Tyhmiä kysymyksiä

[OilToSoil]

Tuossa on selitetty hyvin kattavasti pupun säätämisestä ja toiminnasta.

http://www.kaukora.fi/sites/default/files/kaukorafiles/kayttoohjeet/Grundfosliterature-1191224-1.pdf

Kiitokset!

Nyt kun kävin tuota selaamaan, niin näyttää kyllä tutulta manuaalilta.
Enpä vaan muistanut tuon olemassaoloa...

[peki]

Tälläistä tänään.

Tässä taannoin oli puhetta että kaivon voi mitoittaa muutenkin kuin huipputarpeen mukaan.
Jäsen Xargo oli tästä toisesta mitoituksesta ihan varma.
Nyt kun nämä inventterivehkeet tulee tai on tulleet jo, niin miten keruun mitoituksen on?
Luulisi riittävän vähempikin kun kompura kerää suurimman osan vuotta litkusta lämpöö vajaateholla.
Siis keruu on ns. ylimitoitettu tämän saman ajan kunnes taajari huutaa jotain 70 hertzii?
Eipä hätää, koska keruuta on rasitettu vain puolella teholla niin paukkua on näihin muutamiin
täystehoa tarvittaviin päiviin.
Onko näin?

[tomppeli]

Maalämpökaivon mitoittamisen perusteena voi käyttää sekä huipputehoa,
että vuotuista kaivosta otettavaa kilowattituntimäärää, siis lämpöenergian määrää,
koska nämä ovat tietyllä tavalla toisiinsa sidottuja suureita,
mikäli lämpöpumpun tehon mitoittaminen on tehty oikein.

Turvallisempi peruste on kuitenkin vuotuinen kaivosta otettavan lämpöenergian määrä.
Silloinkin pitää ottaa huomioon valitun lämpöpumpun teholuokka.
Jos valitaan reippaasti ylitehoinen pumppu, enemmän kuin 130 % ylimitoitettu,
tarvitaan kaivoon lisää syvyyttä, jotta kaivosta tulevan keruunesteen lämpötila ei laskisi liikaa.

Vuotuinen maasta otettavan lämpöenergian määrä on siis se paras peruste mitoituslaskennalle.
Laskennassa oletetaan kallioperän olevan ehyt, ilman pohjavesien läpivirtausta. Kaivon oletetaan olevan ns. kuiva kaivo.
Tällöin turvaudutaan pääasiassa siihen energiavarantoon, joka on porareikää ympäröivässä kalliomassassa varastoituneena.
Kallioperään tulee vuosittain vain pieniä määriä lisäenergiaa ylhäältä päin aurinkoenergiaa ja maan sisästä geotermista energiaa.
Geotermistä energiaa nousee kaivolle noin 40 - 70 mW teholla /neliömetri, siis erittäin vähän.
10 metrin säteellä olevalle alueelle, joka on noin 314 m2, nousee maan uumenista vuodessa vain noin 150 kWh uutta lämpöenergiaa.
Se ei ole paljon.
Aurinkoenergian määrä on suurempi, mutta sen määrä riippu maan pinnalla vallitsevista olosuhteista
ja sen paikallista suuruutta on vaikea määrittää.

Uutta lämpöenergiaa siis latautuu kallioperään varsin vähän ja
suurimmaksi osaksi turvaudutaan kallioperässä jo ennestään olemassa olevaan energiavarantoon.

Lämpö siis siirtyy porakaivon ympäristöstä porakaivolle.

Kuvan arvot ovat 200 metrisellä kaivolla noin 130 metrin syvyydeltä
ja ovat vain laskennallisia, eivätkä perustu mittauksiin.

Siirtymisessä on suuri merkitys kallioperän kiviaineksen lämmönjohtumisluvussa λ, (= W/mK).
Alhaisella lämmönjohtoluvulla kaivolle siirtyy huonosti lämpöenergiaa kaivoa ympäröivästä kalliomassasta ja
lämmön siirtymisen säde jää pieneksi. Lämpöä siis siirtyy huonosti kaivon ympäristöstä kaivolle.

Korkean lämmönjohtavuuden omaavassa kiviaineksessa lämpöä siirtyy paremmin ja kauempaa porakaivolle.
Lämmön keruualueen säde on suurempi, lämpöä tulee kauempaakin kaivolle ja
kaivosta voidaan ottaa vuosittain enemmän lämpöenergiaa ilman, että kaivo jäähtyy liiaksi.


Edit 3.9.2016.: Korjasin kirjoitusvirheeni: 50 kWh  → 150 kWh

[Kimmo_L]

Olen samaa mieltä jäsen tomppelin kanssa. Täydentäisin vastausta parilla yksityiskohdalla:

Ensinnäkin kaivon poraaminen on melkoista arpapeliä kuitenkin. Vaikka kallioperää voi monenlaisten maaperäkarttojen perusteella arvioida, sen näkee lopulta vasta poratessa, mistä syvyydestä kallio löytyy ja millaista kallioperää siinä kohdalla on. Voi käydä hyvä tuuri ja kallioperä on mitoituslaskentaa parempilaatuista, jolloin voi nauttia hieman paremmasta hyötysuhteesta (tai jälkikäteen harmitella, että vähän matalampi ja halvempi kaivo olisi saattanut riittää...). Tai sitten kallioperä on heikompilaatuista ja pumpun hyötysuhde kärsii tai tulee jopa ongelmia.

Ei ole mitään jyrkkää pistettä, missä menee "riittävän" ja "riittämättömän" raja. Paremmalla keruulla saa lämpöpumpussa paremman hyötysuhteen ja heikommalla heikomman, mutta molemmilla yleensä pärjätään.

Itse kannattaisin kuitenkin varman päälle mitoittamista, koska kaivo pitkällä aikavälillä myös jäähtyy. Kaivo ei ole mikään vakiotehonlähde, josta koko ajan tulee tietty teho, vaan se on pitkällä aikavälillä kallioon varastoitunutta energiaa, joka porakaivoissa yleensä hitaasti vähenee (t.s. uutta lämpöä ei tule kallioon samaa tahtia kuin sitä otetaan pois - vaikka hetkellisesti sitä voidaan ottaa isollakin teholla).

Invertterilaitteet saattavat toimia välillä optimaalisemmassa toimintapisteessä kuin on/off-pumppu, jolloin niiden hyötysuhde on hieman parempi. Parempi hyötysuhde tarkoittaa, että sähköä kulutetaan vähemmän - ja kaivosta otetaan enemmän. Kun kaivosta otetaan enemmän, tarvitaan parempi kaivo - ei huonompi. Tässä merkittävää on kaivosta otettava vuotuinen energiamäärä, ei hetkellinen teho.

Kaivoa voi myös täydentää toisella lämmönlähteellä. Voi esimerkiksi rakentaa lenkin vaakakeruupiiriä maahan. Jäsen Xargo on täydentänyt kaivoa lämmön ottamisella ilmanvaihdon jäteilmasta - eli hänellä on tavallaan maalämpöpumpun ja poistoilmalämpöpumpun yhdistelmä. Lämpöpumputhan ovat loppujen lopuksi kaikki samankaltaisia - ei niissä vaikuta, mistä lämpöenergian keruu tapahtuu.

[k113635]

Olen täysin samaa mieltä, että on hyvin hankala joutua tilanteeseen jossa esim. kaivo olisi liian hyvä, hyötysuhde vain paranee mitä lämpöisempää nestettä kaivosta saadaan pumpulle.

Mutta invertterikoneiden myötä tulee mitoitukseen sellainen uusi ulottuvuus, että tarvittava virtaus keruupiirissä muuttuu tehontarpeen mukaan, joka on nykyisellä invertterisukupolvella luokkaa 4x-5x. (antoteho 1.5kW-6kW (8kW))

Esim. Meillä on vaakavetojen kanssa keruuputkea aika tarkkaan Niben suosittama maksimi 400m. Pumpun käydessä tyhjäkäyntiä on keruupumpun nopeus 1-2% ja taas huipputehoa lähestyttäessä nousee keruupumpunkin nopeus 100%:iin. Näin Nibe saa pidettyä dT:n hörystyminen yli haluamassaan hieman reilussa kolmessa asteessa.

Jos keruuputki olisikin ollut paksumpi ja huomattavasti paremmin virtaava ei keruupumpun minimiteholla enää oltais saatu lämpötilaeroa pidettyä yli kolmessa asteessa. Tai jos nykyisen paksuista keruuputkea olisikin ollut reilusti enemmän niin täyden tehon virtaus olisi saattanut jäädä riittämättömäksi. Eikä kerupumpun vaihto tehottomampaan/tehokkaampaan ole enää niin helppoa kuin on/off koneissa.

Itsellä ei tietämys kylmälaitteista riitä määrittelemään sitä missä vaiheessa keruun liian suuri tai pieni lämpötilaero muodostuu oikeasti ongelmaksi, mutta ajattelin tuoda muistutuksena tälläisen uuden haasteen invertteripumppujen kanssa mikä on hyvä ottaa huomioon keruupiirin speksejä miettiessä.

[Kimmo_L]

Mutta invertterikoneiden myötä tulee mitoitukseen sellainen uusi ulottuvuus, että tarvittava virtaus keruupiirissä muuttuu tehontarpeen mukaan, joka on nykyisellä invertterisukupolvella luokkaa 4x-5x. (antoteho 1.5kW-6kW (8kW))

Jos keruuputki olisikin ollut paksumpi ja huomattavasti paremmin virtaava ei keruupumpun minimiteholla enää oltais saatu lämpötilaeroa pidettyä yli kolmessa asteessa. Tai jos nykyisen paksuista keruuputkea olisikin ollut reilusti enemmän niin täyden tehon virtaus olisi saattanut jäädä riittämättömäksi. Eikä kerupumpun vaihto tehottomampaan/tehokkaampaan ole enää niin helppoa kuin on/off koneissa.

Hyvä pointti.

Minun käsityksen mukaan pienempi lämpötilaero keruupuolella ei haittaa mitään kylmäprosessin kannalta. Se vain tarkoittaa, että kiertopumppua käytetään turhan isolla teholla ja kulutetaan sähköä siihen turhaan. Liian iso lämpötilaero haittaa kylmäprosessia ja aiheuttaa hyötysuhteen heikkenemistä.

[jm82]

Invertterilaitteet saattavat toimia välillä optimaalisemmassa toimintapisteessä kuin on/off-pumppu, jolloin niiden hyötysuhde on hieman parempi. Parempi hyötysuhde tarkoittaa, että sähköä kulutetaan vähemmän - ja kaivosta otetaan enemmän. Kun kaivosta otetaan enemmän, tarvitaan parempi kaivo - ei huonompi. Tässä merkittävää on kaivosta otettava vuotuinen energiamäärä, ei hetkellinen teho.

Kaivoa voi myös täydentää toisella lämmönlähteellä. Voi esimerkiksi rakentaa lenkin vaakakeruupiiriä maahan. Jäsen Xargo on täydentänyt kaivoa lämmön ottamisella ilmanvaihdon jäteilmasta - eli hänellä on tavallaan maalämpöpumpun ja poistoilmalämpöpumpun yhdistelmä. Lämpöpumputhan ovat loppujen lopuksi kaikki samankaltaisia - ei niissä vaikuta, mistä lämpöenergian keruu tapahtuu.

Tuolla oli yksi vertailu pienen invertterin ja 8kW pumpun välillä.
Nibe 1255 1-5.6[8] kuluttama energia 4887 kWh. Mitoitettu kaivo 154 metriä

Nibe 1245 8kW kuluttama energia 4611 kWh. Mitoitettu kaivo 162 metriä.


Omalla järkeilyllä vain tulee sellainen mieleen että olisi fiksumpaa ottaa invertteri 162 metrin kaivolla kuin 8kW pumppu samalla kaivolla. Tai toki molemmat kannattaisi ottaa jollain vaikkapa 180-190 metrin kaivolla.

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6577.0;nowap

[k113635]

Tuolla oli yksi vertailu pienen invertterin ja 8kW pumpun välillä.
Nibe 1255 1-5.6[8] kuluttama energia 4887 kWh. Mitoitettu kaivo 154 metriä

Nibe 1245 8kW kuluttama energia 4611 kWh. Mitoitettu kaivo 162 metriä.

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6577.0;nowap

Suhtaudun itse noihin Niben laskelmiin enemmän kuin skeptisesti, täällä Niben laskelman arvio oli F1255-6 pumpulle:
Säästöä vuodessa 14 620kWh ja pumpun kulutus 4707kWh  (119m aktiivia)
Ensimmäisen vuoden toteutuma: vuosikulutus putosi 16 400kWh ja Niben kulutus omasta mittaristaan 2899kWh. (189m aktiivia)

Vaikka toteutettu kaivo on reilusti syvempi kuin suunnitelmassa ja ensimmäinen vuosi aika lauha niin silti on tuossa virheprosentti aivan liian suuri. Meillä on vieläpä sisälämpö suurempi (22.5-23) kuin laskelmien 21.

Tai sitten KV-esilämmitys onkin oikeasti ihan timantti idea 

Onko jollain muulla toteutunut valmistajan laskureiden antama ennuste paremmin varsinaisen kulutuksen arvonnassa?

edit. Rupesin oikein miettimään että miten ero voi olla noin suuri ja löysin kaksi ehdokasta:

1. MLP rempan yhteydessä vaihtui samalla IV-kone eli Valloxin vanha pikkukuutio uuteen isokuutio koneeseen. Valloxin omien laskurien mukaan arvoitu lämmitysenergiatarpeen säästö meidän kohteen ilmamäärilla on vuodessa jopa 2000kWh. Oletin/muistin että ero olisi ollut dekadin pienempi, koska konetta ei vaihdettu pelkästään pienemmän kulutuksen vuoksi.
2. Toinen on se että lämmittelin(/viilentelin) ILP:llä kesän sisätiloja melkein 4kk joten ILP:n kulutus 139kWh täytyy lisätä Niben vuosikulutukseen reiluuden vuoksi.

[tomppeli]

... Tai sitten KV-esilämmitys onkin oikeasti ihan timantti idea 

Käyttöveden esilämmitys on hyvä idea, varsinkin, jos muutoinkin on tarpeen hankkia kiertovedelle lisävaraaja.

[Dowser]

Ja 2015 oli 20% normivuotta lämpimämpi, pienempi tarve kokonaisuutena ja laskentaa parempi cop lämpimämpien kelien vuoksi (olettaen että Niben laskelma oli normeerattu). Merkannee paljolti enempi kuin ilp:in osuus.

Mikä pettymys nuo lukemat noin niinkuin muutoin 

[k113635]

Ja 2015 oli 20% normivuotta lämpimämpi, pienempi tarve kokonaisuutena ja laskentaa parempi cop lämpimämpien kelien vuoksi (olettaen että Niben laskelma oli normeerattu). Merkannee paljolti enempi kuin ilp:in osuus.

Mikä pettymys nuo lukemat noin niinkuin muutoin 

Ensimmäisen maailman ongelmia, täytyy yrittää kestää 

Tietysti vois vaan sokeasti saarnata invertterien ihanuutta, mutta kyllä tässä tapauksessa on 'syyllisiä' varmasti muitakin.

Sellainenkin tuli mieleen, että kahden entisen varaajan häviöt voi olla toinen seikka joiden merkityksen olin aliarvioinut reilusti metsään. Sähköaikaan vedettiin KV (300l) joka yö 85-asteeseen ja iso Jämä Jäspi Oval 1200l vuodenajasta riippuen yläosastaan n. 50:iin tai talvella koko mälli 80-asteeseen. Näihin kahteen vanhaan varaajaan verrattuna Niben 180l sisäinen ja Jäspi 500l huomattavasti matalammassa lämpötilassa häviää häviöissä 6-0. Nyt kun katselee uusia ja vanhoja lokituksia niin näyttää melkein siltä että nykyinen kv+lämmitys sähkönkulutus kesäaikaan on samaa luokkaa kuin ennen oli pelkät varaajahäviöt. 

[jm82]

Suhtaudun itse noihin Niben laskelmiin enemmän kuin skeptisesti, täällä Niben laskelman arvio oli F1255-6 pumpulle:
Säästöä vuodessa 14 620kWh ja pumpun kulutus 4707kWh  (119m aktiivia)
Ensimmäisen vuoden toteutuma: vuosikulutus putosi 16 400kWh ja Niben kulutus omasta mittaristaan 2899kWh. (189m aktiivia)

Vaikka toteutettu kaivo on reilusti syvempi kuin suunnitelmassa ja ensimmäinen vuosi aika lauha niin silti on tuossa virheprosentti aivan liian suuri. Meillä on vieläpä sisälämpö suurempi (22.5-23) kuin laskelmien 21.

Tai sitten KV-esilämmitys onkin oikeasti ihan timantti idea 

Onko jollain muulla toteutunut valmistajan laskureiden antama ennuste paremmin varsinaisen kulutuksen arvonnassa?

Hyvät on lukemat Voisi kuvitella että osasyy laskelmaa pienempään sähkönkulutukseen voisi olla 70 metriä niben laskemaa syvempi kaivo. Maksaa se kaivokin tietenkin jotain, mutta aivan sama kun on hyvä Täällä maksoi 26e metri, niin turha oli pihistellä.

Itsekkin kysyin varalta myös nibeltä energialaskelmaa. Kokonaistehontarve lämmitys 7.7 kW. Lämpöpumpun käyttämä energia 5886 kWh (patterilämmitys), energiankulutus, sähkö brutto 6203 kWh. Tehopeittoaste 70%.

Aktiivinen poraussyvyys 134 m
Ominaistehonotto 123 kWh/m
Ominaistehonotto 39 W/m
Keruunesteen lämpötilaero 3C
Tulevan keruunesteen keskilämpötila -1.3C


Kaivoa ne porasi 201 metriä joka on samalla aktiivisyvyys. Eli tänne tuli periaatteessa 67 metriä "ylimääräistä". Tuo ylimäärä on teillä siis vielä 3 metriä enemmän. Lisäksi täällä tuli 13 metriä saviporausta ja 21 metriä teräsputkea.

Uskoisin että tuo noin 70 metrin ylimäärä vaikuttaa suoraan pumpun hyötysuhteeseen (mutta ei kai kauhean paljon)? Täällä tuleva keruuneste oli alimmaan -35C pakkastenkin aikaan +2 C ja kaivoon palasi -1C. Keruupumppu on aika onneton koska on vain 8 metrin nostokorkeudella ja teho 245W. Maalämpöpumppu ei käynyt jatkuvasti edes kovimmilla pakkasilla.

edit: Hybridivaraaja ja hyvät säädöt voi olla teillä myös yksi joka laskee kulutusta. Toki pitäisi se ilman varaajaakin toimia lähes yhtä hyvin.

[k113635]

Itsekkin kysyin varalta myös nibeltä energialaskelmaa. Kokonaistehontarve lämmitys 7.7 kW. Lämpöpumpun käyttämä energia 5886 kWh (patterilämmitys), energiankulutus, sähkö brutto 6203 kWh. Tehopeittoaste 70%.

Muistelin vanhemmista viesteistäsi että tuo on enemmän kuin teillä toteutunut kokonaiskulutus?

Kaivoa ne porasi 201 metriä joka on samalla aktiivisyvyys. Eli tänne tuli periaatteessa 67 metriä "ylimääräistä". Tuo ylimäärä on teillä siis vielä 3 metriä enemmän. Lisäksi täällä tuli 13 metriä saviporausta ja 21 metriä teräsputkea.

Uskoisin että tuo noin 70 metrin ylimäärä vaikuttaa suoraan pumpun hyötysuhteeseen (mutta ei kai kauhean paljon)? Täällä tuleva keruuneste oli alimmaan -35C pakkastenkin aikaan +2 C ja kaivoon palasi -1C. Keruupumppu on aika onneton koska on vain 8 metrin nostokorkeudella ja teho 245W. Maalämpöpumppu ei käynyt jatkuvasti edes kovimmilla pakkasilla.

Täällä oli tarjouksessa urakoitsijan suositus 174m, koska arvioitiin että savea olisi 12m jolloin saataisiin 162m aktiivia. Poratessa oli ensimmäiset 9m savea ja 9-12m rikkonaista kalliota, joten putkitusta tuli 15m. Vettä ei porauksen yhteydessä tullut kovinkaan paljoa, joten pyysin sitten hieman lisäsyvyyttä tähdäten keruuputken maksimi suosituspituuteen 400m. Aamulla oli porareissä kuitenkin vettä alle metrissä, joten sitä olen pitänyt aktiivisyvyytenä. Ja on reiästä tullut autojen pesuvedet ja kasteluvedet tähän asti, jotain 400l tulee kerralla jos reippaammin juoksuttaa, sitten tarttee huilitauon.

Täällä kävi keruulta tulo lähellä nollaa jo ekana talvena, eikä pakkasta ollut vielä 30:tä, joten yhtään en koe että kaivo olisi liian syvä. Teillä taitaa hieman auttaa patteritalous, jolloin kaivosta otetaan suhteessa hieman vähemmän lämpöä. Samoin projektiani toteuttanut urakoitsija otti tämän hieman erikoisemman invertteriharjoituksen molemminpuolisena oppimisprojektina, joten lisämetreistä laskutettu lisähinta oli ihan kohtuullinen, tuo on jo todennäköisesti kuoletettu parantuneen hyötysuhteen myötä.

Hauska yksityiskohta tuo 245W siellä keruupumpulla joka on hyvin lähellä pikkupumpun tyhjäkäyntikulutusta. Täällä Niben keruupumppu on samaa teholuokkaa eli 25-85, mutta 20Hz:ssä sitä ajetaan minimikierroksilla ja sähkönkulutus on n. 10W. Niben kiertopumpun kulutus on samoin reilun 10W ja ulkoisen kiertopumpun teho vaihtelee auki olevien piirien mukaan 5-20W välillä.

Ja 2015 oli 20% normivuotta lämpimämpi, pienempi tarve kokonaisuutena ja laskentaa parempi cop lämpimämpien kelien vuoksi (olettaen että Niben laskelma oli normeerattu). Merkannee paljolti enempi kuin ilp:in osuus.

Jos laskelman 4707kWh tippuu 2899KWh:iin vuoden keskimääräisen lämmitystarpeen tippuessa 20%, niin mitäs sitten jos tulee 20% keskimääräistä kylmempi vuosi? Mennee 6000kWh rikki pelkällä pumpulla 

Täytyy vielä loppuun lisätä tyhmä kysmys että pysytään aiheessa. Millä perusteella itse päädyitte maalämpöön? Mulla kävi niin ettei yksikään toimittaja vastannut sähköpostilla lähettämiini tarjouspyyntöihin VILP:lle saneerauksesta. Alkuperäinen ideani oli säilyttää sähkölämmityksen varaaja ja ruveta vain lämmittämään sitä VILP:llä. Koska tarjouksia ei tullut jouduin perehtymään lämmityksen saloihin hieman syvemmin kuin oli koskaan tarkoitus ja lopputulos on itse speksattu, mutta urakkana hankittu MLP-systeemi. Vielä en ole osannut katua päätöstä ja kaupan päälle tuli samalla ihan hankittua hauska uusi harrastus (MLP mittailu ja kikkailu) melkein huomaamattaan.

[peki]

Muistelin vanhemmista viesteistäsi että tuo on enemmän kuin teillä toteutunut kokonaiskulutus?
Täällä oli tarjouksessa urakoitsijan suositus 174m, koska arvioitiin että savea olisi 12m jolloin saataisiin 162m aktiivia. Poratessa oli ensimmäiset 9m savea ja 9-12m rikkonaista kalliota, joten putkitusta tuli 15m. Vettä ei porauksen yhteydessä tullut kovinkaan paljoa, joten pyysin sitten hieman lisäsyvyyttä tähdäten keruuputken maksimi suosituspituuteen 400m. Aamulla oli porareissä kuitenkin vettä alle metrissä, joten sitä olen pitänyt aktiivisyvyytenä. Ja on reiästä tullut autojen pesuvedet ja kasteluvedet tähän asti, jotain 400l tulee kerralla jos reippaammin juoksuttaa, sitten tarttee huilitauon.

Täällä kävi keruulta tulo lähellä nollaa jo ekana talvena, eikä pakkasta ollut vielä 30:tä, joten yhtään en koe että kaivo olisi liian syvä. Teillä taitaa hieman auttaa patteritalous, jolloin kaivosta otetaan suhteessa hieman vähemmän lämpöä. Samoin projektiani toteuttanut urakoitsija otti tämän hieman erikoisemman invertteriharjoituksen molemminpuolisena oppimisprojektina, joten lisämetreistä laskutettu lisähinta oli ihan kohtuullinen, tuo on jo todennäköisesti kuoletettu parantuneen hyötysuhteen myötä.

Hauska yksityiskohta tuo 245W siellä keruupumpulla joka on hyvin lähellä pikkupumpun tyhjäkäyntikulutusta. Täällä Niben keruupumppu on samaa teholuokkaa eli 25-85, mutta 20Hz:ssä sitä ajetaan minimikierroksilla ja sähkönkulutus on n. 10W. Niben kiertopumpun kulutus on samoin reilun 10W ja ulkoisen kiertopumpun teho vaihtelee auki olevien piirien mukaan 5-20W välillä.
Jos laskelman 4707kWh tippuu 2899KWh:iin vuoden keskimääräisen lämmitystarpeen tippuessa 20%, niin mitäs sitten jos tulee 20% keskimääräistä kylmempi vuosi? Mennee 6000kWh rikki pelkällä pumpulla 

Täytyy vielä loppuun lisätä tyhmä
kysmys että pysytään aiheessa. Millä perusteella itse päädyitte maalämpöön? Mulla kävi niin ettei yksikään toimittaja vastannut sähköpostilla lähettämiini tarjouspyyntöihin VILP:lle saneerauksesta. Alkuperäinen ideani oli säilyttää sähkölämmityksen varaaja ja ruveta vain lämmittämään sitä VILP:llä. Koska tarjouksia ei tullut jouduin perehtymään lämmityksen saloihin hieman syvemmin kuin oli koskaan tarkoitus ja lopputulos on itse speksattu, mutta urakkana hankittu MLP-systeemi. Vielä en ole osannut katua päätöstä ja kaupan päälle tuli samalla ihan hankittua hauska uusi harrastus (MLP mittailu ja kikkailu) melkein huomaamattaan.

Meillä  litkujen kierrättämiseen menee noin 350w, kolme pumppua. Nykyvehkeisiin verrattuna ihan sairas luku, Tämä ei ole reilua

Itse päädyin maalämpöön heti kun saatiin rakennuslupa.
Ajattelin panostaa lämmitysjärjestelmään ja ostaa bauhausin halppislaatat kun tuntui että laatat olisivat helpompi päivittää sitten joskus parempiin.
Siis sama raha eri paikassa, ajattelin.
Takka olisi kyllä nyt otettu enempi huomioon jos uutta tekisin. Ja tekisinkin, mutta siippa pistää hanttiin.

[jji]

Lasketaanko pumpun sähkönkulutus suoraan käyntiaika*pumpun teho, kun vastukset eivät ole käytössä? Kyseessä on Viessmann:n Vitocal 333-g.

[tomppeli]

Pumpun sähkön kulutuksen voi koettaa selvittää laskelmalla näin:
Pumpun ottama sähköteho kilowatteina, kW x käyntiaika tunteina = pumpun ottama sähköenergia kilowattitunteina.

Esimerkki:
- Pumpun ottoteho 2,5 kW [= kilowattia, 1 kW = 1000 W (wattia)].
- Pumppu käynyt kuukaudessa 120 h (tuntia);
Lasketaan: 
Sähkön kulutus = 2,5 kW x 120 h = 300 kWh. Pumppu kulutti 300 kWh ostosähköä tuon kuukauden ajalla.

Näin ei kuitenkaan saada oikeaa tulosta, koska lämpöpumpun ottoteho muuttuu sen mukaan, kuinka suuri on kompressorin vastapaine.
Vastapaine on suuri silloin, kun tehdään kuumaa (kierto)vettä.
Siis jos lauhduttimen lämpötila on korkea, ottaa pumppu enemmän virtaa ja siis tehoa.

Pumpun sähköverkosta ottama teho ei siis olekaan kaiken aikaa tuo 2,5 kW.
Yhdellä pumpulla se saattaa kuormitusasteesta riippuen olla esimerkiksi jotain alueella 1,8 - 3,0 kW.

Ainoa oikea tapa mitata sähkön kulutus, on asennuttaa pumpulle oma kulutusmittari.

[fraatti]

Lasketaanko pumpun sähkönkulutus suoraan käyntiaika*pumpun teho, kun vastukset eivät ole käytössä? Kyseessä on Viessmann:n Vitocal 333-g.

Kyseisessä pumpussa on oma energian seuranta. Se laskee koneen anto- ja ottotehot sekä lämmitysveteen että käyttöveteen. En aivan tarkalleen tiedä kuinka tuo laskenta pelaa mutta se ottaa siinä huomioon tulevan liuoksen lämpötilan sekä lähtevän veden lämpötilan. Itsellä on vielä erillinen kulutusmittari tuon lisäksi joten tiedän paljonko todellinen ja koneen antama kulutus erosivat toisistaan. Tällähetkellä kirjoitten kännykällä ja en saa juuri nyt tarkastettua asiaa.

[k113635]

Osui tällainen silmään Mitsubishin AEE invertterikompressorin kataloogissa, tämä on siis se kompura jota ainakin Nibe käyttää invertteripumpuissaan:

Sanokaas ko. kataloogeja enemmän lukeneet että onko tuo 250 000 valmistajan jonkunlainen kannanotto maksimi käynnistysmäriin vai pelkkä jonkun random standardin lukema?

[jm82]

Osui tällainen silmään Mitsubishin AEE invertterikompressorin kataloogissa, tämä on siis se kompura jota ainakin Nibe käyttää invertteripumpuissaan:

Sanokaas ko. kataloogeja enemmän lukeneet että onko tuo 250 000 valmistajan jonkunlainen kannanotto maksimi käynnistysmäriin vai pelkkä jonkun random standardin lukema?

En ole varmaan ainuttakaan katalogia nähnyt. Alle 250 000 sykliä joka kyllä on hyvin suuri lukema. Luulisi olevan kestävä kompressori

Muut vaatimukset. päälle / pois syklin on oltava enintään 10 kertaa / tunti.

Off aika tulee olla aika jolloin korkea paine saavuttaa tasapainon. Off aika enemmän kuin 3 minuuttia.

Ehkä nuo vaatimukset on tehty jossain "laboratorio" kokeissa? Eli käytännössä kompressoria voisi vähän säästellä noista lukemista?

[Seagear]

En ole varmaan ainuttakaan katalogia nähnyt. Alle 250 000 sykliä joka kyllä on hyvin suuri lukema. Luulisi olevan kestävä kompressori

Muut vaatimukset. päälle / pois syklin on oltava enintään 10 kertaa / tunti.

Off aika tulee olla aika jolloin korkea paine saavuttaa tasapainon. Off aika enemmän kuin 3 minuuttia.

Ehkä nuo vaatimukset on tehty jossain "laboratorio" kokeissa? Eli käytännössä kompressoria voisi vähän säästellä noista lukemista?

10 sykliä tunti tekisi vuositasolla 87600 käynnistystä. Jos ajatteleen, että pumpun vuosittainen käyttöaste olisi vaikkapa 33%, niin tuolla 10 käynnistystä tunti vauhdilla tekisi n. 30000 starttia. Eikös joku suositus ollut että käyntijakson vähimmäispituus tulisi olla 20min?

[jm82]

10 sykliä tunti tekisi vuositasolla 87600 käynnistystä. Jos ajatteleen, että pumpun vuosittainen käyttöaste olisi vaikkapa 33%, niin tuolla 10 käynnistystä tunti vauhdilla tekisi n. 30000 starttia. Eikös joku suositus ollut että käyntijakson vähimmäispituus tulisi olla 20min?

Niin olisikohan nuo lukemat vain saatu kompressoria testaamalla aikaiseksi?

Vähemmän kuin 250 000 / 87 600. Kompressori menee rikki 2 vuodessa 10 kuukaudessa ja 7 päivässä.
Kymmenesosalla 8760 käynnistyksellä saattaisi kestää 28 vuotta, mutta tuota ei toki ole voitu vielä kokeilla.

Joo muistelen että jossain olisi suositus vähintään 20 minuutin käyntijakson pituudesta. Ja nibessä taukojakso kahden lämmitysjakson välille on ohjelmoitu 20 minuuttiin, eli paineet pitäisi siinä ajassa aika hyvin "normalisoitua". Mutta kyllä kompressori lähtee aiemminkin päälle jos käyttövesi loppuu, siinä se aika taitaa olla vain 5 minuuttia jos nyt oikein arvaan. Samoin jos sähköt on poikki, niin 5 minuutin huiliaika sähkökatkon jälkeen ja samalla kompressorin lämmitin ehtii aavistuksen lämmittää kompuraa (en tiedä onko noin lyhyellä lämmittämisellä merkitystä?).

[k113635]

Sellainen kommentti että nyt puhutaan kuitenkin muuttuvanopeuksisesta kompurasta lämmityskäytössä jollain ainakaan varaajan kanssa tuo 20min minimiä ei tule vastaan. Täällä meni ekana vuonna yli 1000 käynnistystä säätöjä hakiessa rikki, mutta jatkossa on tavoitteena pysyä alle 1000 käynnistystä/vuodessa rajan alla. Näyttäisi siis siltä että käynnistysmäärät eivät liene ongelma, ainakaan sopivasti mitoitetuissa kohteissa invertteripumpun ja varaajan kanssa?

Just nyt lähestytään jatkuvan käynnin rajoja ja tällä hetkellä on kompura pyörinyt tauotta +60h. Talvella saattaa käyntijaksoille tulla pituutta viikkoja. Olisi kiva nähdä joku samanlainen hihavakio suurimmasta määrästä käyntitunteja mitä koneella on odotettavissa, mutta kompuran valmistajan taitaa olla mahdoton tuollaista antaa koska käyttökohteet ja olosuhteet vaihtelevat niin suuresti.

[peki]

Sellainen kommentti että nyt puhutaan kuitenkin muuttuvanopeuksisesta kompurasta lämmityskäytössä jollain ainakaan varaajan kanssa tuo 20min minimiä ei tule vastaan. Täällä meni ekana vuonna yli 1000 käynnistystä säätöjä hakiessa rikki, mutta jatkossa on tavoitteena pysyä alle 1000 käynnistystä/vuodessa rajan alla. Näyttäisi siis siltä että käynnistysmäärät eivät liene ongelma, ainakaan sopivasti mitoitetuissa kohteissa invertteripumpun ja varaajan kanssa?

Just nyt lähestytään jatkuvan käynnin rajoja ja tällä hetkellä on kompura pyörinyt tauotta +60h. Talvella saattaa käyntijaksoille tulla pituutta viikkoja. Olisi kiva nähdä joku samanlainen hihavakio suurimmasta määrästä käyntitunteja mitä koneella on odotettavissa, mutta kompuran valmistajan taitaa olla mahdoton tuollaista antaa koska käyttökohteet ja olosuhteet vaihtelevat niin suuresti.

Meillä 1600 käynnistystä, noin, mutta hyötysuhde alkoi kärsimään
Liiallisesta laatan revittämisestä.
Tavalllisen pumpun katson kuitenkin pelittävän yhä paremmin myös laatan kanssa
kuin inventterin.

[k113635]

Tavalllisen pumpun katson kuitenkin pelittävän yhä paremmin myös laatan kanssa kuin inventterin.

Millä perusteella?

[Roori]

Millä perusteella?

ehtisit ensin, mutta sama tuli mieleen...

[jm82]

Kyllä varmaan k113635:lla noin 1.5kW invertteri toimisi optimaalisemmin kuin vaikka 8kW on/off pumppu. Ainakin lattialämmitysveden lämpötila on invertterillä paljon tarkemmin oikea kuin on/off mallisella joka lämmittää aina sillä maksimi teholla. Ehkä pieni plussa voisi olla myös että kaivoa rasitetaan jatkuvasti hyvin pienellä teholla. Ei ainakaan tule isosta virtausvastuksesta ylimääräisiä pumppaushäviöitä.

[k113635]

Pistin tuonne kuvan tältä päivältä miltä näyttää kun invertteri jauhaa jatkuvaa tarpeen mukaan ja kuvan ottovaiheessa jatkuvaa käyntia takana jo useampi vuorokausi.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5402.msg93526#msg93526

Olisi tosi mielenkiintoista saada samantapaisesti kohteesta mutta on/off pumpulla hieman kuvaa/lokia ja voitais sitten pohtia miten käytökset eroaa toisistaan. Itse en keksi muuta parempaa on/off pumpussa kuin että erittäin lyhyillä käyntijaksoilla ja pitkillä lepotauoilla keruuneste saattaisi pysyä keskimäärin lämpöisempänä, mutta vastaavasti lauhduttimelta lähtö nousee pakosta korkeammaksi kuin invertterillä.

Hyötysuhteen mittauksista en taida kehdata sanoa mitään, koska kalibroinnin jälkeenkin, vaikka otin mukaan ottotehoihin ulkoisen kiertovesipumpun (Alpha2 10W), ollaan edelleen reilusti yli kuuden, lämmityksen osalta. Varmaan vaan joku systemaattinen virhe.

[peki]

Pistin tuonne kuvan tältä päivältä miltä näyttää kun invertteri jauhaa jatkuvaa tarpeen mukaan ja kuvan ottovaiheessa jatkuvaa käyntia takana jo useampi vuorokausi.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5402.msg93526#msg93526

Olisi tosi mielenkiintoista saada samantapaisesti kohteesta mutta on/off pumpulla hieman kuvaa/lokia ja voitais sitten pohtia miten käytökset eroaa toisistaan. Itse en keksi muuta parempaa on/off pumpussa kuin että erittäin lyhyillä käyntijaksoilla ja pitkillä lepotauoilla keruuneste saattaisi pysyä keskimäärin lämpöisempänä, mutta vastaavasti lauhduttimelta lähtö nousee pakosta korkeammaksi kuin invertterillä.

Hyötysuhteen mittauksista en taida kehdata sanoa mitään, koska kalibroinnin jälkeenkin, vaikka otin mukaan ottotehoihin ulkoisen kiertovesipumpun (Alpha2 10W), ollaan edelleen reilusti yli kuuden, lämmityksen osalta. Varmaan vaan joku systemaattinen virhe.

Eihän tuossa inventterissä näin pitempään ajatellen ole muuta hyötyä kuin
nämä kiertopumppujen pieni virran kulutus.
Itsellä lämpeää ikäänkuin ilmaiseksi yläkerran rossi suurimman osaa vuotta
Kun kompura ei edes käy.
Johtunee on off pumpun tavasta varata jotain johonkin.
Toisaalta kompuran paras hyötysuhde saavutetaan jossain70 C lämpötilassa?
Muutama seikka vielä olisi, mutta niistä joskus.
Tulen mielelläni verrokiksi jos ei muita kiinnosta.

[peki]

Mikä oikeastaan on cop jos ottoteho on esim 250w pumpulla eikä keruuta hyödynnetä kuin 1 %
Teholla?
Alkaa olemaan kansakoulupohjainen laskuoppimäärä koetuksella

[Roori]

Mikä oikeastaan on cop jos ottoteho on esim 250w pumpulla eikä keruuta hyödynnetä kuin 1 %
Teholla?
Alkaa olemaan kansakoulupohjainen laskuoppimäärä koetuksella

Mistä moinen 1% on peräisin?

Eihän tuossa inventterissä näin pitempään ajatellen ole muuta hyötyä kuin
nämä kiertopumppujen pieni virran kulutus.
Itsellä lämpeää ikäänkuin ilmaiseksi yläkerran rossi suurimman osaa vuotta
Kun kompura ei edes käy.
Johtunee on off pumpun tavasta varata jotain johonkin.
Toisaalta kompuran paras hyötysuhde saavutetaan jossain70 C lämpötilassa?
Muutama seikka vielä olisi, mutta niistä joskus.
Tulen mielelläni verrokiksi jos ei muita kiinnosta.

Mitä tuolla sinun 'yläkerran rossi' on asian kanssa tekemistä 
Käykö se pumppu jotenkin 'salaa' ja ilimatteeksi lämmittämässä sitä kun se lämpee vaikka 'kompura ei edes käy'


Vai menikö nuo jutut nyt vaan tuon 'kellonajan piikkiin' 

[seppaant]

Hyötysuhteen mittauksista en taida kehdata sanoa mitään, koska kalibroinnin jälkeenkin, vaikka otin mukaan ottotehoihin ulkoisen kiertovesipumpun (Alpha2 10W), ollaan edelleen reilusti yli kuuden, lämmityksen osalta. Varmaan vaan joku systemaattinen virhe.

Kehtaa nyt edes kertoa kuinka lasket hyötysuhteen, niin pohditaan asiaa tarkemmin.

ATS

[k113635]

Eihän tuossa inventterissä näin pitempään ajatellen ole muuta hyötyä kuin nämä kiertopumppujen pieni virran kulutus.

Tämän hyödyn arviointi on todella mielenkiintoista. Syy hyödyn ehkä oletettua isompaankin määrään tulee siitä ettei nesteiden pumppauksen tehonkulutus riipu pumpattavasta määrästä mitenkään lineaarisesti. Tavallaan ajauduin taas tänä syksynä MLP/kiertovesi-pumppujen säätöihin kahdesta syystä: halusin selvyyden siitä mikä oikeasti on paras/optimaalinen nopeus ulkoiselle lattialämmityksen kiertovesipumpulle ja toinen: koipipotilaana on vapaa-aikaa vähän riesaksi asti, 7. viikko meneillään saikulla.

Tuon Alpha2:n tuloksia kun katsoo niin epälineaarisuus tulee hyvin esille, olen testaillut kolmea eri nopeutta:
Virtaukset ja sähkönkulutus Grundfosin pumpun omalta näytöltä
AA -> 11W/0.8m^3/h
CP2 -> 21W/1.0m^3/h
CP3 -> 33W/1.3m^3/h

AA->CP2 välillä näkyy hyvin kuinka tehonkulutus melkein tuplaantuu, mutta virtaus kasvaa vain 25%.

Sama pätee liuospumppuun, vaikka 1.5kW antotehon saavuttamiseksi tarvitsee pumpata neljäsosa wiinaa verrattuna maksimitehoon 6.0kW, niin liuospumpun tehonkulutus on alle kahdeksasosa (1% vs. 100%) eli (10W vs 87W).

Johtunee on off pumpun tavasta varata jotain johonkin.

Itse asiassa siinä mun linkittämässä jatkuvan käynnin kuvassa varataan aina KV-jaksojen jälkeen varaajaan sieltä jakson aikana menetetty lämpöenergia. Lattiakiertoon lähtee koko ajan vain sen verran lämpöä mitä lattian tarvitsee luovuttaa sisätiloihin jotta sisälämpötila pysyy täysin vakaana, ei enempää eikä vähempää.

Toisaalta kompuran paras hyötysuhde saavutetaan jossain70 C lämpötilassa?

Yksikään mittaamani suure ei tue väitettäsi hyötysuhteen parantumisesa lämpötilojen kasvaessa, ainakaan Niben invertteripumpun yhteydessä, mutta toisaalta mulla ei ole kokemusta mistään muista systeemeistä, joten perustelut tuohon 70C teoriaan kiinnostaa kovasti.

[k113635]

Kehtaa nyt edes kertoa kuinka lasket hyötysuhteen, niin pohditaan asiaa tarkemmin.

ATS

Nibe saa sähkönsa oman mittarinsa kautta (Sähkölaitoksen ylijäämä enervent) josta luen sen 10000imp/kWh pulssista efergyn kulutusmittariin. Tämä lienee mittausjärjestelyssä se tarkin osapuoli.

Nibelta varaajaan menevissä putkissa on Q1.5 pollucom. Ostin näitä aikoinaan käytettynä kolme, nyt on kiinni uusin ja hiljaisin, mutta tarkkuudesta ei ole mitään varmuutta. Kalibroin nibeltä lähtevän ja palaavan veden lämpötilat lokitettuihin arvoihin näyttämään samaa kuin Pollun putken sisäiset anturit.

Kiertovesipumpun tehonkulutus on Grundfosin omalta näytöltä, tätäkään en ole varmistanut muilla keinoin.

Pääsen vihdoin köpötteleen omin jaloin (ja sauvoin) tekniseen tilaan joten tässä on uunituoreita lukeamia:

Niben ottoteho Efergyn näytöltä villkkuu 299W ja 311W lukemissa.
Pollun mukaan varaajaan tehdään 1860W-1937W lämpöä, vilkkuvien lukemien min ja max.
Kompressorin taajuus 25Hz, keruupumppu 8%, lauhdutinpumppu 22%
keruun tulo 4.9, paluu 1.4C, delta 3.5, ka 3,15
lauhduttimen lähtö 28.3, paluu 24.3, delta 4, ka 26,3

Grundfos oli AutoAdaptoitunut johonkin ylempään toimintatilaansa ja näytti kulutukseseen nyt 12W.

Tällä mittausjärjestelyllä ja näillä lukemilla voisi siis arvioida että hyötysuhde pyörisi jossain:
(1860/(311+12)) = 5,76 ja (1936/(299+12)) = 6,23 välimaastossa?

Onko tällainen edes teoreettisesti mahdollista R407C kylmäaineiselle koneelle?

edit. vielä lisää ehkä oleellisia lukemia:
nibe_BT14 kuumakaasu 44.7
nibe_BT17 imukaasu 6.8

[Roori]

menolämpö on niin matala että kai noi tommoset lukemat on hyvinkin mahdollisia...jostain löytyy noita periaatteellisia cop käyriä menoveden suhteen piirrettynä, mutta ei nyt jaksa löytää...

Kun nyt kumminkin löysin omasta jemmasta tommoset niin laitetaan tänne:

[peki]

menolämpö on niin matala että kai noi tommoset lukemat on hyvinkin mahdollisia...jostain löytyy noita periaatteellisia cop käyriä menoveden suhteen piirrettynä, mutta ei nyt jaksa löytää...

Kun nyt kumminkin löysin omasta jemmasta tommoset niin laitetaan tänne:

Näinpä, kaikki cop mittaukset tehdään pumpulla, miksi?
Pari kertaa olen pimentänyt talon sulakkeista lukuunottamatta pumppua ja vastustesti vastaan kompura antaa
minullekin copiksi jotain 7. Tämä onkin aika lähellä totuutta.
Mutta kun lasken virtaamista niin coppelot on jotain kolme.
Mikä on esim28 asteisen litkun cop laatassa?  Vastaus on aika tarkkaan yksi,
K113635 inventteri tekee juuri sen mitä täytyy eikä yhtään yli, hienoa. Vuosikulutus jotain 2700kwh.
Oma mylly ei edes pysty näihin lämpöihin vaan pukataan noin32c laattaan hulllunkierron jälkeen mitattuna.
Vuosikulutus meillä lämmityksenn osalta 3400kwh. Käyttöveden kanssa 4500kwh.
 Ero siis 1800kwh inventterin hyödyksi.
Itsellä menee pumpun kiertopumppuihin noin 1000kwh ja inventteri taitaa pärjätä 200 kwh vuosi.
Todellinen ero 1000kwh. Nyt kun  lasketaan Seppaantin lämmöntarveluvulla niin
Invetteri jää toiseksi.

[peki]

Tyhmä kysymys.
Kannattaisiko inventterikonéesta tehdä pätkäkone ison varaajan kanssa?

[euroshopperi]

Tuo on ihan väärin ajateltu. Invertterillä pystyy näköjään lämmittämään hyvin sellaisellakin periaatteella, että vain estetään jäähtyminen. Eli nuolemalla mennään. Muistaakseni ne ensimmäiset x15 tms koneet ei kyllä pystynyt tällaiseen logiikkaan ja nämä Nibet toimii jo sillä ideaali tasolla. Vaikuttaa kyllä järjettömän nerokkaalta toiminnalta.

[k113635]

Tyhmä kysymys.
Kannattaisiko inventterikonéesta tehdä pätkäkone ison varaajan kanssa?

Kysymys on hyvä ja kokeilinkin tätä viime vuonna, tulosten perusteella ei ainakaan meillä kannata.
En jatkanut kokeita pidemmälle ts. erilaisilla käyntiaikasuhteilla tai taajuuksilla, koska yksikään mittauksen tulos ei kannustanut jatkamaan.
Tuossa käy ihan teorian mukaan, höyrystimen keskilämpö laskee ja lauhduttimen nousee, eikä tilalle saada kuin yksi 'turha' käynnistys kompressorille.

Kokeessa ajettiin ensin konetta normaalisti ja poimin yöltä sellaisen pidemmän pätkän jossa ei ole KV-syklejä sekoittamassa.
On/Of koe on tehty siten että kompressorilta on blokattu taajuudet 20-89Hz, jolloin kone toimii kuin n. 6kW on/off pumppu.

Nuo kaksi alinta riviä voivat olla hieman epätarkkoja, mutta pointti on se että ottoteho kasvaa suhteessa enemmän kuin antoteho.

Tilanne muuttuu oleellisesti jos otetaan mukaan pörssi- tai aurinkosähkö. Silloin kannattanee ajaa halvan sähkön aikaan tarvetta isommalla teholla ja toisaalta pihistellä tai nukkua kalliiseen aikaan. Nykyisen Niben F1255 ohjaus ei vain tällaiseen ihan helposti taivu.

edit. Jonkun silmään saattaa pistää eri lauhdutindelta noissa kokeissa. Se johtuu siitä että lauhdutinpumpun nopeus on rajoitettu 50%:iin, muutoin varajaa vatkautuu hallitsemattomasti ympäri. Myönnän että tämä saattaa vaikuttaa mittaustuloksiin. Säätösysteemini on vaan tehty siten että varaajan kerrostumat säilyvät joka tilanteessa.

[Roori]

Näinpä, kaikki cop mittaukset tehdään pumpulla, miksi?
Pari kertaa olen pimentänyt talon sulakkeista lukuunottamatta pumppua ja vastustesti vastaan kompura antaa
minullekin copiksi jotain 7. Tämä onkin aika lähellä totuutta.
Mutta kun lasken virtaamista niin coppelot on jotain kolme.
Mikä on esim28 asteisen litkun cop laatassa?  Vastaus on aika tarkkaan yksi,
K113635 inventteri tekee juuri sen mitä täytyy eikä yhtään yli, hienoa. Vuosikulutus jotain 2700kwh.
Oma mylly ei edes pysty näihin lämpöihin vaan pukataan noin32c laattaan hulllunkierron jälkeen mitattuna.
Vuosikulutus meillä lämmityksenn osalta 3400kwh. Käyttöveden kanssa 4500kwh.
 Ero siis 1800kwh inventterin hyödyksi.
Itsellä menee pumpun kiertopumppuihin noin 1000kwh ja inventteri taitaa pärjätä 200 kwh vuosi.
Todellinen ero 1000kwh. Nyt kun  lasketaan Seppaantin lämmöntarveluvulla niin
Invetteri jää toiseksi.

Se 'pointti' ei nyt tuossa oikein aukee ... yritätkö nyt poimia tuolta irti jonkun yksittäisen osaDeltaCOPin, metsään menee.
Kokonaisuus ratkaisee, jos ero on '1800kWh/a' kahden välillä kaikkine oheislaitteineen niin se on sitten se 1800kWh/a se 'todellinen ero' ja piste perään.
Eikä noita noin voi verrata muuta kuin suuntaa antavasti, olosuhteet pitää olla samat...ja suuntaa antavasti tuo menee invertterin eduksi.

[seppaant]

Nibe saa sähkönsa oman mittarinsa kautta (Sähkölaitoksen ylijäämä enervent) josta luen sen 10000imp/kWh pulssista efergyn kulutusmittariin. Tämä lienee mittausjärjestelyssä se tarkin osapuoli.

Nibelta varaajaan menevissä putkissa on Q1.5 pollucom. Ostin näitä aikoinaan käytettynä kolme, nyt on kiinni uusin ja hiljaisin, mutta tarkkuudesta ei ole mitään varmuutta. Kalibroin nibeltä lähtevän ja palaavan veden lämpötilat lokitettuihin arvoihin näyttämään samaa kuin Pollun putken sisäiset anturit.

Kiertovesipumpun tehonkulutus on Grundfosin omalta näytöltä, tätäkään en ole varmistanut muilla keinoin.

Pääsen vihdoin köpötteleen omin jaloin (ja sauvoin) tekniseen tilaan joten tässä on uunituoreita lukeamia:

Niben ottoteho Efergyn näytöltä villkkuu 299W ja 311W lukemissa.
Pollun mukaan varaajaan tehdään 1860W-1937W lämpöä, vilkkuvien lukemien min ja max.
Kompressorin taajuus 25Hz, keruupumppu 8%, lauhdutinpumppu 22%
keruun tulo 4.9, paluu 1.4C, delta 3.5, ka 3,15
lauhduttimen lähtö 28.3, paluu 24.3, delta 4, ka 26,3

Grundfos oli AutoAdaptoitunut johonkin ylempään toimintatilaansa ja näytti kulutukseseen nyt 12W.

Tällä mittausjärjestelyllä ja näillä lukemilla voisi siis arvioida että hyötysuhde pyörisi jossain:
(1860/(311+12)) = 5,76 ja (1936/(299+12)) = 6,23 välimaastossa?

Onko tällainen edes teoreettisesti mahdollista R407C kylmäaineiselle koneelle?

edit. vielä lisää ehkä oleellisia lukemia:
nibe_BT14 kuumakaasu 44.7
nibe_BT17 imukaasu 6.8

Eihän tuo aivan standardin mukaan mene mutta "kotikäyttöön" ihan kelpo menetelmä.
Oman järjestelmän seurannassa ei absoluuttinen totuus ole pääasia vaan eri toimintatilojen vaikutus hyötysuhteen muutoksiin.

Laskemasi COP  n. 6 on varmasti suuruusluokaltaan oikein.

ATS