... Kyseessä ns. rintamamies -tyyppinen paritalo, jonka toisessa puoliskossa asumme Oulun korkeuksilla. Päärakennus rakennettu -55 ja tiiliverhoiltu lisäsiipi -74. Lämmitettäviä neliöitä max. 190. Talossa neljä asukasta, mutta jos seuraavia asukkaita ajatellaan, niin taloon mahtuu kyllä todella suurikin perhe. Sähkönkulutus oli ostettaessa sellainen 27000 kwh. Nyttemmin saatu kulutusta laskettua paljon, mutta kaikki tilakaan ei ole ollut käytössä, mutta ehkä tuo 27k on aika realistinen. Kaksi tarjousta olen tähän mennessä saanut:
1. Thermia Diplomat Optimum duo 10kw+200L TWS käyttövesivaraaja + 100L puskurivaraaja. Porakaivo 210m.
2. Lämpöässä Vsi 10 + porakaivo 185m.
Terve, ja kiitoksia vastauksistanne!
Meidän talo on siis paritalo, jonka toista puolta asustamme. Yhteistä naapurin kanssa ei ole kuin katto ja piha-aita. Päärakennus siis rakennettu -55 ja lisäeristetty on ulkopuolelta, eristepaksuudesta ei ole tarkempaa tietoa. Lisäksi lisäsiipi, joka on rakennettu -74, ja siinä eristettä varmaan joku 15cm tai mitä sitä noihin aikoihin on ruukattu laittaa. Vanha puoli siis kolmikerroksinen ja lisäsiipi yhdessä kerroksessa. Lisäsiivessä neliöitä 51 ja huonekorkeus "normaali", oisko joku 240? Vanhalla puolella yläkerrassa arviolta 40 neliötä, keskikerroksessa arviolta 60 neliötä. Edellisten huonekorkeudet arviolta 240cm. Sitten vielä kellari, joka on matalampi, ehkä 195-200cm, jossa lämmitettäviä neliöitä noin 30. Sivuvintit ja yläpohja alkuperäisessä kunnossa. Sivuvinttejä en ole avannut, mutta yläpohjassa purua varmaan 40cm.
Tuo vielä kiinnostaisi, että onko pumpun valinnalla merkitystä tuon porakaivon syvyyden kannalta? Sitten vielä se, että miksi vmi on parempi kuin vsi. Tarjouksen tekijä muistaakseni laskeskeli ensin jotakin "mataalampaa mallia" olevaa pumppua, johon olisi tullut ulkopuolinen vesivaraaja, mutta kertoi hinnan pompsahtavan pari tonnia ylemmäksi kuin tuossa vsi -tapauksessa.
Hannu
Tervetuloa joukkoomme foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja
liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
En päässyt laskelmassa niin pieneen lämpöenergian tarpeeseen, kuin olit ilmoittanut (alle 27.000 kWh/a).
Tämäkin laskelma saattaa olla jonkin verran optimistinen lämmitystarpeen määrittämisessä.
En ihmettelisi, jos todellinen lämmitystarve olisi laskelman arviota suurempi.
Ehkä teillä on ollut osassa huonetiloja käytössä alempi huonelämpötila, kuin ne lämpötilat, joita olen käyttänyt laskelmassa.
Tässä laskelmassakin olen valinnut huonelämpötiloiksi +20 C. Muutoin en olisi päässyt näinkään pieneen kulutusarvoon.
Mitoitus tehdään yleisten normien mukaisesti, jotta ei olisi ongelmia mikäli talo mahdollisesti tulisi myyntiin.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 9,5 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, noin 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen
LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa
täältä.Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.