Lämpökaivon syvyys pohjoisimmassa Lapissa?

[resupekka]

Olen hankkimassa maalämpöä puukattilan tilalle noin 100-neliöiseen 50-luvun lopun puiseen omakotitaloon täällä ihan peräpohjolassa. Pari tarjousta olen jo saanut ja niissä hämmentää hieman tuo ehdotettu porakaivon syvyys. Esitetyt syvyydet ovat tällä hetkellä 180-240 metriä. Pumpuksi on tähän menessä esitetty 8kW pumppuja.

Talossa on varaava takka ja maalämpö ruokkisi vanhoja vesipattereita. Ilmanvaihto toimii gravitaatiolla.

Talossa ei läträtä vedellä ja eristyksetkin ovat perimätiedon mukaan jotakuinkin kunnossa. Voiko perusteita olla noinkin syvälle reiälle, mitä enimmillään on ehdotetty? Pahin haitta kait "ylimääräisestä" syvyydestä on lähinnä alkuinvestoinnin kalleus?

[jm82]

Kyllä se 240 metriä voisi olla aika sopiva. Riippuen pumpusta, niin ehkä voisi olla myös 10kW kone. Esim 300l puskuri, niin suuremmasta tehosta ei olisi niin haittaa. Täällä kaivon poraus oli 26e metri, eli ei mitään kauhean suurta hintaa tullut kaivosta. Hinta sisälsi silloin 18 metriä maaporausta. Teillä vähän pienempi talo, mutta pohjoiset olosuhteet on kylmemmät.

Ihan miniminä itse veikkailisin 200 metristä kaivoa pohjoiseen lappiin. Onko talo sellainen 1.5 kerroksinen ilman kellaria?

[resupekka]

Kiitoksia kommenteista! Talo on yksikerroksinen, eikä ole maakellariakaan. Lopullista poraushintaa en vielä ole saanut, mutta oletushintana oli hieman korkean tuntuinen 35e/m.

Olihan täällä tammikuussa muutaman viikon kestävä varsin kylmä jakso (-30 plus/miinus muutama aste), mutta suurimmaksi osaksi pakkaset pyörii talvella 5-15 asteen välissä. Vuoden keskilämpötila täällä on nelisen astetta alempi kuin vaikkapa Keski-Suomessa.

Olen lukenut, että tyypillinen porakaivo antaa 30-35 W/m. Onkohan Pohjoissuomen lukemista mitään virallista tietoutta saatavilla?

[tomppeli]

Olen hankkimassa maalämpöä puukattilan tilalle noin 100-neliöiseen 50-luvun lopun puiseen omakotitaloon täällä ihan peräpohjolassa. Pari tarjousta olen jo saanut ja niissä hämmentää hieman tuo ehdotettu porakaivon syvyys. Esitetyt syvyydet ovat tällä hetkellä 180-240 metriä. Pumpuksi on tähän menessä esitetty 8kW pumppuja.

Talossa on varaava takka ja maalämpö ruokkisi vanhoja vesipattereita. Ilmanvaihto toimii gravitaatiolla.

Talossa ei läträtä vedellä ja eristyksetkin ovat perimätiedon mukaan jotakuinkin kunnossa. Voiko perusteita olla noinkin syvälle reiälle, mitä enimmillään on ehdotetty? Pahin haitta kait "ylimääräisestä" syvyydestä on lähinnä alkuinvestoinnin kalleus?

Rakennusta sen paremmin tuntematta vaikuttaisi siltä, että 8 kW lämmitystehoinen lämpöpumppu saattaisi juuri ja juuri riittää.
Huomaa kuitenkin, että lämmitysteho pitää hakea esitteen sellaisesta kohdasta, jossa se on ilmoitettu B0 W50 tai B0 W55 -olosuhteissa, kun on kyseessä patterilämmitteinen talo.

Energiakaivon syvyydeksi ei edes oikein riitä se 240 metriä aktiivisyvyyttä, kun ollaan noinkin pohjoisessa.
Laskentaohjelma antaa syvyydeksi jopa 330 metriä.
Lapissa saattaa kuitenkin olla hyviä veden läpivirtauksia lämpökaivoissa, jos kaivo on sopivasi vaaran tai tunturin alarinteessä ja siitä syystä 240 metrinenkin saattaisi riittää.

[resupekka]

Mielenkiintoista. Onko tuossa antamassasi laskelmaesimerkissä kysymys täys- tai osatehomitoituksesta? Mietin lähinnä, että voisiko koko paketti toimia tuolla 240 metrin poraussyvyydellä suurimiman osan vuotta nätisti, kun pumpussa on kuitenkin myös lisälämpönä sähkövastus, joka voisi pelastaa kovimmilla pakkasilla? Takkakin tuo aika paljon lämmintä taloon tarvittaessa. Vai onko lopputuloksena jossain vaiheessa kylmä kaivo?

Talo ei valitettavasti ole minkään tunturin kupeessa. Lähimpiin on useampi kilometri. Joki menee jossain vajaan parin sadan metrin päässä, mutta ei varmaan auttane tätä asiaa, naapurin tonttikin kun on siinä välissä.

[jm82]

Täällä siis 10kW nibessä teho on 8.46kW 0/50 vedelle. Eli 50C lämmitysvedelle. Niben sivut oli muuttuneet, niin oli hankaluuksia löytää lukemaa. Siihen vaikka tuo tarjouksista syvin 240 metriä kaivoa, niin voisi olla jonkunlainen.

[Selvittäjä]

Vai onko lopputuloksena jossain vaiheessa kylmä kaivo?

Lopputuloksena voi olla jäätynyt kaivo jos otat liian tehokkaan pumpun kaivolle! Jos kaivo jäätyy joskus joku vuosi helmikuun pakkasissa, ja putket menee kaivossa ruttuun, eikä niitä saada sitten enää vaihdettuakaan, kun ovat pohjahiekan imussa, niin ensin sinusta tulee sähkölämmittäjä ja sitten tilaat uuden kaivon. Siinä sitten keskustelet maksajasta...

Sinuna "tyytyisin" kustannussyistä 8 kW pumppuun ja ainakin 240m kaivoon. Tomppelin mielipiteitä kannattaa kuunnella herkällä korvalla.

Pohjoisessa kallioperä on ilmeisesti kylmempi kuin esim. täällä lounaassa. Pohjoisen maalämpölämmittäjiä ei ole paljoa forumilla näkynyt (siis minä en ole huomannut). Kysypä maalämpöpumppujen tarjoajilta referenssejä sieltä pohjoisesta. Mielellään ainakin 2-3 vuotta vanhoja kohteita, kaivoissa tapahtuu alkuvuosina jotain pysyvää jäähtymistä.

Anteeksi hiukan tyly kommentointi, en jaksa tänään kaunistella tosiasioita.

[Roori]

Lopputuloksena voi olla jäätynyt kaivo jos otat liian tehokkaan pumpun kaivolle! ...

Millä periaatteella sinä mitoitat kaivoa?
Yleensä se tehdään energioihin pohjautuen.

[fraatti]

Millä periaatteella sinä mitoitat kaivoa?
Yleensä se tehdään energioihin pohjautuen.

Jos W/m on korkea niin kovatehoinen pumppu saattaa naurauttaa tulipalopakkasilla kaivon kylmäks. Esim niben mitoituksissa merkitsevänä tekijänä on kWh/m sekä W/m riippuen kaivon sijainnista millaisia nuo lukemat saavat maksimissaan olla.

[euroshopperi]

Mielenkiintoista. Onko tuossa antamassasi laskelmaesimerkissä kysymys täys- tai osatehomitoituksesta? Mietin lähinnä, että voisiko koko paketti toimia tuolla 240 metrin poraussyvyydellä suurimiman osan vuotta nätisti, kun pumpussa on kuitenkin myös lisälämpönä sähkövastus, joka voisi pelastaa kovimmilla pakkasilla? Takkakin tuo aika paljon lämmintä taloon tarvittaessa. Vai onko lopputuloksena jossain vaiheessa kylmä kaivo?

Talo ei valitettavasti ole minkään tunturin kupeessa. Lähimpiin on useampi kilometri. Joki menee jossain vajaan parin sadan metrin päässä, mutta ei varmaan auttane tätä asiaa, naapurin tonttikin kun on siinä välissä.

Eikö saa kaivettua maapiiriä? Jos saa niin laita ihmeessä sellainen vaikkapa 2m syvyyteen vähintään, niin on routarajan alla turvassa. Aurinko kuitenkin lämmittää kesäisin syvemmällekin. Vai onko ikiroutaa jo teillä maassa sillä korkeudella. On kai noita joku kaivanu syvemmällekin siellä lapissa. Ei se 1 m ole mikään pakkosääntö. Itte laittaisin helposti 2 reilua lenkkiä reilulla ylimitalla ja kaivaisin 1,5 m täällä etelässäkin

[resupekka]

Ei taida toimia kun on hiekkamaa.

[sonic]

Lappeenrannan korkeudella 8kw pumppu ja aktiivisyvyys 180m kaivossa talo 130m2 ja puolilämmin tallirakennus 50m2, talven kovilla 27 astetta pakkasilla käy kokoajan ja lämpöä riittää nippanappa ilman lisävastuksia,käyttää niitä hieman ellen helpota lämmitystä takalla, elikkä tuo 180m on varmasti liian vähän, sinällään täällä tuo reiän syvyys lienee ok koska viikon yhtämittaisen käynnin jälkeenkään reikä ei kylmene ,sinne menee-4 ta tulee 0c, elikkä tuotto riittää. Huomioitavaa on että täällä ylimitoitetut patterit ja tallissa lattialämmitys, kykenee ajamaan pattereille kv pumpun täysvirtauksella 43-44ast vettä.

[jm82]

Täällä 10kW (8.5kW) pumppu teki ongelmitta ainakin 50C vettä (kiertovesipumppu täysillä) ja maksimi pyynti oli 47C. 8kW (6.5kW), sillen olisikin ollut jo aika nuhainen.
Tuli aika syvä kaivo ja kaivo kävi alimmillaan +2/-2. Pakkasillakin kävi vaan puolet ajasta, eli tehoa oli selvästi. Kylmemmällä kaivolla tehoa on tietysti vähemmän.

Myös isompaa 8.5kW kompuraa saa tarvittaessa rajoitettua tuolla maksimi lasketulla menolämpötilalla. -34C pakkasilla se laskettu meno voisi olla pahimmillaan vaikka 60C, riippuu talon kulutuksesta. Puulämmityksellä pattereihin sai menemään korkeimmillaan 63C ja paluu oli 55C. Se oli yhden päivän kokeilu tammikuussa.
Tuollainen 8.5 tai 8 tehoinen 10kW pumppu ei siis mikään kovin ylitehoinen ehkä olisi 240 metrin kaivoon. Kompuran tehoa myös pienentää vähän lapin kylmempi kallio/kaivo.

Ei taida toimia kun on hiekkamaa.

Kyllä kai hiekkamaassakin toimii mutta ei ollenkaan niin hyvin kuin märässä savikossa. Ainakin jotkut koneet toimii vaikka keruu olisi aika kovastikin miinuksella. Nibellä -8 rajan saa säädettyä kai -11C kohdalle. Silloin tulo olisi -8 ja paluu -11C. -12C taisi olla se raja että alkaa jo kone jäätymään eikä enää toimi. Naturet liuos taitaa jäätyä -17 asteessa. Kompressoriteho pitää tietysti olla isompi että noin kylmästä saa yhtään lämpöä. Ehkä 12kW kone ja vaikka 3x 400m keruulenkit hiekkamaahan? Puskurivaraajaa pitää olla aika reilusti noin isolla koneella. Invertteri koneelle riittäisi 200L puskuri. Jos talo vie vain 8kW tai vähän yli 8kW tehoa, niin ei sieltä hiekkamaastakaan ihan hirmuista tehoa tarvitsisi ottaa. Esim 2x500 metrin lenkit. Vaikka 4-16kW invertteri säätelisi sitten tehoa tarpeen mukaan.

Olihan täällä tammikuussa muutaman viikon kestävä varsin kylmä jakso (-30 plus/miinus muutama aste), mutta suurimmaksi osaksi pakkaset pyörii talvella 5-15 asteen välissä. Vuoden keskilämpötila täällä on nelisen astetta alempi kuin vaikkapa Keski-Suomessa.

Lämpötila ei isommin eroa etelä-pohjanmaasta ja tammikuusta. Joulu ja helmikuu olikin jo lämpimiä. Ehkä enemmän vaikuttaa sitten se kallion lämpötila. Täällä kaivo palautui ja +5C sieltä alussa tulee, voi olla esim 4.6C.

[tomppeli]

Mielenkiintoista. Onko tuossa antamassasi laskelmaesimerkissä kysymys täys- tai osatehomitoituksesta? Mietin lähinnä, että voisiko koko paketti toimia tuolla 240 metrin poraussyvyydellä suurimiman osan vuotta nätisti, kun pumpussa on kuitenkin myös lisälämpönä sähkövastus, joka voisi pelastaa kovimmilla pakkasilla? Takkakin tuo aika paljon lämmintä taloon tarvittaessa. Vai onko lopputuloksena jossain vaiheessa kylmä kaivo?

Talo ei valitettavasti ole minkään tunturin kupeessa. Lähimpiin on useampi kilometri. Joki menee jossain vajaan parin sadan metrin päässä, mutta ei varmaan auttane tätä asiaa, naapurin tonttikin kun on siinä välissä.

Laskin täystehoisen mukaisesti.
Onko 2 metrin syvyydessä reilusti märkä hiekka?
Runsas kosteus hiekassa auttaa kovasti ja keruupiiristä tulee ihan hyväkin silloin.

[resupekka]

Laskin täystehoisen mukaisesti.
Onko 2 metrin syvyydessä reilusti märkä hiekka?
Runsas kosteus hiekassa auttaa kovasti ja keruupiiristä tulee ihan hyväkin silloin.

En osaa kyllä sanoa, pitäisi tietty tuokin tarkastaa.