VMI11 kokemuksia (entinen: Mitoitusta lämmitys remonttiin)

[LKN]

Saatko keruupiirin lämpötilat trendiin?

ATS

En, saan ne sitten kun lämpötila anturit joskus saapuvat. Yleinen epäluulo kaivoakohtaan tarttui/ voimistui ja kävin nyppimässä talon ulkolämpötilamittarit seinistä ja kuva kertoo enemmän.

Pumpun lämmitystehoksi nyky vauhdilla tarvittaisiinkin 14,5 kW ja se on liikaa tyypilliselle rintamamiestalolle.
Talossa on jotain, joka hukkaa lämpöä ennakoitua enemmän.
Onko teillä olemassa huippuimuri, joka käy kaiken aikaa ja vie lämpöä liikaa ulos?
Vai olisiko joku muu seikka, joka selittäisi ylisuuren lämmitystarpeen.

painovoimainen ilmanvaihto. Kantti kanavat -60 luvulta.  Yläkerrassa auki. Alakerrassa kuristettu. Kellarissa auki. Yläkerran porraskäytävä ei ole avoin. Kellarissa eristeenä ilmarako ja pystytiili pesuhuoneen ulkoseinässä styroksi.

[tomppeli]

Nuo pyöreat miittarit näyttävät pakkaslukemia.
Ne ovat kuitenkin tähän tarkoitukseen liian epätarkkoja.
Onko digimittareiden sensoreiden päällä riittävästi lämpöeristettä? Siinä pitää olla hyvä suojaus huonelämmöltä.

Jotenkin rakennus näyttäisi hukkaavan lämpöä huomattavasti keskimääräistä enemmän.
Ovatko huonelämpötilat normaalit, noin 21 - 22 C?
Millaiset ovat ikkunat? Onko niissä tiivisteet kunnossa?
Olisiko syytä katsoa tyynellä pikku pakkasella taloa lämpökameralla?
Tuntuu siltä, että jossain menee tarpeettomasti lämpöä ulos.

[fraatti]

Ettei sattus huonosti eristetty alakerta olemaan nyt "pohjaton" kaivo eli hukkaa energiaa reilulla kädellä... ?

[LKN]

Nuo pyöreat miittarit näyttävät pakkaslukemia.
Ne ovat kuitenkin tähän tarkoitukseen liian epätarkkoja.
Onko digimittareiden sensoreiden päällä riittävästi lämpöeristettä? Siinä pitää olla hyvä suojaus huonelämmöltä.

Jotenkin rakennus näyttäisi hukkaavan lämpöä huomattavasti keskimääräistä enemmän.
Ovatko huonelämpötilat normaalit, noin 21 - 22 C?
Millaiset ovat ikkunat? Onko niissä tiivisteet kunnossa?
Olisiko syytä katsoa tyynellä pikku pakkasella taloa lämpökameralla?
Tuntuu siltä, että jossain menee tarpeettomasti lämpöä ulos.

Laitoin piitahnaa, anturin ja päälle folikerroksen. Tähän 3mm armaflexteippiä parikerrosta.
Huonelämmöt ovat normaalit +21-22 ja kellarin.+19c
Lämpökamerala olen katsellut ja kyllähän se 80cm maan päällinen kellarin osuus erottuu punaisena muusta talosta Tuulisella kelillä huonelämpö kyllä tippuu n.1c mikä on varmasti ihan normaalia tälläisessä ekotalossa Ikkunat ovat alkuperäiset mihin lisätty -80 luvulla alumiinipokaiset lisälasit. Yläpohjassa 40cm puhallusvillaa.

Ettei sattus huonosti eristetty alakerta olemaan nyt "pohjaton" kaivo eli hukkaa energiaa reilulla kädellä... ?

Näin voisi ajatella.

[euroshopperi]

En, saan ne sitten kun lämpötila anturit joskus saapuvat. Yleinen epäluulo kaivoakohtaan tarttui/ voimistui ja kävin nyppimässä talon ulkolämpötilamittarit seinistä ja kuva kertoo enemmän.


painovoimainen ilmanvaihto. Kantti kanavat -60 luvulta.  Yläkerrassa auki. Alakerrassa kuristettu. Kellarissa auki. Yläkerran porraskäytävä ei ole avoin. Kellarissa eristeenä ilmarako ja pystytiili pesuhuoneen ulkoseinässä styroksi.

Tuossahan onkin kaikki kunnossa kaivon päässä. Tulo +4 ja meno -1.7. Dt ehkä saisi olla pienempi. Laittaisin moottorin takaisin 100%. Talo taitaa vain horottaa sitä lämpöä ja eristyksiä taitaa puuttua. Taidat vasta opetella talon tavoille. Saako tuota alasäiliön lämpöä laskettua alemmaksi?

[LKN]

Tuossahan onkin kaikki kunnossa kaivon päässä. Tulo +4 ja meno -1.7. Dt ehkä saisi olla pienempi. Laittaisin moottorin takaisin 100%. Talo taitaa vain horottaa sitä lämpöä ja eristyksiä taitaa puuttua. Taidat vasta opetella talon tavoille. Saako tuota alasäiliön lämpöä laskettua alemmaksi?

Ensimmäistä talvea eletään. Tiedossa oli että lämpöä kuluu ja osaltaan olikin syynä miksi maalämpö laitettiin heti eikä ensimmäisen vuoden jälkeen jolloin todellinen kulutus olisi ollut paremmin tiedossa.
Kompura starttaa nyt kun alavaraaja putoaa lämmityskäyrän tasolle ja lämmittää täydet +10c. Pienemmälle saan mutta silloin käynnistysten määrä kasvaa reilusti.

Omissa pohdinnoissani käyntiajan pisentämiseksi törmäsin foorumilla esiintyneeseen opationmodeen.
Lämmönjako tapahtuu lattialämmityksen sijaan pattereilla joita kuitenkin on nyt 24kpl. Pattereiden ja putkistojen vesitilavuus taitaa olla n.200l ja siihen raudat päälle noin n1000kg. Minkähän verran tätä pystyisi "varaamaan" jos veden saisi kohotettua käyntiaikana sen +5c astetta?

Tänään sain viimein kaivolle Lämpöässän omat anturit. Yhden käyntijakson perusteella lämmön kaivossa meno -1.0c ja paluu +2.2c.

[euroshopperi]

Mielumminkin pudottaisi sen +5 astetta alemmaksi nykyisestä. Antaa sen hystereesin olla 10 asteessa. Onkos tuolla shuntti miten säädetty?

[LKN]

Mielumminkin pudottaisi sen +5 astetta alemmaksi nykyisestä. Antaa sen hystereesin olla 10 asteessa. Onkos tuolla shuntti miten säädetty?

Jos varaajaa  lämpöjä pudotan+5 astetta tippuu hystereesi myön 5 asteeseen. Eli lämmityskäyrän alle ei pysty varaajaa tiputtamaan. Mitäs meinasit shuntin säädöillä? 

Kellarin kiviseinät ilmeisesti imevät tuota lämpöä monta viikkoa. Olen uusia pattereita ruvennut jo kuristelemaan kun lämmöt nousevat yli +20C . Katsotaan rupeaako koneen käyntiaika tasoittumaan kun saan halutun +18c asettumaan.

Nyt on liuosmittarit trendeissä. Kaivon tuloanturin paikassa anturi jostain syystä näytti nollaa. Joten se on nyt kytketty lj2 menovesianturin paikkaan...

[seppaant]

Kuvan mukaan käyntiaikasuhde on n.70%.
Keruun tulo n. 3,0 C ja paluu n. -0,5C
Dt n. 3,5C
Keruun lämpötilat ja lämpötilojen käyttäytyminen ovat normaalit 70% käyntiaikasuhteelle.

ATS

[tomppeli]

Nyt on liuosmittarit trendeissä. Kaivon tuloanturin paikassa anturi jostain syystä näytti nollaa. Joten se on nyt kytketty lj2 menovesianturin paikkaan...

Nyt on normaalin tuntuisen kaivolukemat, eikä kaivo ole kylmä, ei sinne päinkään.

Vaatiikohan tuloanturin liittäminen myöskin siitä ilmoittamisen koneen ohjelmalle.
Löytyisikö sellainen paikka jostain asennusvalikosta?

Pumpun käyntiaikasuhde on vielä aika kova. Lämpöä menee jonnekin, ehkäpä sinne kellarin seiniin.
Nollakeleillä käyntikaisuhde pitäisi olla vajaassa 50 prosentissa.

[LKN]

Elämä Lämpöässän kanssa sujunut nyt 3kk. Joulukuussa kone kävi 357h ja tammikuussa 443h. Eiliseltä 24h trendi jonka aikana kone kävi 19 tuntia. Mielenkiinnolla odotan mikä se raja on jolloin kone turvautuu vastuksiin.

Yksi yö pakkanen laski -18c kone kävi 9h putkeen. Tätä edelsi sauna ehtoo jolloin ylävaraajakin notkahti. Jäi junnaamaan alavaraajaa +53c kohdalle. Pyynti oli silloin 45-55c. Tästä viistastuneena asetin alavaraajalle maksimirajan +50c, mutta kone ei jostain syystä halua aina siihen pysähtyä. Tämä näkyy myös trendistä ekasta käynnistä. Toisessa kuvassa pitkä käynti.

Kaivo on pysynyt vielä reilun asteen plussalla dt:n ollessa 3c.

Pystyisiköhän tätä ketjua siirtämään Lämpöässä osioon?  Olisi ehkä oikeammassa paikassa jos päivittelen tulevaisuudessakin kuulumisia 

[tomppeli]

Laskelman mukaan pumpun teho riittäisi täystehoisena noin -19 ... -20 C ulkolämpötilaan, jolloin kone alkaa käymään tauotta.
Eipä teillä taida kovinkaan usein tuota kylmempää ollakaan.
Kaivo näyttää kestävän oikein hyvin ja 45 millinen keräinkin riittää siis 11,5 kW tehoiselle pumpulle hyvin.

[KiSaVa]

Turbo putken virtausominaisuusuuksia en tunne, enkä osaa laskea siinä syntyvää painehäviötä.
Voisin olettaa, että sen sisäseinämän rihlauskuvio synnyttää virtaukseen lisää pyörteisyyttä, turbulenssia ja siksi turbo -putkella saattaisi olla sileäpintaista suurempi virtausvastus ja siitä johtuisi suurempi keruun dt -arvo.
Toivoisin, että valmistaja antaisi tietoja turbo -putken näistä ominaisuuksista.

Onhan tuolla ainakin jotain suuntaa-antavia arvoja. Mainosnumeroiden luotettavuudesta ilman julkaistuja tutkimuksia en kyllä tiedä.

https://www.muovitech.fi/pdf/mt_a4_folder_turbo_EN.pdf

[LKN]

Laskelman mukaan pumpun teho riittäisi täystehoisena noin -19 ... -20 C ulkolämpötilaan, jolloin kone alkaa käymään tauotta.
Eipä teillä taida kovinkaan usein tuota kylmempää ollakaan.
Kaivo näyttää kestävän oikein hyvin ja 45 millinen keräinkin riittää siis 11,5 kW tehoiselle pumpulle hyvin.

Eli n.2 kw jää pumppu vajaaksi jos ajatuksena täysteho -29c asti?
Kellari näyttäisi olevan suurin lämmön hukkaaja. 70m2 eristämätöintä lattiaa+ seinät rivinteerauksella.

[LKN]

Lämpöässän raja tänä talvena on -21c. Tänään pakkasen ollessa -23c verkkoon painettiin 3 astetta pyyntiä kylmempää vettä.

Viikossa 21-28.2 kone on käynyt 151.5 Tuntia. Kaivosta näytti tulevan vielä 0.5c asteista litkua.

Yritin säätää konetta osatehoiseksi tuloksetta. Sähkövastus vaan ei suostu auttamaan konetta. Tarvitsee ottaa yhteyttä tehtaalle.

Eilisen trendi liitteenä. Suihkuvesi riittää hienosti kolmelle vaikka varaaja ei kovin lämpöisenä pysy.

[Matias]

Yritin säätää konetta osatehoiseksi tuloksetta. Sähkövastus vaan ei suostu auttamaan konetta. Tarvitsee ottaa yhteyttä tehtaalle.

Kokeilitko tuosta liitekuvan valikosta?

https://www.lampoassa.fi/wp-content/uploads/2015/03/Manuaali-Vmi-web-10-2015.pdf

[LKN]

Kokeilitko tuosta liitekuvan valikosta?

https://www.lampoassa.fi/wp-content/uploads/2015/03/Manuaali-Vmi-web-10-2015.pdf

Jep. Osateho päällä ja aika vastuksen kytkeytymiselle 60min. Vastus on toiminut uutena sillä ensilämmitykset tehtiin vastuksen voimin. Mutta jotenkin ei nyt halua osallistua talkoisiin.

[seppaant]

Yritin säätää konetta osatehoiseksi tuloksetta. Sähkövastus vaan ei suostu auttamaan konetta. Tarvitsee ottaa yhteyttä tehtaalle.

Tarkasta, että vastuksen ylilämpösuoja ei ole lauennut.
Jostain kytkentäkotelosta löytyy painike, yleensä punainen.
Paina sitä, vaatii jonkin verran voimaa.

ATS

[LKN]

Yritin säätää konetta osatehoiseksi tuloksetta. Sähkövastus vaan ei suostu auttamaan konetta. Tarvitsee ottaa yhteyttä tehtaalle.

Käyttäjästähän se vika löytyi. Ylävaraajan alaosan nostoa ja sähkövastus auttelee nyt. Viime yön kone toimi hienosti. Sähkövastus auttelee klo. 02-09.

Helmikuun lukemat. Pumpulle 1900kw ja tunteja 507.

Maaliskuun lukemat. Pumpulle 1608kw ja käyntiä 463.8h. vastus 3h

[LKN]

Reilu 10kk takana. Mittarissa on 2422h ja kulutus 8377kw. Vettä on mennyt 120m3/v. Hienosti on laitteet pelaillu. Kesä asetukset tarvi tähänkin koneeseen tehdä, että saadaan kuumaa tiskivettä. Heinäkuussa kone kävi keskimäärin kahdesti päivässä.

Kesän aikana on aloitettu keskikerroksen vessa ja yläkerta remppa. Samalla kun on reitti yläkertaan ollut auki laitoin maaviileälle putket. 22mm Radipexiä eristeineen. Ajatuksena laittaa Emmeti Silence 260 "hotelli konvektori" johon kytkisin myös lämmityksen. Onko kellään kokemuksia kyseisestä koneesta?

https://www.taloteknikko.fi/product/1336/koteloitava-puhallinkonvektori-emmeti-silence-thin-eti-stdt

Samalla uusittiin käyttövesiputket ja tulevaisuudessa kytketään myös lämpimänkäyttöveden kierto yläkertaan. Lv ja lkv ovat eristetty 9mm armaflexillä. 

[LKN]

Lämpöässämme täytti tänään 1v. Vuosi on kulunut leppoisasti  Juhlan kunniaksi yläkertaan asennettiin vanhojen h10 pattereiden tilalle 2000x600c22,1800x600c21 ja 1600x600c22 patterit. Vaikutuksesta säätökäyrään saadaan myöhemmin.

Vuoden kulutus: Todellinen kulutus 9446kwh. Kone kävi 2741.5h (=32898kwh)  Omien laskujeni perusteella scop n.3.5. Säästöä rahassa n.2700€. Kuluksemme oli n.4000kwh enemmän kuin edellisillä asukkailla.

Alla vielä kertauksena ote Tomppelin laskelmasta

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
 Talo  ”LKN”   TAMPERE
Lämmitettävää   211 m2   502 m3
Vuotuinen lämmitystarve:( PATTERILÄMMITYS )
- Kiinteistö   3,4 COP   27 932 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,8 COP   4 400 kWh
- Yhteensä   3,3 COP   32 332 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   10,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   10,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -30 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,4 COP)   7,1 kW   22 655 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   9 670 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   7 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   9 677 kWh
Tarvitaan 229 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,48 l/s.   

[LKN]

Alakertaan lisätty puuttuvat patterit ja huoneanturi. Tällä pyrin tasaamaan lämpötila heittelyä jota ilmaantuu tuulisella säällä tai kun ulkolämpötila laskee nousee nopeasti 10c.  Lisäksi laitoin lämpötila-anturin koneen paluuputkeen nähdäkseni paljonko kierroksella vesi jäähtyy.

Nyt menovesi on aika matala. Kierto jäähtyy n.3c (trend lj2=paluu) Kone käynnistyy n.24-28 kertaa pikkupakkasilla. Käsiini jäi vanha 300l käyttövesivaraaja. Olenkin tässä miettinyt mahdollista kytkentätapaa, toimivuutta  ja maksaako tämä vaivan?  Kytkentää suunnittelin aurinko yhteisiin(kuva liitteenä). Lämpimänveden kiertoa ei ole vielä kytketty.

Lokissa n. klo 21. 4 henkee käynyt saunomassa.

[tomppeli]

300 litran lisävaraaja piirroksen mukaisesti liitettynä pidentäisi teillä -5 C ulkolämpötilalla kompressorin käyntitauon kestoa noin 20 - 25 minuutilla.

[lehtihen]

Tuossa trendi samalta aikaväliltä meidän ESI11 pumpulta. Pumpun rinnalla 1000l hybridivaraaja.
Näyttäisi käynnistyneen 27 21 kertaa ko. ajanjaksona.

Meillä ylävaraajaan pyyntiä tiputetaa 5 astetta 0.00-6.00 joka näkyy trendissä vähän.

Oli väärä kuva tullut liitteeksi en tiedä miten ja miksi, mutta nyt on oikea...

[LKN]

Tuossa trendi samalta aikaväliltä meidän ESI11 pumpulta. Pumpun rinnalla 1000l hybridivaraaja.
Näyttäisi käynnistyneen 27 kertaa ko. ajanjaksona.

Onko tässä jokin bugi kun en näe kuin oma trendini sinun viestissä?

[lehtihen]

Onko tässä jokin bugi kun en näe kuin oma trendini sinun viestissä?

Nyt olin kämminyt kunnolla ja olin liittänyt väärän kuvan. Avasin tuon kuvasi tuohon toiseen näyttöön ja jotenkin olen sen onnistunut tallentamaan vaikka oma käpyrä piti tänne liittää  No nyt on liite vaihdettu 

[LKN]

Hieno nähdä sinun käppyrä sillä laitteisto olis varmaan minullakin vastaava jos nyt tekisin hankintapäätöksen. Näköjään käynnistyksiä tulee noinkin isolla vesimäärällä. Kuinka paljon alavaraaja nousee käynnin aikana? Vai oliko teillä tulistusvaraaja nyt?

[lehtihen]

Akvaterm GEO Solar 1000 on varaajana eli tuollainen mutta lisänä aurinkokierukat joita ei kylä ole mihinkään kytketty.
http://www.akvaterm.fi/files/akva_geo.pdf

Näyttäisi alavaraaja yöllä lämpeävän pyynnin mukaisesti 6°C ja päivällä 10°C +- 2° ylävaraajan lataustarpeen mukaan.
Tuohan pysähtyy vasta, kun sekä ala että ylävaraaja on tavoitelämmössä.

Systeemin kaaavio myös tuossa liitteenä ja lista käynnistysmääristä.

[ishiba]

Alakertaan lisätty puuttuvat patterit ja huoneanturi. Tällä pyrin tasaamaan lämpötila heittelyä jota ilmaantuu tuulisella säällä tai kun ulkolämpötila laskee nousee nopeasti 10c.  Lisäksi laitoin lämpötila-anturin koneen paluuputkeen nähdäkseni paljonko kierroksella vesi jäähtyy.

Nyt menovesi on aika matala. Kierto jäähtyy n.3c (trend lj2=paluu) Kone käynnistyy n.24-28 kertaa pikkupakkasilla. Käsiini jäi vanha 300l käyttövesivaraaja. Olenkin tässä miettinyt mahdollista kytkentätapaa, toimivuutta  ja maksaako tämä vaivan?  Kytkentää suunnittelin aurinko yhteisiin(kuva liitteenä). Lämpimänveden kiertoa ei ole vielä kytketty.

Lokissa n. klo 21. 4 henkee käynyt saunomassa.

En ole mikään ekspertti, mutta jos haluaa puuhastella, niin pari pikkujuttua tuli mieleen.
Alavaraajan poikkeamaan säätökäyrästä voisi säätää pari astetta miinukselle (ainakin vm-malleissa se onnistuu). Ainakin vm-malleissa se alavaraajan lämpöanturi on aika syvällä siellä varaajassa käyttövesikierukan alapään tienoilla. Tavallaan siitä varaajan tilavuudesta jää merkittävä osa "käyttämättä". Tällöin pitää varmaankin varmistaa, ettei sitä ylävaraajan vettä aleta käyttämään lämmitykseen (siis olen siinä uskossa, että ylävaraajan veden käyttö lämmitykseen heikentää merkittävästi hyötysuhdetta).  EDIT: Tosiaankin tuo dt sen verran pieni, että pitää huolehtia myös siitä, että se pumppu lähtee myös käymään jos tällaisia säätöjä tekee:D


EDIT2: lainattu oikea viesti

[LKN]

Koneen vuosipäivä! 4 vuoden aikana kone imenyt 37705kw ja kompura pyörinyt 10700h. Alku vuodesta lisättiin lkv pumppu joka on laskenut hyötysuhdetta n. 0.5. Lkv pumppu käy nyt 24/7 johon tulossa muutos kellon muodossa.

Viime kesä oli myös ensimmäinen kun yläkerran jäähdytin konvektori oli käytössä. "Hotelli" konvektori osoittautui oletusta paremmaksi ja todella hiljaiseksi. 2 puhallusnopeus riitti meille pitämään yläkerran mukavassa +24 asteessa.

yksi vikakin on tullut. Huomasin nyt että, etävalvonta on alhaalla. Viimeisin yhteys on saavutettu toukokuussa.

[LKN]

5.vuosikin taputeltu. 11669 kwh ja 3317h yksinkertaisella matematiikalla cop 3.41. En muista missä kohdin vuotta lvk ajastettiin käymään 7h vuorokaudessa.

Helmikuussa sain vihdoin asennettua lisävaraajan koneeseen. Hommasin 200l työsäiliön käyttövesikierukalla. Säiliö on kytketty 2.piirin yhteisiin ja kiertopumppu siirtelee tauotta vesiä.  Huomioita: Käynnistykset puolittuivat, käyttövesi tulee kuumempana ja kaivokin näyttäisi pikaisella tutkinnalla palautuvan paremmin verrattuna pätkäkäyntiin.

4.11.22-8.2.23 kone kulutti ennen lisävaraajaa 2909,5 kw ja tuotti 935h. cop=3.86
8.2.23-16.4.23 kone kulutti lisävaraajalla 1759,5 kw ja tuotti 574,5h. cop=3.91

Tästä voimme päätellä ettei lisävaraaja hyötysuhteeseen ainakaan lämmitys kaudella vaikuttanut. Kokonaiskulutus nähdään sitten vuoden lopussa 

[Vompatti]

Pystyykö alavaraajan hystereesiä isontamaan, vai nouseeko pakkasilla varaajan alalämpö liian korkealle?

[LKN]

Hei,

eiköhän sitä pystyisi nostamaan. -20 lämpökäyrä on +35c joten varaaja lämpiäisi +45 asteiseksi. Olisiko mielestäsi järkevää nostaa alavaraajan lämpötilaa?

[Vompatti]

Hei,

eiköhän sitä pystyisi nostamaan. -20 lämpökäyrä on +35c joten varaaja lämpiäisi +45 asteiseksi. Olisiko mielestäsi järkevää nostaa alavaraajan lämpötilaa?

Mulla on lattialämmitys lämmönjakona, näin +10 - -5 kelin tuntumassa parhaiten toimii itsellä kun alavaraajassa on 15 asteen ero. 28-43 on alavaraajan asetukset. Toki kun talot ovat erilaisia.