Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä
tulosteen omaan viestiisi.
Tältä nyt näyttäisi:Rivitalo ”jupukka” KEMINMAA (Lappi)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Rivitalo: Patterilämmitys, 21 C, 800 m2, 2000 m3, 46,05 kW 134 756 kWh
YHTEENSÄ 46,0 kW 134 756 kWh
- Josta johtumisvuodot 28,54 kW 89 514 kWh
- Josta ilmanvaihdot 12,62 kW 32 622 kWh
- Josta vuotoilmat 4,88 kW 12 620 kWh
- Josta lämmönsiirtokanaali 0,00 kW 0 kWh
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: ( PATTERILÄMMITYS +46 C )
• Kiinteistö, 800 m2, 2000 m3 3,2 COP 44,92 kW 134 756 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,6 COP 0,00 kW 0 kWh
- Yhteensä 3,1 SCOP 44,9 kWh 134 756 kWh
- lvVähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -3 300 kWh 1,10 kW 131 456 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 129 533 kWh
- Pumpulla tuotetaan 36,00 kW 127 609 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 1 923 kWh
Yhteensä 129 533 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 44,9 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Osatehoinen ) 36,0 kW- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -26 C
▪ Maasta kerätään ( 3,1 COP) 24,9 kW 88 849 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 40 683 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 1923 kwh) 42 607 kWh
Tarvitaan 6 x 220 m = 1320 aktiivimetriä lämpökaivoja.Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille kaivoa kohden:
• Kaivon painehäviö yhtä kaivoa kohden 0,31 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K 0,27 bar (27 kPa).
Tässä on siis kuusi kaivoa kahdessa rivissä, kaivojen etäisyydet toisistaan 20 metriä, kaksi kaivoa kullekin pumpulle.
Tämä laskelma päätyi 15 465 l lämmitysöljyn vuosikulutukseen. Se pitäisi riittää talollenne.
On kuitenkin yksi mahdollinen syy, joka voisi nostaa tuota kulutuslukemaa.
1970 luvun rivitaloissa tehtiin useinkin talon alle rakennuksen pituussuuntainen lämmönsiirtokanaali, jossa lämmönjakoputkitus kulki. Kanaali oli rakennuksen lattian alla kulkeva eristämätön betonikanava, jossa oli kaikki rakennuksen tarvitsema LV -putkitus. Tuo kanaali hukkaa melkoisesti lämpöä. Sellaista en tähän laskenut, mutta se saattaa selittää osan vähän ylisuurelta tuntuvasta lämmitystarpeesta.
Pumppujen lämmitysteho ei ole riittävä. Pumput eivät ilmeisesti myöskään pysty tuottamaan riittävän kuumaa kiertovettä patteriverkostoon kovimmilla pakkasilla.
Siksi tässäkin laskelmassa lähdetään siitä, että kovilla pakkasilla lämmönjakosäiliöstä lähtevää kiertovettä lisäkuummenetaan 4,5 + 4,5 kW virtauslämmitinvastuksilla, jotka ovat patterilinjoissa. Silloin ei häiritä pumppujen toimintaa.