IVT Greenline HT C7 rikkoontui, mikä tilalle?

[Tånppa]

Hei,

Nyt olisi kiire saada tietoa lisää, alkaa olemaan sisällä aika kylmä!
Minulla ollut IVT Greenline HT C7, vuodesta 2006 asti. Tuon pumpun laskennalliset tiedot olivat tuolloin;

Kiinteistön energian tarve 24100 kWh
Tuotetaan lämpöpumpulla 23600 kWh
sekä lisäenergia, netto 510 kWh

Energiankulutus, kun lämpöpumppu on asennettu
Sähkönkulutus, lämpöpumppu 6400 kWh
Lisäenergia   sähköä (kWh/v.) 520 kWh

Aktiivinen reikä 115m (1 kpl).
Keskiläpötila, meno 35.
Keruupiirin keskilämpötila -2.
Talon huipputeho 8,3 kW (kylmimpinä päivinä)
Suositeltava lisäteho 1,5kW
Energiapeitto 98%
Max menolämpötila 55 C.

Kaivo porattiin 130m ja kallioon oli 9metriä. Talo siis oli uudisrakennus ja Lohjanharjun päällä.

Otetta lattialämmityssuunnitelmasta
Mitoitusteho 8,9 kW
Maksimi painehäviö dp 28 kPa
Vesivirta qv 1264 l/h
Lämpötilaero dt 6 C
Lattialämmityksen vesitilavuus 115 l.

Nyt tuli ongelma eteen! Laite sanoi itsensä irti, kun kompressori kärähti ja lämmönvaihdin ilmeisesti
vuoti vettä kylmäainepuolelle. Ja just olisi tullut laitteelle 12 vuotta täyteen. Siis meni huoltajan
mukaan korjauskelvottamaksi.

Mitä siis seuraavaksi? Millainen maalämpöpumppu tilalle, suosituksia?

Talossa siis 166m2 ja autotalli+varasto yhteensä laskettuna 199m2.

[tomppeli]

Koetin laskea mitoituksen:
Talo ”Tånppa”   LOHJA      (Uusimaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ   
- Talo: Lattialämmitys, 21 C, 166 m2, 432 m3,      6,88 kW   19 834 kWh
- Talli: Lattialämmitys, 15 C, 33 m2, 76 m3,      1,64 kW   3 679 kWh
YHTEENSÄ      8,5 kW   23 513 kWh
- Josta johtumisvuodot      6,29 kW   18 204 kWh
- Josta ilmanvaihdot      1,61 kW   3 856 kWh
- Josta vuotoilmat      0,62 kW   1 454 kWh
- Josta lämmönsiirtokanaali      0,00 kW   0 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:      ( LATTIALÄMMITYS 30,5 C)   
• Kiinteistö,  199 m2,  508 m3    4,9 COP   8,03 kW   23 513 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   0,55 kW   4 800 kWh
- Yhteensä   4,2 SCOP   8,6 kWh   28 313 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -896 kWh   0,27 kW   27 417 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   27 417 kWh
- Pumpulla tuotetaan       8,60 kW   27 417 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         0 kWh
  Yhteensä         27 417 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         8,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )         8,6 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -29 C
▪ Maasta kerätään    ( 4,2 COP)   6,8 kW   20 959 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         6 458 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)         6 458 kWh
Tarvitaan 200 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,51 l/s.
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,51 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K         0,6 bar (60 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,51 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,3 K         0,32 bar (32 kPa)

[repomies]

Aika jännä, ettei osata korjata. Kompressori ja lämmönvaihdin, kompressorin kylkeen kuivain ym pientä. Miksei muka tehtävissä? Laskevatko että varaaja ei kestä seuraavaksi, vai mikä tuossa on takana?

[euroshopperi]

Poraisin toisen 130 m ja 3-12 kW invertteri. Samanmittaiset kaivot saa jättää täysin säätämättä mitään kuristuksia ja toimii loistavasti. Sulla on hyvä tilanne tehdä tuo toinen kaivo, niin saat täysimääräisen kotitalousvähennyksen, eikä tarvii surkutella uusioasennuksen järkyttävää hintaa kunnollisen kaivon takia. Unohtaisin koko osateho huuhaan tässä kohtaa ja laittaisin kunnolla loppuun. Kerrankin on kunnon paikka ottaa kotitalousvähennys kunnolla käyttöön, niin laitappas oikeasti laskien nyt nuo todelliset säästöt.

Itse tuli kaivot vedettyä vielä niin, että laskin sen kohdan kanaalista, johon sai talolle tuonnin samanmittaisiksi, niin lenkit täsmälleen samanmittaisia ja virtaukset heijaa muutaman litran minuutissa sisällä ja tietysti reippaalla virtaamalla.

[peki]

Poraisin toisen 130 m ja 3-12 kW invertteri. Samanmittaiset kaivot saa jättää täysin säätämättä mitään kuristuksia ja toimii loistavasti. Sulla on hyvä tilanne tehdä tuo toinen kaivo, niin saat täysimääräisen kotitalousvähennyksen, eikä tarvii surkutella uusioasennuksen järkyttävää hintaa kunnollisen kaivon takia. Unohtaisin koko osateho huuhaan tässä kohtaa ja laittaisin kunnolla loppuun. Kerrankin on kunnon paikka ottaa kotitalousvähennys kunnolla käyttöön, niin laitappas oikeasti laskien nyt nuo todelliset säästöt.

Itse tuli kaivot vedettyä vielä niin, että laskin sen kohdan kanaalista, johon sai talolle tuonnin samanmittaisiksi, niin lenkit täsmälleen samanmittaisia ja virtaukset heijaa muutaman litran minuutissa sisällä ja tietysti reippaalla virtaamalla.

Tuo laatan vesitilavuus on aika pieni 12kw inventterille. Laittaisin pikkuniben ja vaakavetoa keruuseen.

[euroshopperi]

Riippu tietysti paikasta, mutta tuolla Lohjanharjulla tuppaa olemaan moreenia ja kuivaa hiekkaa vaikka muiden tarpeiksi. Kyllähän invertteri olisi varma peli, eikä mitään osatehoja kannata enää tässä vaiheessa laittaa. Laskettu tehontarve on 9 kW luokkaa, niin mikä järki on laittaa osatehoiseksi, kun nyt saa melkein ilmaisia kaivometrejä. Tuohon sopii, kuin nenä päähän 3-12 kW invertteri. Ei tule esim vahingossa osatehoinen  ja tuo nykyinen kaivohan on taas niitä paras tarjous voittaa juttuja. Asiakkaallahan ei ole tilanteessa mitään hävettävää, vaan kauppiaat pitäisi saada jollain konstilla ruotuun.
Invertterikin saa käynnistyä mielummin muutaman ylimääräisen kerra kuin, että päätyy osatehoiseen invertteriin sen takia, että saadaan minimiteho pudotettua 3:sta 1,5 kW:iin. Osateho ajattelun saa jo heittää romukoppaan. Varaaja, tai invertteri hoitaa vanhat dinosaurukset. Yhdistellä voi vielä varaaja- ja invertterifilosofiatkin, mutta osateho on virheajattelua invertterin tultua jäädäkseen. Mä olen varaaja heimoa.

[Roori]

Tuo laatan vesitilavuus on aika pieni 12kw inventterille. Laittaisin pikkuniben ja vaakavetoa keruuseen.

Hmmmm...onkohan tuossa nyt invertteri selvä miten toimii...ei se tarjoo sitä 12kW tehoa jatkuvalla syötöllä, se käy vain sillä teholla mitä kohde vaatii.

Eikä aloittaja ole tuon kaivon kunnosta kertonut halaistua sanaa onko se pieni tai ei, perään tietty aloittajalle kysymys mitä ne kaivon lämmöt on olleet näillä kovilla pakkasilla?

Jännä tosiaan että korjauskelvoton...kannattaiskos kysyä perus kylmäfirmasta eikä mistään 'merkkiliikkeestä'?

Jos kone vaihtoon kumminkin niin invertteriä tilalle, 9kW kone sopivin (ylävääntö riittää ja alavääntö matala), tommonen löytyy ainakin AIT:lta....monella muulla lienee 12kW malli (Nibe/Jämä-IVT/Bosch-AIT-CTC-Thermia/Danfoss)

[euroshopperi]

Ajattelin tuon Tomppelin laskelman mukaan, että 200 m vastaisi 2 x 120 m kaivoja. Tuskin siellä on mitään 120 m ihmekaivoa, joka vastaa 200 m:iä. Laittaa 2 kaivoa samalla mitalla ja ei tartte mitään säätelyitä. Aluksi kylmempi kaivo virtaa hieman hitaammin, kunnes lämmöt tasaantuu ja virtaamat samat. Huom. Ei jatkuvaa balanssoinnin tarvetta, vaan ne tasoittuu itsestään ajan myötä. Kotitalousrahat kotiin, kun kaivo on lähes pelkkää työtä. Tai siis oikeestaan mun verot nousee tuon takia, niin kannattaakohan tuota edes suositella.

[Tånppa]

Hei kaikki,

Ja kiitoksia aktiivisuudesta näin nopeasti.

Tosiaan tuon huoltofirman mukaan sen pumpun voisi korjata hintaan melkein 7k€ mutta mitään takuuta ei voisi antaa?
Joten antoivat samassa huoltoraportissa tarjouksen uusista MLP:sta, Thermia Diplomat Optimum 8 tai IVT Greenline HE C7.
Molemmat vaihdot tulisi maksamaan saman verran eli piirun vaille 10k€. Minusta nämä hinnat tuntuivat kaikki pelottavan
kalliilta!!!

Tosiaan varaajasta mainitsi että IVT:n varaaja ei ole rosteria niinkuin Thermian eli voi pettää. En tosin ole nähnyt ulkoapäin
tarkasteltuna mitään siihen viittavaa, että nykyinen MLP ruostuisi puhki ihan heti.

Piha on sen verran pieni että siihen keruupiiriä ei voisi edes ajatella... Ja sitten pinta on kuivaa hiekkaa niin että taisi 3 - 4
metrin syvyydessä pieni vesivirtaus näkyä joskus rakennusaikana. Ja oli muuten pahisn kovaan pakkautunutta hiekkaa ja
pientä kiveä.

@Roori -> Olenpa ollut tosi huono seurailemaan noita pumpun arvoja ja näin jälkeenpäin harmittaa ihan helv... kun huomasin
tämän foorumin ja totesin kuinka paljon täältä olisi apuja saanut. Kuinka paljon täällä on tietoa ja että olisi kaikennäköisiä
Dataloggereita jne jne... Seuraavaa MLP:a tulen kyllä seuraamaan ja myös tiiviisti tätä foorumia!
Taisi varmaan olla kyseinen firma joka tuon järjestelmän asensi (meni konkkaan 2010) aika nihkeä antamaan opastusta
tuon käytöstä. Asentaja sanoi että se on säädetty ja voit sitten itse kokeilla vaihtaa käyriä ja katsoa, se on sitten moi!

Edelleen otan hyviä ehdotuksia vastaan, myös merkeistä ja malleista mitä voisi ajatella sekä tietysti mitä noista kannattaisi
maksaa?

[peki]

Hmmmm...onkohan tuossa nyt invertteri selvä miten toimii...ei se tarjoo sitä 12kW tehoa jatkuvalla syötöllä, se käy vain sillä teholla mitä kohde vaatii.

Eikä aloittaja ole tuon kaivon kunnosta kertonut halaistua sanaa onko se pieni tai ei, perään tietty aloittajalle kysymys mitä ne kaivon lämmöt on olleet näillä kovilla pakkasilla?

Jännä tosiaan että korjauskelvoton...kannattaiskos kysyä perus kylmäfirmasta eikä mistään 'merkkiliikkeestä'?

Jos kone vaihtoon kumminkin niin invertteriä tilalle, 9kW kone sopivin (ylävääntö riittää ja alavääntö matala), tommonen löytyy ainakin AIT:lta....monella muulla lienee 12kW malli (Nibe/Jämä-IVT/Bosch-AIT-CTC-Thermia/Danfoss)

Minulla on noin suurinpiirtein samankokoinen talo ja sama pumppu kuin aloittajalla. Meillä noin nolla kelillä talo kuluttaa noin 3kw teholla lämpöä jos ja kun lasketaan käyntiajoista. Eli tuon ison inventterin alavääntö vaatinee noin -1C ulkolämmöt pysyäkseen päällä. Plussan puolella kone pätkii enemmän tai vähemmän. Lämmityksen laskennallinen teho aloittajalla on 8,9kw. Kertokaa minulle että milloin ja missä tilanteessa tuosta 13kw tehosta on iloa kenellekkään?
Jos meillä tuon koneen teho ei riitä niin pienimmällä vastuksella koneesta tulee 10kw mylly jolloin käyntiajat pätkittyy yli -25C lämmöilläkin. Tässä kohtaa olisi optimi noin 7,5kw inventteriteho jos ei muuta ohjainta olisi käytössä. Nämä tiedot perustuu melkein 200l vesitilavuuteen laatassa.
Toki jos 115 litraan vettä saa inventterillä leivottua enemmän energiaa niin ei siinä mitään.

[Nopostan]

Edelleen otan hyviä ehdotuksia vastaan, myös merkeistä ja malleista mitä voisi ajatella sekä tietysti mitä noista kannattaisi
maksaa?

Valitsin invertterin osaksi myös sen takia että sähköyhtiöthän ovat alkaneet innostua siirtämään yrityspuolelta tuttua tehokomponenttia myös yksityispuolen siirtomaksuihin ja se on sitten 12kk korkein tehopiikki joka määrää komponentin osuuden... Eli yksi päivä kun sattuu kova pakkanen ja kaikki laitteet päällä niin siitä sitten kärsitään koko vuosi . Tehomaksu on 0.79 Euroa/kwh Helenillä... Ja vanha proffani väitti että ei syytä huoleen että pysynee siirrot suht samana kuitenkin kun muita osa-alueita vastaavasti lasketaan. Hah ja lehmät lentää. Siirtomaksut ovat kasvussa koko ajan ja loppua ei näy kun on niin hyvä tuottopotentiaali yrityksen kannalta

Itse lähtisin miettimään kuinka paljon nyt olisi laittaa. Jos ei kaivoa poraa toista niin pikku invertteri nibe varmaan menisi, 1.5-6kw näkyy olevan noin 6600 euroa ja siihen asennuspäälle. Kun kerran kaikki on jo valmiina niin 1000 euroa asennuksesta on jo ihan liikaa? eli joku 500-750?

Isompi nibe vaatisi sitten sen toisen kaivoin porauksen. Eli rahat siihen + nibe 3-12kw 7400 euroa + se asennus.

[Roori]

Itse lähtisin miettimään kuinka paljon nyt olisi laittaa. Jos ei kaivoa poraa toista niin pikku invertteri nibe varmaan menisi, 1.5-6kw näkyy olevan noin 6600 euroa ja siihen asennuspäälle. Kun kerran kaikki on jo valmiina niin 1000 euroa asennuksesta on jo ihan liikaa? eli joku 500-750?

Isompi nibe vaatisi sitten sen toisen kaivoin porauksen. Eli rahat siihen + nibe 3-12kw 7400 euroa + se asennus.

Kyllä se pikku Nibe vaatii saman kaivon kuin se isokin, vuotuinen energianotto kaivosta ratkaisee... eikä noiden kokojen kesken tule mitään järisyttävää eroa energian suhteen.
Jos nykyinen kaivo on kortilla, niin uusi pumppu on tod.näk. hyötysuhteeltaan parempi kuin entinen eli kaivo joutuu kovemmalle rasitukselle.

@Tånppa, pystyykös sillä pumpulla vielä kierrättämään kaivopiiriä ja sitten kattomaan mitä on keruun lämmöt nyt rankan helmikuun jälkeen?

[euroshopperi]

Tomppeli laski tehoksi 8,6 kW. No se menee kuin nenä päähän tuohon Niben 3-12 kW invertteriin. 12 kW ei tartte käyttää, jos ei tarvita. Ja kotitalousvähennys on oikeaa rahaa, jonka kyllä käyttäisin tällaisessa tapauksessa kernaasti, jos työn osuus kaivossa lähentelee .80%. Ei jää kyllä kovin paljon metrihintaa kaivolle. Pumpunasennuksesta ei vähennyksiä kummoisesti irtoa. Mutta laskeppa tuon kaivon oikea hinta huviksesi, ennenkuin kuin kuuntelet meidän viisauksia. Kiinnostaa nimittäin tuon kustannukset itteänikin.

[Roori]

Jos nenästä päähän puhutaan niin 1.7-9kW invertteri on kyllä sopivampi nenä     

[repomies]

^Mutta Niben pumpuissa on paremmin konfiguroitava lämpökäyrä ja vähemmän bugeja kuin tässä AIT:n 9kW invertterissä. Sen Niben pikkuinvertterinkin saa tarvittaessa tekemään ainakin 8kW ellen väärin muista.

[peki]

Valitsin invertterin osaksi myös sen takia että sähköyhtiöthän ovat alkaneet innostua siirtämään yrityspuolelta tuttua tehokomponenttia myös yksityispuolen siirtomaksuihin ja se on sitten 12kk korkein tehopiikki joka määrää komponentin osuuden... Eli yksi päivä kun sattuu kova pakkanen ja kaikki laitteet päällä niin siitä sitten kärsitään koko vuosi . Tehomaksu on 0.79 Euroa/kwh Helenillä... Ja vanha proffani väitti että ei syytä huoleen että pysynee siirrot suht samana kuitenkin kun muita osa-alueita vastaavasti lasketaan. Hah ja lehmät lentää. Siirtomaksut ovat kasvussa koko ajan ja loppua ei näy kun on niin hyvä tuottopotentiaali yrityksen kannalta

Itse lähtisin miettimään kuinka paljon nyt olisi laittaa. Jos ei kaivoa poraa toista niin pikku invertteri nibe varmaan menisi, 1.5-6kw näkyy olevan noin 6600 euroa ja siihen asennuspäälle. Kun kerran kaikki on jo valmiina niin 1000 euroa asennuksesta on jo ihan liikaa? eli joku 500-750?

Isompi nibe vaatisi sitten sen toisen kaivoin porauksen. Eli rahat siihen + nibe 3-12kw 7400 euroa + se asennus.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/243096-uusi-sahkomaksu-nain-helen-selittaa-vuoden-suurimman-tuntitehon-perusteella

Meillä tuo pumppu menee 3kw vastukselle noin 10minuutin ajaksi kun tämä osatehomitoitus alkaa purra. Eli saman verran tulee pumpun vastuksesta maksua tähän tuntitehoon kuin jos keittäisin kahvit keittimellä.
Sitäpaitsi tuo hinnoittelu koskee vain ns. yösähköasiakkaita, ainakin toistaiseksi.
Suurimman säästön saa aikaiseksi kun laittaa sähkökiukaan päälle esim tasan klo 18.30 niin jakautuu tuo lämmitys kahdelle tunnille.

[Tånppa]

Tuo lisäkaivo kävi mielessä jo aikaisemmin kun noita muita juttuja lueskeli. Kaikilla tuntui olevan vähintään
160m kaivo. Mitenköhän se tuolloin minun MPL:n hankinta-aikanani laskettiin riittävän. No mutta kuitenkin
tontin koko ja maaston muoto ei anna oikein tukea tuolle lisäkaivolle tai maapiirille.

Suurin kysymys näköjään siis on tuo, invertteri vai ei?
Toiseksi mikä on tarvittava teho, ettei turhan isoa ja kallista hommaa?!
Merkki, missä hyvä tuki ja luotettava toiminta?

Onko alalla siis kilpailua niin paljon ettei kukaan ihan älyttömiä kehtaa pyytää. Pumppujen hintoja ei paljoa  ole
esillä noissa liikkeiden sivuilla, vaan ainoastaan "Jätä tarjouspyyntö" nappi! Jossain sivuilla näkyi NIBEn kattavan
valikoiman kaikki hinnat mutta sitten iski runsauden pula, että mikäköhän sopisi mulle - Oikeasti! Tosin NIBEstä
kuulin kaverilta huonoja kokemuksia, mutta taisi olla vain "myyjän" henkilökuva. Mutta sekin kuulemma parani
kun kuluttajansuojaviranomainen otti yhteyttä uudestaan, takuujuttu siis!

Olikos se muuten tuo NIBE Suomen myydyin? Olikos jossain saatavana näistä vertailua? Mielipiteitä tuntuu olevan
aika paljon sen merkistä, mitoituksesta, tehontarpeesta, toiminnasta (inv./ON/OFF)!

@Roori -> Enpä ole kotona vasta kun sunnuntaina joten koetan katsoa sitten tuota toimintaa ja lämpöä!

[euroshopperi]

Minkätehoista pumppua olit ajatellut tilalle? 120 m kaivo voisi käydä 4-5 kW osatehoiselle hyvin. Tuskin kestää kovin paljon isompaa. Tuo nykyinen on saattanut olla myös jo aliteholla toimiva osatehoinen, jos kaivo on ollut kunnolla kylmä. Kovimmilla pakkasilla tarvittavaa max tehoa ei ole saatu, jos tulo kaivolta on pakkasella. Onko tuolla vanhalla koneella tullut koskaan liuosta ulos kierrosta? Kauppiaan moraalia kuvastaa hyvin, että on tarjottu 8 kW pumppua 120 m reikään. Oliskohan tuo jo ennätys?

[Tånppa]

Tässähän se ongelma on kun en nyt oikein tiedä mikä määrää mitä. Onko tuo kaivon syvyys rajoittava tekijä tuohon pumpun valintaan?
Onko pumpun kokoa turha kasvattaa jos kaivo liian matala.

Onkohan tuota olemassa olevaa kaivoa mahdollista syventää? Onpahan tuo myyjäliike jo siis konkurssissa ollut jo hyvän aikaa -> miksiköhän?
Eipä ollut silloin tietoa niinkuin tänä päivänä, ehkä, en tiedä?

Eli siis minulle on tarjottu IVT ja Thermiaa 8 kW ja myös vähän kiinnostaa tuo NIBE 1255 invertteri (teho?).

Haluaisin siis ostaa sopivan ja kerralla taas kunnon pelin ettei tarvitse heti vuoden päästä katua.

Olikos se niin että jos toisen kaivon laittaa niin tarvitsee olla vähintään yli 6 metrin päässä toisesta?

[euroshopperi]

Mä helpotan nyt vähän, jos jaksat lukea tarkasti. Tuossa on linkki ja sen viimeisestä viestistä pääset tosielämän tapahtumaan, joka vastaa täsmälleen teidän tilannetta. Kehoittaisin vakavasti pyrkimään välttämään tuota tilannetta. Neuvoja on nyt ainakin annettu. Ja tuon kaivon pystyy poraamaan vaikka 5 m etäisyydelle tuosta ensimmäisestä kaivosta, kun se käännetään sivuporaukseksi.

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7560.msg100845#msg100845

[euroshopperi]

Tässähän se ongelma on kun en nyt oikein tiedä mikä määrää mitä. Onko tuo kaivon syvyys rajoittava tekijä tuohon pumpun valintaan?
Onko pumpun kokoa turha kasvattaa jos kaivo liian matala.

Onkohan tuota olemassa olevaa kaivoa mahdollista syventää? Onpahan tuo myyjäliike jo siis konkurssissa ollut jo hyvän aikaa -> miksiköhän?
Eipä ollut silloin tietoa niinkuin tänä päivänä, ehkä, en tiedä?

Eli siis minulle on tarjottu IVT ja Thermiaa 8 kW ja myös vähän kiinnostaa tuo NIBE 1255 invertteri (teho?).

Haluaisin siis ostaa sopivan ja kerralla taas kunnon pelin ettei tarvitse heti vuoden päästä katua.

Olikos se niin että jos toisen kaivon laittaa niin tarvitsee olla vähintään yli 6 metrin päässä toisesta?

Kyllähän niitä on porattu ihan samasta pisteestä, mutta tuo 6m riittää ihan hyvin, kun toinen vedetään viistoon. Täystehoisen Niden 3-12 kW ja 1,5-6 kW osatehoisen ero on 600 €. Lasketaa vielä karkea arvio kaivosta. 130 m kustantaa 4550 €, josta kotitalousvähennys, niin lopulta tulee kustannus n. 2500 € kaivosta. Tietysti muuta työtä lisäksi. Mutta lue vielä tuo yksi stoori, joka ei ole ainoa. Osatehoiselle pitää laskea n 98% täystehoisen kaivon mitasta normaalisti. Itse en ymmärrä nykyään tuota osatehomitoitusta ollenkaan, koska inverttereitä on kaikilla valmistajilla kohta. Ei ole enää pätkäkäynti perusteita. Tee kuitenkin laskelmia noista huolella. Otat sen lainaa, mitä tarttee kunnolliseen. Mä sanoin pankissa, että alustavasti otetaan sellainen 20-30 k€, kun ei ihan tarkkaan vielä tiedä. Kehuivat oikein, että nyt kuulostaa terveeltä lähtökohdalta. Oli kuulemma ollut useampi tapaus 10 k€ toivelainaajia, jotka tulivat uudelle reality tapaamiselle. Se nyt vain on erinomaisen hyvä juttu tehdä kerrasta hyvin. Sulla toimii tuo kotitalousvähennys hyvin, niin se kannattaa käyttää. Ja linkki perään. En tiedä kauppiashintoja, mutta tuossa verrokkia.

https://www.maalampotukku.fi/category/6/nibe

Kaivojakin saa näköjään halvemmalla, kuin mitä laskin

https://www.maalampotukku.fi/product/692/lampokaivon-poraus-28-m

Näiden sivujen luotettavuudesta ei ole mitään tietoa, mutta ovat olleet pystyssä ainakin useamman vuoden, enkö ole kuullut mitään huijauksista. Tarkistakaa itse.

[Nakke vaan]

Tosiaan varaajasta mainitsi että IVT:n varaaja ei ole rosteria niinkuin Thermian eli voi pettää. En tosin ole nähnyt ulkoapäin
tarkasteltuna mitään siihen viittavaa, että nykyinen MLP ruostuisi puhki ihan heti.

Piha on sen verran pieni että siihen keruupiiriä ei voisi edes ajatella... Ja sitten pinta on kuivaa hiekkaa niin että taisi 3 - 4
metrin syvyydessä pieni vesivirtaus näkyä joskus rakennusaikana. Ja oli muuten pahisn kovaan pakkautunutta hiekkaa ja
pientä kiveä.

Todennäköisesti se rosteripönttö on kaikista huonoin vaihtoehto lohjanharjun veteen. En tosin tiedä nykytilannetta varmaksi mutta aikaisemmin lohjanharjun vettä vaivasi runsas kloridi pitoisuus. Kloridi syö rosteria nopeastikin, alle viidessä vuodessakin on rst pönttöjä syöpynyt. Vesi kannattaa tutkituttaa sopiiko se rosterille, tai jos on kunnan vesi niin kysyy vesiyhtiöltä.

Koitin lukea koko ketjun mutta en löytänyt mitään tietoa että kaivosi on kylmä. Oletuksia vain mitkä voivat hyvin pitää kutinsakin mutta voihan se kaivo olla ihan hyväkin kun olet sillä pärjännyt tähänkin asti. Lohjanharju on täynnä vedenottamoita joten siellä sinun kaivosi ympäristössä voi käydä vaikka minkälaiset virtaukset jotka pitävät kaivon lämmöt hyvänä. Omanikin on eräällä harjulla ja 500m yläpuolella on kaksi tekolammikkoa joihin tulee järvivesilinjasta jatkuvasti vettä joka imeytetään harjuun ja pumpataan pois 500m alapuolelta kaupungin suurimmasta vedenottamosta. Varmaan jotain lämpöä jää kaivoonikin.

[euroshopperi]

Sanoo 10 kW pumpun omistaja, jolla on 220 m kaivo. Hyvin varmaan pelaa. Mielestäni kysyjää pitää kannustaa ennemminkin oikeaan suuntaan, kuin yrittää tarjota mitään käärmeöljyä tähän maalämpöön. Tarjous 8 kW ja 120 m osatehoisena on törkeää. Kotivakuutus ei taida enää korvata mitään tässä tapauksessa, mutta kotitalousvähennys on oikein mainio avustus kaivon poraamiseen suuren työosuuden takia. Tuo kloridi pointti oli erinomainen vihje. Ja 3-12 kW invertteri kattaa hyvin koko tehohaitarin tässä tapauksessa. Se, että otetaan osatehoinen vaikkapa esim ittelleni laskettu 98% tarkoittaa, että kaivoa porataan myös 98% täysitehoisen kaivosta. Ei tullut mieleenkään ottaa osatehoista sen takia, ettei tule pätkäkäyntiä kun ei saada pilkulleen oikeatehoista. Se pitää hoitaa täysteholla ja varaajalla tai nykyään invertterillä. Mutta, että vielä invertterilläkin laskettaisiin osatehoiseksi, on kyllä jo huuhaa tuntuista touhua. Saadaan säästettyä 8 m kaivoissa ja ollaan voittajia. Kauppiaan täytyisi ainakin pystyä selvittämään, että 98% kaivon tekeminen ja kone aliteholla + lopuksi muutama suorasähkötunti on arveluttavaa säästöä.

[Nakke vaan]

No onko tuon kaivon kanssa ollut ongelmia? Paljonko sitä sähköä on käytetty apuna, tuo +500kwh/vuosiko eli 60€? Vai?

[tomppeli]

...Olikos se niin että jos toisen kaivon laittaa niin tarvitsee olla vähintään yli 6 metrin päässä toisesta?

Pystyporauksella kaivojen etäisyys pitää olla vähintään 15 metriä ja sekin on oikeastaan liian vähän.
On parempi, jos reikien etäisyys on 20 - 25 metriä.
Viistoporatussa kaivossa kaivon alkupään metrit ottavat lämpöenergiaa yhteisestä lämpövarannosta.
On siis aivan hyödytöntä porata toinen kaivo liian lähelle olemassa olevaa.



Yllä oleva graafi esittää sitä, kuinka lämpökaivo kerää vuosien saatossa lämpöenergiaa porareiän ympäriltä.
Kuva kertoo, että jäähtymisvaikutus leviää jopa 50 metrin etäisyydelle.
Jäähtymisen määrä riippuu kallioperän kiviaineksen lämmönjohtavuudesta ja lämpökaivon kuormitusasteesta.

Maan uumenista tuleva geoterminen lämpöenergia ja
auringosta tuleva lämpöenergia eivät yleensä riitä kattamaan sitä energian määrää, jonka maalämpökone ottaa kalliosta. 
Varsinkin, jos kaivo on alimitoitettu ja on siis ylikuormitettu.

[Tånppa]

Minulla on ollut sähkönkulutus noin 12000-13000kWh/v, sisältää siis kaikki. En osaa tarkasti sanoa että mikä on tuon lämmityksen
osuus. Tosin olohuoneessa on takka mutta sitäkin on tullut aika harvakseltaan polteltua. Usein siksi että sisällä on ollut aika lämmin
jo ilman takan polttoa. Tästäkin olen ilman seurantaa ollut hyvin tyytyväinen tuohon MLP:uun!

Pitää tarkastaa pumpusta historiaa kun pääsen sen kimppuun seuraavan kerran!

Laitoin jo kyselyä kaupungin vesilaitokselle noista vesiarvoista, odotellaan!

[euroshopperi]

Tomppelin laskelmaa seuraten on maalämmön osuus n. 6000-6500 kWh, joka tarvitsisi 200 m reiän.

[Täystiili]

Porauksen lupaehdotkin ovat kovasti muuttuneet nykyisen kaivon porauksen jälkeen kuluneiden 12 vuoden aikana, joten tilanne kannattaa selvittää kaupungilta, mitä voi tehdä kaivolle (porattu aikanaan 130 metriä). Saattaisi sen syventäminen onnistua, ainakin naapurissa aikanaan vaihtui poraaja ja poravaunu kun laiterikko osui harmillisesti kohdalle porauksen puolessa välissä, viikonlopun jälkeen jatkoivat tavoitesyvyteen 250metriin, kuten oli sopimus tehty porauksesta. En muista tarkalleen nostettiinko kaikki poraustangot reiästä porakruunu mukana vai jatkettiinko siitä mihin oli jääty ennen koneen vaihtoa.

Joudutaanhan joskus noita reikiä uudelleen avaamaan, kun ei saada kollektoria paikoilleen jonkin tukkeuman vuoksi, joten ei sitä reiän syventämistäkään ehkä mahdottomana pidä ajatella vaikka ei kovin yleistä olekaan. Lisäämällä 50-80 metriä syvyyttä ja 45mm kollektori voisi olla hyvä parannus, jos vanhat putket tuntuvat liikkuvan ja nousevan ylös reiästä, joka vasta mahdollistaa nykyisen reiän syventämisen.

[sundanic]

Se, että otetaan osatehoinen vaikkapa esim ittelleni laskettu 98% tarkoittaa, että kaivoa porataan myös 98% täysitehoisen kaivosta. Ei tullut mieleenkään ottaa osatehoista sen takia, ettei tule pätkäkäyntiä kun ei saada pilkulleen oikeatehoista. Se pitää hoitaa täysteholla ja varaajalla tai nykyään invertterillä. Mutta, että vielä invertterilläkin laskettaisiin osatehoiseksi, on kyllä jo huuhaa tuntuista touhua. Saadaan säästettyä 8 m kaivoissa ja ollaan voittajia. Kauppiaan täytyisi ainakin pystyä selvittämään, että 98% kaivon tekeminen ja kone aliteholla + lopuksi muutama suorasähkötunti on arveluttavaa säästöä.

Et taida itsekkään tietää mitä puhut(kirjoitat) .   Mistä lähtien osatehoinen on käynyt pätkäkäyntiä?  On täysin järjetöntä ostaa muutaman pakkaspäivän takia 300litran varaaja jota lämmitetään jatkuvasti kesät talvet sen vuoksi ettei tule pätkäkäyntiä.   Laittet mitoitetaan -30 asteen pakkasille lähes helsinkiä myöten kun hyväsä tapauksessa ei tällä vuostuhannella tule yhtäkään alle 25 asteen pakkaspäivää ihan sen vuoksi etttei vaan mene lisäsähkölle minuutttiakaan.    Laskekaapa paljonko maksaa lämmittää sitä lisävaraajaa  7-8 kk vain sen vuoksi että järjestelmä vaatii ylläpitää 30-40 asteista vettä eikä ulkoilma ja paljonko käynnistyksiä tulee lämpöhäviön vuoksi.  Tuskin aloittajan tapauksessa laitteet ovat hajonnet osatehoisuuden takia vaan ihan jonku muun vuoksi. Kaivon mitoitukseen en ota kantaa.  Itsellä lämpiää (kuten Pekilläkin)  3 kw:lla talo 95% vuodesta.  -20 asti mennään tasaisella hurinalla.   

[peki]

Et taida itsekkään tietää mitä puhut(kirjoitat) .   Mistä lähtien osatehoinen on käynyt pätkäkäyntiä?  On täysin järjetöntä ostaa muutaman pakkaspäivän takia 300litran varaaja jota lämmitetään jatkuvasti kesät talvet sen vuoksi ettei tule pätkäkäyntiä.   Laittet mitoitetaan -30 asteen pakkasille lähes helsinkiä myöten kun hyväsä tapauksessa ei tällä vuostuhannella tule yhtäkään alle 25 asteen pakkaspäivää ihan sen vuoksi etttei vaan mene lisäsähkölle minuutttiakaan.    Laskekaapa paljonko maksaa lämmittää sitä lisävaraajaa  7-8 kk vain sen vuoksi että järjestelmä vaatii ylläpitää 30-40 asteista vettä eikä ulkoilma ja paljonko käynnistyksiä tulee lämpöhäviön vuoksi.  Tuskin aloittajan tapauksessa laitteet ovat hajonnet osatehoisuuden takia vaan ihan jonku muun vuoksi. Kaivon mitoitukseen en ota kantaa.  Itsellä lämpiää (kuten Pekilläkin)  3 kw:lla talo 95% vuodesta.  -20 asti mennään tasaisella hurinalla.

Juu, eipä ole vielä vastus avittanut yhtään lämmitystä lukuunottamatta kikkailuja joilla huijasin konetta.
Meillä tuo pumppu käy noin 1800h vuodessa lämmityskäyntiä ja esim. Lohjalla aloittajan talossa pääsisi kunnolla säätämällä pumpun ihan samaan. Meillä tuo pumppu on mitoitettu -28C saakka, jolloin vastus tulee auttamaan, mutta eipä ole näkynyt tuollaisia pakkasia näinä 14 talvena mitä tässä on asuttu.
Täällä oli joku 9kw ja 120m reiällä ja ei hänelläkään mitään hätää ollut. 
Epäilen kyllä suuresti ettei nämä uudet on off /inventteri koneet ole yhtään sen parempia hyötysuhteeltaan kuin meidän kivikaudelta olevat.
Mielipiteeni aloittajan pumpun uusintaan on että keskity oleelliseen, eli ohjaimen säädettävyyteen
Pientä pähkäilyä vielä.
En sulkisi ollenkaan pois esim. 6kw onoff konettakaan jos tuntimäärä on tuossa raadossa kohtuullinen ja vastuksia ei paljoo ole käytetty. Takka lähes kokonaan hyödyntämättä ja kämppä on pysynyt lämpöisenä. Ei tarvitsisi tehdä keruulle mitään.

[euroshopperi]

Et taida itsekkään tietää mitä puhut(kirjoitat) .   Mistä lähtien osatehoinen on käynyt pätkäkäyntiä?  On täysin järjetöntä ostaa muutaman pakkaspäivän takia 300litran varaaja jota lämmitetään jatkuvasti kesät talvet sen vuoksi ettei tule pätkäkäyntiä.   Laittet mitoitetaan -30 asteen pakkasille lähes helsinkiä myöten kun hyväsä tapauksessa ei tällä vuostuhannella tule yhtäkään alle 25 asteen pakkaspäivää ihan sen vuoksi etttei vaan mene lisäsähkölle minuutttiakaan.    Laskekaapa paljonko maksaa lämmittää sitä lisävaraajaa  7-8 kk vain sen vuoksi että järjestelmä vaatii ylläpitää 30-40 asteista vettä eikä ulkoilma ja paljonko käynnistyksiä tulee lämpöhäviön vuoksi.  Tuskin aloittajan tapauksessa laitteet ovat hajonnet osatehoisuuden takia vaan ihan jonku muun vuoksi. Kaivon mitoitukseen en ota kantaa.  Itsellä lämpiää (kuten Pekilläkin)  3 kw:lla talo 95% vuodesta.  -20 asti mennään tasaisella hurinalla.

No etkös sä just sijoittanu 10 000 € ikkunoihin, jotta saat täysitehoisen pumpusta. 25% taisi kulutus pienentyä. Tässähän olisi sijoitus vain 3000 € luokkaa täysitehoiseen kaivoon ja koneeseen, ehkä max 4000 €. Eihän tuo nyt mikään järjetön sijoitus ole. Osatehoisen pätkäkäynnistä en ole puhunut mitään, vaan siitä, että osatehoisiin voidaan päätyä pätkäkäynnin pelossa. Ja mulla ei mitään varaajia lämmitellä harakoille. Varaaja on kylmemmän piirin takia. Eli vanha lattialämmitys vaatii 4 astetta kuumemman veden, kuin yläkerran nopea lattia. Sen lisäksi sain ratkaistua ylettömän lämpimänveden mahdollisuuden esilämmityskierukoilla lämmitysvaraajassa. Ei tarvita erillistä boileria syömään hyötysuhteita, vaan vedet tuplaantuu esilämmityskierukalla. Sen lisäksi legionella kuumennukselle ei ole tarvetta, kun käyttövesi pysyy 58 asteessa yläosassa, jolloin se tehdään pelkästään kompuralla ja COPpi kiittää.

[euroshopperi]

Porauksen lupaehdotkin ovat kovasti muuttuneet nykyisen kaivon porauksen jälkeen kuluneiden 12 vuoden aikana, joten tilanne kannattaa selvittää kaupungilta, mitä voi tehdä kaivolle (porattu aikanaan 130 metriä). Saattaisi sen syventäminen onnistua, ainakin naapurissa aikanaan vaihtui poraaja ja poravaunu kun laiterikko osui harmillisesti kohdalle porauksen puolessa välissä, viikonlopun jälkeen jatkoivat tavoitesyvyteen 250metriin, kuten oli sopimus tehty porauksesta. En muista tarkalleen nostettiinko kaikki poraustangot reiästä porakruunu mukana vai jatkettiinko siitä mihin oli jääty ennen koneen vaihtoa.

Joudutaanhan joskus noita reikiä uudelleen avaamaan, kun ei saada kollektoria paikoilleen jonkin tukkeuman vuoksi, joten ei sitä reiän syventämistäkään ehkä mahdottomana pidä ajatella vaikka ei kovin yleistä olekaan. Lisäämällä 50-80 metriä syvyyttä ja 45mm kollektori voisi olla hyvä parannus, jos vanhat putket tuntuvat liikkuvan ja nousevan ylös reiästä, joka vasta mahdollistaa nykyisen reiän syventämisen.

Tämä olisi kyllä aivan käsittämättömän hieno kädenojennus porausfirmalta. Kannatta kyllä kokeilla vetoavaa tiedustelua. Pumpun myyjälläkin saattaa olla suhteita järjestää. Laita vaikka ehdoksi, että kauppaa syntyy, jos tuollainen jatkoporaus onnistuu. 80 m lisää on enää puolet viikkorahoista.

[MLP100]

IVT HT+C7  yksi parhaista IVT koneista mitä koskaan on ollut.  Mutta ja ihan varmasti on korjattavissa. 

Komrp., kuivain, paisari ja vaihdin. ( HUOM. JOS on rikki.)  Onko paineistettu ja todettu vuotavaksi.   Olisi ensimmäinen jonka tiedän IVT HT mallissa. Tai yleensä niitä vaihtimia.  Noin 3800-4800€  (riippuen onko tosiaan vaihdin rikki) Ja varmasti kunnossa.   Jos kompressori on rikki. ym. Miten se varaajaan liittyy.  Varaajan kesto on taas tietoinen riski jos se alkaa vuotaa.   

[sundanic]

No etkös sä just sijoittanu 10 000 € ikkunoihin, jotta saat täysitehoisen pumpusta. 25% taisi kulutus pienentyä. Tässähän olisi sijoitus vain 3000 € luokkaa täysitehoiseen kaivoon ja koneeseen, ehkä max 4000 €. Eihän tuo nyt mikään järjetön sijoitus ole. Osatehoisen pätkäkäynnistä en ole puhunut mitään, vaan siitä, että osatehoisiin voidaan päätyä pätkäkäynnin pelossa. Ja mulla ei mitään varaajia lämmitellä harakoille. Varaaja on kylmemmän piirin takia. Eli vanha lattialämmitys vaatii 4 astetta kuumemman veden, kuin yläkerran nopea lattia. Sen lisäksi sain ratkaistua ylettömän lämpimänveden mahdollisuuden esilämmityskierukoilla lämmitysvaraajassa. Ei tarvita erillistä boileria syömään hyötysuhteita, vaan vedet tuplaantuu esilämmityskierukalla. Sen lisäksi legionella kuumennukselle ei ole tarvetta, kun käyttövesi pysyy 58 asteessa yläosassa, jolloin se tehdään pelkästään kompuralla ja COPpi kiittää.

Nuo ikkunat olis vaihdetu vaikka olis ollut puulämmitys.   Falskasi niin paljon että vaikutti asumismukavuuteen. 

[peki]

No etkös sä just sijoittanu 10 000 € ikkunoihin, jotta saat täysitehoisen pumpusta. 25% taisi kulutus pienentyä. Tässähän olisi sijoitus vain 3000 € luokkaa täysitehoiseen kaivoon ja koneeseen, ehkä max 4000 €. Eihän tuo nyt mikään järjetön sijoitus ole. Osatehoisen pätkäkäynnistä en ole puhunut mitään, vaan siitä, että osatehoisiin voidaan päätyä pätkäkäynnin pelossa. Ja mulla ei mitään varaajia lämmitellä harakoille. Varaaja on kylmemmän piirin takia. Eli vanha lattialämmitys vaatii 4 astetta kuumemman veden, kuin yläkerran nopea lattia. Sen lisäksi sain ratkaistua ylettömän lämpimänveden mahdollisuuden esilämmityskierukoilla lämmitysvaraajassa. Ei tarvita erillistä boileria syömään hyötysuhteita, vaan vedet tuplaantuu esilämmityskierukalla. Sen lisäksi legionella kuumennukselle ei ole tarvetta, kun käyttövesi pysyy 58 asteessa yläosassa, jolloin se tehdään pelkästään kompuralla ja COPpi kiittää.

Aloittajalla on täysitehoinen laite ja niin on varmaan kaivokin energian tarpeeseen nähden.

[Hambula]

Tämä olisi kyllä aivan käsittämättömän hieno kädenojennus porausfirmalta. Kannatta kyllä kokeilla vetoavaa tiedustelua. Pumpun myyjälläkin saattaa olla suhteita järjestää. Laita vaikka ehdoksi, että kauppaa syntyy, jos tuollainen jatkoporaus onnistuu. 80 m lisää on enää puolet viikkorahoista.

Valmiin käytössä olevan syventäminen on tuplasti arvokkaampaa, mitä uusi valmiiksi syvempi kaivo. Joskus voi olla pakko, mikäli ei saa lupaa tehdä toista kaivoa.

[euroshopperi]

Aloittajalla on täysitehoinen laite ja niin on varmaan kaivokin energian tarpeeseen nähden.

Niin voi olla kyllä. Mutta 21 000 kWh ottaminen 120 m kaivosta tuntuisi arveluttavalta, kun energian tarve siis 27 500 kWh pitää saada. Olipas paha takaisku tuo lisäporauksen hinta. Mutta sieltähän tosiaan pitää vaihtaa koko keräin kaivosta.

[Tånppa]

Näyttäisi siltä että tuo lisäkaivo on toivotonta tai syvemmän poraaminen. Ehdotuksia tuli myös tuolle kaivolle sopivaksi pumpuksi
NIBEn 1245-6! Eikös tämä ole ihan pätevä laite?

Vanhasta pumpusta sain tietoa vain että lämpöpumppu ollut käynnissä -30232tun ja lisäenergia käynnissä 604tun. Tosin tuo lisäenergia oli
jotain 500 päälle ennenkuin tuo kompura hajosi! Nuo muut GT arvot eivät varmaan enää päde kun se on rikki?
Paluu LJ GT1 Pys 34,1 Nyk 33,5
Ulko GT2 0,6
Lämmin kv GT3 Tav 51 Nyk 50,9
Kompressori GT6 17,8
Lämpöjohto ulos GT8 43,8
LJ Paluu GT9 38,4
Lämmönkeruu paluu GT10 18,9
Lämmönkeruu meno GT11 21,9

-T-

[peki]

Tuo pikku Nibe on hyvä. Tosin saattaa rasittaa kaivoa enempi kuin vanha.
Ei nuo tunnit ja vastusajokaan kauheelta näytä. Katsoisitko vielä valikosta
lämmityksen ja käyttöveden osuuden. Näyttää prosentteina, mutta jotain saisi tuostakin
irti. Oliko käyttövesikiertoa?

[WPF]

Valitsin invertterin osaksi myös sen takia että sähköyhtiöthän ovat alkaneet innostua siirtämään yrityspuolelta tuttua tehokomponenttia myös yksityispuolen siirtomaksuihin ja se on sitten 12kk korkein tehopiikki joka määrää komponentin osuuden..

Täystehomitoitus EI tosiaankaan poissulje on-off teknikkaa. Myyntimiehet haluaa myydä kalliimman laitteen.

Täystehoisia lämpöpumppuratkaisuja perinteisellä on-off tekniikalla on tehty kauan ennen nykyistä inverter hypeä.