Miten kaivon svyys riippuu tehosta ja energiasta? Kun lasken Bergheatillä Espoon kohdetta, jossa lämpöpumpulta vaaditaan n. 30 000 kWh lämmitystehoa ja siitä kaivosta tulee n. 24 000 kWh, tulee kaivoksi 214 m 8,8 kW mitoitusteholla. Jos laitan 12 kW pumpun, kaivosta tulee 218 m.
Sitten tarjouksia pyytäessä suurin osa tuntuu mitoittavan kaivon puhtaasti tehon mukaan. Osatehoista pumppua (esim. 7 kW) saatetaan tyrkyttää 150-170 m kaivolla ja täysteholla 220 m, vaikka energiamäärähän tuosta ei (juuri) mihinkään muutu.
Vaikuttaako tuossa tehoasiassa onko pumppu invertteri?
Toinen esimerkki on kysyessäni IV esilämmityspatteria keruupiiriin, sanottiin, että kaivoa pitää syventää 20 m. Tuohan voisi ehkä tuottaa 2 kW MUTissa, mutta järkevästi säädettynä energiaa vain 1000 kWh, jos sitäkään. Tuo on pois IV:n vastuksista (ellei sitten halua kylmää tuloilmaa ja lämmitä MLP:llä enemmän).
Miten muuten Bergheat tai yleensäkin mitoitusohjelmat käsittelevät tuon IV lämmityksen? -26 C:ssä LTO ei pääse kuin -5C poistoon, jolloin tuloilmaa saa lämmittää varmaankin n. 20 C. Tuosta tulee mun tapauksessa 1,6 kW, joka on siis suoraan pois MLP:n maksimitehosta. Vai oletetaanko sama 75% IV-hyötysuhde myös tuohon, jolloin MLP hoitaa 12 C lämmityksen tuloilmalle.
Pitääkö tuota keruupiristä otettua esilämmitystä sitten jotenkin huomioida kaivon mitoituksessa?
Tontilla on käyttämätön porakaivo, jonka syvyys on tuntematon. Alueella tyypillisesti 50-120 m. Saahan tuon ehkä mitattua, mutta kannattaako edes harkita tuon hyödyntämistä MLP:lle. Toinen kaivo tarvitaan toki myös. Bergheat antaa 2*131 sekä 9 että 12 kW pumpulla.
Jonkun verran tietysti säästäisi porauksessa, jos toinen kaivo voisi olla 140-160 m esimerkiksi. Toinen etu olisi pienempi painehäviö rinnankytkennässä eli pärjäisi 40 mm putkella (45 vaikuttaa maksavan lähes 2 €/m lisää) ja silti tulisi pienempi painehäviö eli saisi pienen dT:n. Ilmeisesti kahdesta kaivosta kuitenkin tulee kylmempää vettä kuin yhdestä syvästä. Bergheat antaa kahdella kaivolla ja 12 kW koneella 25 kPa ja yhdellä kaivolla 144 kPa 40 ja 78 kPa 45 mm. Kahdella eri syvyisellä kaivolla tietysti hiukan enemmän kuin tuo 25 kPa, mutta alhainen kuitenkin, kun kaivo matalampi ja virtaus/kaivo pienempi.
Bosch 7000i 12 kW keruupumppu tuottaa hiukan yli 70 kPa tuolla virtaaamalla, joten pääsee yhdellä kaivolla 45 mm lähelle tuota. Thermia Atlas/Calibra 12 jää tuossa hiukan alle 70 kPa, mutta silläkin lähes tuo virtaus. Nibe F/S1255-12 käyrästö loppuu jo 0,63 l/s paikkeille, jolloin reilut 70 kPa. Pääsee siis tuohon 0,63 l/s virtaamaan vähintäänkin.
Kaikki tarjoavat kuitenkin 40 mm putkea, jolla kuulemma pärjää pitkälle yli 200 m kaivoissa! 45 mm on kuulemma aivan turha eikä kaikki suostu sitä edes tarjoamaan. Tuolla 144 kPa 0,72 l/s putkistolla kaikki ko. pumput jäisivät jonnekin 0,55-0,6 l/s virtaamaan eli 4,3 K dT:hen. Onko tuo sitten paha vai ei invertterillä, joka tuskin usein huutaa täysillä?
Mites muuten tuossa Bergheatissä saa muutettua dT:n? Jos muutan sen oletus 3,3:sta, tulee painehäviöihin #VALUE! ja muutos takaisinkaan ei tuota korjaa. Ainoastaan undo auttaa. Sama juttu käyttöveden COP:ssä.