Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Maapiirin pumppu "kondensoi" vettä ja maapiiri kerää ilmaa  (Luettu 16725 kertaa)

Poissa timotapio

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 9
  • Maalämpöfoorumi
Tervehdys,

Jos saisin tukea / palautetta omille ajatuksilleni, miten vikojen selvityksessä ja korjauksessa kannattaisi edetä, olisin erittäin kiitollinen.

Taustat:
----------

Vika 1) Meidän maapiirin pumppu "kondensoi" vettä isohkon lammikon pumppukotelon pohjalle ja sen alapuoliselle lattialle. Arvioisin, että vuorokaudessa vettä tulee noin desilitra ulos. Pumppukotelon pohja on jo paikoin pahasti ruostunut, eli aivan tuoreesta ilmiöstä ei ole kyse. Pumppu on sijoitettu lämpimään ulkovarastoon, tilassa on myös lattiakaivo.

Vika 2) Olemme asuneet talossa 2,5 vuotta ja sinä aikana maalämpö on kyllä temppuillut aika lailla. Koneellinen maapiirin ilmaus on jouduttu tekemään 3 kertaa imupaineen putoamisen vuoksi. 2 kertaa tilasin ilmauksen teki asentaja, pari viikkoa sitten tein sen itse.

Omat analyysit:
----------

Vika 1) Tuo "kondensaatio" on hipsuissa siitä syystä, että vaikka järki sanoo, että jotain on maapiirin pumpussa mennyt rikki, niin vedeltä tuo lammikko aina haisee ja maistuu. Olettaisin, että jos esim. maapiirin pumpun tiivisteet olisivat rikki (mikä olisi luonteva selitys), niin ulos pitäisi tulla keruupiirissä olevaa liuosta ja sen hajun / maun kyllä tunnistaisi. Jotain on kyllä pielessä, mutta en ole aivan varma mitä.

Lämpöpumppu on Lämpöässä S15 ja maapiirin pumppu "grundfos ch2-30 aa cvbv". Käyttöönotto on tehty loppuvuodesta 2004, eli olettaisin, että maapiirin pumppu voisi hyvinkin olla elinkaarensa päässä.

Vika 2) Maapiirissä olevaan vuotoon en usko. Olettaisin, että maapiirit aina temppuilevat jonkin verran ja minun täytyy jatkossakin varautua häiriötilanteisiin. Tämän kanssa pystyn elämään, etenkin, kun nuo ilmaukset kykenen itse tekemään. Olisin kuitenkin taipuvainen näkemään yhteyden vikojen 1 ja 2 välillä. Maapiirin pumpussa oleva "vuoto" voisi hyvinkin toimia kumpaankin suuntaan, eli nestettä ulos piiristä ja ilmaa sisään piiriin.

Oma ajatus miten eteenpäin:
----------

Vika 1) Pyydän suoraan tarjouksen maapiirin pumpun uusimisesta. Olettaisin, että tästä pitäisi selvitä n. 1000 eurolla (uusi pumppu + työ), eikä vuoden 2004 pumppua enää kannattaisi lähteä korjaamaan? Huoltofirma voi sitten käynnin yhteydessä ehdottaa muitakin hommia / ehdottaa toista ratkaisua, mutta "pelkälle maksulliselle konsultointikäynnille" en haluaisi ketään kutsua. Etenkin ensimmäisellä ilmauskerralla tämä tuli niin kalliiksi, että hinta-arvion haluaisin työstä etukäteen.

Vika 2) vaihtoehto 1) Maapiirin pumpun uusimisen jälkeen, annan ajan näyttää miten auttoiko asia maalämpöön ja jatkan omatoimisten ilmauksien tekemistä jos / kun tarve vaatii.

Vika 2) vaihtoehto 2) Lähden liikkeelle pidemmän kaavan kautta ja alan suunnittelemaan koko lämpöpumpun vaihtamista uudempaan. Olisiko tässä mitään järkeä? Esim. onko tekniikka mennyt niin paljon vuodesta 2004 eteenpäin, että vaihtoehtoa kannattaisi harkita?

Miten itse toimisitte vastaavassa tilanteessa?

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 566
Lainaus
Tuo "kondensaatio" on hipsuissa siitä syystä, että vaikka järki sanoo, että jotain on maapiirin pumpussa mennyt rikki, niin vedeltä tuo lammikko aina haisee ja maistuu. Olettaisin, että jos esim. maapiirin pumpun tiivisteet olisivat rikki (mikä olisi luonteva selitys), niin ulos pitäisi tulla keruupiirissä olevaa liuosta ja sen hajun / maun kyllä tunnistaisi. Jotain on kyllä pielessä, mutta en ole aivan varma mitä.

Kun maapiirin liuoksen lämpötila on nolla-asteen tienoilla niin huoneilman kosteus tiivistyy vedeksi kiertopumpun kylmille pinnoille.

Tämän takia maapiirin kiertopumppu ja sisätiloissa olevat maapiirin putket ja venttiilit on osittain tai kokonaan lämpöeristetty ulkopinnoilta uretaanilla tms eristeellä ettei tuollaista kondensoitumista tapahtuisi ;)

Onko tuossa kiertopumpussa ulkopinnoilla mitään lämpöeristettä?

Onko tuo maapiirin kiertopumppu lämpöpumppukoneikon sisällä vai jossain erillään?

9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Tuskinpa kannattaa koko konetta alkaa vaihtamaan.
Jos se vesi ei haise eikä maita miltään, on kyllä kyseessä kondenssivesi.
Maapiirin pumppu on kondensoitumisen estämiseksi yleensä eristeaineisessa suojakotelossa.

Jos maapiirissä ei ole riittävästi painetta, voi ilmavuotoja tulla.
Ilman pääsee kiertoon sillä hetkellä, kun maakiertopumppu käynnistyy.
Käynnistymishetkellä pumppu koettaa saada suuren määrän, satoja litroja nestettä liikkeelle.
Käynnistyshetkellä maakiertopumpun imupuolelle tulee alipaine ja silloin esimerkiksi pumpun imupuolen tiivisteiden kautta menee ilmaa kiertoon.
Järjestelmässä pitäisi olla kalvopaisunta-astia, jonka avulla kierrossa pidetään riittävä ylipaine, 1 - 1,5 bar, joka kumoaa pumpun imupuolelle syntyvän alipaineen vaikutuksen.
Kiertoon ei mene ilmaa, kun kierrossa on aina ympäristöön nähden ylipainetta.

Tulipahan päälekkäiset vastaukset Matiaksen kanssa.!
Sorry, Matias!

Poissa timotapio

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 9
  • Maalämpöfoorumi
Moi,

Kiitokset vastauksista Matias ja tomppeli. Pari kysymystä vielä viestin lopussa.

Kuittaukset Matiakselle:

Lainaus
Tämän takia maapiirin kiertopumppu ja sisätiloissa olevat maapiirin putket ja venttiilit on osittain tai kokonaan lämpöeristetty ulkopinnoilta uretaanilla tms eristeellä ettei tuollaista kondensoitumista tapahtuisi.

Maapiirin putket ja venttiilit ovat silmämääräisesti ihan hyvin eristettyjä, eli putkieristeen sisällä putket pääosin kulkevat ja putkieristeen keskeltä venttiilit tulevat ulos. Kyllä tuolla aukkojakin on, eli kyllä aion itse paikata.

Lainaus
Onko tuossa kiertopumpussa ulkopinnoilla mitään lämpöeristettä?

Onko tuo maapiirin kiertopumppu lämpöpumppukoneikon sisällä vai jossain erillään?

Maapiirin kiertopumppu on sijoitettu samaan "koteloon" lämpöpumpun kanssa, eikä kiertopumpun ympärillä ole mitään tiivistettä / eristettä. Eli tuosta metallipinnalta se vesi tihkuu kotelon pohjalle. Liitteenä vielä kuva tästä.

Kuittaukset tomppelille:

Lainaus
Tuskinpa kannattaa koko konetta alkaa vaihtamaan.
Jos se vesi ei haise eikä maita miltään, on kyllä kyseessä kondenssivesi.
Maapiirin pumppu on kondensoitumisen estämiseksi yleensä eristeaineisessa suojakotelossa.

Kiitos. Kyllä se sitten juuri kondenssivettä on. Kuten Matiakselle vastasin, niin mitään suojakoteloa / eristettä maapiirin pumpun ympärillä ei ole.

Lainaus
Jos maapiirissä ei ole riittävästi painetta, voi ilmavuotoja tulla.

Tuossa maapiirin pumpusta lähtevässä maapiirissä on (pintossin) painemittari. Punainen viisari on on koko ajan tasaisesti siinä 1,8 bar kohdalla. Itse olen koko ajan olettanut, ettei tämä punainen mittari ole mikään oikea painetaso, vaan raja-arvo, mitä ei saa ylittää. Musta mittari on levossa 0 bar kohdalla ja kun pumppu lähtee käyntiin, seisoo (nyt taas ilmauksen jälkeen) tasaisesti siinä 1,0 bar hujakoilla.

Lainaus
Järjestelmässä pitäisi olla kalvopaisunta-astia, jonka avulla kierrossa pidetään riittävä ylipaine, 1 - 1,5 bar, joka kumoaa pumpun imupuolelle syntyvän alipaineen vaikutuksen.

Ainut maapiiriin liitetty paisunta-astia on liitteenä olevassa kuvassa näkyvä, eli oletan että tämän täytyy olla tuo kalvopaisunta-astia. Siinä ei mitään ylipainetta ole, eli siihen kytketyn painemittarin musta viisari on käytännössä koko ajan nollassa. Aivan pieni suhaus kuuluu, kun avaan punaisen korkin maapiirin nesteen lisäyksen yhteydessä.

KYSYMYS 1: Kiertopumpun lämpöeristäminen: Voiko / kannattaako tähän itse ryhtyä, vai  kannattaako suoraan tilata alan ammattilainen tekemään tämä?

KYSYMYS 2: Vaikuttaako tuo paisunta-astia olevan kunnossa? Nythän maapiirin nesteen lisäys on tehty tuota kautta, eli punainen korkki on avattu ja nestettä on kaadettu sisään.


Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7


Tervehdys,
Moro

Jos saisin tukea / palautetta omille ajatuksilleni, miten vikojen selvityksessä ja korjauksessa kannattaisi edetä, olisin erittäin kiitollinen.
Yritetään

Taustat:
----------

Vika 1) Meidän maapiirin pumppu "kondensoi" vettä isohkon lammikon pumppukotelon pohjalle ja sen alapuoliselle lattialle. Arvioisin, että vuorokaudessa vettä tulee noin desilitra ulos. Pumppukotelon pohja on jo paikoin pahasti ruostunut, eli aivan tuoreesta ilmiöstä ei ole kyse. Pumppu on sijoitettu lämpimään ulkovarastoon, tilassa on myös lattiakaivo.
Tuon liian suuri määrä.
Kaikki kylmät pinnat tulee olla eristetty kuten Tomppeli ja Matias jo kertoivatkin


Vika 2) Olemme asuneet talossa 2,5 vuotta ja sinä aikana maalämpö on kyllä temppuillut aika lailla. Koneellinen maapiirin ilmaus on jouduttu tekemään 3 kertaa imupaineen putoamisen vuoksi. 2 kertaa tilasin ilmauksen teki asentaja, pari viikkoa sitten tein sen itse.
On olemassa jokin vika, että keruupiiriin kertyy ilmaa.
Onko vaakakeruu vai kaivo?
Pitääkö lisätä keruuliuosta ?


Omat analyysit:
----------

Vika 1) Tuo "kondensaatio" on hipsuissa siitä syystä, että vaikka järki sanoo, että jotain on maapiirin pumpussa mennyt rikki, niin vedeltä tuo lammikko aina haisee ja maistuu. Olettaisin, että jos esim. maapiirin pumpun tiivisteet olisivat rikki (mikä olisi luonteva selitys), niin ulos pitäisi tulla keruupiirissä olevaa liuosta ja sen hajun / maun kyllä tunnistaisi. Jotain on kyllä pielessä, mutta en ole aivan varma mitä.
Etanolin kyllä haistaa ja maistaa mutta joskus on käytetty keruunesteenä myös glykolia, se on melko hajutonta ja mautonta.
Pitääkö keruupiiriin lisätä nestettä?


Lämpöpumppu on Lämpöässä S15 ja maapiirin pumppu "grundfos ch2-30 aa cvbv". Käyttöönotto on tehty loppuvuodesta 2004, eli olettaisin, että maapiirin pumppu voisi hyvinkin olla elinkaarensa päässä.
On elinkaarensa loppupäässä eikä ole mitään syytä alkaa sitä korjaamaan.
Uudet ovat paljon energiatehokkaampia, että senkin vuoksi kannattaa vaihtaa vaikka vanha ei vielä olisi rikki.


Vika 2) Maapiirissä olevaan vuotoon en usko. Olettaisin, että maapiirit aina temppuilevat jonkin verran ja minun täytyy jatkossakin varautua häiriötilanteisiin. Tämän kanssa pystyn elämään, etenkin, kun nuo ilmaukset kykenen itse tekemään. Olisin kuitenkin taipuvainen näkemään yhteyden vikojen 1 ja 2 välillä. Maapiirin pumpussa oleva "vuoto" voisi hyvinkin toimia kumpaankin suuntaan, eli nestettä ulos piiristä ja ilmaa sisään piiriin.
Ei maapiirit yleensä temppuile, toimivat kuin "junan vessat".


Oma ajatus miten eteenpäin:
----------

Vika 1) Pyydän suoraan tarjouksen maapiirin pumpun uusimisesta. Olettaisin, että tästä pitäisi selvitä n. 1000 eurolla (uusi pumppu + työ), eikä vuoden 2004 pumppua enää kannattaisi lähteä korjaamaan? Huoltofirma voi sitten käynnin yhteydessä ehdottaa muitakin hommia / ehdottaa toista ratkaisua, mutta "pelkälle maksulliselle konsultointikäynnille" en haluaisi ketään kutsua. Etenkin ensimmäisellä ilmauskerralla tämä tuli niin kalliiksi, että hinta-arvion haluaisin työstä etukäteen.
Uusi keruupumppu
Ilmaongelman selvittäminen


Vika 2) vaihtoehto 1) Maapiirin pumpun uusimisen jälkeen, annan ajan näyttää miten auttoiko asia maalämpöön ja jatkan omatoimisten ilmauksien tekemistä jos / kun tarve vaatii.
Kaikki kylmät pinnat tulee eristää

Vika 2) vaihtoehto 2) Lähden liikkeelle pidemmän kaavan kautta ja alan suunnittelemaan koko lämpöpumpun vaihtamista uudempaan. Olisiko tässä mitään järkeä? Esim. onko tekniikka mennyt niin paljon vuodesta 2004 eteenpäin, että vaihtoehtoa kannattaisi harkita?
Vuoden 2004 jälkeen on lämpöpumppujen kehitys mennyt huimasti eteenpäin, mutta kuitenkin uuden takaisinmaksuaika on lähes äärettömän pitkä

Miten itse toimisitte vastaavassa tilanteessa?

ATS




L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Ainut maapiiriin liitetty paisunta-astia on liitteenä olevassa kuvassa näkyvä, eli oletan että tämän täytyy olla tuo kalvopaisunta-astia. Siinä ei mitään ylipainetta ole, eli siihen kytketyn painemittarin musta viisari on käytännössä koko ajan nollassa. Aivan pieni suhaus kuuluu, kun avaan punaisen korkin maapiirin nesteen lisäyksen yhteydessä.

Tuo valkoinen on paisuntasäiliö, mutta ei kalvopaisuntasäiliö.
Putkimies voi laittaa maakiertojärjestelmään kunnollisen paisuntasäiliön.
Kiertopumppu kannattaa eristää. Putkimies tekee senkin samalla kun asentaa kalvopaisarin.
Tuskin on aihetta muihin toimenpiteisiin.

...
Kommentti: Taasen tuli tuplavastaus, nyt seppaant'in kanssa.

Poissa Mettis

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 218
  • Maalämpöfoorumi
Meidän IVT:ssä on/oli tuota vaivaa, että keräsi paljon kondenssia maapiirin pumpusta koneen pohjapellin päälle. Eristin itse lisää paljaita kohtia ja kondenssi väheni. Vieläkin tulee tosin jonkin verran.
Oulu, Tasakattoinen 1krs OKT 170m2, rv 1970, patterilämmitys ja pesuhuoneessa lisäksi lattiassa kaapeli.
IVT Premiumline Hq C10, 100l puskuri ja kaivo akt 188m.

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
KYSYMYS 1: Kiertopumpun lämpöeristäminen: Voiko / kannattaako tähän itse ryhtyä, vai  kannattaako suoraan tilata alan ammattilainen tekemään tämä?
Tuo pumppu näyttää olevan sen verran vanhaa tekniikkaa oleva että kannattaa vaihtaa suosilla uuteen energiatehokkaaseen ja ilman akselitiivisteitä olevaan pumppuun.

KYSYMYS 2: Vaikuttaako tuo paisunta-astia olevan kunnossa? Nythän maapiirin nesteen lisäys on tehty tuota kautta, eli punainen korkki on avattu ja nestettä on kaadettu sisään.
Paljonko nestettä on pitänyt lisätä?
Mitä olet lisännyt?

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa timotapio

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 9
  • Maalämpöfoorumi
Moi,

Kiitokset kaikille vastauksista, alustava suunnitelma alkaa olla selvillä. Eli laittelen tarjouspyyntöjä eteenpäin / yritän löytyy tekijän seuraaville asioille.

1) Uuden maapiirin pumpun hankinta ja asennus
2) Kalvopaisunta-astian hankinta ja asennus.
3) Mutasihdin hankinta ja asennus. Foorumia selatessa tämä tuli vastaan, eli mutasihtiä ei tuossa meidän maalämpöpumpussa näytä olevan. Tämä olisi varmasti hyvä.
4) Kylmien pintojen eristäminen (maapiirin pumppu kuuluu tähän)

Vielä varmistus tuosta kalvopaisunta-astiasta...

Liitteenä kuva, missä lämpöpumppu näkyy kokonaisuutena. Kaapin päällä on punainen paisunta-astia ja haluaisin vielä varmistaa, että tämä ei ole kalvopaisunta-astia? Oman tukintani mukaan se ei ole putkiston kautta missään yhteydessä maapiiriin / maapiirin pumppuun, vaan lämminvesivaraajaan. Tästä syystä olettaisin, että näin ei ole.

Ja vielä kun tuota kuvaa katsoo, niin ehkä alitajuisesti olen aina pitänyt tuota paisunta-astiaa turhan pienenä? Eikös suurempi paisunta-astia tarkoittaisi automaattisesti sitä, että nestettä pitäisi lisäillä harvemmin. Eli laittaisiin vielä tuohon tarjouspyyntölistaan kohdan 5) Suuremman paisunta-astian hankinta ja asennus.

Vastaukset "seppaant":lle

Lainaus
Onko vaakakeruu vai kaivo?
Pitääkö lisätä keruuliuosta ?

Pumppu on kytketty vaakakeruupiiriin. Keruuliuosta olen kyllä lisäillyt ja yrittänyt tarkkailla säännöllisesti. Olen kuitenkin tehnyt sen johtopäätöksen, että tietyssä vaiheessa maalämpönesteen lisäys ja ilmaus venttiilien kautta ei ole enää auttanut. Kun "Kriittinen raja on ylitetty", niin seuraava vaihe on ollut imupaineen häiriö ja koneellinen ilmaus. Tällä (viestin kirjoitus) hetkellä lisäykselle ei ole tarvetta.

Lainaus
Paljonko nestettä on pitänyt lisätä?
Mitä olet lisännyt?

Tarkasta määrästä en ole pitänyt kirjaa, mutta tuossa varastossa on tullut paljon tehtyä puutöitä ja siinä yhteydessä olen paisuntasäiliötä täytellyt, jos sen pinta on ollut alle puolen välin. Vajaan kahden vuoden aikana nestettä on varmasti mennyt koneelliseten ilmauksien ja omien täyttöjen kautta ainakin kaksi tuollaista 16 kilon naturet purkkia (60% raaka liuos, mitä on laimennuttu vedellä 1:1:een).

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Kaapin päällä oleva kalvopaisari on lämmönjaon paisari.
Keruupiiri tarvitsee omansa.

Poissa timotapio

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 9
  • Maalämpöfoorumi
Kiitos, tämä selvä.

Ja vielä kun tuota kuvaa katsoo, niin ehkä alitajuisesti olen aina pitänyt tuota (sivussa olevaa) paisunta-astiaa turhan pienenä? Eikös suurempi paisunta-astia tarkoittaisi automaattisesti sitä, että nestettä pitäisi lisäillä harvemmin. Eli laittaisiin vielä tuohon tarjouspyyntölistaan kohdan 5) Suuremman paisunta-astian hankinta ja asennus.

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 566
Lainaus
maapiirin pumppu "grundfos ch2-30 aa cvbv"

Googlen mukaan tuollainen kiertopumppu on liitekuvan näköinen(?)
Kannattaisi kokeilla eristää jollain kosteuden kestävällä eristematon kaistaleilla pumpun siipipyöräkotelo niin ehkä kondensoituminen asettuisi ihan sillä

Kiertopumppu LÄ

edit:tuossa ko pumpun tyyppikilpi,on aika suuritehoinen
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Lainaus
Vika 1) Meidän maapiirin pumppu "kondensoi" vettä isohkon lammikon pumppukotelon pohjalle ja sen alapuoliselle lattialle. Arvioisin, että vuorokaudessa vettä tulee noin desilitra ulos.
Vajaa 2 x 365 =n.700 vuorokautta
700 vrk x 0,1 l/vrk = n. 70 litraa

Lainaus
Tarkasta määrästä en ole pitänyt kirjaa, mutta tuossa varastossa on tullut paljon tehtyä puutöitä ja siinä yhteydessä olen paisuntasäiliötä täytellyt, jos sen pinta on ollut alle puolen välin. Vajaan kahden vuoden aikana nestettä on varmasti mennyt koneelliseten ilmauksien ja omien täyttöjen kautta ainakin kaksi tuollaista 16 kilon naturet purkkia (60% raaka liuos, mitä on laimennuttu vedellä 1:1:een).
2 x 16 litraa x 2 = 64 litraa

Näyttäisi että "kondenssivettä" on tullut suuruusluokaltaan yhtä paljon kuin mitä olet nestettä lisännyt.
Valokuvan perusteella keruupumppu näyttäisi olevan akselitiivisteellinen pumppu (ei märkämoottoripumppu).
Tällaisen pumpun akselitiiviste voi vuotaa kumpaankin suuntaan, nestettä ulos ja ilmaa sisään.

Ota tuota "kondenssivettä" johonkin astiaan ja yritä selvittää ettei se vaan ole glykolia. Kasta sormenpää nesteeseen ja maista, glykoli ei haise mutta maistuu makealta, Naturetti haisee ja maistuu kamalalta.

Mitä tarkoitat koneellisella ilmanpoistolla, mitenkä se suoritetaan?

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 566
Onhan tuossa valkoisessa täyttöpullossa normaalisti nestettä pullon puolivälin korkeudelle?
Jos on niin onko tuo nestepinta laskenut kun ilmaustarvetta tulee?

Manuaalista kopioitu ohje.

Näköjään maapiirin ilmaus tehdään lämpöpumpun kiertopumpulla ja putkistossa olevien yhteiden kautta avonaisessa astiassa.
https://www.lampoassa.fi/wp-content/uploads/2015/08/Lampoassa_S_8-15_2004_08.pdf

Lainaus
Kun ilmaus on suoritettu, voidaan sulkea venttiilit ja avata väliventtiili ja täyttöpullon venttiili,
jolloin liuos kiertää maapiirissä ja nesteen pinnan tulee olla noin ½ täyttöpullon korkeudesta.
Lopullinen pinnankorkeus asettuu viikkojen kuluessa. Seurattava säännöllisesti alkuaikana.
Maapiirissä oleva täyttöpullo toimii samalla ns. liuosvaraajana ja sen kautta on
myöhemmin helppo lisätä nestettä ottamalla varoventtiili pois hetkellisesti. Nesteen
lisäyksen yhteydessä täyttöpullon venttiili on pidettävä suljettuna.
HUOM !! Maapiirissä ei täyttöpullon vuoksi tarvitse olla painetta. Varmistettava kui
tenkin, että
täyttöpullo on korkeimmalla kohtaa järjestelmää.
[/i]


Lainaus
Valokuvan perusteella keruupumppu näyttäisi olevan akselitiivisteellinen pumppu (ei märkämoottoripumppu).
Tällaisen pumpun akselitiiviste voi vuotaa kumpaankin suuntaan, nestettä ulos ja ilmaa sisään.

Todennäköisesti putkistoon pääsee ilmaa kuluneesta akselitiivisteestä.
Uusimalla tuon maapiirin kiertopumpun saisi useita ongelmia poistettua.

-Nykyaikaiset maapiirin kiertopumput ovat suljettuja märkämoottoripumppuja joten akselitiivistettä ei enää niissä ole kun ei tarvita.

-Oikeassa maapiirin kiertopumpussa on valmiina kondensoitumista ehkäisevä lämpöeristys.

-Tulee huomattava sähkön säästö,nykyinen vanha kiertopumppu kuluttaa n 460w sähkötehoa ja nykyaikaiset kiertopumput jotain 5-50w,tavallaan uusi kiertopumppu hankkisi hintansa sähkönsäästönä ajan kanssa eikä tarttis ilmailla yms jatkuvasti. ;)

Varmaan valmistajalta (tai pätevältä maalämpöasentajalta) saisi lisätietoa ko kiertopumpun uusimisprosessista
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa timotapio

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 9
  • Maalämpöfoorumi
Moi,

Matias:

Lainaus
Googlen mukaan tuollainen kiertopumppu on liitekuvan näköinen(?)
Kannattaisi kokeilla eristää jollain kosteuden kestävällä eristematon kaistaleilla pumpun siipipyöräkotelo niin ehkä kondensoituminen asettuisi ihan sillä

Liitteenä kuva pumpun merkinnöistä. Taidan kyllä vaihtaa kiertopumpun uudempaan, eli asennuksen yhteydessä osaan nyt pyytää eristystäkin jos eritystä ei automaattisesti huomioitaisi.

Lainaus
Onhan tuossa valkoisessa täyttöpullossa normaalisti nestettä pullon puolivälin korkeudelle?
Jos on niin onko tuo nestepinta laskenut kun ilmaustarvetta tulee?

Normaalisti on näin, eli joskus laskee alle puolenvälin ja silloin aina olen nestettä lisännyt. Nestepinta kyllä aina laskee kun ilmaustarve on tullut (= imupainehäiriö), mutta ei paisuntaastia koskaan tyhjäksi ole mennyt.

Lainaus
Näköjään maapiirin ilmaus tehdään lämpöpumpun kiertopumpulla ja putkistossa olevien yhteiden kautta avonaisessa astiassa.

Tuon ohjeen olen käynyt, mutta tuota en itse osaa tehdä. Ulkoinen täyttöasema on ollut helpompi minulle käyttää.

Lainaus
Varmaan valmistajalta (tai pätevältä maalämpöasentajalta) saisi lisätietoa ko kiertopumpun uusimisprosessista

Kiitos tähän olen kyllä päätymässä. Jos on suosituksia järvenpään alueella toimivista maalämpöasentajista, mieluusti otan suositukset vastaan.

seppaant:

Lainaus
Vajaa 2 x 365 =n.700 vuorokautta
700 vrk x 0,1 l/vrk = n. 70 litraa

Kondenasaatio on kyllä kiihtynyt tässä viime kuukauden aikana, eli ihan näin paljoa ei vettä ole koko ajan kertynyt. Eli tuota desin määrää ei voi sellaisenaan kertoa 2 vuoden ajalta jokaiselle päivälle. Mutta pointti hyvä.

Lainaus
Ota tuota "kondenssivettä" johonkin astiaan ja yritä selvittää ettei se vaan ole glykolia. Kasta sormenpää nesteeseen ja maista, glykoli ei haise mutta maistuu makealta, Naturetti haisee ja maistuu kamalalta.

Kyllä se vedeltä "haisee" ja maistuu, eli ei ole tuota naturet maalämpönestestettä (etanoli).

Lainaus
Mitä tarkoitat koneellisella ilmanpoistolla, mitenkä se suoritetaan?

Eli paikalle on tuotu pyörien päällä liikkuva "täyttöasema", missä oma nestesäiliö ja kiertopumppu. Liittimillä on sitten kytketty täyttöasema maapiiriin ja pyöritetty täyttöaseman omalla moottorila nestettä maapiiriin läpi siten että neste kiertää myös täyttöaseman nestesäiliön läpi. Nestesäiliöön tulleessaan ilmakuplat nousevat säiliön pinnalle.

Poissa timotapio

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 9
  • Maalämpöfoorumi
Terve,

Nyt on tilaukset laitettu eteenpäin, eli lämpöässän asennusporukka tulee tämän kuun aikana (ottavat sitten yhteyttä). Seuraavat hommat tehdään:

1) Maapiirin pumppu vaihdetaan uuteen. Tuohon s15 ryhmään sopii käytännössä vain 1 pumppumalli, ilman kytkentöjen vaihtamista. Eli päivitetty versio nykyisestä pumpusta, siinäkin on akselitiiviste.
2) Valkoinen paisunta-astia vaihdetaan isompaan kalvopaisunta-astiaan + täyttösarjat ja painemittari.
3) Maapiiriin asennetaan mutasihti.
4) Putket ja uusi pumput eristetään kondensoitumisen estämiseksi.
5) Mahdolliset muut huoltotyöt siinä samalla.

Ihan suoraa vastausta ei tullut, mutta kokonaissumma koko paketille (osat + työt) vaikuttaisi olevan tuollaista 600-700 euron luokkaa.

Kiitos kaikille vastauksista ja avuista.


Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Lainaus
Lainaus
Vajaa 2 x 365 =n.700 vuorokautta
700 vrk x 0,1 l/vrk = n. 70 litraa

Kondenasaatio on kyllä kiihtynyt tässä viime kuukauden aikana, eli ihan näin paljoa ei vettä ole koko ajan kertynyt. Eli tuota desin määrää ei voi sellaisenaan kertoa 2 vuoden ajalta jokaiselle päivälle. Mutta pointti hyvä.



Lainaus
Ota tuota "kondenssivettä" johonkin astiaan ja yritä selvittää ettei se vaan ole glykolia. Kasta sormenpää nesteeseen ja maista, glykoli ei haise mutta maistuu makealta, Naturetti haisee ja maistuu kamalalta.

Kyllä se vedeltä "haisee" ja maistuu, eli ei ole tuota naturet maalämpönestestettä (etanoli).

Jos se vesi on pelkkää kondenssivettä, niin silloin keruupiirissä on jossain muualla vuoto. Ei sinne muutoin tarvitsisi lisätä nestettä.

Siksi minä tästä glykolista jankutan, koska yhdellä naapurilla oli keruupiiristä haljennut mutteri ja lattialla oli pumpun alta märkä juova lattiakaivoon.
Aistinvaraisesti tuntui olevan vettä. Aluksi epäiltiin varoventtiilin hukkaputkea tai kondenssivettä. Vuotokohdan selvittyä, todettiin että vuoto on keruupiiristä ja asennuspapereista selvisi että keruuneste on glykolia.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa timotapio

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 9
  • Maalämpöfoorumi
Moi,

Lainaus
Siksi minä tästä glykolista jankutan, koska yhdellä naapurilla oli keruupiiristä haljennut mutteri ja lattialla oli pumpun alta märkä juova lattiakaivoon.
Aistinvaraisesti tuntui olevan vettä. Aluksi epäiltiin varoventtiilin hukkaputkea tai kondenssivettä. Vuotokohdan selvittyä, todettiin että vuoto on keruupiiristä ja asennuspapereista selvisi että keruuneste on glykolia.

Maalämpönesteenä on käytetty vedellä 1:1:een laimennettua naturet 60% raakaliuosta, eli etanolipohjainen liuos on kyseessä. Entiset omistajat ovat talon alunperin rakentaneet ja samaa naturet liuosta he käyttivät. Myös ensimmäinen "koneellinen ilmaus" tehtiin heti muuton jälkeen asennusfirman toimesta ja muistan kyllä avopöntöstä tulleen hajun. Eli etanolia maapiiriin on viimeiset vuodet työnnetty. Näkisin melko epätodennäköisenä tilanteen, missä lämpöneste olisi jossain välissä vaihtunut glykolista etanoliksi.

Lainaus
Jos se vesi on pelkkää kondenssivettä, niin silloin keruupiirissä on jossain muualla vuoto. Ei sinne muutoin tarvitsisi lisätä nestettä.

Ymmärrän hyvin ja kyllähän tässä kissan nostat ihan aiheellisesti pöydälle. Tuo maapiirin kiertopumpusta tuleva neste on vettä. Haistettu ja maistettu on. Etanoli kyllä tuntuisi nenään ja suuhun vahvasti.

Mahdollisen vuoden todentaminen: Omat ajatukset:

Jos maapiiriin pääsee ilmaa, niin piiristä täytyy hävitä vastaavasti nestettä, tämä on selvä. Pohdin lähinnä käytännön keinoja.

a) Millä voin varmentaa, että jossain kohtaa piiriä varmasti on vuoto.
b) Millä voin haarukoida vuotovälin maapiirissä (keruupiriissä)
c) Millä voin paikantaa vuotokohdan maapiirissä (keruupiirissä)

Kohtaan a olettaisin, että kalvopaisunta-astian asennus tuo tämän asian helpommin esiin ja varmistaa mahdollisen vuodon. Jos paisunta-astia aiheuttaa maapiiriin tasaisen ~1bar ylipaineen, niin paineen lasku olisi selvä merkki siitä, että piiri vuotaa. Tämän paineen laskun nopeuden pystyn myös kellolla mittaamaan, ettei asiaan jää enää tulkinnanvaraa. Nyt tuo maanesteen lisäysten määrä viimeisen kahden vuoden aikana, ei ole täysin kirkossa kuulutettu, vaan perustuu ihan omaan muistikuvaan siitä, miten paljon purkkeja on mennyt. Ja varmasti on tullut sählättyä noiden nesteiden kanssa sen verran, että sitä mennyt hukkaan myös jonkin verran.

Kohtaan b) Jos varmistuu, että maapiriissä on vuoto, pystyisin hieman rajaamaan vuotoväliä seuraavalla tavalla. Maapiiri haarautuu pihakaivon kohdalla kahdeksi erilliseksi keruupiiriksi, joita voin suluista laittaa pois ja päälle. Nyt kummatkin keruupiirit ovat päällä. Jos paineen putoaminen tapahtuu joko vain piirille-1 tai piirille-2, tiedän missä vuoto on. Jos paineen putoaminen tapahtuu, sekä piirille-1, että piirille-2 vuoto on lämpöpumpun ja pihakaivon välissä.

Kohtaan c) Jos vuotokohta ei suosiolla paljastu, niin tässä odottaisin sitten sulan maan aikaa, ennenkuin alkaisin tarkempiin selvityshommiin. Melko sulanahan maa on tälläkin hetkellä, mutta kyllä se lumi ja routa jossain vaiheessa tulee.

Mutta jos jokin nopea tapa vuoden todentamiseen ja paikantamiseen on, niin otan kyllä kernaasti neuvot vastaan.

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 566
Lainaus
Olemme asuneet talossa 2,5 vuotta ja sinä aikana maalämpö on kyllä temppuillut aika lailla. Koneellinen maapiirin ilmaus on jouduttu tekemään 3 kertaa imupaineen putoamisen vuoksi. 2 kertaa tilasin ilmauksen teki asentaja, pari viikkoa sitten tein sen itse.

Tuossa imupainehälytyksessä voi syynä olla maapiirin ilmaongelmien lisäksi pari muutakin tekijää

Imupainepressostaatin toimintapaine kannattaa tarkistaa.

Imupainehälytys tulee myös silloin kun kylmäaineen paine laskee liikaa höyrystimen puolella.

Kylmäainevajauksen voi helposti tarkistaa nestelasista kompressorin käydessä.
Jos tuossa nestelasissa näkyy kuplimista käynnistyksen jälkeen jatkuvasti tai usean minuutin(yli 10min) ajan saattaa kyseessä olla kylmäainevajaus.Eli kylmäainepiirissä on jostain syystä vajausta.

Myös maapiirin kiertopumpun puutteellinen virtaus laukaisee imupainehälytyksen.
Siis jos kiertopumpun tuottama virtaus ajoittain höyrystimessä alenee niin höyrystin jäähtyy liikaa ja imupainehälytys laukeaa.

Tämä saattaisi johtua kiertopumpun kulumisesta johtuvasta viasta tai jonkinlaisesta sakka tms tukoksesta höyrystimen liuospuolella.
Kun maapiirin pumppu uusitaan niin kannattaisi tehdä höyrystimen vastavirtahuuhtelu mahdollisten sakka tms kertymien poistamiseksi.

Lämmönjakopuolella tuskin on mitään imupainehälytystä aiheuttavaa vikaa,yleensä sen puolen häiriö ilmenee korkeapainehälytyksenä,tälle on oma pressostaatti joka resetoituu itsestään (manuaalin mukaan)

Ainoa tilanne lämmönjakopuolella josta imupaine voi laukaista on sellainen että lämmönjakopuolen varaajassa on liian kylmää vettä,jotain +10 asteista.



Manuaalista kopioitua:
Lainaus
Painekytkin on varolaite, joka pysäyttää lämpöpumpun toiminnan, mikäli kylmäaineen
paineet eivät ole sallituissa rajoissa.

Häiriö aiheutuu yleensä puutteellisesta maapiirin tai lämmönjakoverkoston ilmauksesta ja täytöstä. Mikäli pressostaatti pysäyttää lämpöpumpun toiminnan, niin maapiirissä ei kierrä liuos ( ilmaa tai ilmakupla kierrossa, vajaus liuospiirissä ) tai lämmönjakopuolella ei kierrä vesi ( ilmaa tai ilmakupla kierrossa tai lämpöjohtopumppu ei pyöri)

Myös kylmäainevajaus kompressoripiirissä saattaa aiheuttaa imupaineen laukeamisen.
Kylmäainetäytös tarkistetaan nestelasista ( kuva 16.2 ). Mikäli lasissa näkyy koneen käydessä
kuplia yli minuutin käynnin jälkeen, on syytä epäillä vajausta.
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Ymmärrän hyvin ja kyllähän tässä kissan nostat ihan aiheellisesti pöydälle. Tuo maapiirin kiertopumpusta tuleva neste on vettä. Haistettu ja maistettu on. Etanoli kyllä tuntuisi nenään ja suuhun vahvasti.

Mahdollisen vuoden todentaminen: Omat ajatukset:

Jos maapiiriin pääsee ilmaa, niin piiristä täytyy hävitä vastaavasti nestettä, tämä on selvä. Pohdin lähinnä käytännön keinoja.
Näin on.
Todennäköisin kohta on pumpun akselitiiviste, koska siinä vuoto voi olla molempiin suuntiin.


a) Millä voin varmentaa, että jossain kohtaa piiriä varmasti on vuoto.
b) Millä voin haarukoida vuotovälin maapiirissä (keruupiriissä)
c) Millä voin paikantaa vuotokohdan maapiirissä (keruupiirissä)

Kohtaan a olettaisin, että kalvopaisunta-astian asennus tuo tämän asian helpommin esiin ja varmistaa mahdollisen vuodon. Jos paisunta-astia aiheuttaa maapiiriin tasaisen ~1bar ylipaineen, niin paineen lasku olisi selvä merkki siitä, että piiri vuotaa. Tämän paineen laskun nopeuden pystyn myös kellolla mittaamaan, ettei asiaan jää enää tulkinnanvaraa. Nyt tuo maanesteen lisäysten määrä viimeisen kahden vuoden aikana, ei ole täysin kirkossa kuulutettu, vaan perustuu ihan omaan muistikuvaan siitä, miten paljon purkkeja on mennyt. Ja varmasti on tullut sählättyä noiden nesteiden kanssa sen verran, että sitä mennyt hukkaan myös jonkin verran.
Kalvopaisunta-astiat on tehty kompensoimaan systeemin tilavuuden vaihteluja ja tasaamaan paineen vaihteluja.
Tästä syystä pienen vuodon havaitseminen ei ole kovin helppoa. Mitä suurempi paisunta-astia on sitä huonommin sillä pystyy havaitsemaan vuotoja.
Nykyisen tasopaisunta-astian pinnan vajautuminen kertoo suoraan vuotaneen nesteen määrän. Tosin lämpötilan vaihtelut vaikuttaa hieman pinnan korkeuteen.
Nostaisin nykyisen paisunta-astian lämpöpumpun yläreunan korkeudelle, tällä saadaan hieman lisättyä pumpun imupuolen painetta.
Pumpun vaihdon jälkeen tarkka seuranta paisunta-astian pinnan käyttäytymisestä.


Kohtaan b) Jos varmistuu, että maapiriissä on vuoto, pystyisin hieman rajaamaan vuotoväliä seuraavalla tavalla. Maapiiri haarautuu pihakaivon kohdalla kahdeksi erilliseksi keruupiiriksi, joita voin suluista laittaa pois ja päälle. Nyt kummatkin keruupiirit ovat päällä. Jos paineen putoaminen tapahtuu joko vain piirille-1 tai piirille-2, tiedän missä vuoto on. Jos paineen putoaminen tapahtuu, sekä piirille-1, että piirille-2 vuoto on lämpöpumpun ja pihakaivon välissä.

Kohtaan c) Jos vuotokohta ei suosiolla paljastu, niin tässä odottaisin sitten sulan maan aikaa, ennenkuin alkaisin tarkempiin selvityshommiin. Melko sulanahan maa on tälläkin hetkellä, mutta kyllä se lumi ja routa jossain vaiheessa tulee.

Mutta jos jokin nopea tapa vuoden todentamiseen ja paikantamiseen on, niin otan kyllä kernaasti neuvot vastaan.
Kunhan olet ensin vaihtanut pumpun ja seurannut paisunta-astian pinnan käyttäytymistä niin sen perusteella jatkotoimenpiteet

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa timotapio

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 9
  • Maalämpöfoorumi
Moi,

Lainaus
Nostaisin nykyisen paisunta-astian lämpöpumpun yläreunan korkeudelle, tällä saadaan hieman lisättyä pumpun imupuolen painetta.
Pumpun vaihdon jälkeen tarkka seuranta paisunta-astian pinnan käyttäytymisestä.

Ajattelin alustavasti heittää mäkeen nykyisen paisunta-astian ja korvata sen kalvopaisunta-astialla. Eli myös nesteen lisäys tehtäisiin jatkossa kalvopaisunta-astian kautta. Sen paikka olisi kyllä parempi tuolla pumpun päällä. Onko tarpeen / hyötyä pitää paisunta-astiaa kalvopaisunta-astian kanssa samassa maapiirissä?

Poissa timotapio

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 9
  • Maalämpöfoorumi
Moi,

Lainaus
Kun maapiirin pumppu uusitaan niin kannattaisi tehdä höyrystimen vastavirtahuuhtelu mahdollisten sakka tms kertymien poistamiseksi.

Hyvä, kiitos, laitan tämän muistilistalle.

Poissa sailor

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 053
  • Lämpöässä V15 11/04-->
Itselläni saman ikäluokan V15 ja siinäkin keruupumppu kondensoi mutta kun ilma kuivuu syksyllä, niin se lopettaa. MLP on kuivassa ja lämpimässä autotallissa, johon ei tuoda kosteutta ulkoa. Samanlainen "paisari" on tässäkin ja kyllähän se vetää talvella aika "tyhjäksi" kun maapiiri jäähtyy ja nesteen tilavuus pienenee (3x220m putkea kaivossa). Sulla oli arvatenkin maapiiri joka saattaa kylmetä vielä enemmän? Sitä nyt ei kuitenkaan kannata mielestäni tehdä paineelliseksi sillä nyt se on kuitenkin "silmällä seurattava/helposti lisättävä".

Tuliko jo esille että minkälainen maapiiri tässä on perässä ja paljonko pumppu käy vuodessa? Niistä voisi hieman arvioida että meinaatko korjata syitä vai seurauksia.

Oma epäilys on että maapiirisi menee tosi kylmäksi jolloin kondensoituminen on voimakasta ja neste vetäytyy kasaan. Joku pikkuliitos voi tihuttaa hiukan maapiirin nestettä vaikkei sitä haista/huomaa...
Lämpöässä V15 Opation modaus:
http://sailor.arkku.net//trend.jpg.jpg

Poissa Kimmo_L

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 594
  • Stiebel Eltron WPC 7
Maapiirin pumppu "kondensoi" vettä ja maapiiri kerää ilmaa
« Vastaus #23 : 05.01.18 - klo:05:43 »
Ajattelin alustavasti heittää mäkeen nykyisen paisunta-astian ja korvata sen kalvopaisunta-astialla. Eli myös nesteen lisäys tehtäisiin jatkossa kalvopaisunta-astian kautta.

Kalvopaisunta-astian kautta ei pysty lisäämään nestettä. Kalvopaisunta-astia on umpinainen metallipönttö, jossa on kuminen kalvo erottamassa nestepuolen ja kaasupuolen.

Nesteen lisäämistä varten putkistossa pitää olla täyttöryhmä, jonka venttiilin kautta nestettä voi painaa sisään. Lisäksi tarvitaan jokin ulkopuolinen paineen lähde, jolla nestettä pystyy painamaan paineella sisään putkistoon, jossa on painetta.
215 m², 600 m³, 175 m kaivo, 7,5 kW Stiebel Eltron WPC 7, Nereus lattialämmitys betonilaatassa, vuodesta 2011

Poissa jhr

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 84
  • Lämpöässä V9 vm -02
Itsellä oli tasan sama tilanne ja tein juurikin päinvastoin kuin alkuperäinen postaaja, eli saumasta korkanneen paisarin tilalle valkoinen täyttöpullo ja maapiiri paineettomaksi.  :) Kuulemma nuo maapiirin paisunta-astiat ovat niitä heikkoja kohtia ja niitä vaihdellaan paljon vanhoihin pumppuihin. Samoin näiden Lämpöässän käyttämien Grunfosin pumppujen laippatiivisteiden elinikä tuntuu olevan se n. 15 vuotta, eli sen jälkeen voi odottaa vuotoja.

Näistä vuoto alkaa vaivihkaa, pumpputila haisi viinalle mutta mistään ei meinannut löytyä sitä vuotopaikkaa. Ei tuijottelemalla eikä maistelemalla. Kupariputkea pitkin valuneessa nesteessä maistuu lähinnä kupari ja kondenssikosteuden ja maalämpönesteen erottaminen oli yllättävän vaikeaa. Löytyi vasta foorumin vinkkien perusteella.

Poissa Srsa

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 20
  • YaBB 1G - SP1 on Kuningas!

Komppaan jhr:ää. V15, vm 2002, sama maapiirin pumppu kuin aloittajalla ja vuotaa akselin tiivisteestä.  Nyt tuli imupainehälytys ja aikanaan lisäämäni kymmenen litran nollapainesäiliö tyhjä. Viinaa sieltä tulee, noin litra vuorokaudessa eli antaa jo aihetta toimenpiteisiin. 


Tilasin nuukana/ongelmahakuisena henkilönä tiivistesarjan pumppuun.

Kysyin myös uuden pumpun hintaa. Nyt kun googlailin, täysin vastaavaa ei enää saa eli sepittämiseksi menee jos pumppua pääsee vaihtamaan. Mräh.
Todennäköisesti selkein ratkaisu on vaihtaa pumppu normaalimalliseen kiertovesipumppuun ja sijoittaa se kaapin ulkopuolelle.


Poissa jhr

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 84
  • Lämpöässä V9 vm -02
Tilasin nuukana/ongelmahakuisena henkilönä tiivistesarjan pumppuun.

Kysyin myös uuden pumpun hintaa. Nyt kun googlailin, täysin vastaavaa ei enää saa eli sepittämiseksi menee jos pumppua pääsee vaihtamaan. Mräh.

Meniskö tommoinen: http://lampotori.fi/?p=643? Se on ylitehoinen (vähän huonompi hyötysuhde) mutta hintaerolla ostaa aika paljon sähköä. Itsellä oli alkuperäinen 300W ja sen tilalle ostin 400W pumpun. Tiivistesarjakaan ei varmaan ole huono vaihtoehto, mutta ne mitä netistä löysin olivat niin törkeän kalliita (70,-), että ei maksanut vaivaa. Minulta saisi halvalla vanhan CH2-30 pumpun jos joku haluaa harrastella tiivisteen vaihtoa jollakin muulla kuin asennetulla pumpulla.

Poissa sailor

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 053
  • Lämpöässä V15 11/04-->
Alkaa omassani (LÄ V15 vm2004) olemaan samoja ongelmia ja nyt kiinnostaisi millä pumppumallilla tuo alkuperäinen "grundfos ch2-30 aa cvbv" on korvattu?

Lämpöässä V15 Opation modaus:
http://sailor.arkku.net//trend.jpg.jpg

Poissa sailor

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 053
  • Lämpöässä V15 11/04-->
Itse itselleni vastaten. Korvattiin (turhaan):

Artikkeli 98085538

Grundfos CM3-3 X-R-A-V-AQQV F-A-A-N

Taitaa speksien mukaan olla samat watit. Siirtää hiukan tehokkaammin nestettä  8)
Lämpöässä V15 Opation modaus:
http://sailor.arkku.net//trend.jpg.jpg

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Itse itselleni vastaten. Korvattiin (turhaan):

Artikkeli 98085538

Grundfos CM3-3 X-R-A-V-AQQV F-A-A-N

Taitaa speksien mukaan olla samat watit. Siirtää hiukan tehokkaammin nestettä  8)

Melkonen värkki. 40m nostokorkeus ja maksimiteho 800W, tuota tuskin kannattaa hyötysuhteen kannalta pitää täysillä.
https://product-selection.grundfos.com/product-detail.product-detail.html?custid=GMA&productnumber=96806887&qcid=546845758
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Itse itselleni vastaten. Korvattiin (turhaan):

Artikkeli 98085538

Grundfos CM3-3 X-R-A-V-AQQV F-A-A-N

Taitaa speksien mukaan olla samat watit. Siirtää hiukan tehokkaammin nestettä  8)
Tuntuu vähän omituiselta maalämpökäyttöön tuo pumppukäyrä.
Minkälainen keruupiiri?
Paljonko on tuon L-Ässä V15 todellinen teho ?
Paljonko on keruupiirin Dt ?

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh