Mitoituspyyntö öljystä maalämpöön.

[vanniha]

Siirtyminen maalämpöön mielessä, eli mitoitusta tarvitaan.
Vuonna -79 rakennettu yksikerroksinen ok talo Kiimingin Alakylässä. Peruskallio pitäisi paikallisen porarin mukaan löytyä helposti.  140 m2 ja 377m3. Huonekorkeus 250 mm. Ilmalämmitys ILA 15 laite  lämmön talteenotolla ja öljykattila. Vuoden vanha ILP. Seinissä 225 mm ja yläpohjassa 500 mm eristys. Nelinkertaiset ikkunanlasit. Talon ulkomitat noin 18 x 10 m miinus sisennykset.
Nyt asuu 2 henkeä.

Nikkarointihuoneen peruslämpö sähköpatterilla.

Öljynkulutus ollut 1300 l/v ja sähköä yhteensä 10 000 kWh.

Ajateltu laite Nibe F1255-6 + 100 l varaaja? Tarvitaanko?
Porakaivon syvyys 150 m? Riittääkö?

Tässä olisi tietoja ja olisin kiitollinen jos saisin arvion mitoituksesta. Öljyn kulutus on tosiaan ollut vähäistä, mutta tuo lukema on ollut useamman vuoden, joten investoinnille ei taloudellisesti löydy ehkä kovinkaan lyhyttä kuoletusaikaa, mutta kattila on tiensä päässä. Myös ilmalämpölaite on vaihtumassa jollain välillä uuteen, eli paremmin lämmön talteenottavaan Valloxiin?

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 6 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyyden.
Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”vanniha”      KIIMINKI   (Pohjois-Pohjanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -35 C°
- Talo: Patterilämmitys, 22 C°, 148 m2, 377 m3,         5,73 kW   17 327 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ      5,7 kW   17 327 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 46 Cº   -  menovesi lämpötila max 54 Cº
• Kiinteistö,  148 m2,  377 m3          3,3 COP   5,44 kW   17 327 kWh
- Lämmin käyttövesi         2,6 COP   0,52 kW   2 400 kWh
- Yhteensä         3,2 SCOP   6,0 kWh   19 727 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus         -692 kWh   0,21 kW   19 035 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja          0 kWh   0,00 kW   19 035 kWh
- Pumpulla tuotetaan             6,00 kW   19 035 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää               0 kWh
  Yhteensä               19 035 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         5,9 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)         6,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -36 C°
▪ Maasta kerätään          ( 3,2 COP)   4,2 kW   13 065 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         5 970 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)         5 970 kWh
Tarvitaan 169 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,31 l/s (= 18,6 l/minuutissa).
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,31 l/s):
• Kaivon painehäviö 0,31 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K   23 kPa (0,23 bar)

• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 382 metriä  = 1 x 400 m PEM40x3,7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,4 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[vanniha]

Kiitoksia. Tutustun aineistoon ja varmaan kyselen lisää. Jos nyt pikaisella vilkaisulla ymmärsin oikein, niin tuo teholuokka olisi sopiva ja että puskurivaraajaa ei tarvita?

Toinen asia on tuo ilmalämmityksen käytös maalämmön kanssa  verrattuna patterilämmitykseen? Siinähän lämmitetään vain yhtä "patteria", eli kennostoa.

Latailen LibreOfficen ja tutkin tulosta.

[tomppeli]

Laitan sinulle sähköpostiisi koko laskelman, niin saat muutella siihen talosi tietoja.

Ilmalämmityksessä on tosiaan vain yksi, mutta isotehoinen patteri.
Käytännössä sen on kuitenkin maalämpökoneen kannalta samalla tavalla patterilämmitys, kuin on tavallinenkin patterilämmitys.
Tieto siitä, mikä on ollut ilmalämmityslaitteeseen tarvittavan kiertoveden lämpötila kovimmilla pakkasilla olisi aika tärkeä.
Se lämpötila ei saisi juurikaan mennä yli +55 C. COP -arvo tippuu rajusti, jos mennään yli tuon.
Laskentaohjelmaan voit itse asettaa tuon maksimilämpötilan, jolloin COP -arvo tulee tarkemmin oikein.

[fraatti]

Kiitoksia. Tutustun aineistoon ja varmaan kyselen lisää. Jos nyt pikaisella vilkaisulla ymmärsin oikein, niin tuo teholuokka olisi sopiva ja että puskurivaraajaa ei tarvita?

Toinen asia on tuo ilmalämmityksen käytös maalämmön kanssa  verrattuna patterilämmitykseen? Siinähän lämmitetään vain yhtä "patteria", eli kennostoa.

Latailen LibreOfficen ja tutkin tulosta.

Nämä nibet ovat vaihtoventtiilikoneita. Jos kone alkaa lämmittämään käyttövettä niin tässäkohtaa myös muun läömmityspiirin lämmitys pysähtyy -> tästä sitten seuraa varsin nopea tuloilman lämpötilan lasku koska kiertoveden lämpötila laskee nopeasti. Sarjaan kytketty puskirivaraajakaan ei auta asiaa koska vaihtoventtiili aiheuttaa normaalisti sen että lämmityspiirin kierto estyy.

Ihan näin ääneen tuumien toimisikohan tälläinen kytkentä? Mitä sanoo virtausspesialisti Seppaant? Ympyrä jossa on raksi kuvaa kiertovesipumppua. Tämä siis pyörisi ainoastaan kun vaihtoventtiili on kv-asennossa. Jos tälläistä ohjausta ei saisi pumpusta niin sitten tuon kiertovesipumpun paikka pitäisi muuttaa eri paikkaan.

Tässä siis ajatuksena että myöskään käyttövesijaksojen aikana ei tulisi aivan niin kylmää ilmaa. Samoin ajatuksena on se että lämmityspiirin sekä invertterin vaihtelevat kierrokset eivät sekottaisi varaajaa sekä virtaussuuntia. Tällöin toki pitäisi vähän laskeskellä varaajan kokoakin jotta siitä olisi edes jotain iloa. 

[Roori]

Nämä nibet ovat vaihtoventtiilikoneita. Jos kone alkaa lämmittämään käyttövettä niin tässäkohtaa myös muun läömmityspiirin lämmitys pysähtyy -> tästä sitten seuraa varsin nopea tuloilman lämpötilan lasku koska kiertoveden lämpötila laskee nopeasti. Sarjaan kytketty puskirivaraajakaan ei auta asiaa koska vaihtoventtiili aiheuttaa normaalisti sen että lämmityspiirin kierto estyy.

Ihan näin ääneen tuumien toimisikohan tälläinen kytkentä? Mitä sanoo virtausspesialisti Seppaant? Ympyrä jossa on raksi kuvaa kiertovesipumppua. Tämä siis pyörisi ainoastaan kun vaihtoventtiili on kv-asennossa. Jos tälläistä ohjausta ei saisi pumpusta niin sitten tuon kiertovesipumpun paikka pitäisi muuttaa eri paikkaan.

Tässä siis ajatuksena että myöskään käyttövesijaksojen aikana ei tulisi aivan niin kylmää ilmaa. Samoin ajatuksena on se että lämmityspiirin sekä invertterin vaihtelevat kierrokset eivät sekottaisi varaajaa sekä virtaussuuntia. Tällöin toki pitäisi vähän laskeskellä varaajan kokoakin jotta siitä olisi edes jotain iloa. 

Tuo takaisku pitäis olla sähkövena jotta estyy molemmat 'oikosulut'.
Pumppu tuonne ilmapatterin paluuseen ja autoadaptina.
MLP meno puskurin alapäähän ja samalla se tavallaan hullunkierto siirtyy siinä samalla.

[fraatti]

Tuo takaisku pitäis olla sähkövena jotta estyy molemmat 'oikosulut'.
Pumppu tuonne ilmapatterin paluuseen ja autoadaptina.
MLP meno puskurin alapäähän ja samalla se tavallaan hullunkierto siirtyy siinä samalla.

Puskuriin voi lähdöt laittaa sinne missä ne tuntuu parhaalta ja niin että puskuriin saisi jätettyä täyden latingin energiaa esim käyttöveden teon ajaksi. Sinällään kytkentään muuten tuo ei vaikuta mitenkään.

Kuitenkin mulla meni nyt ohi tuo sun selitys oikosuluista. Yritän avata hiukan mitä itse ajattelin. Vihret nuolet kuvaavat veden virtausta eri tilanteissa.
Voipi olla itselläkin meni "bitti poikittain" ajatuksieni kanssa.

[vanniha]

Kiitoksia jo tähänastisista pähkäilyistä meikäläisen kuvioon.
Unohdin kertoa, että minulla on nyt ylimääräinen pumppu, joka kierrättää käyttövettä talon toiseen päähän. Ei vaikuttane asiaan?

Toinen unohdus oli mainita lattialämmöstä, joka on samassa kierrossa tuon ilmalämmityspatterin kanssa. Siinä on normaali patteritermostaatti, jolla takka- ja pesuhuoneen lattialämpöä voi säätää.

Muistan jostain ketjusta, että joku kehotti jättämään puskurivaraajan kokonaan pois. Tai ainakin rakentamaan ohituksen?
 
Eli nyt näyttäisi kuitenkin siltä, että kunhan kaivo on riittävän syvä (169m), niin tuo Niben F1255-6 (1,5-6) olisi riittävä kokoluokka?

Vaiko nostaa astetta isompaan, eli 3-12 kwh malliin?

Jos tuo puskuri laitetaan, niin pitääko silloin asentaa niitä ylimääräisiä vermeitä, kuten Topset paketti? Jos ei puskuria, niin ilmeisesti ei?




 

[maalämmittää]

Invertteri osaa tehdä oikean lämpöistä vettä yhteen tarkoitukseen.
fraatti tuolla aiemmin perusteli puskurivaraajan tarpeen, 200l riittäne.

Taloussähkön kulutus on melko suuri.

Oletko ajatellut muuttaa nikkarointihuoneen lämmityksen samalla?

Millä käyttövesi nyt lämmitetään?

Puskurivaraaja on yksinkertaisimmillaan passiivinen komponentti.

Topset paketti on muuta yleensä tarvittavaa, ei liity puskurivaraajaan.

Käyttöveden kierrätys yleensä nostaa kulutusta, lähinnä kesäajan hukkalämmön vuoksi.

[Roori]

Puskuriin voi lähdöt laittaa sinne missä ne tuntuu parhaalta ja niin että puskuriin saisi jätettyä täyden latingin energiaa esim käyttöveden teon ajaksi. Sinällään kytkentään muuten tuo ei vaikuta mitenkään.

Kuitenkin mulla meni nyt ohi tuo sun selitys oikosuluista. Yritän avata hiukan mitä itse ajattelin. Vihret nuolet kuvaavat veden virtausta eri tilanteissa.
Voipi olla itselläkin meni "bitti poikittain" ajatuksieni kanssa.

Noo tuo sun 'diodi' on MLP:n latauksen kannalta päästösuunnassa, varmaankin sitten vain vahingossa...

Kyllä kytkentäkuvalla olis hyvä aina laittaa ne putket kulloisessakin tapauksessa vähän niinku oikeisiin asemiin ko. sillä on toiminnallisuuden kannalta iso merkitys, ei niitä mihin sattuu voi viskoo jos aikoo tiettyä vinkkiä kuvalla antaa...jos lataus yläpäässä niin vain vähän jää latausta.

Tässä kyseisessä tapauksessa näin saa puskuriin tehtyä latingin käyttövesijaksoa varten että ilmakone saa ruokaa lämmityspaussin ajaksi

[fraatti]

Noo tuo sun 'diodi' on MLP:n latauksen kannalta päästösuunnassa, varmaankin sitten vain vahingossa...

Kyllä kytkentäkuvalla olis hyvä aina laittaa ne putket kulloisessakin tapauksessa vähän niinku oikeisiin asemiin ko. sillä on toiminnallisuuden kannalta iso merkitys, ei niitä mihin sattuu voi viskoo jos aikoo tiettyä vinkkiä kuvalla antaa...jos lataus yläpäässä niin vain vähän jää latausta.

Tässä kyseisessä tapauksessa näin saa puskuriin tehtyä latingin käyttövesijaksoa varten että ilmakone saa ruokaa lämmityspaussin ajaksi

Sen siitä saa kun piirustelee näitä keskellä yötä  No ajatus tuli varmaan kuitenkin selväksi. Näin äkkiseltän ajateltuna tuo voisi olla fiksu kytkentä kunhan varaajakapasiteettia on tarpeeksi. En vain osaa sanoa siitä saako tuosta nibestä ulos halutunlaista ohjausta.

Kiitoksia jo tähänastisista pähkäilyistä meikäläisen kuvioon.
Unohdin kertoa, että minulla on nyt ylimääräinen pumppu, joka kierrättää käyttövettä talon toiseen päähän. Ei vaikuttane asiaan?

Toinen unohdus oli mainita lattialämmöstä, joka on samassa kierrossa tuon ilmalämmityspatterin kanssa. Siinä on normaali patteritermostaatti, jolla takka- ja pesuhuoneen lattialämpöä voi säätää.

Muistan jostain ketjusta, että joku kehotti jättämään puskurivaraajan kokonaan pois. Tai ainakin rakentamaan ohituksen?
 
Eli nyt näyttäisi kuitenkin siltä, että kunhan kaivo on riittävän syvä (169m), niin tuo Niben F1255-6 (1,5-6) olisi riittävä kokoluokka?

Vaiko nostaa astetta isompaan, eli 3-12 kwh malliin?

Jos tuo puskuri laitetaan, niin pitääko silloin asentaa niitä ylimääräisiä vermeitä, kuten Topset paketti? Jos ei puskuria, niin ilmeisesti ei?

Top-setin tavarat on tässä ja se ei sinällään vaikuta näihin mitä tässä on pohdittu. Nuo tarvikkeet tarvitaan aina. https://www.nibe.fi/tuotteet/lisatarvikkeet/top-set/

Koneeksi ei kannata valita liian suurta koska siitä ei ole mitään hyötyä, pikemminkin haittaa.

Käyttöveden kierto ei liity sinällään tähän mutta se tuhlaa paljon energiaa ja se kannattaa ainakin laittaa mlp:n ohjaamaksi ja katkaista se ainakin yöksi ja mahdollisesti viel ajastaa käymään esim 5/15min kerralla. (5min käyntiä, 15min lepoa) Useissa mlpumpuissa on näihin erilaisia ohjausvaihtoehtoja. Paras vaihtoehto on sellainen että kiertoa ei ole ollenkaan.

Jos puskurivaraajan jättää kokonaan pois niin järjestelmän vesitilavuus laskee melko pieneksi. Ei välttämättä hyvä koska johonkin sen koneen tuottama lämpö pitää saada aina varastoitua tai jaettua eteenpäin. Jos luet aikaisempia ilmalämmittäjien kokemuksia niin tuolloin useassa paikassa tulee ilmi että varaajatilavuutta ei ole kenelläkään ollut liikaa.

Voisit kysyä myös suoraan nibeltä millasta asennusta ne suosittavat sinulle. Itse lähinnä mietin tässä sitä että muuttuuko ilmalämmityksen puhallus vedontunteeksi kyttövesisyklin aikana jos varaajaa ei ole.
Tuossa yhteystiedot.
https://www.nibe.fi/yhteystiedot/ota-yhteytta/

[vanniha]

Invertteri osaa tehdä oikean lämpöistä vettä yhteen tarkoitukseen.
fraatti tuolla aiemmin perusteli puskurivaraajan tarpeen, 200l riittäne.

Taloussähkön kulutus on melko suuri. Noin 10 000kwh/v, jolla pyörii lämpökoneen flektit.

Oletko ajatellut muuttaa nikkarointihuoneen lämmityksen samalla? Olen ajatellut, josko saisi jonkin konvekterin lämmitykseen. Sijaitsee pannuhuoneen seinän toisella puolella.

Millä käyttövesi nyt lämmitetään? Öljykattila hoitelee molemmat. Ei ole varaajaa, vaan kattilan vesimäärällä (200 l)on hyvin pärjätty. Ei ole käyttövesi loppunut.

Puskurivaraaja on yksinkertaisimmillaan passiivinen komponentti.  Meneekö molemmat, siis lämmitys ja käyttövesi varaajan kautta, kuten oli piirrelty aiemmin?

Topset paketti on muuta yleensä tarvittavaa, ei liity puskurivaraajaan.

Käyttöveden kierrätys yleensä nostaa kulutusta, lähinnä kesäajan hukkalämmön vuoksi. Kesällä olen kiertovesipumpun sammuttanut. Käyttömukavuudestahan siinä on kyse, ja kun matka on noin 20 metriä, niin on se myös kulutuskysymys. Ei tartte hana auki lorotella.

[fraatti]

Maalämpöpumpussa on käyttövedelle oma varaaja-

Tässä pari videota siitä kuinka maalämpö toimii.
https://www.youtube.com/watch?v=Myk_omMUcL4&t=1s
https://www.youtube.com/watch?v=1KH4kqr_9YI&t=2s

[repomies]

Olisko tuommoinen ilmalämmitystalo sitten kuitenkin passeli tulistinpumpulle? Varaaja varmaan kelpaisi tulistinvehjeksenkin kanssa, mutta sitä ei ehkäpä tarvitsisi mitoittaa megalomaaniseksi sitten.

[fraatti]

Olisko tuommoinen ilmalämmitystalo sitten kuitenkin passeli tulistinpumpulle? Varaaja varmaan kelpaisi tulistinvehjeksenkin kanssa, mutta sitä ei ehkäpä tarvitsisi mitoittaa megalomaaniseksi sitten.

Jaa-a... nämä sitten taas menevät on-off koneiksi...

[vanniha]

Jaa-a... nämä sitten taas menevät on-off koneiksi...

Kiitoksia kaikille komenteista. Jotenkin se invertteriohjattu pumppu on jäämässä vahvemmaksi valinnaksi?

Kun haluan tuon käyttöveden kierron jatkossakin, niin se ylimääräinen pumppu tulee kai sen varaajan jälkeen?
Eli pumppu tuottaa lämpöä koko ajan varaajaan ja lämmin käyttövesi kiertää sen kautta koko ajan?

En ole vielä mitään asennussuunnitelmia teettänyt, mutta kun öljynkulutus on ollut kovin pientä nykyisin, (noin 1300 l /v) niin luulisi, että pienempikin varaaja riittäisi. Pannuhuoneessa on hyvä, mutta 64 cm kapea tila, johon ainakin Niben 200 l:n varaaja ei mahtuisi. Toki se mahtuisi MLP:n taakse, mutta silloin jäisi tilaa oven ja pumpun väliin vain 85 cm?

Liekö minulla öljyn käyttäjänä jäänyt väärä käsitys noista varaajista. Ajattelen nimittäin, että mitä hyötyä on lämmittää massiivista vesimäärää läpi vuoden?  Iskostunut ajatus, että 100 l riittäisi? Nyt on pärjätty kattilan 200 litralla?

[euroshopperi]

Tuskin sulla on öljykattilassa 200 L käyttövesivaraajaa. Siellä on lämmitykseen ylilämpöistä vettä, josta kierukalla otetaan käyttövesi. Maalämmöllä ei ole juurikaan mahdollista pitää ylilämpöjä missään, vaan kaikki pitää optimoida. Maalämpö ei ole ihan pelkkää plug and play hommaa, vaan suunnittelu on kaiken A&O.

[Nopostan]

Liekö minulla öljyn käyttäjänä jäänyt väärä käsitys noista varaajista. Ajattelen nimittäin, että mitä hyötyä on lämmittää massiivista vesimäärää läpi vuoden?  Iskostunut ajatus, että 100 l riittäisi? Nyt on pärjätty kattilan 200 litralla?

Aivan oikein, tämäkin näkyi hienosti kun E-todistus meitin taloon päivitettiin . Vanha oli C ja 159w/m2 ja päivitys nosti sen B ja 119w/m2. Aika hurja energian säästö joku syntyi siitä kun 300l varaaja jätettiin pois ja tilalla on nibeen sisäänrakennettu. Kovasti tuo että pitää 24/7 valtavaa vesimäärää kuumana vie energiaa.

[repomies]

Kyllä tulistimella varustettuja inverttereitäkin on. Tässä:

http://www.thermia.fi/lampopumput/maalampopumput/diplomat-inverter-maalampopumppu/

Mutta tässä suunnittelussa olevassa kohteessa öljyn kulutus on vissiin niin pientä, että tuo pumppu voi olla yliampuva valinta. Ja mini-mallissa ei ole tulistinta. Näin jälkiviisaasti sanottuna olen itse hieman haaveillut tuosta thermian invertteristä. Olisihan se herraskaista, että lämmitys ei katkea käyttöveden tekoon.

Yksi ratkaisu ilmalämmityksen kanssa saattaisi olla sellainen, että jos ilmalämmityksen käyttämä varaaja kyykähtää lämmöiltään, ilmalämmityksen puhaltimet pysäytetään kunnes varaaja on taas riittävän lämmin. En näe varsinaista estettä tällaiselle ratkaisulle, pitäisi toimia ihan ok normaalin vaihtoventtiilipumpun kanssa.

[fraatti]

Kyllä tulistimella varustettuja inverttereitäkin on. Tässä:

http://www.thermia.fi/lampopumput/maalampopumput/diplomat-inverter-maalampopumppu/

Mutta tässä suunnittelussa olevassa kohteessa öljyn kulutus on vissiin niin pientä, että tuo pumppu voi olla yliampuva valinta. Ja mini-mallissa ei ole tulistinta. Näin jälkiviisaasti sanottuna olen itse hieman haaveillut tuosta thermian invertteristä. Olisihan se herraskaista, että lämmitys ei katkea käyttöveden tekoon.

Sinullakin on lattialämmitys, onko sitä tulistuslämpöä silloin tarjolla? Taitaa kuumakaasun lämmöt olla melkoiaen matalalla ja ei tuosta ole enää käyttöveteen ammennettavaa?

Täällä lämmitys katkeaa vielä aika paljon pidemmäksi ajaksi kuin sinulla eikä siitäkään ole ollut mitään haittaa...

[tomppeli]

Aivan oikein, tämäkin näkyi hienosti kun E-todistus meitin taloon päivitettiin . Vanha oli C ja 159w/m2 ja päivitys nosti sen B ja 119w/m2. Aika hurja energian säästö joku syntyi siitä kun 300l varaaja jätettiin pois ja tilalla on nibeen sisäänrakennettu. Kovasti tuo että pitää 24/7 valtavaa vesimäärää kuumana vie energiaa.

Koetin vähän laskeskella varaajien lämpövuotoja.
Tein ensin yhden laskelman, mutta se meni vikaan.
Tässä uusi yritys.:

Nimerkki "fraatti" on laittanut foorumille pienen taulukon varaajien lämpöhäviöistä: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6556.msg82492#msg82492
Lainaan sitä tännekin.
Tässä siihen tekstiin liitetty taulukko 400 litraisen varaajan lämpövuodoista:


Vanhat varaajat vuotivat huonomman eristyksensä takia enemmän.
Varaaja on yleensä tilassa, jota pitää lämmittääkin.
Siksi sen vuotolämpö ei mene lämmityskaudella hukkaan; se pieneltä osaltaan lämmittää taloa.
Lämmityskauden ulkopuolella (kesällä) vuotolämpö menee hukkaan.
Etelä-Suomessa on lämmityskausi noin 270 päivää, Lapissa se on noin 300 päivää.

Taulukosta saadaan lämpöenergian hukka koko vuodelta (kWh/a) ja todellinen hukka, joka aiheutuu lämmityskauden ulkopuolella tapahtuvasta lämpövuodosta.

Litrat  Eriste U   dT     Teho    kWh/a     Kesällä
100 l   0,40 U   35 K   16 W   138 kWh   34 kWh
200 l   0,40 U   35 K   25 W   220 kWh   54 kWh
300 l   0,40 U   35 K   36 W   318 kWh   79 kWh
400 l   0,40 U   35 K   41 W   362 kWh   89 kWh
500 l   0,40 U   35 K   51 W   443 kWh   109 kWh
600 l   0,40 U   35 K   53 W   468 kWh   115 kWh
700 l   0,40 U   35 K   61 W   538 kWh   133 kWh
800 l   0,40 U   35 K   69 W   608 kWh   150 kWh

Varaajassa olevan veden lämpötilaero dT on 35 astetta (35 K) korkeampi, kuin sitä ympäröivän huoneen lämpötila. (Varaajassa +55 C, huoneessa +20 C.)
Eristeeksi on oletettu noin 5-6 cm paksu uretaani.
Lämmityskausi noin 270 päivää, siis Etelä-Suomessa.
Pohjoisemmassa nuo hukkaan menevät häviöenergiat ovat noitakin pienempiä, kun siellä lämmityskausi on pidempi.
Laskelmassa ei ole huomioitu läpivientien aiheuttamia vuotoja.
Arvot on laskettu lieriön muotoiselle varaajalle. Kuutiovaraajan hukka on hiukan suurempi.
Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että varaajasta aiheutuva lämpöenergian hukka on varsin vähäninen.

[repomies]

Sinullakin on lattialämmitys, onko sitä tulistuslämpöä silloin tarjolla? Taitaa kuumakaasun lämmöt olla melkoiaen matalalla ja ei tuosta ole enää käyttöveteen ammennettavaa?

Täällä lämmitys katkeaa vielä aika paljon pidemmäksi ajaksi kuin sinulla eikä siitäkään ole ollut mitään haittaa...

Kuumakaasun lämpötila on minulla tällä hetkellä 55 astetta. EEV-pumpun luulisi voivan säätää vähän myös tuota, mutta ei toki ilman vaikutusta hyötysuhteeseen.

ON/OFFia ei oikein kannata verrata lämmityskatkojen osalta AIT:n invertteriin. Minulla kun tulee KV-sykli, niin pumppu ei todellakaan lähde lämmittämään sen jälkeen täydellä teholla, vaan se starttaa, sitten kun lattia on jäähtynyt hystereesirajan verran, tasan 40 hertsillä (n 2.7kW) ja siitä lähdetään nostelemaan taajuutta max 1Hz per minuutti, vaikka olisi ulkona -30C. Edit: korjattu firmiksessä 3.84.0, joka käynnistää suoraan lämmityksen käyttövesisyklin jälkeen, ainakin mikäli pumppu lämmitti ennen käyttövesisykliä.

Sinun ON/OFF pumppusi starttaa (jos ei jatka suorilta) KV-syklin jälkeen välittömästi "täysiä" koska eihän se muuta osaa. Hyvä niin.

Suoraan lattiaan lämmittävässä maalämpöjärjestelmässä ei välttämättä huomaa, jos lattiaa nyt ei pariin tuntiin lämmitetä, laatta reagoi hitaasti. Tai kyllä sen eron huomaa kun kävelee pesutilojen laattalattialla paljain jaloin, mutta vaikutus ei ole kuitenkaan niin veemäinen että pitäisi repiä pelihousut.

Ilmalämmityksen kanssa voi olla kokolailla toisin. Jos ilmalämmitys lakkaa ja ainoa mikä lämmittää tuloilmaa, on poistoilma ja talon sisäilma, niin saattaa tulla vedontunnetta. Tuossa on se pelko miksi minä laittaisin roimasti varaajaa lämmityspuolelle taikka hakisin tuollaista tulistusratkaisua joka ei katkaise lämmitystä sen vuoksi, että tarvitaan käyttövettä. Toisaalta en tiedä, eihän minulla ole kokemusta ilmalämmityksestä. Olisi kiva kuulla ilmalämmittäjiltä tähän mielipide, miten systeemi toimii kun vaihtoventtiili on kääntynyt lämmittämään käyttövettä, ja sitä mahdollisesti tehdään sitten vaikka pari tuntia, ja ulkona paukkuu pakkanen. Puhaltaako kylmää jo?

[vanniha]

Tuskin sulla on öljykattilassa 200 L käyttövesivaraajaa. Siellä on lämmitykseen ylilämpöistä vettä, josta kierukalla otetaan käyttövesi. Maalämmöllä ei ole juurikaan mahdollista pitää ylilämpöjä missään, vaan kaikki pitää optimoida. Maalämpö ei ole ihan pelkkää plug and play hommaa, vaan suunnittelu on kaiken A&O.

Suunnitteluahan minä haen ensin täältä foorumilta, eli että pääsisi nykyiseen normiajatteluun. Vuonna 1979 ainoa vaihtoehto oli öljylämmitys, sillä onneksi ei edes suorasähköä Oulun energia antanut ? Kovasti funtsin silloin mille aletaan ja päädyin Vera Turbo Varia kaksoispesäkattilaan ja ilmalämmitykseen. Puuta tuli muinoin jonkun verran poltettua, mutta öljy on lämmittänyt nyt 39 vuotta keskiarvolla 1356l/v  Seinissä villaa riittävästi ja katossa enemmänkin, kuin nykyisin on tapana. Ikkunat tuli tehtyä jo silloin nelinkertaisilla laseilla.

Eli nyt etsin taas järkevää lämmitystapaa, joka jaksaisi kantaa seuraavat 39 vuotta. Tuskin löydän sellaista, jossa sama kattila ja yhden kerran uusittu poltin  kestäisi  saman ajan?

[Nopostan]

Koetin vähän laskeskella varaajien lämpövuotoja.
Tein ensin yhden laskelman, mutta se meni vikaan.
Tässä uusi yritys.:

Nimerkki "fraatti" on laittanut foorumille pienen taulukon varaajien lämpöhäviöistä: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6556.msg82492#msg82492
Lainaan sitä tännekin.
Tässä siihen tekstiin liitetty taulukko 400 litraisen varaajan lämpövuodoista:


Vanhat varaajat vuotivat huonomman eristyksensä takia enemmän.
Varaaja on yleensä tilassa, jota pitää lämmittääkin.
Siksi sen vuotolämpö ei mene lämmityskaudella hukkaan; se pieneltä osaltaan lämmittää taloa.
Lämmityskauden ulkopuolella (kesällä) vuotolämpö menee hukkaan.
Etelä-Suomessa on lämmityskausi noin 270 päivää, Lapissa se on noin 300 päivää.

Taulukosta saadaan lämpöenergian hukka koko vuodelta (kWh/a) ja todellinen hukka, joka aiheutuu lämmityskauden ulkopuolella tapahtuvasta lämpövuodosta.

Litrat  Eriste U   dT     Teho    kWh/a     Kesällä
100 l   0,40 U   35 K   16 W   138 kWh   34 kWh
200 l   0,40 U   35 K   25 W   220 kWh   54 kWh
300 l   0,40 U   35 K   36 W   318 kWh   79 kWh
400 l   0,40 U   35 K   41 W   362 kWh   89 kWh
500 l   0,40 U   35 K   51 W   443 kWh   109 kWh
600 l   0,40 U   35 K   53 W   468 kWh   115 kWh
700 l   0,40 U   35 K   61 W   538 kWh   133 kWh
800 l   0,40 U   35 K   69 W   608 kWh   150 kWh

Varaajassa olevan veden lämpötilaero dT on 35 astetta (35 K) korkeampi, kuin sitä ympäröivän huoneen lämpötila. (Varaajassa +55 C, huoneessa +20 C.)
Eristeeksi on oletettu noin 5-6 cm paksu uretaani.
Lämmityskausi noin 270 päivää, siis Etelä-Suomessa.
Pohjoisemmassa nuo hukkaan menevät häviöenergiat ovat noitakin pienempiä, kun siellä lämmityskausi on pidempi.
Laskelmassa ei ole huomioitu läpivientien aiheuttamia vuotoja.
Arvot on laskettu lieriön muotoiselle varaajalle. Kuutiovaraajan hukka on hiukan suurempi.
Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että varaajasta aiheutuva lämpöenergian hukka on varsin vähäninen.

Eli E-todistus ei sittenkään näytä totuutta? Ainoa muutos mikä oli meillä niin oli tuo varaajamuutos ja aika hurjan säästön teki.

[euroshopperi]

Suunnitteluahan minä haen ensin täältä foorumilta, eli että pääsisi nykyiseen normiajatteluun. Vuonna 1979 ainoa vaihtoehto oli öljylämmitys, sillä onneksi ei edes suorasähköä Oulun energia antanut ? Kovasti funtsin silloin mille aletaan ja päädyin Vera Turbo Varia kaksoispesäkattilaan ja ilmalämmitykseen. Puuta tuli muinoin jonkun verran poltettua, mutta öljy on lämmittänyt nyt 39 vuotta keskiarvolla 1356l/v  Seinissä villaa riittävästi ja katossa enemmänkin, kuin nykyisin on tapana. Ikkunat tuli tehtyä jo silloin nelinkertaisilla laseilla.

Eli nyt etsin taas järkevää lämmitystapaa, joka jaksaisi kantaa seuraavat 39 vuotta. Tuskin löydän sellaista, jossa sama kattila ja yhden kerran uusittu poltin  kestäisi  saman ajan?

Laita nyt ensin tuon ilmalämityksen vaatima kiettoveden lämpötila tänne. Öljykattila suorastaan tykkää kun saa käydä tuottaen 80-sateista vettä. Kattilan pinnat pysyvät puhtaina ja pikeentyminen on marginaalista. Maalämmöllä pitää pyrkiä mahdollisimman alhaiseen kiertolämpöön ja silloin pitää olla tehokas radiaattori ja mielellään vielä varaaja, jottei ilma kylmene tuossa ilmalämmityskoneessa. Käyttövettä ei enää ole järkevää ottaa siitä lämmityksen kiertovedestä, jos se pitää olla pelkästään veden takia 30 astetta kuumempaa. Jne.... Maalämpö on parhaimmillaan suurella määrällä kiertoa ja vähäisemmällä lämpötilalla. Öljy taas tykkää korkeammasta kiertoveden lämmöstä ja väheisemmällä kierrolla pärjätään. Mulla oli ittellä matalalämpöinen öljylämmitys, jossa oli max63-asteinen kiertovesi. Ja kyllä se pikeentyi aivan tolkuttomasti silloin viimeisillä metreillä 5 v takaisin päin.

[vanniha]

Öljykattilan termostaatti on asetettu vajaaseen 60 asteeseen, jossa se on ollut aina. Samoin ilmakennon flekti on ollut pienimmällä asennolla aina, siis myös kovimmilla pakkasilla.

Ouman hoitaa hyvin lämmitysveden shuntin säädön. Wilon kiertovesipumppu on pienimmllä asennolla. Aloin mittaamaan nyt putken ulkopuolelta lämpötilaa meno- ja  tuloputkesta ilmalämpökennon juuresta.

Ensimmäinen mittaus tänään oli menovesi 27,1 ja tulo 25,1. Pakkasta -8 astetta.

Jatkan seurantaa, jota en ole aiemmin tehnyt. En tiedä onko tuo komposiittiputken pinnalta tehty mittaus oikein, mutta kyllähän se suunnan antaa?

Lattialämmitys takka- ja pesuhuoneessa on samassa, suljetussa kierrossa ilmalämpökennolle menevän lämmitysveden kanssa.

Pitää odotella kovia pakkasia, niin näkee lämpökojeelle menevän veden lämpötilan tuolloin.
 

[tomppeli]

... Ensimmäinen mittaus tänään oli menovesi 27,1 ja tulo 25,1. Pakkasta -8 astetta. ...

Mitoituslaskelman mukaan talossasi tarvitaan -8 C ulkolämpötilassa noin 2,8 kW lämmitysteho ilman lämmintä käyttövettä.
Yllättävän alhaiset lukemat ilmalämmityksellä. Myöskin dT on pieni, 2 K.
Ilmalämmityskojeelle tarvitaan noin 0,34 l/s virtaama, jotta dt arvolla 2 K lämpöpatteriin sirtyy tehoa 2,8 kW. (= 20,4 l/min = 1,23 m3/h)
Tehokas ilmalämmityslaite.
Tämä tieto muuttaa lämmityksen mitoitusta, koska maksimi kiertoveden lämpötilaksi riittää noin +40 C.
Laitan mitoituksen tänne uudelleen.

[tomppeli]

Koetin tehdä laskelman uudelleen. Huomioin tässä mittaamasi ilmalämmityspatterin kiertoveden lämpötilat.
Alhaisemman kiertoveden lämpötilan takia järjestelmän COP parani ja keruupiiri pidentyi. Nyt tarvitaankin syvempi maalämpökaivo.
Kun laite asennetaan käyttöön, täytyy huolehtia siitä, että ilmalämmityskojeen dT arvo pysyy alhaisena, noin 3 K.
Tämä pitää asettaa myöskin maalämpökoneen kiertopumpun dT -arvoksi.
Tämän hoitamiseen saattaa lisävaraaja olla tarpeen.

Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä               
Talo ”vanniha” laskelma B   KIIMINKI   (Pohjois-Pohjanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -35 C°
- Talo: Patterilämmitys, 22 C°, 148 m2, 377 m3,      5,73 kW   17 327 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   5,7 kW   17 327 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 35 Cº   -  menovesi lämpötila max 40 Cº
• Kiinteistö,  148 m2,  377 m3       4,4 COP   5,44 kW   17 327 kWh
- Lämmin käyttövesi      2,6 COP   0,52 kW   2 400 kWh
- Yhteensä      4,0 SCOP   6,0 kWh   19 727 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -692 kWh   0,21 kW   19 035 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   19 035 kWh
- Pumpulla tuotetaan       6,00 kW   19 035 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä      19 035 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   5,9 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)      6,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -36 C°
▪ Maasta kerätään    ( 4 COP)   4,6 kW   14 290 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      4 745 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)      4 745 kWh
Tarvitaan 183 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,35 l/s (= 21 l/minuutissa).
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,35 l/s):
• Kaivon painehäviö 0,35 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K   29 kPa (0,29 bar)

• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 418 metriä  = 2 x 250 m PEM40x3,7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,4 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[vanniha]

Koetin tehdä laskelman uudelleen. Huomioin tässä mittaamasi ilmalämmityspatterin kiertoveden lämpötilat.
Alhaisemman kiertoveden lämpötilan takia järjestelmän COP parani ja keruupiiri pidentyi. Nyt tarvitaankin syvempi maalämpökaivo.
Kun laite asennetaan käyttöön, täytyy huolehtia siitä, että ilmalämmityskojeen dT arvo pysyy alhaisena, noin 3 K.
Tämä pitää asettaa myöskin maalämpökoneen kiertopumpun dT -arvoksi.
Tämän hoitamiseen saattaa lisävaraaja olla tarpeen.

Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä               
Talo ”vanniha” laskelma B   KIIMINKI   (Pohjois-Pohjanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -35 C°
- Talo: Patterilämmitys, 22 C°, 148 m2, 377 m3,      5,73 kW   17 327 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   5,7 kW   17 327 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 35 Cº   -  menovesi lämpötila max 40 Cº
• Kiinteistö,  148 m2,  377 m3       4,4 COP   5,44 kW   17 327 kWh
- Lämmin käyttövesi      2,6 COP   0,52 kW   2 400 kWh
- Yhteensä      4,0 SCOP   6,0 kWh   19 727 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -692 kWh   0,21 kW   19 035 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   19 035 kWh
- Pumpulla tuotetaan       6,00 kW   19 035 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä      19 035 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   5,9 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)      6,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -36 C°
▪ Maasta kerätään    ( 4 COP)   4,6 kW   14 290 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      4 745 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)      4 745 kWh
Tarvitaan 183 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,35 l/s (= 21 l/minuutissa).
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,35 l/s):
• Kaivon painehäviö 0,35 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K   29 kPa (0,29 bar)

• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 418 metriä  = 2 x 250 m PEM40x3,7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,4 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Kiitos jälleen. Tutkin vielä lämpötiloja ja pistän tännekin jossain välissä.
Tilasin Nibeltäkin mitoituksen. Saapas nähdä, mitä sieltä kuuluu?

[maalämmittää]

Tuleeko näillä mittauksilla katettua koko "lämmitysala"? Lattialämmitykset myös?

[vanniha]

Tuleeko näillä mittauksilla katettua koko "lämmitysala"? Lattialämmitykset myös?

Koko talon lämmitys ja käyttövesi pitäisi kattaa tuolla maalämmöllä.

Nibe suositteli mitoitukseksi seuraavaa:

 ·         F1255-6(                     LVI 5361626
·         TopSet                            5361569
·         UKV100                          5361517
·         KBR25                             5361582
·         Lämpökaivo 120m aktiivista syvyyttä.

Laitteisto on sellainen kun täältäkin saatujen tietojen perusteella olisi sopiva, mutta lämpökaivo on mitoitettu huomattavasti lyhyemmäksi?

Täällä laskeskeltu kaivon syvyydeksi 186 m ja Nibe siis 120 m?
Pitääköhän päätyä kompromissiin, eli 150 m?

[euroshopperi]

Osta mielummin noista muista osista King Kong hintaista tavaraa ja ota kaivo paremmalla laadulla. Ja varsinkin, kun on lämpöremontti, niin kaivon porauksesta saa noin 80% työtä, josta saa kotitalousvähennyksen.

[KiSaVa]

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Laitteisto on sellainen kun täältäkin saatujen tietojen perusteella olisi sopiva, mutta lämpökaivo on mitoitettu huomattavasti lyhyemmäksi?

Täällä laskeskeltu kaivon syvyydeksi 186 m ja Nibe siis 120 m?
Pitääköhän päätyä kompromissiin, eli 150 m?

Tuota minäkin mietiskelin. Kuinkahan paljon tämän foorumin arvot ovat varmalla puolella, kun niiden ei ole sanottu olevan tarkkoja ja se ammattisuunnittelija on 100% tapauksista eri mieltä. Päädyin kompromissiin. Vähän lisävarmuutta itselle antaa ne pari päivää sitten linkitetyt geoenergiapotentiaalit. Niiden mukaan energiaa pitäisi olla hyvin saatavilla. Lisäksi tontti on 1-luokan pohjavesialueella, eli kai siellä pitäisi jotain virrata. Vettä tulikin porauksessa aika hyvin.

[Nakke vaan]

On ihan järkevää tehdä maalämmölle niukka kaivo tietoisesti. On sitten mitä jännätä kovilla pakkasilla kun tuo on muuten niin tylsä lämmityssysteemi.

[tomppeli]

Tuota minäkin mietiskelin. Kuinkahan paljon tämän foorumin arvot ovat varmalla puolella, kun niiden ei ole sanottu olevan tarkkoja ja se ammattisuunnittelija on 100% tapauksista eri mieltä. Päädyin kompromissiin. Vähän lisävarmuutta itselle antaa ne pari päivää sitten linkitetyt geoenergiapotentiaalit. Niiden mukaan energiaa pitäisi olla hyvin saatavilla. Lisäksi tontti on 1-luokan pohjavesialueella, eli kai siellä pitäisi jotain virrata. Vettä tulikin porauksessa aika hyvin.

Paikallisella alan ammattilaisella tarkoitan asiallista ja ammattinsa osaavaa suunnittelijaa / suunnittelutoimistoa, en lämpöpumppukauppiasta.!
Täälläkin foorumilla on moneen kertaan todettu, että kauppiaiden osaaminen ei aina ole kovinkaan hyvä.

Nyt pitää kuitenkin huomata, että on myöskin erittäin osaavia ja hyvän moraalin omaavia lämpöpumppukauppiaita.
Tällä foorumilla toimii aktiivisesti muutama sellainen.
Foorumilla on tekstissä mainostaminen kiellettyä, joten en mainitse nimiä.
Arvostan heitä!

[euroshopperi]

Tuota minäkin mietiskelin. Kuinkahan paljon tämän foorumin arvot ovat varmalla puolella, kun niiden ei ole sanottu olevan tarkkoja ja se ammattisuunnittelija on 100% tapauksista eri mieltä. Päädyin kompromissiin. Vähän lisävarmuutta itselle antaa ne pari päivää sitten linkitetyt geoenergiapotentiaalit. Niiden mukaan energiaa pitäisi olla hyvin saatavilla. Lisäksi tontti on 1-luokan pohjavesialueella, eli kai siellä pitäisi jotain virrata. Vettä tulikin porauksessa aika hyvin.

30 m kaivoa kustantaa kotitalousvähentäjälle 600 €. Ei kannata tuolla summalla uskotella itselleen olevansa ylivoimaisen viekas ja rationaalisuuden nero, kun pystyy välttelemään tuollaisen kustannuserän sijoittamalla sen ihan itselleen ja selvään laadun parannukseen. Kannattaisi varmaan laskea samalla, että vaihtamalla kaikki talon kipsilevyt 13 mm:stä 6 mm, saadaan suurempi säästö, kun lasketaan vaikka neliöhinnaksi 1500-2000 €/ neliö. Kaivoon kannattaa kyllä mielummin sijoittaa tuo 600€, kuin tienata kipsilevymuutoksella vaikka 2000 €. Ei niitä kaivoja omalla kohdalla saa laadukkaammaksi houkuttelemalla muita neroja mukaan.

[KiSaVa]

Varmaan. En jaksa väitellä. Mutta hän kertoi kysyneensä valmistajalta, ei moraalittomalta kauppiaalta. Kai niillä sentään on intressi saada laitteensa toimimaan? Ihmettelen yhä näkemyseron suuruutta.

[euroshopperi]

Valmistaja toimittaa noille firmojen merkonomeille, eli asiantuntijoille , laskentaohjelman, jolla suolletaan paperia ulos konttorin tietämyskoneesta. Ohjelman pitää olla sellainen, että saadaan kauppoja syntymään mieluummin heti. Suurin osa asiakkaista on täysin tietämätön koko maalämmön kokonaisuudesta ja auvoisia on ne, jotka päätyvät esim tälle loistavalle foorumille, ennen rahojen lyömistä tiskiin. Suuret kiitokset kuuluu niille kaikille pyyteettömille persoonallisuuksille ainakin omalta taholta, jotka saivat estettyä omaa järkeäni ajautumasta niihin ASIANTUNTIJOIDEN laatimiin laskelmiin, joissa oli mukana ydinvoimalan kontrollikeskuksen tasoisia hybridiohjaus järjestelmiä ja 180 m kaivolla laskettuna, äärimmäisellä ja viekkaalla älyllä mitoitettuja lämpöpumppuja, jotka pystyy vain heidän erityisellä pumppuylivoimallaan vetämään kaivosta lähes kaksinkertaisen energiamäärän, kuin kalliimmat humpuukipumput.

[maalämmittää]

Ei ylimitoittamisessakaan mitään järkeä ole vaikka kuinka huutaa.

Kun pyytää muutaman tarjouksen ja on niihin antaa kohteen todellisen kulutustiedon, niin tavallinen tallaaja on varsin varmalla pohjalla mitoituksen suhteen. Ei pidä vähätellä kulutusta tai kaunistella tilannetta. Jos on erikoisuuksia kuten esim. runsas vedenkulutus, niin ne pitää tuoda esille.

Täältä nimim. tomppelin tekemät laskelmat ovat erinomaisia riippumattomia vertailuarvoja hankinnassa. Ilmeisen konservatiivisia sellaisia, mutta kuitenkin

Epäilen että kovin harva esim. öljystä vaihtava käyttää erillistä / riippumatonta LVI suunnittelijaa, vaan toimittajat tekevät ne laskelmat. Turha sitä on demonisoida.

Itse päädyin tänne vasta hankinnan jälkeen (toimittaja siis mitoitti ja teki) ja ehkä nyky-ymmärryksellä mitoitus olisi hiukan isompi, mutta tällä osatehoratkaisulla nyt mennään. 7 vuotta on nyt täynnä ja keskimäärin nibe on kuluttanut n. 8000kWh ja sähkövastuskäyttöä on ollut n. 300kWh/v. 
Energialasku pieneni n. 60%. Ei ihan huono.

[Roori]

Ei ylimitoittamisessakaan mitään järkeä ole vaikka kuinka huutaa.

Kun pyytää muutaman tarjouksen ja on niihin antaa kohteen todellisen kulutustiedon, niin tavallinen tallaaja on varsin varmalla pohjalla mitoituksen suhteen. Ei pidä vähätellä kulutusta tai kaunistella tilannetta. Jos on erikoisuuksia kuten esim. runsas vedenkulutus, niin ne pitää tuoda esille.

Täältä nimim. tomppelin tekemät laskelmat ovat erinomaisia riippumattomia vertailuarvoja hankinnassa. Ilmeisen konservatiivisia sellaisia, mutta kuitenkin

Epäilen että kovin harva esim. öljystä vaihtava käyttää erillistä / riippumatonta LVI suunnittelijaa, vaan toimittajat tekevät ne laskelmat. Turha sitä on demonisoida.

Juu 'maltti on valttia' ja ääriajattelu tässäkin asiassa epäsuotavaa molempiin suuntiin