Kirjoittaja Aihe: Geopro GS 75 ja käyttöveden kapasiteetin lisääminen (Luettu 13659 kertaa)

Kalossi · « : 15.11.17 - klo:21:49 »

Reilut pari vuotta tullut asuttua ko. pumpun omaavassa talossa ja käyttövesikapasiteeti lisääminen tuli nyt aiheelliseksi. Hameväki meni porukalla kylpyyn kun en ollut paikalla ja sillä saivatkin sitten olla sen aikaa että pumppu jaksoi tehdä lämmintä vettä kylvyn jälkeistä suihkuttelua varten

. Yleisesti ko pumpun kanssa on kyllä saanut olla tarkkana suihkuttelujen kanssa. Jos ammetta on halunnut täyttää, on pitänyt käytännössä kävellä pumpulle ja laittaa sähkövastus ja korotusohjelma päälle. Jotta avio-onni säilyisi myös jatkossa, asialle täytyy tehdä jotain.

Olen tähän asti pitänyt pumpun ohjauksen pelkällä kompressorilla pl. kovimmat pakkaset, koska Ouman 202 tuntuu ohjaavan välillä sähkövastusta turhaan päälle. Käsitykseni mukaan pumpun ei pitäisi päätyä ikinä tilanteeseen, jossa käyttöveden lämmitys tapahtuu pelkällä vastuksella kun tavoitelälpötilaa haetaan (pl. korotus yli 55 asteen). Korjatkaa toki jos olen väärässä.

Talossa on 168 lämmintä neliötä ja puolilämmintä noin 65. Asukkaita on kaksi aikuista ja kaksi pientä lasta. Käyttövettä kuluu vuositasolla noin 160 kuutiota ja sähkön vuosikulutus pyörii 14 000 kwh:n tasolla. Kuten alussa mainittu, talossa on amme. Pitkähkö pohjustus, mutta sitten asiaan:

Mikä on/voisi olla paras ratkaisu ko. pumpun rinnalle käyttöveden kapasiteetin lisäämiseksi siten että

1. Lämpimän käyttöveden määrä saadaan turvattua
2. Sähkön kulutus nousisi mahdollisimman vähän
3. Kokonaisuus olisi mahdollisimman edullinen (itsellä ei ole kykyä asennuksia tehdä)
4. Jäisi vielä mahdollisuus myöhemmin liittää ko. systeemiin aurinkokeräimiä. Käsitykseni mukaan tämä ei välttämättä taloudellisesti kannata, mutta ajatus "ilmaisesta" energiasta kiehtoo. Ja toisaalta kun tässä vaiheessa joka tapauksessa investoin järjestelmään jotain, niin investointia tarvittaessa hieman kasvattamalla voisi järkevän hintainen mahdollisuus aurinkoenergiaan käyttöönottoon syntyä.

Teknisessä tilassa ainoa rajoittava tekijä on oviaukon koko, muuten tilaa erinäköisille ratkaisuille löytyy.

Mielipiteitänne odottaen...

Roori · « **Vastaus #1 :** 15.11.17 - klo:22:39 »

Kysyisin Geoprolta ensimmäisenä niiden ratkaisua moiseen probleemiin ... 'Avio-onnen palautus'

Periaatteessahan vesitilavuutta pitäisi lisätä, tiedä sitten onko tuohon GS:ään valmiutta lisäsäiliöön, vähän ennustan ettei ole...mennee viriviri puolelle, mutta Geopro vastausta odotellen.
GTV500 litraa vierelle

Matias · « **Vastaus #2 :** 15.11.17 - klo:22:52 »

Voi olla hankalaa lisätä käyttövesitilavuutta kun lämmitysverkon kierto menee käyttövesivaraajan ulkovaipan alaosassa.

Olisko käyttövesiasetuksissa varaa nostaa lämpötilaa?

Liitekuva Geopro Gs varaajan periaatteesta

Roori · « **Vastaus #3 :** 15.11.17 - klo:23:07 »

Tuon kuvan mukaan vaihto näyttäis yksinkertaiselta jos on tilaa puskurille jossa on esilämmityskierukat, tulpataan muutama putki GS:stä ja mantteli jäis olemaan vain käyttövesitarkoituksiin ja GTV500 puskuriksi + LKV esilämmitykseksi....avot. Samalla tulisi sitä aurinkosähkön tilaa varaajan muodossa.

Kai tuo lämmönnosto kortti on jo katottu!

Tilakysymys lienee isoin ongelma...

sailor · « **Vastaus #4 :** 16.11.17 - klo:07:24 »

Helppohan siihen on keräimet laittaa: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2307.0

Itse en tekisi silti tuohon pumppuun mitään kytkentöjä vaan uusisin koko pumpun. Siihen asti suihkusuuttimien vaihto ja/tai vakiopaineventtiilin laitto kunnan kylmävesiputkeen.

Kumpikaan ei auta jos suuri vedenkulutus johtuu ammeen käytöstä.

Selvitä maapiirin lämpötilaero meno/paluuputken välillä käyntijakson aikana sekä niiden lämpötilat. Siitä voi saada osviittaa maapiirin pituuden ja sen että kompura toimii kuten pitääkin.

Roori · « **Vastaus #5 :** 16.11.17 - klo:09:09 »

Varsinaista ongelmaa laitteistossa ei aloitusviestin perusteella mielestäni ole:

Lainaus

Talossa on 168 lämmintä neliötä ja puolilämmintä noin 65. Asukkaita on kaksi aikuista ja kaksi pientä lasta. Käyttövettä kuluu vuositasolla noin 160 kuutiota ja sähkön vuosikulutus pyörii 14 000 kwh:n tasolla. Kuten alussa mainittu, talossa on amme. Pitkähkö pohjustus, mutta sitten asiaan:

Käyttövesi kulutus vain korkehko koska on amme ja sitten tuo pumppu ei liene parhaimasta päästä tuottamaan kuumaa vettä.

seppaant · « **Vastaus #6 :** 16.11.17 - klo:09:48 »

Toimisiko oheisen kuvan kytkentä?
Ohjaukset jäisivät entiselleen nykyisestä varaajasta.

ATS

euroshopperi · « **Vastaus #7 :** 16.11.17 - klo:20:54 »

Oliskohan Seppaantti laittanut varaajat väärinpäin. Laittaisin esilämmityksen tuohon kierukkaan ja vaippa tekemään pelkästään sen kuuman veden. Ainakin jos meinaa sitä 500 GTV tä laittaa. Aurinkokierukat kannattaa laittaa lämmitysvaraajaan, niin saa kesällä pesutilojen lattiat taivaalta. GTV olisi vissiin väärin piirretty, kun se kierukka on siellä käyttövedelle. En tiedä, onko siellä jo valmiiksi myös aurinkokierukkakin, mutta tuo itse varaaja on läpisyöttävä, eikä kierukkasyöttöinen.

Roori · « **Vastaus #8 :** 16.11.17 - klo:21:57 »

Kyllä nuo minusta on ihan oikein päin jos noin tuota asiaa korjaa, eli spnt on ajatellut varmaan että kosketaan vain käyttöveden tuotantoon ja laittanut sen 'paremman' uuden varaajan sinne kuumempaan päähän LKV ketjua. Varmaankin tuossa tarkoitetaan jotain VPB varaajaa vaikka 200L jolloin varmaan enemmänkuin tuplautuis tuo tuotanto. Legionella toiminto tuossa sitten pitää olla molemmissa pöntöissä.
Voi olla että tuossa ketjussa tulee haastavaksi kerrostuminen, eli lämpötilaero käyttövettä ajatellen on iso noiden pönttöjen välillä VPB:ssä katolla voi olla vielä kuumaa kun GS on jo kylmä ja sitten käynnin alussa taidettais jäähdyttää VPB:tä jonkin aikaa. Oikeastaan pumpun pitäis saada käyntiin hyvissä ajoin ennenkuin lämpötilaero kasvaisi suureksi. LKV anturointi myös voi olla haastava.

Kalossi · « **Vastaus #9 :** 16.11.17 - klo:21:58 »

Kiitos vastauksista jo tässä vaiheessa. Laitoin kyselyä valmistajalle ja asentaja tulee ensi kuun alussa kyläilemään. Siinä pitäisi sitten olla jo ainakin kaksi näkemystä aiheesta. Tänään tutustuessa aiheeseen tarkemmin vähän rupesi mietityttämään tuo aurinkoenergian lisääminen tuohon pakettiin. Jotenkin loppui usko sen kannattavuudesta. Saas nähdä kuinka hanakasti valmistaja tuota vaihtoehtoa tuputtaa...

Järjestelmässä en tosiaan usko että on mitään vikaa, käyttöveden lämmöntuotto vaan on hieman pieni tarpeisiimme. Enkä myöskään ihan vielä heti lähtisi koko pumppua vaihtamaan jos vaan halvempia ratkaisuja on tarjolla

Tänään ennen saunomista kävin vähän seurailemassa lämpöjä. Asetuksissa LV-ero on 3 astetta ja lämpimän käyttöveden pyynti 53 astetta. Ennen saunomista LV-ylä 50 ja LV-ala 38. Siitä kun porukka oli saunonut ja suihkutellut lopputuloksena ylä 38 ja ala 26. Aika paljon on näköjään myös kiinni siitä missä vaiheessa "sykliä" suuri kulutus lähtee käyntiin. Käyttöön oli kytketty sekä kompura että vastus.

Sen verran kapasiteetteja laskin että pumpun varaaja tuottaa noin 270 litraa 38-asteista vettä ollessaan täynnä tuota 53-asteista, joten ammeen lisäksi ei paljon muuhun riitä. Ja vielä jos sattuu olemaan yllä maiittu vaihe päällä niin lämmin vesi loppuu varmasti. Johtopäätöksenä kuitenkin se, että varmaan lisäsäiliön ei tarvitse hirveän suuri olla, jotta meidän tarve tulee täytettyä.

Seppaanrin ehdotukseen en osaa ottaa kantaa, mutta ainakin se näyttää siltä että asentajan voi sillä haastaa. Yksi vaihtoehto mitä mietin, keep it simple -periaatteella: voiko pumpun perään laittaa vain ns. tavallisen 300 l lämminvesivaraajan (ja unohtaa se aurinko), jonka tehtävänä on ylläpitää pumpun tuottaman lämpimän veden lämpötila. Esim. pumppu tuottaa 53-asteista ja lv-varaaja pitää sisältönsä sähköllä 48-asteisena. Luulisi ainakin lämpimän vesimäärän riittävän ja ylläpito suoralla sähköllä ei luulisi paljoa kuluttavan. Saa haastaa.

Roori · « **Vastaus #10 :** 16.11.17 - klo:22:07 »

Lainaus käyttäjältä: Kalossi - 16.11.17 - klo:21:58

Yksi vaihtoehto mitä mietin, keep it simple -periaatteella: voiko pumpun perään laittaa vain ns. tavallisen 300 l lämminvesivaraajan (ja unohtaa se aurinko), jonka tehtävänä on ylläpitää pumpun tuottaman lämpimän veden lämpötila. Esim. pumppu tuottaa 53-asteista ja lv-varaaja pitää sisältönsä sähköllä 48-asteisena. Luulisi ainakin lämpimän vesimäärän riittävän ja ylläpito suoralla sähköllä ei luulisi paljoa kuluttavan. Saa haastaa.

Varmasti tuolla saa asian hoidettua ja tekemisen kannalta helpoin tapa tehdä, lisäksi tuo on aikas yleinen tapa tehdä, eikä välttämättä tarvita mitään 300L pönttöä koska vesi on jo valmiiksi lämmintä ja lisäksi sen sähköpöntön lämpötilaa voi pitää korkeampana vaikka 70C. Tuo 48C on liian kylmä ja legionellalla on kokoajan bileet tommosessa lämpötilassa.

Saiskos sähköpöntön lähemmäs kulutusta vai onko sen paikka pumpun vieressä (mihin mahtuu)?

Teillä menee ehkä teoriassa 5000kWh kuumaan veteen nyt ja pumpun kanssa sitten ~2000kWh jos tuohon laittaa toisen 2000kWh sähkövaraajalla niin on jo paljon enemmän vettä.
Aurinkolämpöön tarvitsisit sen GTV500 varaajan, parempi kohde on laittaa aurinkopaneeleita MLP:n kaveriksi kuin keräimiä.

Matias · « **Vastaus #11 :** 17.11.17 - klo:12:33 »

Lainaus

Seppaantin ehdotukseen en osaa ottaa kantaa, mutta ainakin se näyttää siltä että asentajan voi sillä haastaa. Yksi vaihtoehto mitä mietin, keep it simple -periaatteella: voiko pumpun perään laittaa vain ns. tavallisen 300 l lämminvesivaraajan (ja unohtaa se aurinko), jonka tehtävänä on ylläpitää pumpun tuottaman lämpimän veden lämpötila.

Tuossa Seppaantin ehdotuksessa olisi toiminnallisesti juuri tuo kysymäsi ominaisuus sillä erolla että siinä lisävaraajan käyttövesi lämpiää taloudellisesti maalämpöpulla kierukan avulla.

Toki siihen saa helposti myös oman sähkövastuksen joka tarvittaessa pitää lisävaraajan lämpötilan haluttuna.

Kalossi · « **Vastaus #12 :** 17.11.17 - klo:13:47 »

Lainaus käyttäjältä: Matias - 17.11.17 - klo:12:33

Tuossa Seppaantin ehdotuksessa olisi toiminnallisesti juuri tuo kysymäsi ominaisuus sillä erolla että siinä lisävaraajan käyttövesi lämpiää taloudellisesti maalämpöpulla kierukan avulla

Kuullostaa hyvältä vaihtoehdolta, tilaa tuolle ratkaisulle löytyy hyvin teknisestä tilasta

Lainaus käyttäjältä: Roori - 16.11.17 - klo:22:07

Varmasti tuolla saa asian hoidettua ja tekemisen kannalta helpoin tapa tehdä, lisäksi tuo on aikas yleinen tapa tehdä, eikä välttämättä tarvita mitään 300L pönttöä koska vesi on jo valmiiksi lämmintä ja lisäksi sen sähköpöntön lämpötilaa voi pitää korkeampana vaikka 70C. Tuo 48C on liian kylmä ja legionellalla on kokoajan bileet tommosessa lämpötilassa.
Saiskos sähköpöntön lähemmäs kulutusta vai onko sen paikka pumpun vieressä (mihin mahtuu)?

Saisipa hyvinkin, enkä tullut tuote edes ajatelleeksi. Pumpulta tulee putkia pitkin matkaa KV-jakotukille noin 16 metriä ja jakotukin vieressä olisi tyylikäs paikka esim Jäspin 100 l:n varaajalle. Tämäkin kuullostaa erittäin hyvältä ratkaisulta. Nykyisin etenkin aamulla saa juoksuttaa vettä aika pitkään että saa lämmintä. KV-kierrätysmahdollisuus talossa on, mutta kykin sen aikanaan pois päältä koska söi energiaa valtavasti. Viimeksi kun sähkäri kävi paikalla niin laitatin kv-kierrätyspumpun katkaisijalle pistotulpan, niin voi halutessaan (=kun saa aikaiseksi) laittaa kellokytkimellä kierrätyksen päälle aina silloin tällöin. Vaatisi myös vielä paluu puolen putkien eristämisen, jotka kulkevat autotallissa/teknisessä tilassa.

Roori · « **Vastaus #13 :** 17.11.17 - klo:18:42 »

Lainaus käyttäjältä: Kalossi - 17.11.17 - klo:13:47

Saisipa hyvinkin, enkä tullut tuote edes ajatelleeksi. Pumpulta tulee putkia pitkin matkaa KV-jakotukille noin 16 metriä ja jakotukin vieressä olisi tyylikäs paikka esim Jäspin 100 l:n varaajalle. Tämäkin kuullostaa erittäin hyvältä ratkaisulta. Nykyisin etenkin aamulla saa juoksuttaa vettä aika pitkään että saa lämmintä. KV-kierrätysmahdollisuus talossa on, mutta kykin sen aikanaan pois päältä koska söi energiaa valtavasti. Viimeksi kun sähkäri kävi paikalla niin laitatin kv-kierrätyspumpun katkaisijalle pistotulpan, niin voi halutessaan (=kun saa aikaiseksi) laittaa kellokytkimellä kierrätyksen päälle aina silloin tällöin. Vaatisi myös vielä paluu puolen putkien eristämisen, jotka kulkevat autotallissa/teknisessä tilassa.

No tuon perusteella laittaisin joka tapauksessa pikkuvaraajan jakotukin viereen koska se heti kumminkin säästäisi vettä, koko sitten sen mukaan onko se ainut vettä lisäävä temppu vai tuleeko toinenkin lisäke homman ratkaisuun.

Äkkiseltään jos 100L@70C pönä saa keskimäärin 48C kitusiinsa GS:ltä, niin 38C vettä on saatu hanasta 490L....meniköhän oikein

Eikä se vesi taida tuohon vielä ihan loppua...

Koodia: [Valitse]

	100L 	GS		
Lämpö	70	49	ºC	
Litraa	100	200	L	
	Yhteenäs	300	56	ºC
	Tulovesi	190	10	ºC
	Hanasta    	490	38	ºC

peki · « **Vastaus #14 :** 18.11.17 - klo:00:30 »

Lainaus käyttäjältä: Roori - 17.11.17 - klo:18:42

No tuon perusteella laittaisin joka tapauksessa pikkuvaraajan jakotukin viereen koska se heti kumminkin säästäisi vettä, koko sitten sen mukaan onko se ainut vettä lisäävä temppu vai tuleeko toinenkin lisäke homman ratkaisuun.

Äkkiseltään jos 100L@70C pönä saa keskimäärin 48C kitusiinsa GS:ltä, niin 38C vettä on saatu hanasta 490L....meniköhän oikein
Eikä se vesi taida tuohon vielä ihan loppua...
Koodia: [Valitse]
100L GS Lämpö 70 49 ºC Litraa 100 200 L Yhteenäs 300 56 ºC Tulovesi 190 10 ºC Hanasta 490 38 ºC

Juuri näin.

sundanic · « **Vastaus #15 :** 18.11.17 - klo:08:18 »

Lainaus käyttäjältä: Roori - 17.11.17 - klo:18:42

No tuon perusteella laittaisin joka tapauksessa pikkuvaraajan jakotukin viereen koska se heti kumminkin säästäisi vettä, koko sitten sen mukaan onko se ainut vettä lisäävä temppu vai tuleeko toinenkin lisäke homman ratkaisuun.

Äkkiseltään jos 100L@70C pönä saa keskimäärin 48C kitusiinsa GS:ltä, niin 38C vettä on saatu hanasta 490L....meniköhän oikein
Eikä se vesi taida tuohon vielä ihan loppua...
Koodia: [Valitse]
100L GS Lämpö 70 49 ºC Litraa 100 200 L Yhteenäs 300 56 ºC Tulovesi 190 10 ºC Hanasta 490 38 ºC

Itsellä jätettiin 14v sitten saneerauksessa 250L KV(sähköllä) käyttöön priimaamaan KV 45-->65 asteeseen. Aina on vähintään 400Litraa 45 asteista. Ei oo koskaan kuumavesi loppunut , ei edes12 h suihkuttelussa jouluisinkaan (vastuksia ei MLP.ssä ole käytetty koskaan). Pumpulla kestää hystereesi 15min 37->45c eli lähtee peliin mukaan kun tuo 37 on saavutettu ja KV varaaja on jo ollut siinä vaiheessa (hyst. (55-65) jo pitkään vauhdissa mukana. Tiedän että jotkut ajattelevat hölmöä lämmittää sähköllä vettä jos on MLP mutta koko ajan saa lukea näitä KV:n riittämisongelmista. Kesäisin ei tarvitse pumpun edes käydä koska KV.ssa on 65 astetta käyttövettä koko ajan. Kuumaavettä kyllä talossa menee sen verran läpi päivässä että legionellaa ei tartte pelätä. Käynisstykset on minimissä nyttekin 2-3 krt vrk pelkkää talon lämmitystä. Yhden ihmisen suhkussa käyntiin tuo KV riittää mainoisti koska MLP lämmittää joka ilta kerran (klo 18) padan täyteen. Se putkari joka ehdotti tuon varaajan käyttöön jättämistä taisi olla kaukaa viisas.

Roori · « **Vastaus #16 :** 18.11.17 - klo:10:23 »

Lainaus käyttäjältä: Roori - 17.11.17 - klo:18:42

No tuon perusteella laittaisin joka tapauksessa pikkuvaraajan jakotukin viereen koska se heti kumminkin säästäisi vettä, koko sitten sen mukaan onko se ainut vettä lisäävä temppu vai tuleeko toinenkin lisäke homman ratkaisuun.

Äkkiseltään jos 100L@70C pönä saa keskimäärin 48C kitusiinsa GS:ltä, niin 38C vettä on saatu hanasta 490L....meniköhän oikein
Eikä se vesi taida tuohon vielä ihan loppua...
Koodia: [Valitse]
100L GS Lämpö 70 49 ºC Litraa 100 200 L Yhteenäs 300 56 ºC Tulovesi 190 10 ºC Hanasta 490 38 ºC

Jos tuosta nyt arvioi sähköpönän lompakkolisää niin meniskö se jotenkin näin:
160m3 kuluu vettä siitä ~½ 100m3 38ºC vetenä hanasta, eli 100L/490L*100m3 = ~20000L vettä pitää kuumentaa 49C>70C, dT21C.
Eli 21*20000*4,2/3600 = 490kWh ja tuon kun kertoo *2 niin on häviötkin mukana, eli luokkaa 1000kWh menisi suoraasähköä 100L varaajaan, eli jotains 120€.
Sitten veden kuluminen vois vähentyä jonkin verran, eli se olis vähennyspuolta, hihasta 20€, eli 100€ vuodessa kuluisi ylimääräis jotta vesi riittää...
Tuon kun heittää 20 vuodelle niin ei siinä nyt mitään suuria investointirahoja kasaan saa...

Tottahan tuossa on iso virhemarginaali kun ei kukaan tiedä tarkkoja arvoja kuinka menee, esim tuo 100m3@38ºC vettä hanoista, ja saako se GS nuon kuumaa 49ºC aikaseksi sinne pönän tuloksi keskimäärin, ja kuinka paljon häviöitä ja mihin ne menee!?

Roori · « **Vastaus #17 :** 18.11.17 - klo:10:38 »

Lainaus käyttäjältä: sundanic - 18.11.17 - klo:08:18

Itsellä jätettiin 14v sitten saneerauksessa 250L KV(sähköllä) käyttöön priimaamaan KV 45-->65 asteeseen. Aina on vähintään 400Litraa 45 asteista. Ei oo koskaan kuumavesi loppunut , ei edes12 h suihkuttelussa jouluisinkaan (vastuksia ei MLP.ssä ole käytetty koskaan). Pumpulla kestää hystereesi 15min 37->45c eli lähtee peliin mukaan kun tuo 37 on saavutettu ja KV varaaja on jo ollut siinä vaiheessa (hyst. (55-65) jo pitkään vauhdissa mukana. Tiedän että jotkut ajattelevat hölmöä lämmittää sähköllä vettä jos on MLP mutta koko ajan saa lukea näitä KV:n riittämisongelmista. Kesäisin ei tarvitse pumpun edes käydä koska KV.ssa on 65 astetta käyttövettä koko ajan. Kuumaavettä kyllä talossa menee sen verran läpi päivässä että legionellaa ei tartte pelätä. Käynisstykset on minimissä nyttekin 2-3 krt vrk pelkkää talon lämmitystä. Yhden ihmisen suhkussa käyntiin tuo KV riittää mainoisti koska MLP lämmittää joka ilta kerran (klo 18) padan täyteen. Se putkari joka ehdotti tuon varaajan käyttöön jättämistä taisi olla kaukaa viisas.

Vähän selvennystä, yleensä lyhenteet menee näin:
KV= Kylmä Vesi
LV= Lämmin Vesi
mutta taisdat tarkoittaa toisin

Ei sulla tuossa sähkövaraajassa mitään sähkömittaria oo?

Legionella tietysti hanskassa jos kerran aina putkiin lähtee min 55ºC kamaa (vai mikä se minimi on nykyään).

Ei näitä riittävyysongelmia nyt kovin paljoa ole liikkeellä, mun mielestä vähän...jos ne on vaikka ratkottu ja uusissa pumpuissa/asennuksissa niitä vähemmän jos ollenkaan.
Noi molemmat pumput IVT ja GS on samantyyppiset käyttövesituotannoltaan, ehkä putkarilla oli hyvä nenä kun tuon haistoi (tai sitten kokemus)

'Kesäisin ei pumpun tarvii käydä' tuohan tarkoittaa että teet kaiken silloin sähkövaraajalla...onks tuossa järkeä?

Kalossi · « **Vastaus #18 :** 20.11.17 - klo:20:48 »

Valmistaja vastasi tänään kyselyyn. Heidän näkemyksensä mukaan helpoin tapa ratkaista ongelma on laittaa esimerkikisi 300 l käyttövesivaraaja lämpöpumpun jatkoksi. Aurinkoenergian säästöpotentiaalin totesivat olevan huono maalämmön rinnalla. Näillä se varmasti eteenpäin lähtee.

Kalossi · « **Vastaus #19 :** 10.12.17 - klo:20:15 »

Enää sellainen asia on epäselvä kun lisävaraajan paikka. Asennus olisi helpoin tehdä tekniseen tilaan, mutta jotenkin houkuttaisi tuoda se lähemmäksi käyttöä. Tosiaan kun paikka löytyisi tyylikkäästi kodinhoitohuoneesta siten että matka käytölle lyhenisi ainakin 10 metriä. Asentaja suositteli teknistä tilaa asennuksen helppouden vuoksi. Lienee myös halvempi, mutta onkohan tämä taas niitä vääriä paikkoja säästää...Nyt kun olen asiaan taas kiinnittänyt huomiota niin yllättävän paljon tuntuu heilahtelevan käyttöveden lämpötila valutusta aloittaessa, jos ei ole noin puoleen tuntiin vettä käytetty talossa.

tomppeli · « **Vastaus #20 :** 10.12.17 - klo:20:47 »

Toimivuuden kannalta on parempi, että varaaja on lähellä käyttökohdetta.

Roori · « **Vastaus #21 :** 10.12.17 - klo:20:59 »

Lähemmäs kulutuspistettä sanoisin näin etänä...
Ei kai siihen nyt 300L pönttöä ole tulossa?
Isossa on se haitta että kestää kauemmin saada kuumaksi

Kalossi · « **Vastaus #22 :** 10.12.17 - klo:21:19 »

Mikäli lisävaraaja tulee sisälle, tulee se olemaan 270 l Jäspi. Tekniseen tilaan mahtuu 300 l:n vastaava jos siihen ratkaisuun päädyn. Tuo pönttöhän toimii "välivarastona" pumpun lämmittämälle vedelle, joten varsinaisesti se ei tarvitse muuta kuin ylläpitää pumpun lämmittä vesi. Kovissa kulutuspiikeissä lisävaraajalle toki menee myös viileämpääkin vettä jota sitten lämmitetään lisävaraajan toimesta.

Sent from my iPhone using Tapatalk

Roori · « **Vastaus #23 :** 10.12.17 - klo:21:39 »

Lainaus käyttäjältä: Kalossi - 10.12.17 - klo:21:19

Mikäli lisävaraaja tulee sisälle, tulee se olemaan 270 l Jäspi. Tekniseen tilaan mahtuu 300 l:n vastaava jos siihen ratkaisuun päädyn. Tuo pönttöhän toimii "välivarastona" pumpun lämmittämälle vedelle, joten varsinaisesti se ei tarvitse muuta kuin ylläpitää pumpun lämmittä vesi. Kovissa kulutuspiikeissä lisävaraajalle toki menee myös viileämpääkin vettä jota sitten lämmitetään lisävaraajan toimesta.

Sent from my iPhone using Tapatalk

Aiot siis enemmän kuin kaksinkertaistaa vedentuoton tuolla 270L Jäspillä...siihen menee sitten joku kaappi tuolta KHH:sta vai?
Minkä tehoinen vastus?

Kalossi · « **Vastaus #24 :** 10.12.17 - klo:22:20 »

Lainaus käyttäjältä: Roori - 10.12.17 - klo:21:39

Aiot siis enemmän kuin kaksinkertaistaa vedentuoton tuolla 270L Jäspillä...siihen menee sitten joku kaappi tuolta KHH:sta vai?
Minkä tehoinen vastus?

Näinhän siinä käy, tulee homma kerralla kuntoon eikä lopu vesi vaikka pitempäänkin kylpisi. Mietin kyllä pienempiäkin vaihtoehtoja, mutta hinnaltaan nuo on aika samaa luokkaa. Uskoisin että häviöt ei kasva merkittävästi varsinkin jos tuon varaajan laittaa normaalin huonelämmön tilaan.

Lisäksi koska LV-kapasiteetti kasvaa melko paljon, varaajien lämpöä voi laskea nykyisestä. Legionellat toki pois ajoittaisella nostolla. Vielä tämän lisäksi pumpun LV- raja-arvoja voi nostaa, koska veden riittävyys ei ole enää ongelma. Pumppu voi siis antaa LV:n laskea alemmaksi kuin nykyisin ennen käynnistymistä ja käyntijaksoista tulee toivottavasti pidempiä. Vielä kun säädetään ylläpitävän LV-varaajan lämmöt vähän alemmaksi kuin pumpun tuottaman veden niin homman pitäisi toimia. Ja vielä bonuksena pumpusta voi ottaa lähes koko ajaksi pois sähkövastuksen käytön, kun pumpun hidas LV-tuotto ei ole ongelma.

Tein marraskuun lopussa parin viikon testin pumpulla pitämällä sähkövastuksen käytössä kompuran lisäksi toisin kuin yleensä. Kun olin itse reissussa niin kokeeseen osallituneet eivät tienneet asiasta mitään. Lopputulema: 15 päivän aikana sähkövastus oli päällä 9 tuntia ja tämä johtui vain käyttöveden lämmitystarpeesta. Keskimäärin siis 36 min päällä per päivä joten vuodessa tällä tahdilla tulisi reilut 200 tuntia vastuksella --> vajaat 2000 kwh.

Yhden kaapin tilan järjestely KHH:sta vie, mutta sen kanssa pystyy elämään. Vastus tuossa Jäspissä on 3 kw. Elänköhän harhaluulossa että tämä kokonaisuus ei merkittävästi lisää energiankulutusta?

Tämmöin iltasatu vastauksena lyhyeen kysymykseen