Vitocal 333G Nordic 10kw - kiertopumppujen optimointia

[pade]

Ensimmäiset pari kuukautta pumpun käyntiä on kohta takana, ja muuttokin alkaa olla ajankohtaista joten pohdinta alkakoon.

Lähtötietoina: Talona kannustalon aurora, kerrosala 207m2. Seinässä 250mm villaa ja katolla 500-600mm, tiiveysluku 0,4. Laskennallinen tehontarve 7,2kw mitoituslämpötilassa, reikää maassa 200m. Alakerrassa vesiputket betonissa, yläkerrassa 35mm kipsivalussa. Pumppu lämmittää taloa ja tulevaisuudessa paluukierrosta ottavan lämmönvaihtimen kautta myös autotallia rauheatin kanaalin läpi. Vallox MLV Multi 250 esilämmityspatteri ottaa tulopuolelta osansa kierrosta, samaten kuin lämpöässän CS4 konvektori sitten kesällä.

Tekovaiheessa pyritty minimoimaan maakierron häviöt, koska pumppu on tunnetusti vähän pieni. Keruuputkia tulee kaivolta n. 8m, josta Niben KB-R32 täyttösarjan läpi Helan 11/4" takaiskulle ja siitä supparilla ja kurvilla pumppuun.

Sisällä on pidetty 16-17 astetta jotta rakennustöistä tulisi vielä jotain, takkaa ei päästy polttelemaan muista syistä joten vain pumppu lämmittää. Pumpun oma laskenta näyttää COP olevan 6,1 tällä hetkellä. Kulutuksia pumpulle pyhitetystä kulutusmittarista:

8.12.-8.1. 290kwh
8.1. - 31.1. 260kwh

fraatin ohjeilla sääsin käyntiajan noin tuntiin, jolla ei olla vielä juuri pakkasella paluuvedessä. DT pyörii maapuolella 5 asteen tienoilla pumppu täysillä. Muuton jälkeen pitää ajaa samanlaiset testit kuin fraatti teki sähkövastuksilla, jotta saadaan virtaukset tietoon.

Lattiakierron pumppu olisi ensimmäinen ongelma: Se pyörii liian kovaa taukojen aikana ja liian hitaasti lämmityksen aikana. Vaihdoin pumpun minimi- ja maksimi% 80/90%, jolloin automaatti pyrkii DT 5 käynnin aikana. Pumppu jää pyörimään lämmityksen loputtua viimeistä kierroslukuaan, eli käytännössä aina 90%, jolloin kulutus on luokkaa 90W koko MLP:llä. Nostaisin maksimit 100% jotta DT5 oikeasti saavutettaisiin, mutta sitten nousee taukoajan kulutus. Onko tähän jollain ideoita, miten saada tiputtamaan kierrokset esim. 20% luokkaan tauon ajaksi? Näillä keleillä kulutus on kokonaisuudessaan alle 10kwh/vrk, jolloin kiertovesipumpun 2,1kwh on turhan paljon.

[fraatti]

Ensimmäiset pari kuukautta pumpun käyntiä on kohta takana, ja muuttokin alkaa olla ajankohtaista joten pohdinta alkakoon.

Lähtötietoina: Talona kannustalon aurora, kerrosala 207m2. Seinässä 250mm villaa ja katolla 500-600mm, tiiveysluku 0,4. Laskennallinen tehontarve 7,2kw mitoituslämpötilassa, reikää maassa 200m. Alakerrassa vesiputket betonissa, yläkerrassa 35mm kipsivalussa. Pumppu lämmittää taloa ja tulevaisuudessa paluukierrosta ottavan lämmönvaihtimen kautta myös autotallia rauheatin kanaalin läpi. Vallox MLV Multi 250 esilämmityspatteri ottaa tulopuolelta osansa kierrosta, samaten kuin lämpöässän CS4 konvektori sitten kesällä.

Tekovaiheessa pyritty minimoimaan maakierron häviöt, koska pumppu on tunnetusti vähän pieni. Keruuputkia tulee kaivolta n. 8m, josta Niben KB-R32 täyttösarjan läpi Helan 11/4" takaiskulle ja siitä supparilla ja kurvilla pumppuun.

Sisällä on pidetty 16-17 astetta jotta rakennustöistä tulisi vielä jotain, takkaa ei päästy polttelemaan muista syistä joten vain pumppu lämmittää. Pumpun oma laskenta näyttää COP olevan 6,1 tällä hetkellä. Kulutuksia pumpulle pyhitetystä kulutusmittarista:

8.12.-8.1. 290kwh
8.1. - 31.1. 260kwh

fraatin ohjeilla sääsin käyntiajan noin tuntiin, jolla ei olla vielä juuri pakkasella paluuvedessä. DT pyörii maapuolella 5 asteen tienoilla pumppu täysillä. Muuton jälkeen pitää ajaa samanlaiset testit kuin fraatti teki sähkövastuksilla, jotta saadaan virtaukset tietoon.

Lattiakierron pumppu olisi ensimmäinen ongelma: Se pyörii liian kovaa taukojen aikana ja liian hitaasti lämmityksen aikana. Vaihdoin pumpun minimi- ja maksimi% 80/90%, jolloin automaatti pyrkii DT 5 käynnin aikana. Pumppu jää pyörimään lämmityksen loputtua viimeistä kierroslukuaan, eli käytännössä aina 90%, jolloin kulutus on luokkaa 90W koko MLP:llä. Nostaisin maksimit 100% jotta DT5 oikeasti saavutettaisiin, mutta sitten nousee taukoajan kulutus. Onko tähän jollain ideoita, miten saada tiputtamaan kierrokset esim. 20% luokkaan tauon ajaksi? Näillä keleillä kulutus on kokonaisuudessaan alle 10kwh/vrk, jolloin kiertovesipumpun 2,1kwh on turhan paljon.

Mielenkiintoista. Minkäkokoinen talli talon yhteyteen liitetään? Missäpäin suomea tämä kiinteistö sijaitsee?

Kuinka esilämmityspatterin ohjaus on toteutettu jotta lto hyödynnetään täysimääräisenä? Jos esilämmitys pyörii liian innokkaasti niin tällöin jäteilman lämpötila pääsee nousemaan ja lton hyötysuhde laskee...

Keruupiirin kanssa teit fiksusti. Ylimääräiset painehäviöt aiheuttavat vain pumppaushäviöitä maailman tappiin saakka...

Käyntijaksojen pituuden lyhentämisestä oli omassa tapauksessa hyötyä. Tosin mitä kylmempi keli on ja pumpun käytiaikasuhde alkaa lähenemään 100% niin tällöin tuosta saatava hyöty jää oikeastaan pois kokonaan. Laitan tästä graafit näkyville jahka kerkeän jonkinlaiset tekemään.

Toisiopumpun nopeuksia olen itsekin miettinyt ja mitään järkevää en ole tuohon vielä saanut keksittyä. Saatko dT 5 asteeseen jos pumppu on täysillä? Yläkerran putkiston kanssa saattaa olla sellainen keissi että lämpö ei johdu tuonne lattiaan aivan samalla tavalla kun betoniin ja näinollen yläkerrassa jäähtymä ei ole aivan yhtä suuri. Tässä saattaa olla tuumittavaa jottei mlp:n palaa vesi "liian kuumana".... 

 Muistesin äkkiseltään että itsellä tuon toisiopumpun kulutus ei olisi ollut aivan noin suuri vaan se olisi leikkaantunut pienemmäksi sen takia että painehäviö kasvaa lattialämmityksessä niin suureksi että pumpun paineentuotto loppuu jo kesken ja kaikkea tehoa ei voida käyttää. Luulisin kuitenkin että energiankäytön kannalta joku muu kuin 100% olisi paras vaihtoehto. Tosin tuolla on muutama asetus mitä pitää vielä muutenkin tutkia. Sinulla tulee jokatapauksessa vielä ajansaatossa käymään niin että tuo dT laskee kun talossa nostetaan lämmöt kohdalleen ja kaivosta suurin into lähtee pois. Onko lattialämmitys toteutettu 16mm vai 20mm putkella? Millainen käyntiväli pumppuun on nyt muodostunut?

Lämmityskäyrähän kertoo näissä suorien lämmitysten tapauksessa kuvitteellisen menoveden lämpötilan pumpun käydessä niin että delta olisi 5K. Esim käyräpyytää 30 C -> paluuvesi 25 C. Käynnityshystereesi 7304 vakiona 2,5K -> pumppu käynnistyy kun paluuvesi 22,5C. Pysäytyshystereesi vakiona myös  2,5K jolloin pumppu pysähtyy kun paluuveden lämpötila on 27,5 astetta. Käyntiväli on tällöin 2,5+2,5=5 K

[pade]

Noniin, rakennuskiireiden lomasta pääsee taas jatkamaan asiaa. Tallin koko n. 70m2 ja sijainti turun lähistöllä.

Esilämmityspatteria ohjaa taloautomaatio siten, että jäteilma pyritään pitämään inan pakkasen puolella, tarkka arvo pitää kokeilla sitten. Joka tapauksessa pumppu käynnistetään kun tarvetta lämmitykselle on, ja säätöä varten on 0-10v ohjauksella varustettu belimo ja säätökäyttöön tehty pallo. IV-kone on valloxin 145SE, eli venykuutiolla mennään joten kaikki pätkiminen pitäisi saada esilämmityksellä pois.

Kyllä sen DT tuonne 5 asteeseen saa, jakotukit on nyt säädetty siten että kaikkien piirien jäähtymä on aikalailla sama ja virtaus mahdollisimman suuri. Muuton jälkeen pitää katsoa miten pitää kompensoida huoneiden lämpötiloja, ainakaan noilla esilasketuilla arvoilla ei kannata mennä kun joutuu ajamaan pari astetta kuumempaa vettä lattiaan.

Yläkerta tuntuu ottavan hyvin lämpöä vastaan, tuo kipsivalu on tehokkaampi kuin kolmikerros-levyratkaisu (sellainen tuli yläkerran kylpyhuoneeseen). Samalla se on nopeampi reagoimaan kuin betoni, ja sinne onkin tarkoitus laittaa termarit tulevaisuudessa esim. auringon lisälämpöä kompensoimaan. Alakerrasta menee niin paljon läpi, että pumppu suostuu hyvin käymään vielä. Lämmitysputket on alakerrassa 16mm ja yläkerrassa 12mm, yhteensä n. kilometri putkea.

Käyntiväliä pienensin jo siten, että laite pyörii aika tarkkaan tunnin. Hieman pitäisi tuosta nyt pidentää kun sisälämmöt nousee, niin saa ajettua kaivosta tulon lähelle nollaa käyntijakson lopussa.