Lattiaviilennys - kokemuksia?

[aporopos]

Eli onko lattiaviilennyksestä kokemuksia?

Harkinnassa Stiebel Eltron Cool-malli.

Kiinnostaa siis todellakin kokemusperäinen info eikä mutu-mielipiteet vailla kokemusta.

[timmy]

http://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=59427.msg629129;topicseen#new

Linkki ruotsin maalämpöfoorumiin.

/t

[aporopos]

Tackar o pockar. Jotain ymmärsin ruåttist, mutta paljon meni ohi.

Mahdoinko ymmärtää tuon tehontarpeen oikein, eli vaatisi 7W / m2 / aste?
Toisin sanoen esim. 28° > 20° ja 142 m2 vaatisi noin 8kW jäähdytystehon?

Ajattelin Stiebel WPC 05 Cool mallia ja siinä on jäähdytysteho 3,8kW. Jäisi siis puoleenväliin jäähdyttelyt (?)
Toisaalta onko tarve viilentää koko luukkua jos alakerrassa on joka tapauksessa viileämpää. Teknisissä tiedoissa kerrotaan jäähdytystehon olevan 3,8kW "kun B15/W23" ... mmmkay?! Viitataanko noilla johonkin optimaalisiin ulko-/sisälämpötiloihin vai mihin?

Jos vaikka alakerrassa olisi 24° ja yläkerrassa 28° (70m2 + 70m2) niin tuolla pumpulla saisi alakerran noin 20° ja yläkerran 24° (?) Meneekö mettään laskelmat?

---

Mutta siis jalalle sanoivat tuntuvan mukavalta, eli ei liian kylmältä tjsp. Siinä tais olla mun mielestä ainoat kommentit laitteen käytöstä(?)

Siltikään en vielä tiedä onko tässä kyseessä enemmänkin sellanen tekniikka, että viileä lattia luo ihmisen aivoissa jonkin himmeen illuusion viileästä _ilmasta_? Vai viilentääkö järjestelmä todellakin myös huoneiston ilmamassan? Onko kyseessä siis turhake vai varteenotettava tapa viilentää asunto?

[aporopos]

Itse itselleni vastaten ja toisesta ketjusta linkkiä kompaten saatan siirtyä askeleen lähemmäs päätökseen hommata ko. vekotin maustettuna viilennystoiminnolla. Eli tässä toisesta keskustelusta tarjottu linkki:

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/33933/Saksi_Ville.pdf?sequence=1

Kyseessä siis AMK Inssin lopputyö lattiaviilennyksestä.

Kysymyksiini on vastattu. Kiitokset Ville Saksille ja foorumin väelle.

Pumppumiäs saa sitten miettiä päänsä puhki B/W luvuilla ym. Palkkaahan sille siitä maksetaan, että hoitaa ammattimaisesti työnsä joten mulle alkaa riittää tekniikan nippelitietojen kanssa näpertely. 

Öit.

[fraatti]

Siltikään en vielä tiedä onko tässä kyseessä enemmänkin sellanen tekniikka, että viileä lattia luo ihmisen aivoissa jonkin himmeen illuusion viileästä _ilmasta_? Vai viilentääkö järjestelmä todellakin myös huoneiston ilmamassan? Onko kyseessä siis turhake vai varteenotettava tapa viilentää asunto?

Yksi oleellinen asia lämpöviihtyvyyteen on ilmankosteus. Taannoin eräässä toisessa ketjussa puhuttiin jäähdyttämisestä ja sanoin ettei tule ainoatakaan jäähdytysratkaisua mieleen mikä ei kuivaisi sisäilmaa. Tämähän oli sellainen.

Kuuma + kosteus tekee ilmasta tukalan olla. Tässä tapauksessa ilmankosteus vain nousee kun ilma jäähtyy mutta kosteus ei kondensoidu mihinkään. Katsotaan löydänkö sen erään kuvan tuosta lämpöviihtyvyydestä...

EDIT. en löytänyt mutta käy tsekkaamassa tääältä muutama viesti alaspäin niin tiedät mitä tarkoitan kosteuden kasvamisella jos kondensoitumista ei tapahdu. Jossain oli kuva lämpöviihtyvyydestä suhteessa ilmankosteuteen mutta en nyt löytänyt sitä. Siitä en osaa sanoa onko muutos niin piene ettei sillä ole väliä mutta ainakin se on viihtyvyyden(ja kaiken muunkin) kannalta väärään suuntaan.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6740.msg87887#msg87887

Tosin kannattaa muistaa se että kaikissa järjestelmissä on omat huonot puolensa.

[euroshopperi]

Mä luin myös tuon fraatin hyvän linkin. Täytyy ehkä muuttaa talo julkiseksi rakennukseksi ja laittaa järjestyssääntöihin, ettei saa ilman kenkiä oleskella talossa ollenkaan. Mulla on hyvä verrokki tuossa, kun on lattiat lämpiminä ja pannuhuoneessa tulee istuskeltua joskus koneen vieressä joitakin hetkiä sähkötupakilla. Ei sitä aina ihan heti tiedostakaan, että miten mainio tuo lattialämmitys onkaan. Noh tänäänkin satuin siinä istuskelemaan ja huomasin kuinka jalat alkoi tuntua pikkuhiljaa tuntumaan nihkeiltä, kun alkoi kosteus hienosti tiivistymään jalkoihin alun perin täysin kuivissa sukissa ja jaloissa. Pannuhuoneesta siis tuo lattialämpö puuttuu, eikä tuo lattiaviileä kyllä ole mitenkään erityisen miellyttävää jalalle, eikä tuo lattia nyt mitenkään erityisen kylmä ole. Kaikki muut pinnat varmaan menettelee, mutta kylmä kivi on taatusti epämiellyttävää erityisesti tuon kostean kylmän tunteen vuoksi. Seinäkylmä voisi kyllä olla hyvä, kun se samalla kierrättäisi ilmaa ja tasaisi kosteuden kerrostumisia. Konvektori olisi kyllä paras. Ja ittellä on tuo kosteuden poisto ollut ihan ylivoimaisesti miellyttävin ratkaisu. Sillä saa lämmöt heilua useamman asteen yli tai ali ja helposti pärjää. Oikeestaan tuo kosteus aiheuttaa sen tukaluuden eikä lämpö. Jos ei tule kivilattiaa, niin tuo lattiakylmäkin on varteenotettava vaihtoehto. Matotkin on tullut laitettua vintille lattialämmön myötä. Ne taisikin olla parkettilattioilla sen takia, että sekin ilman lattialämpöä on miellyttävämpi mattojen avustuksella. No kaikki hyvät ratkaisuthan on tietysti hyviä ja se on pääasia itse kullekkin. Varoittelen vain kylmistä kivilattioista kotikäytössä. Jos saisi jotenkin tehtyä kosteuden poistimen luokkaa 10-20 L/vrk tuolla porakaivovedellä, niin ottaisin sen. Kotikylmiön paluu olisi myös houkutteleva juttu nimenomaan kaivon kohdalla.

[fraatti]

Muutama kuva jotka liittyvät aiheeseen mutta en jaksa nyt alkaa tulkisemaan niitä. Jos joku herättää kysymyksiä niin vastataan sitten.

Ylläolevat kuvat löytyy täältä löytyvästä mielenkiintoisesta läpyskästä: http://www.real.fi/Energiatyhmyrit/Kuiva_sisailma_on_haitaksi_ja_tuhlaa_energiaa.pdf



Esimerkkinä päiviä jolloin viilennystä on tarvittu kesällä 2015

Punainen viiva on kondensoiva jäähdytys, sininen ei kondensoiva

[fraatti]

Huh jo tuotti tuskaa löytää tämä mutta kyllä se sieltä sitten lopulta löytyi... 

http://www.greennetfinland.fi/fi/images/b/ba/Luukkainen_040509.pdf

[fraatti]

Pumppumiäs saa sitten miettiä päänsä puhki B/W luvuilla ym. Palkkaahan sille siitä maksetaan, että hoitaa ammattimaisesti työnsä joten mulle alkaa riittää tekniikan nippelitietojen kanssa näpertely. 

Ei nuo valinnat aina niin helppoja ole ja suunnitelijatkaan eivät ota kaikkea huomioon jollei niitä osaa itse vaatia... 

--> siinä seuraava murheen? aihe: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=23616.0

[aporopos]

Kastepisteeseen liittyen:

Suomessa kastepisteen nouseminen noin korkeaksi on kuitenkin erittäin harvinaista; tällaiset olosuhteet vallitsevat vain noin 20 tunnin ajan vuodessa. Ilman vesipitoisuuksien keskiarvo esimerkiksi Helsinki-Vantaan tarkastelupisteessä on heinä- ja elokuussa 10,0 g/kg, jolloin kastepiste on noin 14 ̊C.

Ville Saksi

Kosteutta poistetaan ilmanvaihtoa tehostamalla kesäkaudella, mutta jos ongelma on olemassa noin 20 tuntia vuodessa niin minä en ainakaan moisella asialla päätäni vaivaisi.

Lattiaviilennyksen energiatehokkuuteen liittyen:

Esimerkkilaskelmista huomataan, ettei lattiaviilennyksen ja kattoviilennyksen operatiivisilla lämpötiloilla ole tässä tapauksessa eroa kuin yksi aste, mutta jos kattoviilennyksellä halutaan  päästä  samaan  operatiiviseen  lämpötilaan  kuin  lattiaviilennyksellä,  joudutaan katon  pintalämpötila  pudottamaan  9  ̊C:seen,  mikä  vaatisi  huomattavasti enemmän ostoenergiaa,  jos  jäähdytysenergia  tehtäisiin  kylmäkoneikolla.  Lattiaviilennyksellä päästään siis huomattavan hyvään jäähdytystehoon pienemmällä energiankulutuksella, koska jäähdyttävää pintaa ei tarvitse viilentää kovin kylmäksi, sillä se on lähellä käyttäjää.

Ville Saksi

Miellyttävyyteen liittyen:

Perinteisillä  konvektioon  perustuvilla  jäähdytysratkaisuilla  pystysuuntaisen  lämpötilaeron  pitäminen  sallituissa rajoissa  sekä  vedottomuus  voivat  muodostua  ongelmaksi, sillä  alilämpöistä  ilmaa huonetilaan  tuomalla  saattaa  ilman  liikkuminen  aiheuttaa  suuriakin  vaihteluja  sisäilman  lämpötilassa  ja  sitä  kautta  vedon  tunnetta.  Lattiaviilennyksessä jäähdytysenergia sen sijaan siirtyy lähes kokonaan säteilemällä, joten ilman liikkumisesta aiheutuva lämpötilan vaihtelu on käytännössä olematonta.

Ville Saksi

Ja mitä lattian viileyden epämiellyttävyyteen tulee, niin mikä estää pitämästä kivilattiaa lämpimämpänä? Tarkoitus on kuitenkin saada ohjattua huonekohtaisesti lämpötiloja. Where's the beef?

--> siinä seuraava murheen? aihe: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=23616.0

Mikä se murheen aihe oli? Tuolla keskusteltiin ymmärtääkseni kosteantilan lattialämmityksen poisjättämisestä kesäkaudeksi(?)

Tästä ehkä päästään toisaalta seuraavaan kysymykseen, eli kykeneekö laite samaan aikaan sekä lämmittämään, että jäähdyttämään? Vai onko laite ns. joko/tai. Edelleen siis tarkoitus on kontrolloida huonekohtaisesti koko talon lämmitystä ja/tai jäähdytystä, eikä yrittää jäähdyttää kaikkia erilaisia tiloja ja pintamateriaaleja samaan lämpötilaan - mikäli tässä nyt sellaisesta aiheesta jotain olkiukkoa väsäillään. Tässä kiteytyy tietenkin oma ymmärtämättömyyteni itse maalämpötekniikkaa kohtaan (tai väärinkäsitys mainittuun murheenaiheeseen, jolloin koko tämä kommentti on turha  ), mutta mitenkäs te muut MLP käyttäjät sitten hoidatte kesällä kosteantilan lattialämmityksen?

------------

P.S. Suosittelen lukemaan tuon lopputyön ja perehtymään aiheeseen. Fiilispohjalta mutuilu on tietenkin mukavaa kun argumentin tasosta ei tarvitse välittää, mutta turhauttavaa lukea ainakin omasta mielestä. Toki eri asia mikäli lopputyöstä löytyy jotain selkeitä virheitä niin sellaiset pitää oikoa ja tarkastaa. Ja lisäksi on erikseen ne, joilla on ko. järjestelmä oikeasti käytössä ja omaavat todellista käyttökokemusta, eli eivät käy sähkötupakilla vain pannuhuoneessa todetakseen lattiaviilennyksen olevan huono.

[euroshopperi]

Mulla on kyllä kokemusta siis lämmittämättömästä kivilattiasta ihan tarpeeksi joka paikassa talosta. Tuo sessio pannuhuoneessa oli tarkoitettu lähinnä kuvaamaan sen epämiellyttävyyden syytä. Eli kosteuden tiivistyminen tuossa viileyden lisänä on se inho tekijä. Ja kyllähän sen kesällä huomaa, kuinka lattiat on usein nihkeitä ja tulee vähän sottaisen oloinen tunnelma. Mä en tartte tähän mitään fakki-idiooteille pakollisia tutkimustöitä, tai lopputöitä. Asiat on ihan konkreettisia havaintoja sellaisesta, mihin ei kannata pyrkiä. Vessanpönttöjenkin eteen tuli laitettua ne pari kiehkuraa ihan kokemuksen pohjalta. Yksi WC on keskellä taloa, eikä tarvitse lämmitystä muutoin ollenkaan.

[sailor]

Tackar o pockar. Jotain ymmärsin ruåttist, mutta paljon meni ohi.

Mahdoinko ymmärtää tuon tehontarpeen oikein, eli vaatisi 7W / m2 / aste?
Toisin sanoen esim. 28° > 20° ja 142 m2 vaatisi noin 8kW jäähdytystehon?

Ajattelin Stiebel WPC 05 Cool mallia ja siinä on jäähdytysteho 3,8kW. Jäisi siis puoleenväliin jäähdyttelyt (?)
Toisaalta onko tarve viilentää koko luukkua jos alakerrassa on joka tapauksessa viileämpää. Teknisissä tiedoissa kerrotaan jäähdytystehon olevan 3,8kW "kun B15/W23" ... mmmkay?! Viitataanko noilla johonkin optimaalisiin ulko-/sisälämpötiloihin vai mihin?

Jos vaikka alakerrassa olisi 24° ja yläkerrassa 28° (70m2 + 70m2) niin tuolla pumpulla saisi alakerran noin 20° ja yläkerran 24° (?) Meneekö mettään laskelmat?

---

Mutta siis jalalle sanoivat tuntuvan mukavalta, eli ei liian kylmältä tjsp. Siinä tais olla mun mielestä ainoat kommentit laitteen käytöstä(?)

Siltikään en vielä tiedä onko tässä kyseessä enemmänkin sellanen tekniikka, että viileä lattia luo ihmisen aivoissa jonkin himmeen illuusion viileästä _ilmasta_? Vai viilentääkö järjestelmä todellakin myös huoneiston ilmamassan? Onko kyseessä siis turhake vai varteenotettava tapa viilentää asunto?

Ei ei ei...tätäkin asiaa voi lähestyä sieltä lämmityksen suunnasta. Ainoa lisä tullee suorasta auringon paisteesta ikkunoiden läpi. Jos talossasi lämmitystarve +10 asteen ulkolämpötilassa on 22 asteen sisälämpötilalla 2kW niin sama juttu 30 asteen ulkolämpötilalla. Kun huomioidaan että Suomen "helteissä" lämpöennätykset taidettiin tehdä 2010 kesällä ja silloin kuumimman yksittäisen viikon lämpötila oli 24 astetta (esim. Kuopion lentokenttä) sekä yksittäinen ja ainoa kuumin vuorokausi keskilämpötila 26.

Eli max. 4 astetta täytyy saada lämpötilaeroa viilennykseen kerran 100 vuodessa + kylmälaitteiden yms. lämpö + auringon säteily ikkunoista jne.

Parilla kilowatilla siis pärjää mainiosti, kunhan vaan se viilennys pidetään jatkuvasti päällä 

[kWh]

Mutuista voinee kuitenkin saada osviittaa mitä itse kannattaa pohtia voiko pitää paikkaansa ja kannattaako huomioida.

No ensin kokemusperäistä ja sitten pieni mutu. Kokemus tosin on harkkoseinistä. Joissain harkkotaloissa sisäseiniin on piirtynyt harkkokuviot ajan myötä, siis tasoite ja maalikerroksesta huolimatta. Ymmärtääkseni ilmiö johtuu harkkasauman muuta seinää asteen-pari matalammasta lämpötilasta lämmityskaudella. Ilmankosteus löytää tuon viileämmän kohdan ja kosteuden myötä siihen tarttuu ns. tiukkaan ilmassa olevia epäpuhtauksia. Ja näin harkot ovatkin piirtyneet hiljalleen seinään. Olettaakseni tämä kyllä vaatii ilmanvaihdon pitämistä kiinni/liian pienellä ja suurta kosteuskuormitusta.

Sitten se mutu. Voisiko lattiaviilennys aiheuttaa saman lattiapinnalle. Eli lattiat keräisivät helpommin pinttynyttä likaa. Tuskin löytyy tutkintoa aiheesta. Vaikka olisi kokemusta, on vielä eri asia osataanko asioita yhdistää. Jotkut kehuvat kun vain omistavat, vaikka mlp:kin toimisi pelkkänä sähkökattilana.

[aporopos]

Mä en tartte tähän mitään fakki-idiooteille pakollisia tutkimustöitä, tai lopputöitä.

Ignorance is a bliss.

Kyseisessä fakki-idiooteille tarkoitetusta pakollisesta tutkimustyöstä löytyy myös tutkimusaineistoa siitä, kuinka suuri vaihtelu on ihmisten kokemassa epämiellyttävässä vs. miellyttävässä lattialämmössä. (Aika ironista.)

En jaksa asiaa sieltä kaivella, koska sekin olisi mielestäsi täyttä tuubaa. Lisäksi esimerkkisi on mielestäni enemmänkin kokemus nopeasta siirtymisestä lämpimästä kylmään. (vrt. silmälasit tultaessa pakkasesta lämpimään)
Lattiaviilennyksessä viilennys tapahtuu pitkällä aikavälillä ja suurin osa tiloista on samassa lämpötilassa, jolloin asunnon sisäinen kondensaatio / epämiellyttävät lämpötilaerot ovat tasoitettu.

Mutta kuten huomaan niin mikäli ei osaa kunnioittaa tutkimustyötä ja loogista päättelyä niin ymmärrän, että on paljon helpompaa elellä tietämättömyydessä.

[WPF]

Lattiaa viillennetään 1-2C astetta.
Klinkkeri lattioita ei viilennetä. Parkettilattia, niin tasan tarkkaan ei jalanpohja erota onko puulattia 23 vai 22C.

Viilennysteho lattiasta noin 15W/m2 eli jos 100 neliötä, niin viilennysteho 1,5kW, mikä on jo ihan kivasti, kun se ei pidä ääntä, ei puhalla ja on täysin automaattinen ja halpa.

[aporopos]

Mutuista voinee kuitenkin saada osviittaa mitä itse kannattaa pohtia voiko pitää paikkaansa ja kannattaako huomioida.

No ensin kokemusperäistä ja sitten pieni mutu. Kokemus tosin on harkkoseinistä. Joissain harkkotaloissa sisäseiniin on piirtynyt harkkokuviot ajan myötä, siis tasoite ja maalikerroksesta huolimatta. Ymmärtääkseni ilmiö johtuu harkkasauman muuta seinää asteen-pari matalammasta lämpötilasta lämmityskaudella. Ilmankosteus löytää tuon viileämmän kohdan ja kosteuden myötä siihen tarttuu ns. tiukkaan ilmassa olevia epäpuhtauksia. Ja näin harkot ovatkin piirtyneet hiljalleen seinään. Olettaakseni tämä kyllä vaatii ilmanvaihdon pitämistä kiinni/liian pienellä ja suurta kosteuskuormitusta.

Sitten se mutu. Voisiko lattiaviilennys aiheuttaa saman lattiapinnalle. Eli lattiat keräisivät helpommin pinttynyttä likaa. Tuskin löytyy tutkintoa aiheesta. Vaikka olisi kokemusta, on vielä eri asia osataanko asioita yhdistää. Jotkut kehuvat kun vain omistavat, vaikka mlp:kin toimisi pelkkänä sähkökattilana.

Onhan tuo huomionarvoista pohdiskeltavaa, mutta mitä olen pienen raapaisun verran asiaan perehtynyt niin järjestelmässä pitää tosiaan olla kastepisteanturi - eli mikäli lähestytään kastepistettä niin järjestelmä lopettaa jäähdytyksen jolloin kondenssiongelmaa ei synny.

Ja toisaalta pitää luonnollisesti olla hyvä ilmanvaihto, jotta vältytään ym. ongelmilta. Jotenkin tuntuu tuo esimerkki harkkoseinän kosteusongelmista johtuvan juuri puutteellisesta ilmanvaihdosta. Kyllähän kaikki tiiviit nykypäivän talot saa pilalle ilman jäähdytyksiäkin mikäli ilmanvaihto ei toimi.

[euroshopperi]

Tuossa harkkoseinä esimerkissä taitaa olla samasta ilmiöstä kyse, kuin sama lämpöinen parkettilattia vs. kivilattia. Eli ominaislämpökapasiteetista. Harkko slammattuna esim on kohtuullinen eriste, mutta umpilaasti taas lämmön johdin. Eli ei klinkkerille kylmää, mutta muuten varmaan käy.

[WPF]

Tuossa jutun alusta pätkä jostain toimintaperiaatteesta. Eli kaivosta vaan levylämmönvaihdin lattialämmitykseen ja homma olisi siinä? Kesällä kaivosta tuli maksimissaan +7 asteinen vesi, eli luulisi siitä jo viilennystehoa jonkun verran riittävän lattalämmitykselle? Kompressoria ei tässä hommassa tarvittaisi ollenkaan?

Pitää jatkaa lukemista että mitä muuta siinä sanotaan.
Sivu 2.
Avainsanat lattiaviilennys, jäähdytys, kaukokylmä, Eduskuntatalo
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/33933/Saksi_Ville.pdf?sequence=1

Ei tarvita kompuraa, ei ja sinne lattiaan ajetaan jotain luokkaa 20-21c. Minun pumppu on cool malli. ja olen sitä viritellyt hieman, että on sekä IV:n, että lattian kautta viilennys.

[aporopos]

Eli kaivosta vaan levylämmönvaihdin lattialämmitykseen ja homma olisi siinä?

Keskustelin muutama päivä sitten Stiebelin jämyn kanssa ja hän suositteli, että järjestelmää ei asenneta ns. tavalliseen lattialämmitysjärjestelmään. Putket ovat tietenkin vain putkia, mutta hän puhui mm. siitä, että tavalliset termostaatit eivät välttämättä ymmärrä viilennystoimintoa joka saattaa sekoittaa koko järjestelmän. Lisäksi tarvitaan ne kastepisteanturit (ja mahdollisesti jotain muutakin anturi- / automaatiotekniikkaa?).

Eli siis jämyn puheisiin / ymmärrykseen nojaten ei välttämättä ihan yhden ainoan lämmitysjärjestelmän komponentin vaihdolla onnistu(?)

[fraatti]

Lattiaa viillennetään 1-2C astetta.
Klinkkeri lattioita ei viilennetä. Parkettilattia, niin tasan tarkkaan ei jalanpohja erota onko puulattia 23 vai 22C.

Viilennysteho lattiasta noin 15W/m2 eli jos 100 neliötä, niin viilennysteho 1,5kW, mikä on jo ihan kivasti, kun se ei pidä ääntä, ei puhalla ja on täysin automaattinen ja halpa.

Kröhöm. Puulattia toimii eristävänä jos kyseessä on lattialämmitys ja materiaalin paksuudesta riippuen saattaa vaatia esim 5 astetta korkeamman menoveden lämpötilan jotta sama lämmitysteho saavutetaan kuin esimerkiksi laatalla. Kun kyseeseen tulee jäähdytys olemme taas saman ongelman edessä. Jotta haluttu jäähdytysteho saavutetaan hyvin lämpöä eristävä materiaali vaatii viileämmän kierron allensa jotta sama jäähdytysteho saavutetaan. Jos tässäkohtaa on riski että lattian kierron lämpötilaa ei voi laske kondensiovaaran takia niin tällöin tingitään jäähdytystehosta.

Parhaimmillaan lattiviilennys on hyvin lämpöjohtavan materiaalin kuten laatan kanssa. Silti tuo lämmönjohtavuus tuo oman haasteensa aina laattalattioden tapauksessa ja mullakin sitä on tässä asunnossa toistasataa neliötä joten on tullut varsin tutuksi miltä tuo tuntuu jalan alla milläkin lämpötilalla. Lämpöiseltä se tuntuu vasta kun pihalla on pakkasta noin -10 tai enemmän. Mikäli laattaa ei kesällä viilennetä/lämmitetä niin omien havaintojen mukaan lattian lämpötila on varsin lähellä tällöin ilman lämpötilaa 21/22 mikäli tiloissa ei ole normaalia kuumempi. Myös laatan tyyppi vaikuttaa siihen miltä se tuntuu jalan alla. Kuivapuristettu laatta tuntuu selvästi kylmemmältä samalla lämpötilalla kuin tälläinen perinteinen huokoisempi laatta.
Epäilen että laatoitettu lattia betonivalun päällä jossa ei ole kiertoa/jäähdytystä kesällä toimii sellaisenaankin talossa jäähdyttävänä/lämpöä tasaavana elementtinä. Tämä on ihan mutu tuntumalla sanottu sen perusteella mitä olen havainnoinut paritalon puoliskoista missä toisessa oli parketti jokapaikassa ja toisessa puoliskossa laatoitettu lattia. Sisälämpötilaero kesähelteellä oli selvä.

[WPF]

Keskustelin muutama päivä sitten Stiebelin jämyn kanssa ja hän suositteli, että järjestelmää ei asenneta ns. tavalliseen lattialämmitysjärjestelmään. Putket ovat tietenkin vain putkia, mutta hän puhui mm. siitä, että tavalliset termostaatit eivät välttämättä ymmärrä viilennystoimintoa joka saattaa sekoittaa koko järjestelmän. Lisäksi tarvitaan ne kastepisteanturit (ja mahdollisesti jotain muutakin anturi- / automaatiotekniikkaa?).

Eli siis jämyn puheisiin / ymmärrykseen nojaten ei välttämättä ihan yhden ainoan lämmitysjärjestelmän komponentin vaihdolla onnistu(?)

Siis putket on normaalit lattialämmitys putket.

Jakotukeilla pitää olla ohjaus, josta voi valita mitä huoneita a) lämmitettään/ viilennetään ja b) mitä vain lämmitetään (klinkerit).

FEK yksikkö mittaa kastepistettä.

Ensin laite lämmittää. Kun ulkolämpötilan keskiarvo (valittavissa 24h, 48h, 72h) ylittää asetusarvon (esim 22), niin kone lopettaa lämmityksen ja siirtyy kesätilaan.

FEK säätimestä asetaan haluttu huonelämpötila, (esim 23)...., kun on kesätila päällä ja vielä huonelämpötila ylittyy, niin latauspumppu ja liuospumppu käynnistyy. viilennys alkaa. koneessa yksi ylimääräinen lämmönsiirrin, joka tulee tällöin käyttöön.
Viilennyksen lämpötila tehdään joko, liuospumppua katkomalla tai kolmitie shuntilla. Jos kolmitie shuntti, niin Cool-puskuriin ajetaan esim. +10 asteista ja sieltä shuntataan lattiaan esim +20C.

Fraatille: Mulla ainakin jos ajaa lattiaan +18, niin on tehokas. Olohuoneessa puuparketti merbau ja ei tunnu "kylmältä".
Kyllähän siinä on dt helpolla 7K.

[aporopos]

Ei tarvita kompuraa, ei ja sinne lattiaan ajetaan jotain luokkaa 20-21c. Minun pumppu on cool malli. ja olen sitä viritellyt hieman, että on sekä IV:n, että lattian kautta viilennys.

Mulla on nyt menny täysin ohi, eli siis löytyy joku jolla kokemusta.

Mitenkä tuon virittelyn olet tehnyt, minkä takia niin päätit tehdä ja tarvittiinko jotain erikoista lisää järjestelmään?

Entä tuo automatiikka kastepisteanturien osalta ym., kaikki pelittää?

Mitenkäs se kondenssi, eli vaatiiko IV-puolella jotain erikoista järjestelmää vai poistaako ihan normaali IV-kone riittävästi?

Jos lattia on suorassa auringonpaisteessa niin vaikuttaako se jäähdytystehoon paljonkin?

---

Jonkun sortin raportti käyttökokemuksesta, mahdollisista ongelmista, hyvistä ja huonoista puolista olisi paikallaan, jos vain jaksat kirjoittaa? On kuitenkin sen verran tuntematonta/uutta tekniikkaa Suomen markkinoilla, että kokemusperäinen tieto olisi arvokasta.

[Kimmo_L]

Keskustelin muutama päivä sitten Stiebelin jämyn kanssa ja hän suositteli, että järjestelmää ei asenneta ns. tavalliseen lattialämmitysjärjestelmään. Putket ovat tietenkin vain putkia, mutta hän puhui mm. siitä, että tavalliset termostaatit eivät välttämättä ymmärrä viilennystoimintoa joka saattaa sekoittaa koko järjestelmän. Lisäksi tarvitaan ne kastepisteanturit (ja mahdollisesti jotain muutakin anturi- / automaatiotekniikkaa?).

Tavalliset huonetermostaatit katkaisevat ko. huoneen lattiakierron, kun lämpötila ylittää asetetun lämpötilan. Tämä on tietysti päinvastainen toiminta, kuin viilennyksen kanssa haluttaisiin.

Varmaan tavallisiakin huonetermostaatteja voinee käyttää, kunhan huolehtii, että ne kesän ajaksi asetetaan niin korkeaan lämpötilaan etteivät sulje kiertoa koskaan.

Se kastepisteanturi tarvitaan ja sen yhteydessä sopiva toimintalogiikka, joka säätää jäähdytysveden lämpötilaa siten, että jäähdytys ei koskaan tule liian kylmäksi.

Ville Saksin lopputyössä puhutaan myös siitä, että jäähdytyskäytössä putkien olisi edullista olla tiheämmillä asennusväleillä kuin lämmityskäytössä välttämättä tarvittaisiin. Jos haluaa tämän ottaa huomioon, niin sitten putkeakin vähän tiheämpään ja enemmän.

[fraatti]

Fraatille: Mulla ainakin jos ajaa lattiaan +18, niin on tehokas. Olohuoneessa puuparketti merbau ja ei tunnu "kylmältä".
Kyllähän siinä on dt helpolla 7K.

Jep. Dt tulee tietysti siitä että se vie lämpöä betonista pois ja massiivisen laatan tapauksessa sitä riittää... Puussa/parketissa on se hyväpuoli että se tuntuu jalkaan aina lämpöiseltä kuten korkkikin tai nykyään muotiin tullut vinyyli.

[WPF]

No mulla on sellainen käsin/auto systeemi.
Alunperin laite viilentää IV:kautta, mutta olen kokeillut lattian kautta ja yhtä aikaa. itseasiassa virittely on kesken, puuttuu mm. magneettiventtiilit, joita pystyy ohjailemaa koneen "Cool 240v ulostulosta". eli jos viilennys, niin mankut sulkee lattiaan virtauksen ja avaa LTO:lle, nyt kun ne puuttuu, niin jos viilentää, niin viilene sekä IV / että lattia  . Kun ne puuttuu, niin käyn käsin sulkemassa venttiilit. Harvoin viilentelen, koska ollaan mökillä koko kesä, niin paha antaa kokemuksia sen enempää, kuin että on tehokas.

 LTO:n kautta lähinnä poistaa vain kosteutta, mutta sekin parantaa sisäilmastoa, joka siis koostuu lämpötilan lisäksi ilmanvaihdosta, sekä kosteudesta ja liittyy fraatin laittamaan mukavauus diagrammiin.

[fraatti]

Tässä vielä perinteinen lattialämmityssuunnitelma ketjun aloittajalle esimerkiksi: WFJT on jakotukki. Kyseissä esimerkissä on eri jakotukki kosteille tiloille sekä muualle. Jakotukissa virtaavan veden lämpötila määrää sen että jäähdytetäänkö tai lämmitetäänkö kyseisestä jakotukilta lähteviä piirejä. Molempia ei voi tehdä samaan aikaan samasta jakotukista. Jos pesutiloissa halutaan mukavuuslämmitystä kesällä niin se vaatii oman jakotukin. En tiedä handlaako stiebeli osan piireistä jäähdytystä ja osan lämmitystä samaan aikaan. Jos normaalisti kesällä halutaan pelkästään lämmittää jotain tiettyä tilaa(pesutilat) niin se usein vaatii vielä koneen yhteyteen lisää kilkettä. (puskurivaraaja, shuntti ja ylimääräinen kiertovesipumppu). Tämä kesäaikainen lämmitys kuitenkin taitaa mennä tästä aiheesta sen verran ohi että se voi olla parempi käsitellä jossain muussa ketjussa....

[Kimmo_L]

mitenkäs te muut MLP käyttäjät sitten hoidatte kesällä kosteantilan lattialämmityksen?

Minun vastaus on, että ei mitenkään, ja kysymys, että miksi niitä kosteista tiloista pitäisi lämmittää jos toisista tiloista peräti viilennetään?

Jos kyse on halusta kuivata lattioita, oma vastaukseni siihen on tämä:

http://www.sinituote.fi/nivelkuivain

Olen täysin samaa mieltä tämän kirjoituksen kanssa, jonka jäsen fraatti on toiselle foorumille laittanut lähteestä. Kirjoitus on niin hyvä, että kopioin sen tähän, jotta olisi tälläkin foorumilla näkyvissä:

Mukavuuslämmöllä vai lastalla kuivaamalla?

Mielipide kylpyhuoneen lattialämmityksestä
Väitteeni: Mukavuuslämpö on turhaa ja tuhlaa energiaa. Keskustelussa on ollut pitkään, kannattaako kylpyhuoneen lattiaa lämmittää, ns. mukavuuslämmityksellä, vai onko ”edullisempaa” kuivata lattia lastalla ja lisätä ilmankiertoa kylpyhuoneessa. Lisäksi aina välillää on esitetty, että rakenteiden kuivuminen vaatii lattialämmitystä.


Haihtumistaulukko
Yllä olevan haihtumistaulukon mukaan, jos lähtötilanne on kosteuden suhteen sama, on lämpötilan nousun 20C->35C vaikutus haihtuvuuteen samalla ilmannopeudella, 2m/s, on 1kg/m2 tunnissa. Lähtökohta on 0.5 kg/m2 tunnissa.

Oletus: Ilman kosteuspitoisuus pysyy samana, eli poisto toimii. Jos ilman suhteellinen kosteus nousee, vähenee haihtuminen 80%:n kohdalla alkuperäiseen haihtumisasteeseen! Ovirako ja tuuletus erittäin tärkeitä! Mikäli pidetään lämpötila samana, 20C ja nostetaan ilmanliike kaksinkertaiseksi, 4m/s, eli ovirako toimii, haihtuminen on 1,25 kg/m2 tunnissa. Lastalla kuivaaminen on tehokasta ja väitänkin, että sen vaikutus jäännösvesimäärään lattialla on suurempi, kuin lattialämpötilalla, eli ”mukavuuslämmöllä” ei ole lattian kosteuteen tervehdyttävää vaikutusta, jos muuten asiat on hoidettu hyvin, vesieristys tehty huolellisesti, saumaus hyvälaatuinen, tuuletus toimii ja lastassa pitkävarsi= miehetkin osaavat käyttää. Lämmityksen kustannus on turhaa, koska kylpytiloista poistetaan paljon ilmaa=lämpöä suoraan katolle ja vain harvoin on vielä käytössä riittävän tehokkaat, hyötysuhde yli 70%, lämmöntalteenottolaitteet.

Rakenteiden toimimisen kannalta, tai terveellisyyden varmistamiseksi, ei kunnolla vesieristetyissä kylpyhuoneissa tarvita lattialämmitystä!
Ennustankin, että ”mukavuuslämpö” kylpyhuoneissa kielletään, kun energiaa oikeasti aletaan säästämään ja säännöstelemään.

- Juha Kärkimaa
http://www.inststo-karkimaa.fi/mielipide.html

[tomppeli]

Tässä on yksi vähän perinteisempi viilennyssysteemi:
http://www.lampoassa.fi/tuotteet/assacooling/
Ei viilennä lattian kautta, perustuu viilennyspattereihin.

[aporopos]

Ville Saksin lopputyössä puhutaan myös siitä, että jäähdytyskäytössä putkien olisi edullista olla tiheämmillä asennusväleillä kuin lämmityskäytössä välttämättä tarvittaisiin. Jos haluaa tämän ottaa huomioon, niin sitten putkeakin vähän tiheämpään ja enemmän.

Juu lueskelin myös ko. kohdan ja päätin ohittaa sen seikan, koska lähtökohtaisesti Suomessa rakennetaan putkisto lämmityksen mukaan (kuten Villekin tutkimuksessaan toteaa). Ja minun tapauksessa tässä ei haeta mitään täydellistä ja markkinoiden parasta jäähdytystä jossa kaikki on maksimaalisen optimoitu jäähdytystä varten. Minulle on siis henk. koht. melko sama saisiko esim. tiheämmällä putkituksella kämpän 20 asteeseen 22 asteen sijaan. Kyseessä kun olisi vain 1500€ lisäkustannus niin mielestäni harkinnan arvoinen mukavuuslisä.

[aporopos]

Minun vastaus on, että ei mitenkään, ja kysymys, että miksi niitä kosteista tiloista pitäisi lämmittää jos toisista tiloista peräti viilennetään?

Hieman kontekstista irroitettu nyt, ja kommenttini oli osaksi sarkasmia, koska "fraatti" tuolla aikaisemmin linkitti keskusteluun joka koski kosteantilan lämmitys- / kosteusongelmiin(?). Eli ts. en itsekään ymmärrä mikä se ongelma oli. Ehkä fraatti voi avata hieman? Jätin myös option väärinymmärrykselle linkitetystä tekstistä, koska fraatti ei vieläkään ole kertonut mikä oli linkityksen pointti.

Mutta hyvä siis tietää, että lämmityksen + viilennyksen samanaikaiseen mahdollisuuteen ei kannata satsata.

Kiitos!

[fraatti]

Ja sitten niitä kokemuksia.

Sukulaisilta tai sieltä suunnalta löytyy myös tuo stiebelin kyseessä oleva pumppu sekä lattiaviilennys ja soitin hänelle ja kysyin mielipiteitä järjestelmästä. Hänellä se on ollut käytössä 5v.

Hänellä kaikki tilat (makuuhuoneiden materiaalia en muista) on laattaa. Stiebeli jäähdyttää koko asuntoa pesutiloja myöden samalla vedellä. Sanoi myös että oli asentanut varmuuden vuoksi sähköisen lattialämmityksen pesutiloihin kuivumisen takia. Tämä ei kuitenkaan ole ollut käytössä koskaan ja pesutilat ovat kuivuneet jäähdytyksestä huolimatta tarpeeksi nopeasti. Tarvittaessa pesutiloista saa käännettyä kierron kesällä poikki jolloin ne eivät osallistu jäähdytettävään piiriin. Huonelämpötila on hänen mielestään ollut mukava ja viileä aina kesällä ja asunnossa vallitsee jotakuinkin tasainen lämpötila ympäri vuoden. Mainitsi että ovia ei voi pitää auki ulos tai muuten lattiat jäähtyy liikaa. Sanoi että lattian viileys ja sen tunteminen ovat yksilöllisiä asioita ja jotkut tuntevat viilennyksen epämukavana kun lattian lämpötila laskee. Toiset taas pitävät mukavana että kesällä lattia on viileä. Ilmanvaihtokoneessa hänelle ei ole erikseen kosteutta poistavaa patteria.

Laatta lattiassa on sinällään ihanteellinen materiaali tuohon jäähdytykseen koska sisäilma tottelee menoveden lämpötilaa varsin hyvin. Eri materiaaleilla tarvittava menoveden lämpötila täytyy olla alhaisempi jäähdytyskäytössä ja itseä ei rehellisesti sanottuna houkuta ajatus että esim betonin ja askeläänieriteen alla olisi viilempi pinta. Kastepisteeseen tuossa ei varmastikaan helposti päästä ja esim askeläänieriste varmasti pitää betonin kosteuden erilaisena kuin mihin esim huoneilma sitä pyrkii muuttamaan(aiempi kuva jossa olisi sisäilman kosteus vs vuodenaika).

[aporopos]

Tässä on yksi vähän perinteisempi viilennyssysteemi:
http://www.lampoassa.fi/tuotteet/assacooling/
Ei viilennä lattian kautta, perustuu viilennyspattereihin.

Kuinka paljon tuollainen vaatii yläpohjassa tilaa? Vaatiiko jotain rakenteellisesti erityistä esim. eristyksen / paloturvallisuuden kannalta tai erityisen suuren tuuletustilan sisäkattopinnoitteen taakse? Viedäänkö tässä siis sähköt, vesipiiri ja kondenssin viemäröinti sisäkattoon?

[WPF]

Kuinka paljon tuollainen vaatii yläpohjassa tilaa? Vaatiiko jotain rakenteellisesti erityistä esim. eristyksen / paloturvallisuuden kannalta tai erityisen suuren tuuletustilan sisäkattopinnoitteen taakse? Viedäänkö tässä siis sähköt, vesipiiri ja kondenssin viemäröinti sisäkattoon?

Tuo on normaali kasetti tai puhallinkonvektori, jonka voit valita käyttöön Stiebelin automatiikasta.
Silloin kastepistevalvonta poistuu käytösta.

Kondenssi tiivistyy tuon yksikön lamellisiirtimeen, josta se tulee ohjata turvallisesti pois välikatolla.

[WPF]

Ja sitten niitä kokemuksia.

Sukulaisilta tai sieltä suunnalta löytyy myös tuo stiebelin kyseessä oleva pumppu sekä lattiaviilennys ja soitin hänelle ja kysyin mielipiteitä järjestelmästä. Hänellä se on ollut käytössä 5v.

Hänellä kaikki tilat (makuuhuoneiden materiaalia en muista) on laattaa. Stiebeli jäähdyttää koko asuntoa pesutiloja myöden samalla vedellä. Sanoi myös että oli asentanut varmuuden vuoksi sähköisen lattialämmityksen pesutiloihin kuivumisen takia. Tämä ei kuitenkaan ole ollut käytössä koskaan ja pesutilat ovat kuivuneet jäähdytyksestä huolimatta tarpeeksi nopeasti. Tarvittaessa pesutiloista saa käännettyä kierron kesällä poikki jolloin ne eivät osallistu jäähdytettävään piiriin. Huonelämpötila on hänen mielestään ollut mukava ja viileä aina kesällä ja asunnossa vallitsee jotakuinkin tasainen lämpötila ympäri vuoden. Mainitsi että ovia ei voi pitää auki ulos tai muuten lattiat jäähtyy liikaa. Sanoi että lattian viileys ja sen tunteminen ovat yksilöllisiä asioita ja jotkut tuntevat viilennyksen epämukavana kun lattian lämpötila laskee. Toiset taas pitävät mukavana että kesällä lattia on viileä. Ilmanvaihtokoneessa hänelle ei ole erikseen kosteutta poistavaa patteria.

Laatta lattiassa on sinällään ihanteellinen materiaali tuohon jäähdytykseen koska sisäilma tottelee menoveden lämpötilaa varsin hyvin. Eri materiaaleilla tarvittava menoveden lämpötila täytyy olla alhaisempi jäähdytyskäytössä ja itseä ei rehellisesti sanottuna houkuta ajatus että esim betonin ja askeläänieriteen alla olisi viilempi pinta. Kastepisteeseen tuossa ei varmastikaan helposti päästä ja esim askeläänieriste varmasti pitää betonin kosteuden erilaisena kuin mihin esim huoneilma sitä pyrkii muuttamaan(aiempi kuva jossa olisi sisäilman kosteus vs vuodenaika).

Sukulainen ei ole käyttänyt lattiavillennys ohjainta jakotukilla. Klinkkeriä en kyllä itse suosittele víilennykseen, mutta näköjään sekin sitten onnaa..

[fraatti]

Hieman kontekstista irroitettu nyt, ja kommenttini oli osaksi sarkasmia, koska "fraatti" tuolla aikaisemmin linkitti keskusteluun joka koski kosteantilan lämmitys- / kosteusongelmiin(?). Eli ts. en itsekään ymmärrä mikä se ongelma oli. Ehkä fraatti voi avata hieman? Jätin myös option väärinymmärrykselle linkitetystä tekstistä, koska fraatti ei vieläkään ole kertonut mikä oli linkityksen pointti.

Mutta hyvä siis tietää, että lämmityksen + viilennyksen samanaikaiseen mahdollisuuteen ei kannata satsata.

Kiitos!

Linkityksen pointti oli se että osa ihmisistä pitää järjestelmää missä ei ole mukavuuslämmitystä pesutiloihin kesällä puutteellisena tai "karvalakkina" ja kuten se varmasti tuolta linkin perästä löytyneestäkin keskustelusta tuli esille.
Esim kts -> http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6740.msg87806#msg87806

Mutulla: nykytaloissa lattiat ovat kesälläkin lämpöisemmät kuin entisajan taloissa joissa lattian alla ei välttämättä ollut kuin 5cm styroksia. Tämä osaltaan on tehnyt sen että monelle "ei lämmitystä pesutilojen lattioissa" sarähtää korviin pahasti. Itsellä vain yhdellä tutulla jolla on maalämpö on pesutilojen lattiassa lämmitys kesällä. Kaikki muut 5kpl asuntoja mlplla tutuilla ovat ilman "mukavuus lämmitystä". Yhdestä tapauksesta tiedän että hänellä mamma kyseli etteikö lattiaa saisi lämpöisemmäksi kesällä. Muissa kohteissa asiasta ei ole ollut muuta puhetta kuin sen verran mitä itse ole heiltä kysynyt. Eli ts. eivät ole pitäneet ongelmana.

Ja esim tässä hlö haluaa pesutilojen lattioihin jälkikäteen lisää lämpöä koska ne ilmeisesti tuntuvat kylmiltä.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6826.msg89164#msg89164

Sinun tapauksessa sinun täytyy tehdä itse valinta että haluatko pesutilat lämpöiseksi kesällä vai et. Se vaikuttaa oleellisesti siihen millaisen järjestelmän tarvit. Jos et tiedä asiasta mitään niin sitten lattialämmityssuunnitelman tekijä tekee valinnan sinun puolestasi. Jälkikäteen asialle on hankala enää tehdä mitään jos kosteille tiloille ei mene omaa jakotukkia. Jos kosteat tilat on omassa kierrossa niin sitten jälkikäteen on helppo tehdä asialle vielä jotain. Jos kosteat tilat haluaa lämpiämään maalämmöllä niin karkeasti heitettynä voisin arvella että tuosta aiheutuu ehkä noin 1500€ kustannukset.

Osa arvostaa erilaisia asioita ja toisille jotkut tietyt asiat ovat kriteereitä sille että järjestelmä täyttyy heidän vaatimuksensa. Maalämmön yhteydessä se että pesutilat saadaan lämpöiseksi myös kesällä vaatii sekä tilaa että rahaa. Halpa ratkaisu ainakin asennuksen ja materiaalien puolesta on tietysti se että luottaa kesällä sähköön ja asentaa valuun vielä sähköisen lämmityksen.

[aporopos]

Mitenkä tuo kastepistevalvonta on toteutettu?

Eli onko huoneen omassa termarissa jokin huonekosteuden anturi jossain 1,5 metrin korkeudella vai jossain muualla?

Mietin myös tuota fraatin kommenttia / huolta siitä, että se todellinen kondenssihan on siellä lattiassa eri materiaalien välissä, eikä välttämättä lähelläkään jonkin huoneanturin lukemia.

Toisaalta taas mietin, että jos Suomessa jäähdyttää marginaalisella kondenssiriskillä 1 kuukauden, ja lämmittää 6-7 kk niin onko sillä sitten rakenteiden / kokonaisuuden kannalta enää mitään merkitystä?

[aporopos]

Linkityksen pointti oli se että osa ihmisistä pitää järjestelmää missä ei ole mukavuuslämmitystä pesutiloihin kesällä puutteellisena tai "karvalakkina" ja kuten se varmasti tuolta linkin perästä löytyneestäkin keskustelusta tuli esille.

Ok, luin ensimmäisen sivun, en jaksanut lukea kolmea sivua tekstiä. Hyvä etten lukenut mikäli pointti oli tuo. Olisihan sen voinut sanoakin lauseella parilla vai?

Käsitin, että kyseessä olisi jokin todellinen rakenteellinen / hygroskooppinen ongelma liittyen lattiaviilennykseen.

Ei ole todellakaan tarvetta lämmitellä kosteita tiloja kesällä mihinkään karvalakkisuuteen tms. nykypäivän turhanpäiväisyyteen vedoten.

Kiitos selvennyksestä.

[fraatti]

Kuinka paljon tuollainen vaatii yläpohjassa tilaa? Vaatiiko jotain rakenteellisesti erityistä esim. eristyksen / paloturvallisuuden kannalta tai erityisen suuren tuuletustilan sisäkattopinnoitteen taakse? Viedäänkö tässä siis sähköt, vesipiiri ja kondenssin viemäröinti sisäkattoon?

Tuo on normaali kasetti tai puhallinkonvektori, jonka voit valita käyttöön Stiebelin automatiikasta.
Silloin kastepistevalvonta poistuu käytösta.

Kondenssi tiivistyy tuon yksikön lamellisiirtimeen, josta se tulee ohjata turvallisesti pois välikatolla.

Konvektoria käytettäessä jäähdytykseen ei kannata missään nimessä ottaa pumppua jossa tuosta ominaisuudesta tarvii maksaa jotain. Normaali maalämpöpumpun kanssa tuo viilennys ei vaadi yksinkertaisimmillaan kuin termostaatin seinälle, yksikön seinään tai kattoon, taka-iskuventtiilin, magneettiventtiilin, kiertovesipumpun sekä liuoskierrosta putket konvektorille. Lisäksi tietysti sähköt termostaatista konvektorille ja konvektorilta sähkökeskukseen. Käyttäminen maksaa sitten sen saman verran kuin millatahansa muullakin joka käyttää porakaivon viileyttä hyväkseen jäähdytykseen.

Kuva kotelosta asennusta varten. Vesi on viemäröity 32mm viemäriputkella takaolevan vessan kaivoon vesilukolle katossa kulkevien koolauksien päällä niin että putkessa on kaatoa koko matkalla. Viemäri kulkee vessan seinän sisällä eikä ole näkyvissä missään. Taitaa näkyä nipinapin vessanseinässä villojen seassa kulkemassa pystysuunnassa jos oikein tarkkaan katsoo.


Valmiina se näyttää tälläiselle:


Toinen vaihtoehto sitten tosiaan oli se että konvektori ei ole seinässä eika katossa vaan patteri on tuloilmakanavassa. Tämä tosin vaati kalliin tuloilmaputkien kondenssi eristämisen.

[fraatti]

Ainiin ja otin itse tuo suurimman konvektorin mikä mahtuu tuohon k900 kattotuolien väliin. Tuota on myös olemassa hiukan pienempänä versiona olemassa ja tutuilta löytyy tuollaisia kattokasetteja 5kpl 4 eri kohteesta. Myös 1kpl seinämalleja ja kaksi luottaa tuloilman viilennykseen patterilla. Ja niin yhdessä oli sitten vielä tuo lattiakin käytössä...

[Kimmo_L]

Mitenkä tuo kastepistevalvonta on toteutettu?

Eli onko huoneen omassa termarissa jokin huonekosteuden anturi jossain 1,5 metrin korkeudella vai jossain muualla?

Mietin myös tuota fraatin kommenttia / huolta siitä, että se todellinen kondenssihan on siellä lattiassa eri materiaalien välissä, eikä välttämättä lähelläkään jonkin huoneanturin lukemia.

Stiebelin ratkaisussa se on FEK-ohjauspaneelissa, jossa on myös näyttö ja pystyy ohjaamaan MLP:n toimintaa. Se sijoitetaan seinälle suunnilleen tuolle korkeudelle johonkin sopivaan tilaan.

Käsittääkseni ne käyttää joka tapauksessa varmuusmarginaalia tuohon kosteuspisteen tulkintaan. Silti tuon anturin sijoitus voi olla jossain määrin kriittinen.