Uusi Vmi -pumppu

[Paatelainen]

Nyt olis vmi17 hörissy muutaman kuukauden niin kuinka yleistä näillä 0 keleillä on että tulee pumpulle paljon käynnistyksiä? Tuntuu 40 käynnistyskertaa aika paljolta....

[sundanic]

Nyt olis vmi17 hörissy muutaman kuukauden niin kuinka yleistä näillä 0 keleillä on että tulee pumpulle paljon käynnistyksiä? Tuntuu 40 käynnistyskertaa aika paljolta....

Onhan se aika paljon jos omaani vertaa 5 krt/vrk.

[Roori]

Nyt olis vmi17 hörissy muutaman kuukauden niin kuinka yleistä näillä 0 keleillä on että tulee pumpulle paljon käynnistyksiä? Tuntuu 40 käynnistyskertaa aika paljolta....

vähä kuulostaa yläkanttiin luvulta mielestäni...

[Paatelainen]

Hups....anteeksi tyhmyyteni. Olikin ässäcontrollissa liikaa päiviä mitä katsoin 
Viimeisen vuorokauden kun katsoin klo4-klo4 niin 24 käynnistystä. Yritin löytää täältä foorumilta säätöohjeita aloittelijalle mutta en valitettavasti löytänyt et jos semmoinen olisi niin linkistä olisin todella kiitollinen!

[Paatelainen]

Toivottavasti onnistun niin tässä olisi kuvana käppyrää niin jos se selventäs paremmin. Nyt ollaan tosissaan ihan pumppumiehen säädöillä ja olisi mukava päästä itsekkin sisälle tähän maalämmön sielunelämään 

http://aijaa.com/AiuVkX

[Roori]

Kovin kuumana käy tuo 'alavaraaja' jos nyt ymmärsin oikein että menovesipyyntö on ~33C ja alavaraaja heiluu 40-45C väliä, semmonen 10C 'liikaa'.
Edelleen näissä käynti lienee pakotettu olemaan tommonen jotta lämmin käyttövesi riittää. Ei puhettakaan kelluvasta lauhdutuksesta.
Vai oliko nyt vaan asetukset 'alkuarvoissaan' josta lähetään parantelemaan
Tämmöset tulkinnat minä noista käyristä saan irti...

Komiat käyrät sinänsä ja tulistuslämpö on hyvällä mallilla, tuon perusteella vois alapäätä vaikka vähän 'kylmettääkin' 

[tomppeli]

Alavaraajan yläraja on 45 asteessa ja alaraja 40 asteessa. Ylävaraajalle sallitaan nyt vain 5 -asteen vaihtelu.!
Alavaraajan alaraja -lämpötila on liian korkealla, 40 -asteessa.
Olisi varmaan syytä pudottaa se 30 -asteeseen.

[Paatelainen]

Mitäs varten en pysty muuttamaan alavaraajan alarajaa 30 asteeseen? Muutan sen ja tallennan niin se on automaattisesti muuttunut 35 asteeseen? Nyt arvot olisi 35-45 astetta.

[tomppeli]

Nyt arvot olisi 35-45 astetta.

Olisi hyvä jos pääsisit alemmaksi. Jokin nyt kuitenkin estää muutoksen.
Tuokin on jo huomattavasti parempi.
Kuinka vaikutti käynnistymisten määrään?
Tulivatko käyntiajat pidemmiksi?

[Paatelainen]

Kyllä selkeetä muutosta alkoi tapahtumaan....kiitoksia neuvoista!
Mikäköhän sitä pystyy estämään....patteriverkoston halutut lämmöt?

Niin ja Roorille vastauksena että tilanne on juurikin semmoinen että nyt lähdetään etsimään niitä säätöjä. Kaikki arvot olivat asentajan asettamia perusarvoja kun kone lyötiin käyntiin.

Mikäs olisi muuten sopiva osio jos haluaisi kirjoitella vähän niin kuin "blogia" omista systeemeistään? Niiden toteutuksista ja ihmettelyistä. Lämpöässän osioo mietin mutta jos ihmettelyt/toteutukset koskee koko systeemiä...

Tässä vielä päivitetty käppyrä.

http://aijaa.com/Rxm3oZ

[tomppeli]

Mikäs olisi muuten sopiva osio jos haluaisi kirjoitella vähän niin kuin "blogia" omista systeemeistään?

Laita tänne oma, UUSI AIHE Vmi -pumpusta.

Käynnistysten tahti muuttui kovasti.
Parani huomattavasti.
Kannattaa tutkia noita virityksiä..

[Paatelainen]

Nyt taisin ehkä keksiä syyn sille etten saanut lämpöä laskettua 30 asteeseen. Suurin sallittu erotus taitaa olla 10 astetta niin ensin piti muuttaa ylälämpö 40 asteeseen ja sitten vasta alaraja 30 asteeseen.

Kumpikos minun tilanteessa olisi parempi käyrä? 30-40 astetta vai 35-45 astetta?
Olenko ymmärtänyt oikein että alaraja kannattaa olla mahdollisimman lähellä patterin kierron lämpötilaa?

[tomppeli]

Voisiko tuota erotusta suurentaa jonkin verran, vaikkapa 15 asteeseen?

[Paatelainen]

Jos oikein olen ymmärtänyt niin ei varmaankaan voi.
Ohjekirjassa lukee että lämpötila ero voi olla 2-10 asteen välillä.

Kuva ohjekirjasta.

http://aijaa.com/0cLpOR

[tomppeli]

Niinhän siellä kirjasessa näyttää lukevan.
Pitämällä alavaraajan lämpötilan mahdollisimman alhaisena, saadaan paras COP -arvo pumpulle.
Käyttöveden riittävyys voi olla syynä nostaa lämpötilaa.
Lämmityskaudella lämmityksen säätökäyrä pakottaa alavaraajan lämpötilan korkeammaksi.

[k113635]

Onko Lämpöässän kompressorin käyntiajan minimiarvolle mitään nyrkkisääntöä? Niben suositus on käsittääkseni 20min. Kuvasta varovasti arvioiden näyttäisi että muutoksen myötä käyntiajat kasvoivat 7min -> 12min. Edelleen tuo 12min tuntuu lyhyehköltä vai onko vaan niin ettei tuollaista tehomyllyä saa käymään pidempään silloin kun lämmityksentarve on edelleen aika pientä.

[Paatelainen]

Tähän mennessä lämmintä käyttövettä on kyllä piisannu erittäin hyvin vaikka talossa asuu muutama suihkun alla asujakin 
Itseäkin kiinnostaisi että onko lämpöässän pumpuilla jotain suositusta käyntiajan pituudessa.
Elikkä teenkö näillä keleillä itselleni vaan hallaa jos pumpussa tuottoa piisaisi ja pidän puolta lämmitettävästä tilasta ( autotalli/piharakennus) puolilämpöisenä?
Saisiko pumpulle parempia käyntejä jos kaikki tila olisi täysin lämpöistä vai menisikö lämpö vain harakoille?

[jm82]

Periaatteessa lämpö menisi vain harakoille, koska vmi tekee se lämmön varaajaan?

Tuo 30-40 kuulostaa minusta paljon paremmalta kuin 35-45. Tulistuslämpö menee sitten ylävaraajaan.

[GTP]

Sikäli menee ohi aiheen, että kyseessä ei ole Vmi, mutta Lämpöässä kuitenkin.

Liitteenä kaksi kuvaa Vs pumpun käynnistä. Sama kuva sekä 24h ja 12h skaalalla. Tuosta 24h kuvasta näkee vuorokauden käynnistykset kun taas 12h näytöstä on helpompi katsoa toimintaa ja käyntiaikoja. Pumppu on Vs8 jota on modifioitu niin, että tulistinlämpö menee omaan 150l käyttövesivaraajaan, eli pumpun oma 260l varaajatilavuus on puskurina lämmityspiirille.

Asetukset on seuraavanlaiset; alamin:30, alaero:10, ylämin:35, yläero:8. Käytännössä tämä tarkoittaa meillä, että pumppu käynnistyy lähes poikkeuksetta alavaraajaan ohjaamana, eli pumppu käynnistyy kun alaosan lämpötila laskee alle 30. Jos ylävaraajan lämpötilan lasku käynnistäisi pumpun, niin ylävaraajan lämmön pitäisi laskea alle 31 asteen (ylämin–yläero).
Pumppu taas sammuu kun alavaraajan lämpö on noussut 40 asteeseen (alamin+alaero) ja ylävaraajan 38 asteeseen (ylämin+(yläero/2).

Kyseiset asetukset tuottaa ~30min käyntiajat kuten kuvaajista on luettavissa. Coppia parantaakseen arvoja voisi laskea kun käyttövesi on riittänyt tähän mennessä hyvin, mutta tuo taas tarkoittaisi lisää käynnistyksiä vuorokauteen. Kuvakaappauksen ottohetkellä käynnistyksiä oli 8, mutta alavaraaja oli tulossa alamin arvolle, joten käynnistyksiä tulee 9kpl.

L1-piirin menoveden lämpötila näkyy kuvaajassa vihreällä. Käyrässä näkyvät ”hampaat” ovat ”Opation-modauksen” aiheuttamat. Haulla saa lisää tietoa tästä nerokkaasta oivalluksesta (taas kerran kiitokset keksijälle  ). Meillä on lattialämmitys, joten lyhyesti kerrottuna ”modauksen” ideana on ladata betoniin lämpöä käyntijakson aikana. Tämä toteutetaan jatkuvalla pudotuksella jota kompensoidaan lämpökäyrällä, joka meillä on +3 astetta. Ilman modausta käyntiajat olisivat luonnollisesti lyhyempiä.

k113635 jo analysoikin käyntiaikoja. Mielestäni käyntiaikoja tulisi ehdottomasti tavalla tai toisella kasvattaa. Lämpöässän vaatimusta en tiedä, mutta tuo 20min on varmasti hyvä minimitavoite. Vs8 pumpussa, eli Ouman säätimellä varustettu, ohjekirjassa lukee joukko käynnistyksenestoja joista yksi on ”jos edellisestä käyntijaksosta on kulunut alle 5 minuuttia”, muuta en löytänyt. Ratkaisua siihen miten käyntiaikoja pidennettäisiin en yhtäkkiseltään keksi.

[tomppeli]

Onko Lämpöässän kompressorin käyntiajan minimiarvolle mitään nyrkkisääntöä? Niben suositus on käsittääkseni 20min. Kuvasta varovasti arvioiden näyttäisi että muutoksen myötä käyntiajat kasvoivat 7min -> 12min. Edelleen tuo 12min tuntuu lyhyehköltä vai onko vaan niin ettei tuollaista tehomyllyä saa käymään pidempään silloin kun lämmityksentarve on edelleen aika pientä.

Lämpöässä Vmi 17 koneessa on Ässän esitteen mukaan 430 litrainen varaaja.

Jos tuota vesitilavuutta lämmitetään 17 kW teholla, nousee sen lämpötila +35 C lämpötilasta +45 C -lämpötilaan noin 17,5 minuutissa.
Kun nyt vielä tuota lämmitettävä tilavuutta pienentää kombivaraajan yläosassa oleva kuumavesivaraaja,
jota lämmitetään pienemmällä teholla, ehkä noin 0,15 x 17 kW -teholla,
on ilmeistä, että vain 10 asteen nostolla ei voikaan päästä pidempään käyntiaikaan, kuin tuo nyt toteutunut 12 minuuttia.

Jos halutaan päästä pidempiin käyntijaksoihin, joka toki olisi toivottavaa,
olisi pumpun vierelle laitettava isokokoinen lämmityskiertoveden lisävaraaja.

Isotehoinen lämpöpumppu, yli 12 kW, pitäisi aina varustaa erillisellä varaajalla.
Lämpöässällä näyttäisi olevan Esi -tyyppimerkinällä oleva pumppu, joka kytketään erilliseen varaajaan.
Samaan tapaan, kuin esimerkiksi Oilon Geopro SH -pumppu.

[GTP]

Vmi17 pumpun teho 0/35 tilanteessa on 17,75. Nyt jos/kun ala- ja yläminimiä lasketaan, niin tehot ovat lähellä tuota suuruusluokkaa. Lisäksi keruulta tuleva nesteen lämpötila on oletettavasti suurempi kuin 0, joka lisää myös antotehoa, eikös se näin mene? Lähennellään siis 18kW tehoja.

[seppaant]

"Paatelainen kirjoitti 8.5.2015"

Ajatuksena olisi vaihtaa vanha lämmitysmuoto johonkin helpompaan mutta maalämpö on vielä sen verta vieras et pelletin puolelle tällä hetkellä kääntymässä. Toivottovasti täältä saisi vinkkejä ja apuja! 
Tällä hetkellä on puu/sähkölämmitys. Arimax 240+ 2000l varaaja. Puun ja sähkö kulutuksesta en valitettavasti osaa sanoa kovinkaan tarkasti kun liiteriä täytelty miten sattuu ja sähkö ollu miten sattuu. Syksyllä täytettiin liiteri (tais olla hiukan märkää ku aina suhisivat pannussa) ja noin kuukausi sitten poltin viimeiset eli noin 22 pinomottia sekapuuta. Talvella kovimmilla pakkasilla ja sillon kun ollaan poissa niin ollut sähkövastukset päällä 2000l varaajassa mutta ei koskaan ole tullu seurattua tarkkaan paljonko vie. Kokonais kulutus on kummiskin noin 15000kwh vuodessa.

Tomppeli laski aivan oikein, että nykyisellä varaajalla ei ole mahdollisuutta pidempiin käyntiaikoihin.
Jos alkuperäinen 2000 litran varaaja on vielä olemassa, niin sitä voisi hyödyntää käyntiajan pidentämiseksi.
Sen avulla saisi käyntiajan jo noin tunnin mittaiseksi.

ATS

[GTP]

Lämpöässän saa pyörimään tunnin kun ottaa huoltotilasta esikorotuksen käyttöön ja laittaa siihen 1h. Tällöin kone käynnistyy vuorokaudessa 4-5 kertaa ja pyörii yhtäjaksoisesti noin tunnin.

Tarkentaisitko vieman, sinulla lienee vielä Lässän V15?

Ymmärsin kommentistasi, että kone käy keleistä riippumatta tunnin vai mitä tarkoitit?

Jos näin on, niin mikä on kuumakaasun ja ala-/ylälämpöjen arvot?

[Paatelainen]

No voi harmi....eipä näitä kaikkia osannu suunnitellessa ottaa huomioon ja kyllä mä vähän ajattelin että haittaakohan jos ylimitotettiin pumppua.
No eikös se ole että harvoin kerralla osuu kohalleen ja kaikkea voi parantaa 

Varaajaa ei valitettavasti enää ole kun purettiin kaikki pois ja purkuvaiheessa huomattiin et alkoi se varaajakin olemaan jo aika ruosteisessa kunnossa.

Jos varaaja on ainut tapa saada systeemistä toimivampi niin siinäkin mielessä meni pumpun sijoitus pieleen  otettiin nääs pannuhuone toiseen käyttöön ja laitettiin pumppu varaajan paikalle. Jos varaajaa haluaisi niin voipi olla että joutuisi sijoittelee laitteita uudestaan.

Ainut mikä lisäys vielä tulee niin seuraavana kesänä pitäisi laittaa kanaali käyttövedelle pumpulta talolle
(Noin 40m) ja ehkä vaihtaa pesuhuoneen lattialämmitys sähköltä vesikiertoiseen.

Mikäs tuo esikorotus on ja mitä haittaa/hyötyä siitä olisi? Kun se on saanu varaajan täyteen niin pyörittääkö se muuten vaan kompuraa vai mitenkä se toimii?

[tomppeli]

Lämpöässän saa pyörimään tunnin kun ottaa huoltotilasta esikorotuksen käyttöön ja laittaa siihen 1h. Tällöin kone käynnistyy vuorokaudessa 4-5 kertaa ja pyörii yhtäjaksoisesti noin tunnin.

Jos Vmi 17 pyörii tunnin yhteen menoon,
nousee siinä ajassa 430 litraisen varaajan koko tilavuuden lämpötila +35 C asteesta +55 C lämpötilaan ja
saman aikaisesti lämpötehoa pitäisi siirtyä lämmönjakoon noin 7 kW :n teholla.
Muutoin kone kiehuu tai vain ihan yksinkertaisesti pysähtyy hätäkatkaisuun.

Tunnin yhtämittainen käynti ei ole mahdollista, muutoin kuin pakkaskaudella!

[tomppeli]

Jos varaaja on ainut tapa saada systeemistä toimivampi niin siinäkin mielessä meni pumpun sijoitus pieleen  otettiin nääs pannuhuone toiseen käyttöön ja laitettiin pumppu varaajan paikalle. Jos varaajaa haluaisi niin voipi olla että joutuisi sijoittelee laitteita uudestaan.

Varaajan ei tarvitse olla samassa tilassa pumpun kanssa.
Varaaja voi olla seinän takana toisessa huoneessa ihan yhtä hyvin.

700 litraisella varaajalla käyntijaksot pitenevät jo noin 30 minuutilla, kun ulkolämpötila on vielä vähän plussalla.
Pakkasjaksolla käyntiajat pitenevät huomattavasti enemmän.

[Paatelainen]

Jos varaajan asentaa niin tuleekos se pumpun varaajan rinnalle vai syöttääkö pumppu vaan varaajaa ja varaajasta tehtävä kaikki lähdöt lämmitykseen uudelleen?

[tomppeli]

Jos varaajan asentaa niin tuleekos se pumpun varaajan rinnalle vai syöttääkö pumppu vaan varaajaa ja varaajasta tehtävä kaikki lähdöt lämmitykseen uudelleen?

Lisävaraaja kytketään sarjaan Ässän nykyisen kiertovesivaraajan kanssa.

Patteriverkoston paluuputki liitetään lisävaraajan alaosaan ja Ässän päällä olevaan paluuliitäntään.
Lisävaraajan yläpää liitetään Ässän sisällä olevan varaajan alapään liitäntään.

Ässän sisällä joudutaan muuttamaan lämmityksen kierron putkitusta.
Koska silloin kajotaan pumpun rakenteeseen,
täytyy muutos sopia L-ässän kanssa ja teettää heidän valtuuttamallaan asentajalla, jotta takuu ei vaarannu.

[Matias]

Lämpöässän saa pyörimään tunnin kun ottaa huoltotilasta esikorotuksen käyttöön ja laittaa siihen 1h. Tällöin kone käynnistyy vuorokaudessa 4-5 kertaa ja pyörii yhtäjaksoisesti noin tunnin.

Tämä on mahdollista kun talossa(Perkins65) on lattialämmitys ja lämpöpumpun ohjaukseen(Ouman) on lisätty Opation modaus.
Eli lämpöä voidaan varata melkoisesti lattian betonilaattaan ja sillä saavutetaan pitkähköt ja harvat käynti- ja taukojaksot.

Kun talossa(Paatelainen) on patterilämmitys niin tuollaista lämmön varaamis  mahdollisuutta ei juurikaan ole kun patteriverkon lämmönvarauskyky  on vähäinen.

LämpöÄssän Vmi-malleissa on ÄssäControl ohjausautomatiikka  johon ei taida Opation modausta kukaan vielä rakennellut,liekö edes tarpeen kun trendikäyrät näyttää kaikin puolin asiallisilta.

Ainoa konsti varauskapasiteetin lisäämiseen patteritalossa taitaa olla suurempi varaaja mutta on siinäkin hyvät ja huonot puolensa.
Kun käynti/taukojakson pituus on tunnin luokkaa näillä keleillä niin ihan hyvähän se jo on.
Varmaan nekin harvenee kun talon lämmönkulutus lisääntyy 
Jos kompressori käynnistysi 5-10 kertaa tunnissa niin sitten alkaa olla aihetta huolestua pätkäkäynnistä ja ennenaikaisesta kulumisesta.

[seppaant]

Edellinen vuorokausi 6 käynnistystä ja käyntiajat vähän yli tunti. Muutoksia vuodentakaiseen tilanteeseen on tehty 15 l varaaja pesutiloihin, jolloin saatiin käyttöveden kierto pois päältä.


https://www.dropbox.com/s/79eww2o6hste6w2/Screenshot%202016-10-12%2009.33.41.png?dl=0

Turha tähän on nyt sotkea täysin erilaisen järjestelmän toimintaa vaan keskitytään "Paatelaisen" järjestelmän virittämiseen.

Pudota alaraja 30C:een ja pidä ero 10C:ssa.
Ota trendi, jossa näkyy tilanne ennen ja jälkeen muutoksen.
Olettaisin (en tiedä) vaikka käynnistysraja on pienempi kuin menoveden lämpötila niin "Ässä Control" nostaa automaattisesti käynnistysrajaa menoveden lämpötilan (käyrän) mukaan.

ATS

edit:
Käyttöohjeen mukaan

Talvikautena varaajan alaosan lämpötila säätyy menoveden mukaan.

[jm82]

Olen pahoillani että sotkin ketjun, poistin viestini.

Kyllä noista viesteistä aina jotain hyötyä silti on

En tosin tiedä sitten tuon vmi 17 KW (17.8kW) kohdalla koska 430 litran hybridivaraaja on kohtalaisen pieni punpun tehoon nähden.

Täällä tuo 10 kW (50 C vedelle 8.5 kW) pumppu tuli kiinni vanhaan öljylämmityksen varaajaan joka on 400-500 litraa ja lisäksi (pumpun) käyttövesivaraaja jonka kokonaistilavuus on 205 litraa.
Eli jos haluaisi "vastaavan" vesimäärän niin 400 L * 1.8 (+80% tehoa) = 720 L (+käyttövesi). Lisäksi täällä ei ole ollenkaan shunttia käytössä vaan kaikki kuuma menee heti "suoraan" pattereille ja pienelle lattialämmitykselle.

edit:
Kävin vilkaisemassa lämpötila lukemat. Ulko +6, pyynti 30C, puskurivaraajan lämpötila 31C, patteri paluu näytti 29.4C. Sisälämpö tosin vain 20C. Maalämpö "uinumassa".

[Paatelainen]

Muutin arvot 30-40 ja aivan oikeassa olitte että pumppu muuttaa käyrää lämmitys käyrän mukaan.

Mitenkäs muuten ylävaraajan säädöt vaikuttavat vai vaikuttavatko ollenkaan?

Olin ässän edustajaan yhteyksissä ja sanoi ettei olisi huolissaan lyhyistä käynneistä ja ässällä ei ole mitään minimi käyntiaikaa. Pumppussa on kuulemma pehmokäynnistys ja talventullen luulisi käyntien pitenevän. Käyttöveden laittamisesta oli keskustelua kanssa niin oli samaa mieltä ettei mitään hullunkiertoa vaan 50l puskurivaraaja. Sen verran sanoi että voisin kokeilla laskea ylävaraajan lämpöjä että kuinkas sen pitäisi vaikuttaa?

Tässä olisi käppyrää ennen muutosta (45-50)

http://aijaa.com/AiuVkX

Jälkeen muutoksen (30-40)

http://aijaa.com/pfwmG5

[jm82]

Muutin arvot 30-40 ja aivan oikeassa olitte että pumppu muuttaa käyrää lämmitys käyrän mukaan.

Mitenkäs muuten ylävaraajan säädöt vaikuttavat vai vaikuttavatko ollenkaan?

Olin ässän edustajaan yhteyksissä ja sanoi ettei olisi huolissaan lyhyistä käynneistä ja ässällä ei ole mitään minimi käyntiaikaa. Pumppussa on kuulemma pehmokäynnistys ja talventullen luulisi käyntien pitenevän. Käyttöveden laittamisesta oli keskustelua kanssa niin oli samaa mieltä ettei mitään hullunkiertoa vaan 50l puskurivaraaja. Sen verran sanoi että voisin kokeilla laskea ylävaraajan lämpöjä että kuinkas sen pitäisi vaikuttaa?

Tässä olisi käppyrää ennen muutosta (45-50)

http://aijaa.com/AiuVkX

Jälkeen muutoksen (30-40)

http://aijaa.com/pfwmG5

On esim nibessä myös pehmokäynnistys. Lisäksi eri pumpuissa käytetään melko usein samanlaisia kompressoreita. Lyhyet käynnit ei periaatteessa haittaa, mutta se suuri käynnistysmäärä vaikuttaa kumminkin kompressorin kestoikään. Nibellä se suositeltu taitaa olla 20 minuuttia kompressorin käyntiä (huom minimi, maksimia ei ole) ja sen jälkeen taukojakso jonka pituus on ohjelmoitu vähintään 20 minuuttiin (saa säädettyä isommaksi). Mutta olen ymmärtänyt että kompressori kyllä lähtee aiemminkin käyntiin jos sattuu tulemaan erikoistilanne, eli käyttövettä aletaan käyttämään reilusti ja siksi kompressorin on hyvä startata jo heti. Täällä 2008 pumpussa on muistaakseni noin 37 000 käynnistyskertaa. Ja käyntiaika taisi olla jotain 17 000 tuntia.

Talvella tosiaan käynti voisi vähän pidentyä koska varaajasta otetaan talvella vähän enemmän lämpöä pois. Toki samalla käynnistyksien väli tihenee koska varaajassa riittää lämpöä lyhyemmäksi aikaa.

[Matias]

Mitenkäs muuten ylävaraajan säädöt vaikuttavat vai vaikuttavatko ollenkaan?

Vaikuttaa vain silloin kun ylävaraajan veden lämpötila laskee alle asetetun minimi lämpötilan.Silloin kompressori käynnistyy ja käy niin kauan kunnes ylävaraajan veden lämpötila nousee asetetun alajan yläpuolelle.
Yleensä tämä asetus on priorisoitu eli jos kompressori käynnistyy ylävaraajan ohjaamana niin se ohittaa alavaraajan asetukset ja käytännössä alavaraajan veden lämpötila nousee silloin korkeammaksi kuin lämpökäyrä ym alavaraajan asetusarvo on.

Lämpöässän vanhemmassa Ouman ohjauslogiikassa on yläero asetus(hystereesi) ja sillä säädetään montako astetta ylävaraajan veden lämpö pitää nousta ennenkuin kompressori pysähtyy silloin kun kompressori on käynnistynyt ylävaraajan ohjaamana.ÄssäControl logiikassa on varmaan joku samantapainen asetus.

Lämmityskaudella ylävaraajan veden lämpötila pysyy jatkuvasti kuumempana kuin ylävaraajan alarajan asetusarvo koska kompressorille tulee talon lämmityksen takia reilusti käyntiaikaa.

Kesäaikaan kun talon lämmitystarve on vähäistä ja siitä johtuen kompressorin käyntiaikaa on vähän niin ylävaraajan veden lämmitystehoa tulee liian vähän alavaraajan ohjaamana jolloin kompressorin käynti alkaa ohjautumaan ylävaraajan veden lämpötilan alaraja-asetuksen mukaan siten että ylävaraajan lämpötila ei laske asetetun alarajan alle.

Eli ylävaraajan alarajan asetus kannattaa pitää niillä tienoilla missä käyttöveden lämpötila riittää normaalikäytössä,esim 50C.

Ylävaraajan yläraja asetus on käytännössä kiehumissuoja ja se pysäyttää kompressorin ettei ylävaraajan vesi pääse kiehumaan.Asetusarvo varmaan 100C paikkeilla

Sen verran sanoi että voisin kokeilla laskea ylävaraajan lämpöjä että kuinkas sen pitäisi vaikuttaa?

Trendien mukaan ylävaraajan veden lämpö näyttää pysyttelevän 60C tienoilla ja se on erittäin hyvä näin nollakelien aikaan.
Lämmityskaudella ei ylävaraajan veden lämpötilaa oikeastaan pysty eikä kannatakaan säätää koska ylävaraajan lämmitystehoa tulee aina kun kompressori käy ja taloudellisin käyntiasetus kompressorille on alavaraajan asetukset.
Ylävaraajan (käyttöveden) lämmitys tulee siis "luontaisetuna" eikä se lämmityskaudella vaikuta hyötysuhteeseen

Kesäaikaan sitten voi ylävaraajan lämpötilan asetuksia kokeilla muutella,ainakin silloin jos käyttöveden lämpötila on liian matala eli kuumaa vettä ei riitä normaalikäyttöön

[Paatelainen]

Kiitoksia kaikille vastauksista ja neuvoista. Eiköhän tästäkin vielä hyvä tule 
Täytyy vaikka talven yli seurailla kuinka pumppu toimii ja kirjoitella kuinka menee.
Jos sitten Seuraavana kesänä ku laittaa sen käyttövesi kanaalin niin korjailemaan systeemiä jos tarvetta.

Tänään laitoin kiinan mittarit keruuputkiin ja meno putkissa oli 1.1 astetta molemmissa ja paluuputkissa 4.4/5.6 astetta. Huomenna ajattelin kalibroida mittarit kun ei kovin suurta luottoa noihin kiinan ihmeisiin ole...vaikkakin kokeilin kaikkia ulkona niin kyllä ne 0.5asteen sisällä pysyivät.

[seppaant]

Trendistä mitaten sain alavaraajan 30 - 40C asetuksella ja ulkolämpötilan ollessa hieman alle 0C.
Keskimääräinen käyntiaika on 10 min (startista stoppiin)
Keskimääräinen käyntijakso 47 min (startista starttiin)
Käyntiaikasuhde on 22%.
22% käyntiaikasuhde nollakelillä tarkoittaa sitä että laite reilusti ylimitoitettu.

Kaivojen kassa oli aikanaan kaikenlaista harmia.
Mitenkä asia ratkesi?

ATS

[Paatelainen]

14kw pumppuahan tähän alunperin suunniteltiin mutta tehtaan suosituksista laitettiin 17kw ja eiköhän sen kanssa joudu nyt elämään.
Tähän maalämpöön ei taidankkaan päteä että ei vara venettä kaada 

Kaivojen kanssa meni ihan hyvin. 7kk sitä ihmeteltiin ennenkuin saatiin ratkaisuja ja tehtiin uudet kaivot.
No tuskimpa sitä keskellä talvee oltaskaan tehty mutta emäntää sai lepytellä oikein kunnolla kun isäntä oli 4kk pois kotoo ja oli vielä kunnon pakkaset. Olihan se mukava reissusta kysellä kuinka kotona menee kun emäntä selkävääränä kantaa pannuun puita ja itse nauttii etelän lämmöstä 

[euroshopperi]

Ei tuollainen selvitys vielä niistä kaivoista riitä. Sulla on velvollisuus antaa meille kunnon tarina. Tällaiset asiat kaivertaa mieltä ja syö miestä, jos ei kerrota reilusti. Kaivojen syvyydet ja määrät ym. on liian mielenkiintoisia jättää mainitsematta tämän tyyppisissä tapauksissa. Eihän sadutkaan ole mitään, jos ne on vain " olipa kerran ja sen pituinen se".

[Paatelainen]

Juu anteeksi....unohtui ihan vallan niitä laittaa kun onhan niilläkin suuri merkitys.
Ollut mielessä vaan kirjoitella kuvien kera jonkunnäköinen "blogi" et mitä tehty, kuinka menee ja mitäs tullaan tekemään. Ihan sillä ajatuksella kun jollakin voi olla parempia ideoita ja joku osaa sanoa et älä ihmeessä noin tee tai hajoo paikat.

Kaivoja on tosissaan 2 kpl ja ne ovat 140m syvät. Vesi nousi 4m päähän ja kallio alkoi 2m syvyydestä.
Kaivojen etäisyys toisistaan 20m.