä. Nyt tehoa on siis inverttereissä se 10kW ja paneeleissa 14.75kWp
Näiden tuotanto näkyy tuolla. https://vision.gef.fi/f8dd1a6c-f6c6-45b5-903c-df96ae26f804/d/

Pumppuna mulla no tuo vuoden 2016 ESI 11, jonka perässä 1000l akvatermin varaaja. Varaajassa on 2x6kW vastukset, joiden tehoa voidaan ohjata tyristorisäätimillä (3x30A säädin) https://fi.rsdelivers.com/product/carlo-gavazzi/rgc1p23v30ed/carlo-gavazzi-power-control-analog-input-input-30/1250691

Mittauskeskuksessa on mittari, josta saan luettua kiinteistön hetkellisen tehotasapainon jolla sitten säädetään noita vastuksia.

Homma toimii nykyisin niin, että kun tuotantoa alkaa aamulla tulla yli talon sen hetkisen kulutuksen, aletaan ylimääräistä ajamaan vastuksilla varaajaan. Tehon ylittäessä ~4kW nostetaan MLP:ssä alavaraajan alarajaa 50 asteeseen ja yläraja jonnekin 58 asteeseen. MPL saa sitten tehdä töitä kunnes alavaraajan yläraja saavutetaan ja siitä aletaan sitten jatkamaan taas vastuksilla.
Ennen tuota toista invertteriä piti osa MPL:n sähköstä ostaa verkosta, mutta nyt tehoa on jo sen ajamiseen omasta takaa.

Kesällä tulee jossain vaiheessa vastaan tilanne, että kaikkea en saa varaaajaan mahtumaan ja sitten pitää vaan tyytyä siihen, että osa menee verkkoon polkuhinnalla.
Maksimi VRK-tutanto on ollut karvan vajaa 85kWh ja parina peräkkäisenä vuorokautena MLP on saanut jo levätä kokoajan.
Tuossa pumpussa näyttää olevan sellainen manuaaleissa mainitsematon ominaisuus, että se ei käynnisty, jos ylävaraajan lämpötila ylittää 80 astetta. Välillä on ollut alaosa jo aika kylmä pohjalla vain joku 25 ast mutta pumppu vaan seisoo kunnes yläosa laskee sen 80 alle, sitten lähtee heti.

Vanhalla paneelikentällä sain katettua talon vuotuisesta kulutuksesta noin 25%, saa nyt nähdä mihin päästään.



   


L-Ässä Esi 11, 250m
GEO Solar 1000
Vallox 110MV
Talo lat.läm. 1976 | 135/190m² | 320/445m³
Varasto puh.konv. 2kpl 1996 | 40+47m² 15°C | 35m² kylmä
Kaarina
2017: 2450h 3250kpl 9235kWh
2018: 2584h 3320kpl 10381kWh

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 228
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Vs: L-Ässä ja aurinkosähkö
« Vastaus #10 : 27.05.20 - klo:09:04 »
Täälläkin on näköjään alettu pohtimaan aurinsähkön kulutuksen maksimointia. ;D

Itselle on nyt kertynyt kokemusta asiasta parin vuoden ajalta.

Viimeisin päivitys järjestelmään on se, että noin kuukausi sitten asensin vanhojen panelien lisäksi toisen 5kW invertterin ja siihen perään paneeleja 24kpl. Ennestään mulla oli 25 paneelia 5kW invertterin perässä. Nyt tehoa on siis inverttereissä se 10kW ja paneeleissa 14.75kWp
Näiden tuotanto näkyy tuolla. https://vision.gef.fi/f8dd1a6c-f6c6-45b5-903c-df96ae26f804/d/

Pumppuna mulla no tuo vuoden 2016 ESI 11, jonka perässä 1000l akvatermin varaaja. Varaajassa on 2x6kW vastukset, joiden tehoa voidaan ohjata tyristorisäätimillä (3x30A säädin) https://fi.rsdelivers.com/product/carlo-gavazzi/rgc1p23v30ed/carlo-gavazzi-power-control-analog-input-input-30/1250691

Mittauskeskuksessa on mittari, josta saan luettua kiinteistön hetkellisen tehotasapainon jolla sitten säädetään noita vastuksia.

Homma toimii nykyisin niin, että kun tuotantoa alkaa aamulla tulla yli talon sen hetkisen kulutuksen, aletaan ylimääräistä ajamaan vastuksilla varaajaan. Tehon ylittäessä ~4kW nostetaan MLP:ssä alavaraajan alarajaa 50 asteeseen ja yläraja jonnekin 58 asteeseen. MPL saa sitten tehdä töitä kunnes alavaraajan yläraja saavutetaan ja siitä aletaan sitten jatkamaan taas vastuksilla.
Ennen tuota toista invertteriä piti osa MPL:n sähköstä ostaa verkosta, mutta nyt tehoa on jo sen ajamiseen omasta takaa.

Kesällä tulee jossain vaiheessa vastaan tilanne, että kaikkea en saa varaaajaan mahtumaan ja sitten pitää vaan tyytyä siihen, että osa menee verkkoon polkuhinnalla.
Maksimi VRK-tutanto on ollut karvan vajaa 85kWh ja parina peräkkäisenä vuorokautena MLP on saanut jo levätä kokoajan.
Tuossa pumpussa näyttää olevan sellainen manuaaleissa mainitsematon ominaisuus, että se ei käynnisty, jos ylävaraajan lämpötila ylittää 80 astetta. Välillä on ollut alaosa jo aika kylmä pohjalla vain joku 25 ast mutta pumppu vaan seisoo kunnes yläosa laskee sen 80 alle, sitten lähtee heti.

Vanhalla paneelikentällä sain katettua talon vuotuisesta kulutuksesta noin 25%, saa nyt nähdä mihin päästään.
Hienot systeemit!

Millä tavalla käytännössä nostat Lässän pyyntiä, eli millä sille komennon saa perille?
Onko tuossa niinku 2-kerrosvaraaja ala/ylä-osa kun 2 pyyntinostoa?

Onko mittarointi ja tyristorivehkeet GEF:n ohjauksessa, niillähän taitaa olla joku optimointisysteemi?

Kannattaiskos tuota 4kW kynnystä laskea keväällä/syksyllä laskea vaikka jonnekin 2-3kW tasoon...sekin korottaisi PV+MLP kokonais-COPia ~2x vrt. MLP omaan kuuman COPpiin

Itse olen kalkyloinut että kannattavaa on pelkästään MLP:llä lämmön nosto 'tappiin' tai sopivasti, vastuksilla tiristystä en näe järkeväksi kun saman korvauksen saa (ehkä jopa paremman) kun myy ylijäämän tuntispotilla energiayhtiölle. Paitsi tämän koronan aikana vkloppujen hinta on alhaalla, mutta lieneen väliaikaista.

Poissa lehtihen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 71
  • Maalämpöfoorumi
    • Kuvia projektista
Vs: L-Ässä ja aurinkosähkö
« Vastaus #11 : 27.05.20 - klo:13:37 »
Mulla on modbus-TCP yhteys pumppuun ja sillä pystyy muuttamaan lähes kaikkia pumpun asetusarvoja, jotka näytöltäkin on aseteltavissa. On siis ässäcontrol pumppu.

Mulla on teollisuuslogiikka lukemassa noita mittareita ja ohjaamassa säätimiä. GEF:in purkeilta saan kyllä mobus-TCP:llä hetkellisen tuotantotiedon ja paljon muuta, jota vähän käytetään säädössä apuna, mutta pääasiassa ohjaus tapahtuu tuon energiamittarin tiedon mukaan.

Jos olettaa, että COP olisi 4 niin jossain 2.5c paikkeillla taitaa mennä hinta jota halvemmalla ei kannata myydä verkkoon vaan käyttää itse. Toki tuohon vaikuttaa kaikki varaajan häviöt ja muut että mikä on tarkka arvo. Vielä en sa mistään hetkellistä SPOT hintaa logiikkan. Jos sen vielä jostain saisi, voisi automaattisesti ohjata tehoa joko vastuksilla tai myyntiin hinnan mukaan.

Viimevuonna kun hinnat olivat aika korkealla heinäkuussa, ajoin tuotantoa enemmän verkkon. Joku automatiikka tuohon pitäisi vilä saada kehitettyä

L-Ässä Esi 11, 250m
GEO Solar 1000
Vallox 110MV
Talo lat.läm. 1976 | 135/190m² | 320/445m³
Varasto puh.konv. 2kpl 1996 | 40+47m² 15°C | 35m² kylmä
Kaarina
2017: 2450h 3250kpl 9235kWh
2018: 2584h 3320kpl 10381kWh

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 228
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Vs: L-Ässä ja aurinkosähkö
« Vastaus #12 : 27.05.20 - klo:15:51 »
Ookei, Lässä on sitten noin fiksu...

Mikä se energiamittari on, sekin ModbusTCP?

Eikös tuohon tuntihintaan löydy useampikin paikka josta sitten voi 'parsia' hinnat esille...saiskos Fissio.fi palvelusta esim. Jos vaan lgiikka osaa etsiä tekstistä oleellisen datan 24kpl/vrk.

Se on tietysti muuttuva asia milloin tiristää vastusta, hinta, häviöt, tarve yms. mukaan muuttujiksi, eikös kesällä kumminkin ole pitkiä aikoja kun tavallaa vastus tiristys vain menee häviöiksi kun enegiantarve niin pieni vai onko sinulla erityisen suuri kulutus?

Mikä muuten se logiikka olikaan, ei muista oliko tuo joskus jo esillä?

Poissa lehtihen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 71
  • Maalämpöfoorumi
    • Kuvia projektista
Vs: L-Ässä ja aurinkosähkö
« Vastaus #13 : 27.05.20 - klo:22:17 »
Energiamittarina on aliexpressistä ostettu Eastron SDM630, joka sitten keskusteleee ihan perinteisellä modbussilla (RS232?)
https://www.aliexpress.com/item/32524506891.html?spm=a2g0s.9042311.0.0.1b884c4doVC4gs

Logiikaana on Schneiderin M340 sarjan logiikka, joka tähän on aivan "over kill" mutta tollasia käytän töissä ja sieltä se on mutkien kautta tullut.

Tuosta datan kaivamisesta verkkopalvelusta logiikalla mulla ei ole kokoemusta, eikä kyllä sitä taitoakaan.
Tiedän että mopommillakin systeemeillä niitä on tehty, mutta kun ei osaa, niin ei.

GEF:in kavereille olen ehdotellut, josko voisivat tuota hintatietoa tuosta heidän purkista jakaa sen Modbus-TCP serverillä, mutta ei ainakaan vielä ole kukaan tarttunut tietääkseni heidän softapuolella haasteeseen. Tiedä sitten sitä sopiiko se heidän busines ideaan?

Kuvassa energiamitatarin dataa, tuotanto näin illalla jo nollissa. Kilowatti sitä nytkin jonnekin uppoaa... (Reunassa näkyy varaajan lämmöt)
Sekä toinen vanhempi kuva paremmalla tuotannolla...

Induktiolieden ääni muuttuu jonkin verran voimakkaammaksi, kun noita vastuksia päivällä säädetään. Pahin on varmaan se 50% eli 6kW. Onhan se kyllä aika häiriölähde tuollainen tyristorisäätö...
L-Ässä Esi 11, 250m
GEO Solar 1000
Vallox 110MV
Talo lat.läm. 1976 | 135/190m² | 320/445m³
Varasto puh.konv. 2kpl 1996 | 40+47m² 15°C | 35m² kylmä
Kaarina
2017: 2450h 3250kpl 9235kWh
2018: 2584h 3320kpl 10381kWh

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 228
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Vs: L-Ässä ja aurinkosähkö
« Vastaus #14 : 28.05.20 - klo:09:37 »
No Logiikan puolesta ollaan sitten ihan Modbussin juurilla noiden vehkeiden kanssa  ;)
Itelläkin tuossa laatikossa olisi 'Modicon' jolla vois kokeilla tuota 'parsimista'...voi olla kyllä ettei ehdi kun ei ole ajankohatista... 8)
Mikäs se softa muuten noille nykyään on, mulla joku Unity samassa laatikossa...ja muistaakseni Vijeo näyttöö varten. ::)

Ehkä juu tuo tyristori on aika tehokas häiriö 'säteilijä', tulee pian Carunan ukkoja koputteleen ulko-ovelle  :D, tiedä sitten kuinka paha on oikeasti.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tyristori



Oletko muuten tehnyt vertailua tuntitasolla Carunan mittaroinnin ja Eastronin kesken vaikka tuossa 50% säädön kohdalla, jotain epämääräistä tuossa muistelisin lukeneeni...

Poissa ISKI

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 279
  • Maalämpöfoorumi
Vs: L-Ässä ja aurinkosähkö
« Vastaus #15 : 28.05.20 - klo:11:25 »
Induktiolieden ääni muuttuu jonkin verran voimakkaammaksi, kun noita vastuksia päivällä säädetään. Pahin on varmaan se 50% eli 6kW. Onhan se kyllä aika häiriölähde tuollainen tyristorisäätö...
Viime kesänä hankitun maalämpöpumpun (Bosch 7001i 4-16) asentamisen jälkeen olen havainnut sellaisen jutun, että jostain tulee heikkoa ininää, kun pumppu on päällä. Luultavasti ininä tulee jääkaapista tai pakastimesta, kumpikin Samsungin pari vuotta vanhoja, joissa myös invertteritekniikka käytössä. Välillä tuntuu, että ininä tulee sähkökeskuksesta. Voisiko olla niin, että maalämpöpumpun invertteri aiheuttaisi tälläisen häiriön? Eikös nuo invertterit ole tyristoreilla toteutettuja?
Bosch 7001i 4-16 LWM, 278m porakaivo GeoDuo M32 keräimellä, lamellihirsitalo 200 m2(rakennusala), tilavuus n. 600m3 (lattialämmitys) + sivurakennus (autotalli 45m2, työhuone 35 m2, ilmakiertoinen lattialämmitys)

Poissa lehtihen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 71
  • Maalämpöfoorumi
    • Kuvia projektista
Vs: L-Ässä ja aurinkosähkö
« Vastaus #16 : 28.05.20 - klo:14:03 »
No Logiikan puolesta ollaan sitten ihan Modbussin juurilla noiden vehkeiden kanssa  ;)
Itelläkin tuossa laatikossa olisi 'Modicon' jolla vois kokeilla tuota 'parsimista'...voi olla kyllä ettei ehdi kun ei ole ajankohatista... 8)
Mikäs se softa muuten noille nykyään on, mulla joku Unity samassa laatikossa...ja muistaakseni Vijeo näyttöö varten. ::)

Ehkä juu tuo tyristori on aika tehokas häiriö 'säteilijä', tulee pian Carunan ukkoja koputteleen ulko-ovelle  :D, tiedä sitten kuinka paha on oikeasti.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tyristori



Oletko muuten tehnyt vertailua tuntitasolla Carunan mittaroinnin ja Eastronin kesken vaikka tuossa 50% säädön kohdalla, jotain epämääräistä tuossa muistelisin lukeneeni...

Softana on vielä Unity Pro, Mulla näyttää olevan koneella Unity Pro XL 13.1 Softa on juuri päivittynyt ja uusi version on joku Control Expert XXX? Meillä ei tuota vielä ole, lisenssit on jossain matkalla.

Näyttöjä ohjelmoidaan tuolla Vijeo Designerillä, mutta sekin on kai muuttamassa nimeään seuraavassa päivityksessä. Toivottavasti käytettävyys ei laske paljoa, kun vähän tuntuu, että noi kaikki päivityy sellaseen suuntaan, että käytettävyys kärsii "hienon" käyttöliitymän johdosta ja kaikki tapahtuu automaattisesti, kunnes se palapeli sitten räjähtää...
Noiden kanssa on pian tullut 20v painittua. Dos pohjaisiin softiin en ole koskaan juuri koskenut. PL7 pro oli se millä näitä silloin joskus tehtiin.

Koska Caruna tietää, että mula on noi 2 aurinkovoimalaa, niin kyllä ne meille aika pian löytää, jos jotain kummia verkossa tapahtuu sillä seudulla  ;D
 
L-Ässä Esi 11, 250m
GEO Solar 1000
Vallox 110MV
Talo lat.läm. 1976 | 135/190m² | 320/445m³
Varasto puh.konv. 2kpl 1996 | 40+47m² 15°C | 35m² kylmä
Kaarina
2017: 2450h 3250kpl 9235kWh
2018: 2584h 3320kpl 10381kWh

Poissa lehtihen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 71
  • Maalämpöfoorumi
    • Kuvia projektista
Vs: L-Ässä ja aurinkosähkö
« Vastaus #17 : 31.05.20 - klo:10:16 »
Kyllä tuo tyristorisäätö näyttää syöttöpuolella pienen kuopan saavan aikaiseksi siniaaltoon.
L-Ässä Esi 11, 250m
GEO Solar 1000
Vallox 110MV
Talo lat.läm. 1976 | 135/190m² | 320/445m³
Varasto puh.konv. 2kpl 1996 | 40+47m² 15°C | 35m² kylmä
Kaarina
2017: 2450h 3250kpl 9235kWh
2018: 2584h 3320kpl 10381kWh

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 228
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Vs: L-Ässä ja aurinkosähkö
« Vastaus #18 : 31.05.20 - klo:10:52 »
Kyllä tuo tyristorisäätö näyttää syöttöpuolella pienen kuopan saavan aikaiseksi siniaaltoon.
Näköjään jotain eloa tuohon viivaan syntyy, saatko noilla vehkeillä sen muutoshässäkän vielä tarkempana?

Noiden kanssa on pian tullut 20v painittua. Dos pohjaisiin softiin en ole koskaan juuri koskenut. PL7 pro oli se millä näitä silloin joskus tehtiin.
Et oo kumminkaan saanut nauttia CP/M maailmasta/ajasta, se vasta herkkuva oli  :D