Maaviileä : lämpimän ilman imu talon "kuumalta puolelta" vai viileän puhallus?

[kaupunkitila]

Moi mulla on tällainen haaste mitä pähkäilen.

Mulla on tulossa 2 kpl Sabiana SK-32 -kattokonvektoreita yhdessä (1) -tasossa olevaan omakotitaloon.

Meinaan kanavoida viileän puhalluksen eri puolelle huushollia kuin imu.

Kysymykseni on: 
Onko parempi laittaa lämpimän ilman imu talon eteläpuolelle , ja viileän puhallus pohjoispuolelle?
- vai toisinpäin  ( puhallettaisiin viileää lämpimään tilaan, ja imetään sisälle ei niin lämmintä ilmaa )

Havainnollistan oheisissa PDF -kuvissa yhdellä konvektorilla , mutta ajatus ehkä selviää, mitä pähkäilen.
- 1. kuvassa on tilanne miten se on ilman jäähdytystä. Kämppä on monta astetta lämpimämpi eteläpuolella missä isot ikkunat ovat.
- 2. kuvassa on ajatus miten laittaisin:  puhalletaan viileätä ilmaa lämpimälle puolelle
- 3. kuvassa on päinvastainen vaihtoehto: imettäisiin lämmintä ilmaa lämpimältä puolelta ( ja viileän puhallus muutenkin viileämmälle puolelle kämppää )

Mulla tulee mieleen tällaisia näkökulmia:
- laitteen toiminnan kannalta tehokkain olisi 3. vaihtoehto (lämmintä ilmaa imetään sieltä missä on kuuminta).  Huolena mulla on, että todennäköisesti silloin pohjoispuolella kämppää tulee olemaan jäätävää, kun eteläpuolella olisi mukavaa.
- asumismukavuuden kannalta 2. vaihtoehto olisi paras: lämpötila olisi todennäköisesti tasaisin. Laitteen toiminnan kannalta tää olisi huonoin ratkaisu. (imeä ilmaa jäähdytettäväksi sieltä missä se valmiiksi on viileintä).

Mulla on toivomuksena käyttää ehkä enimmäkseen yhtä konvektoria kerrallaan,  yöllä olisi päällä se jonka kanavat (puhallus ja imu) olisivat mahdollisimman kaukana asukeista. Näillä kanavoinneilla / eri puolille kämppää sijoitetuilla puhalluksella/imulla tavoittelisin ilman tehokasta leviämistä, ja mahdollisuutta tarvittaessa poistaa toinen konvektori käytöstä asuinmukavuuden nimissä.

Tuleeko arvon raadilla näkökulmia? 

Kiitos!

[fraatti]

2. vaihtoehto syiden takia jotka jo itse olet maininnut.

[kotte]

Miten makuuhuoneet sijoittuvat tuolla pohjapiirustuksella, kuumalle vai viileälle puolelle? Ja halutaanko makuuhuoneisiin lämpimämpää, viileämpää vai samaa lämpötilaa kuin oleskelutiloihin?

Yleisesti ottaen en pidä hyvänä ideaa, että viilennettyä ilmaa puhalletaan johonkin kohtaan asuntoa ja kierto sitten imetään jostakin melko kaukaa. Erityisesti tästä seuraa ongelmia, jos lämpökuorma on epätasainen, muuttuu vuorokauden aikana eikä vastaa tilojen lämpötilatoivejakaumaa.

Voisihan kierrot suunnata eri päinkin niin, että kylmää puhalletaan kuumimpia tiuloja jäähdyttämään ja imetään vaikkapa makuuhuoneiden vierestä päiväsaikaan ja yöllä kierto on toisinpäin etäänpänä makuutiloista, siis konvektoreiden käyttöä vuorottelemalla. Itse en niinkään olisi huolestunut äänestä, vaan kestän kyllä pientä taustaääntä, jos pystyy nukkumaan viileämmässä. Asentaisin siis konvektorit niin, että makuuhuoneiden lähelle voi yöllä puhaltaa viileää ja vastaavasti imetään ilma kuumalta puolelta. Homman voisi tasapainottaa toisella konvektorilla, jolla saa puhalletuksi kylmää toiseen kohtaan kuumimpia tiloja ja imeä vastaavasti etäämmältä makuuhuoneista viileältä puolelta.

Toinen vaihtoehto on tietenkin kierrättää viileän puolen ilmaa tällä vyöhykkeellä ja kuuminta ilmaa omallaan -- riippuen paljon siitäkin, miten kanavistot voi toteuttaa mielellään mahdollisimman lyhyinä ja vyöhykkeiden lämpötilatoiveita vastaten. Tämä tietenkin sitten voi asettaa kummallekin konvektorille kovin erisuuruiset keksimääräiset jäähdytyskuormat, eli molempien teho ei tule kokonaisuudessaan käyttöön (kuten se tulee vielä heikommin, jos imetään kaikki ilma kylmältä puolelta ja puhalletaan kuumalle).

[geo_lampoa]

Kannattaa myös huomioida ettei ahtaista putkista ja venttiileistä tule enemmän kohisevaa ääntä kuin väljästi mitoitetusta konvektorista.

[kaupunkitila]

Miten makuuhuoneet sijoittuvat tuolla pohjapiirustuksella, kuumalle vai viileälle puolelle? Ja halutaanko makuuhuoneisiin lämpimämpää, viileämpää vai samaa lämpötilaa kuin oleskelutiloihin?

Oleskelutilat on kuuman (etelän) puolella, makuuhuoneet on oikealla (idän) ja pohjoisen puolella (viileän).

Miksi ajattelin että voisi olla hyvä imeä kauempaa, on että ilma kiertäisi sitten makuuhuoneiden ovien ulkopuolelta.  (muuta reittiä ei ole,  jos imee talon etelä tai pohjoislaidalta ilmaa, ja puhaltaa vastakkaiselle puolelle, sitten ainoa reitti ilmalle on makkareiden ovien ohi ).  Talossa on sisäovet enimmäkseen auki, niin ilma kiertäisi makuuhuoneisiinkin.

Voisin harkita kanssa, että jos puhaltaisi viileätä ilmaa juurikin makkareihin, vaikka niin että ainoastaan päivällä kun niissä ei nukuta. (ja yöllä olisi toinen konvektori käytössä)

Toivoisin, että makuuhuoneissa olisi viileämpää, 19-21C on hyvä.

Ajattelin laitteesta ääni tulee todennäköisesti juuri sieltä missä imetään tai puhalletaan, ja siksi mietin sijoittelua mahdollisimman kauas. Tekisi mieli koittaa miten paljon toi laite hurisee vaikka olohuoneen lattialla, mutta ymmärtääkseni siinä on 3 -vaihesähköt, luottosähkäri on matkalla, enkä uskalla itse kytkeä.

Kattotuolit on etelä-pohjoissuunnassa, niin mahdollinen putkien veto yläpohjassa olisi helpoin tehdä samassa suunnassa. Mutta joo pitää miettiä niiden putkienkin mahdollista lisämelua.

Mua alkoi mietityttää nyt lisäksi, että miten noiden jäähdytysteho ylipäänsä riittää. Siis laitteita on kaksi, mutta haluaisin käyttää niitä vain 1 kerrallaan, mahdollisen melun vuoksi, ja toivoisin vain minimipuhallusta.
- Sabiana SK-32 on noin 5kw jäähdytysteho maksimissaan, mutta vain 3,74 kw "tuntuva jäähdytysteho"
- Jos laitetta käyttää minimipuhalluksella, "tuntuva jäähdytysteho" on paperilla vain 2 kw luokkaa.
- Mutta kaikki edellämainitut arvot edellyttää 7C / 12C (sisään/ulos) jäähdytysvettä + 27C / 19C (imu/puhallus) ilmaa. Nää ei toteudu mulla mitenkään. Saan hepulin jos kotona on +27C kaikkien asennusten jälkeen.
- Realistisempana pitäisin  8C / 13C ja  23C sisään imettävää ilmaa. Olisko jäähdytysteho sitten 1.0 - 1.5KW luokkaa per laite.

Sitten jos laitan laitteet imemään vielä huushollin viileintä ilmaa, mua mietityttää että saanko mä laitteesta vain jonkun nimellisen 1KW jäähdytystehon    Sähkölaitteistakin tulee sen verran hukkalämpöä. Olin ajatellut nää jäähdyttimet olisi selkeästi ylimitoitettu <100m2 asuinneliöihin, ja tehoa olisi haaskattavaksi asti, mutta näin ei taida olla.

Alkaa mietityttää, että onko ne laitteet sittenkin laitettava imemään kuuminta ilmaa.

Kiitos kaikista kommenteista, ne on tosi hyviä ja saa miettimään. Oon lauantain muissa maisemissa, mutta palaan takaisin miettimään asiaa sunnuntaiksi.

Mukavaa viikonloppua!

[kaupunkitila]

Semmonen mulla tuli mieleen vielä, että
- jos huoli / riski on, että pohjoispuolella huushollia tulee sisällä liian kylmä, niin voisiko silloin yksinkertaisesti avata tuuletusikkunoita pohjoisen puolelta ?

- ja mietityttää, että jos ilma kiertää kuitenkin ( eri puolille sijoitettujen imu / puhallus ansiosta), niin tuleeko sinne pohjoispuolelle kämppään sitten miten viileä.

- ratkaisuna voisi kanssa olla, että ei tee aivan niin pitkiä etäisyyseroja IMU-PUHALLUS -välillä, että jos ajatellaan ajatus olisi ilma kiertää U-kirjaimen muotoisen reitin, niin jos tekisikin puolikkaan U- kirjaimen reitin, sitten lämmintä ilmaa valuisi / sekoittuisi sieltä osasta huushollia mikä jätettiin kierrosta pois.    Tää olisi kai vähän vastaava setuppi, kuin kotte sanoi, että ei niin pitkiä kiertoja.

[kotte]

Katselin Sabiana SK-32:n esitettä ja asennusohjetta ja tulin siihen käsitykseen, että ajatus laitteen valjastamisesta ilman kierrättäjäksi pitkien imu- tai puhalluskanavien kautta on epärealistinen. Laitehan on pohjimmiltaan tavanomainen kattokasettikonvektori, jonka puhallin on suunniteltu ja mitoitettu kierrättämään ilmaa paikallisesti. Tuossa on kyllä mahdollisuus raitisilmaputken liittämiseen ja myös useamman (ehdottomasti kondenssieristystä kaipaavan!) kylmäilmakanavan liittämiseen, mutta noiden käyttö pääasiallisena jäähdytettävän tai jäähdytetyn ilman reittinä edellyttää laitteen huudattamista kovalla teholla ja laskee jäähdytystehoa, kun ilmankierto väistämättä heikkenee (jos laitteen jäähdytetyn ilman suuttimet suljetaan kanavien kautta puhalletun ilman suhteellisen osuuden lisäämiseksi). Jos haluaa pitkät kanavavedot, tarvittaisiin aivan erityyppinen pelkkään kanavakäyttöön suunniteltu konvektori, jossa on suuremman paine-eron tuottava puhallin. Tuollainenkin asennettaisiin niin, että se imee mahdollisimman kuumaa ilmaa läheltä asennuspaikkaa ja puhaltaa jäähdytetyn ilman sinne, missä jäähdystä kaivataan eristettyjä avaria kanavia pitkin.

Olisi ehkä viisainta lähteä SK-32:n peruskäyttötarkoituksesta ja asentaa toinen konvektori jonnekin rakennuksen koillisen osan seuduille niin, että se jäähdyttää makuuhuoneiden edustan tilaa (joka ei toivottavasti ole sellainen, että tilan jäähdyttäminen aiheuttaa haitallisessa määrin vetoa) ja toinen jonnekin oleskelutilojen strategiseen ja keskeiseen kohtaan niin, että sinne kertyvää kuumaa ilmaa saa jäähdytetyksi mahdollisimman tehokkaasti (jäleen ottamalla huomioon ennen muuta mahdollinen vetohaitta, sillä ääne merkitys lienee tuolla pienempi).

Harkitsisin jopa noiden raitisilma- ja jäähdytysilmakanavien ylimääräisten reikien jättämistä kokonaan puhkomatta ja käyttäisin laitetta peruskattokonvektorina. Tuolla tavoin laite jäähdyttää mahdollisimman tehokkaasti ja "vähin äänin", kunhan sijoitustila on riittävän avara. En olisi niinkään huolissani laitteen aiheuttamasta äänestä, joka uskoakseni ei häiritse nukkumista, jos laite on makuuhuoneen ulkopuolella, vaikka ovi olisi raollaan tai aivan selälläänkin. En tunne tuota laitetta, jossa on varsin tehokkaat puhaltimet (maksimi-ilmamäärän mielessä tarkoitetulla tavalla asennettuna), mistä syystä minimitehon äänikään ei välttämättä ole yhtä hiljainen kuin vaikkapa Sabianan pienitehoisemmissa konvektoreissa (joista jotkut ovat minimiteholla lähes äänettömiä). Vastaavasti en ollenkaan epäilisi, etteikö normaaliasennuksella saataisi kahdella konvektorilla hyvää viilennystehoa, kunhan asennus on sellainen, että laitteita voi käyttää, mielellään jatkuvasti, ilman että veto- tai äänihaitat rasittavat liiaksi.

Laitteissahan lienee ajastettava kaukosäädin (ainakin joissakin malleissa Sabianan ajastus pitää ajastuksen voimassa vuorokaudesta toiseen), joten noita voinee käyttää esim. niin, että ajastaa makuuhuoneiden edessä olevan konvektorin jäähdyttämään muulloin kuin öisin ja kytkee oleskelutilojen jäähdytyksen päälle niiksi jaksoiksi, kun tuo edellinen on sammutettuna. Noitahan saa erilaisin säätimin ja varustein. Luultavasti tuota on myös mahdollista myöhemmin "puukottaa" selvästi hiljaisemmaksi sähköisellä lisäsäätimellä (osaavan sähköasentajan avustuksella, takuun menetyksen uhalla, mutta jäähdytystehon suhteellisen vähäisellä heikentymisellä), jos äänihaitta kaikesta huolimatta osoittautuu ylipääsemättömäksi minimitehollakin.

[kaupunkitila]

Moi kiitos selkeästikin mietityistä ajatuksista. Todella hyviä näkökulmia ja oon joo samaa mieltä, pitkiä kanavavetoja tulisi välttää.

Tänään avasin pahveista laitteen suojakuoret / ritilät. Sieltä paljastui valkoiset kuoret ( Sabiana SK 32 Skystar). Vaikka SK 32 -malli on malliston pienemmästä päästä, ritilät ovat ison kokoiset.

Mallailin kuoria huoneen keskelle nostamalla kädet suoraksi ja pitämällä ritilää paikoillaan. Suoraan sanottuna ne näyttää mun mielestä ihan hirveiltä,  järkyttäviltä. Hyväksyn että ehkä ne sopisi valkoiseen korkeaan tilaan, valkoiseen kattoon, tai modernimpaan huusholliin. Mutta 1970 -luvun puolivälin tyylillä rakennettuun puun väriseen ja matalaan kattoon, ne on samaa sarjaa järkyttävät kuin laittaisi vähän korkeampaan valkoiseen tilaan ruskean vessanpytyn roikkumaan katosta.

Haasteena mulla on ollut hahmottaa kokonaisuutta, hahmottamista helpottamaan muokkasin  jonkinlaisen riskitaulukon tälle projektille. Koottuna aiempien kommenttien pohjalta näkisin asian jotenkin näin:

	Toden- näköisyys	Hinta	Riskin hinta	Kommentit
Asennusten ulkoasu on “järkyttävä”	0.8	-20 000	-16 000	Sulkee pois yksinkertaisen kattoasennuksen (keskelle huonetta). Korjaus on mahdollista, riski tulee siitä että oma silmä tottuu kötösteltyyn ulkoasuun, virheet on helppo hyväksyä ja ne jäävät
Asennukset eivät täytä rakennusmääräyksiä	0.5	-8 000	-4 000	Eristykset, sähköasennukset, kiinnitykset tehtävä huolella ja perehdyttävä säännöksiin
Kylmän tunne pohjoispuolella kämppää	0.7	-5 000	-3 500	Riskin lievennys: Ei kylmän puhallusta pohjoispuolelle. Mahdollisesti keskelle kylmän puhallus, lyhyempänä kanavavetona. Kylmän puhallus koillisnurkan makuuhuoneeseen vain päivällä. Yöllä toinen konvektori käytössä.
Vedon tunne oleskelu tai nukkumatiloissa	0.7	-5 000	-3 500	Suoran puhalluksen poisto = työläs, paneloinnit menevät uusiksi
Melu oleskelu- tai nukkumatiloissa	0.5	-2 500	-1 250	Puhallusnopeutta voi laskea melko helposti. Isot kanavat.
Jäähdytyksen riittämättömyys	0.6	-2 000	-1 200	Lisäkapasiteettia voi asentaa jälkeenpäin
Kanava ahdistaa ja vähentää jäähdytyksen tehoa	0.6	-1 500	-900	Asenna niin isot putket kuin järkevästi mahtuu eristeiden kera. Kanavapuhaltimen voi jälkiasentaa

Noista riskeistä yhteenvetona kai tässä vaiheessa on, että joudun käyttämään vähintään osittaista kanava -ratkaisua. Täytyy sitäkin miettiä, että soveltuuko noi Sabiana -mallit kiinteistööni lainkaan.

[geo_lampoa]

Mallailin kuoria huoneen keskelle nostamalla kädet suoraksi ja pitämällä ritilää paikoillaan. Suoraan sanottuna ne näyttää mun mielestä ihan hirveiltä,  järkyttäviltä. Hyväksyn että ehkä ne sopisi valkoiseen korkeaan tilaan, valkoiseen kattoon, tai modernimpaan huusholliin. Mutta 1970 -luvun puolivälin tyylillä rakennettuun puun väriseen ja matalaan kattoon, ne on samaa sarjaa järkyttävät kuin laittaisi vähän korkeampaan valkoiseen tilaan ruskean vessanpytyn roikkumaan katosta.
.

Entä jos maalaisi paneelin jollakin kivalla värillä? Kulta tms. Vie vaikka automaalaamoon maalattavaksi.

Tai sitten upottaaa koko hökötyksen niin syvälle, että voi paneloinnilla, ritilällä tms. naamioida. Toki huoltoluukkuu voi olla hiukan hankala toteuttaa...

Johinkin ne kanavien päätkin pitää saada, eikä valkoiset venttiilitkään niin hienoja ole.

[fraatti]

Tuleekos kanaviin talvella kondenssi riskiä jos niissä ei kierrä ilma?

[kaupunkitila]

Hyvä pointti toi kondenssiriski, täytyy huomioida.

Entä jos maalaisi paneelin jollakin kivalla värillä? Kulta tms. Vie vaikka automaalaamoon maalattavaksi.

Tai sitten upottaaa koko hökötyksen niin syvälle, että voi paneloinnilla, ritilällä tms. naamioida. Toki huoltoluukkuu voi olla hiukan hankala toteuttaa...

Johinkin ne kanavien päätkin pitää saada, eikä valkoiset venttiilitkään niin hienoja ole.

Ritilä kai tulisi asennuksessa lievästi (muutaman sentin) ikäänkuin koholle katon pinnasta. Se tarvii tulla koholle, jos meinaa puhaltaa niiden ohjaimien kautta, jotka ohjaavat kylmän ilmavirran katon suuntaisesti sivuille.

Teippailin tänään kattoon joitain kohtia mallintaakseni miltä mahdollinen huoltoluukun kokoinen ritilä/aukko paneloinnissa näyttäisi missäkin.

Tuntuu siltä, että seinän vierellä, tai lähellä kulmaa häiritsee vähiten.

Viimeisin ajatus mulla olisi:
- imu talon kuumalta puolelta suoraan ikkunoiden yläpuolelta/seinän vierestä
- rakas 70-luku näkyy talossa niin, että verhokiskoille on sellaiset "lipat"
- funtsin että näiden lippojen takaa ehkä imu
- nostaisin konvektoria niin, että siihen saisi tehtyä jonkun kotelon hepa-suodattimelle, mahdollisesti jotain valmista kaupasta saadavaa suodatinkoteloa käyttäisin. Lisäksi talveksi voisi olla joku tiivisteellinen luukku, jonka voisi sulkea
- laitteen huollosta: täytyy katsoa tekisinkö sen yläkautta, mutta huolto pitää huomioida.

Venttiilit tietty näyttää miltä näyttää, mutta ne ei pistä (omaan) silmään sillä tavalla. Jos jotain kanavaa käytän, ehkä ulostulotkin saisi jotenkin nätisti jotain valerakennetta käyttäen.

[kaupunkitila]

Vanhaan viestiketjuun, nyt järjestelmä on ollut käytössä vähän aikaa, helteitäkin on ollut, välitilinpäätöksen aika.

Toteutunut setuppi:
- konvektoreja on 2 kpl, asennettuna omakotitalon katon harjan keskivaiheilla
- imu on rakennuksen kuumalta (eteläpuolelta): molemmille konvektoreille  4 x 125mm ilmastointiputkia, yhteensä siis 8kpl
-- imuputket ovat sijoitettuna katonrajassa, jäävät piiloon lipan taakse joka on verhokiskojen edessä. Siisti ja näkymätön asennus.
- puhallus vastaavasti, 2 x 4 x 125mm putket.  Puhallusputket ovat eristetyt, musta Kaiflex.
- teknisesti putket ovat "sisätiloissa", villaeristeet ovat putkien päällä.
- putket ovat kattotuolien suuntaisesti
- molemmille konvektoreille menee omansa 40mm siniraita PEM -putket, putkea on kai joku 40m yhteensä.
- konvektoreilta kondenssin poisto on painovoimaisesti - poistin kaikki sähköpumput - toimintavarmuuden saamiseksi

Hyvää:
- Toimii juuri kuten toivoinkin: visuaalisesti, teknisesti, ei häiritse asumista
- Sopiva lämpötila sisällä, mutta ei palelevia käsiä tms. vedon tunnetta
- Käytössä on vain hitain puhallusnopeus ja toistaiseksi olen käyttänyt vain toista konvektoria
- Tarkoituksella tehty ylimitoitus
- En kyllä mitenkään pystyisi kuvittelemaan tavallista kattokonvektoria mataliin huoneisiin, kiitän luojaa tuli vältettyä se kokeilu.
- Tekniseen tilaan laitoin isoja käsisulkuventtiilejä niin monta en jaksa laskea niitä. Niitä on ihan joka välillä. Helpottaa haasteiden selvittämisessä, jos joskus tarvitsee korjata.
- Tuntui, että siisti asennus tuli tehtyä, minimaalisilla rakenteiden purkamisilla koitin mennä.
- Tuntuu tuli tehtyä "maailman paras" - ainakin omasta mielestä, ja oli mukava harrastaa.

Jotain parannettavaa:
- Jos tekisin uudestaan, rajoittaisin konvektorien pyörimisnopeutta - yksi asetus sellainen ihan kevyt pyöriminen - esimerkiksi puolet nykyisestä alimmasta pyörimisnopeudesta.

Huonoa:
- Valitsin kattokonvektorit, mitä käytän hieman vastaavasti kuin kanavakonvektoria. Toimii teknisesti hyvin, ja jäähdytyskapasiteetti on fantastinen, mutta oman työn määrä oli paljon isompi kuin odotin.
- PEM40 -putken veto on työlästä, ne on aika jöötit mitä ne on eristeineen ja suojaputkineen jotain 80-90mm per putki. Niiden saaminen ilman ylimääräisiä liitoksia yläpohjaan on hikistä puuhaa. Kun putkia menee 4 rinnakkain se vaatii tilaa. Teknisesti toimii hyvin, mutta tosi työläs asennus. Eristeiden päälle laitto ja suojaputkien laitotkin itsessään on työläitä.
- Eristeiden laitto on merkittävä työvaihe. Tein kaiken todella huolella kosteussulkuteipin kanssa.
- Hinta: en laskenut paljonko meni tarvikkeisiin ja laitteisiin, veikkaisin jotain 6-10ke + oman työn määrä järkyttävä. Iso projekti. Laitoin tonne hyvää -osioon oli kiva harrastaa, mutta kyllä enemmän kuin kerran, etenkin loppua kohden, tuntui "onpas tää matka pitkä".  Mutta lopussa työ tekijäänsä kiittää.

[osku1619]

Moi,

Minä laitoin itselle Sabiana SK-ECM 32. Tässä on nopeudensäätö 0-10v(1-10v). Tein ohjaukset oman automaation kautta. Tein ulospuhalluksille kauluslähdöt valmiiksi koneen kylkeen makuuhuoneita varten mutta en vielä kanavia laitellut. Mulla siis oli jo valmis talo niin kaikki on tehty olemassaolevaan yläpohjaan. Aika tuskaista mutta lopputulos hyvännäköinen. Huoltoluukku on mulla yläpohjassa, siellä on kyllä tilaa touhuta. Vielä pitäs paremmin eristää huoltoluukku talvea vasten.

Minä laitoin tuon konvektorin eteiseen jossa sijaitsee 2kpl makuuhuoneita ja ajatus olisikin nuo ulospuhalluskanavat vetää nuihin makuuhuoneisiin. Ajattelin värkätä pellit ja säätyvät peltimoottorit nuihin ulospuhalluksiin että voi sitten säätää paljonko puhaltaa makkareihin tuota jäähdytysilmaa.

Nyt on noussut ajatus talvella kun ihmettelee tuota takanlämmitystä välillä että kun puuttuu se lämmönlevittäjä että laittaisko ens kesänä toisen kattokonvektorin tuon takan läheisyyteen, siitä voi sitten pari ulospuhalluskanavaa viritellä lisää. Sitä voisi talvella sitten käyttää ilman jäähdytystä tuon lämmönlevitykseen ja tarvittaessa myös jäähdytykseen jos lipsahtaa kuumaksi kämppä.

Tuon jälkeen saisi sitten kesällä kätevästi eri lämpötilat olohuone/keittiö-akselille ja makuuhuoneisiin.

Mulla on myös iv-koneessa viilennyspatteri leikkaamassa pahimman lämmön tuloilmasta.

Kattokonvektorien asentamiseen valmiiseen yläpohjaan menee todella aikaa ainakin ensikertalaisena mutta ehdottomasti vaivan väärti loppupeleissä.