Maalämmön mitoitus Rusko

[Vileee]

Yritän selvitellä Maalämmön ja VILPin välisiä hankintakustannuseroja kohteeseemme.

Tässä tietoja:

- Sijainti: Rusko
- Rakentamisvuosi: 2001, Rinnetalo
- Olemme asuneet talossa vuoden, jona aikana on kulunut sähköä yhteensä n. 40 000kw ja 3 i-m³ koivuklapia puukattilassa
- Talossa vesikiertoinen lattialämpö
- 1800L varaaja, 300l käyttövesivaraaja sekä Jäspin puukattila
- Koneellinen IV + LTO
- Rakennuksen ulkomitat ovat 23x10.4m
- Asuintilat yhdessä kerroksessa, alhaalla autotalli
- Asuintilat 197m² + 40m² parvitilaa, Autotalli/varasto alakerrassa 84m² (täällä myös vesikiertoinen lämmitys, ollut pois käytöstä).
- Tilavuus huoneiden sisämittojen mukaan 650m³ (itse laskettu)
- Liitteessä vielä lisää tietoa rakenteista

Tässä vielä lisätietoa rakenteista: http://aijaa.com/KNfvrt

[tomppeli]

- Sijainti: Rusko
- Rakentamisvuosi: 2001, Rinnetalo
- Olemme asuneet talossa vuoden, jona aikana on kulunut sähköä yhteensä n. 40 000kw ja 3 i-m³ koivuklapia puukattilassa
- Talossa vesikiertoinen lattialämpö
- 1800L varaaja, 300l käyttövesivaraaja sekä Jäspin puukattila
- Koneellinen IV + LTO
- Rakennuksen ulkomitat ovat 23x10.4m
- Asuintilat yhdessä kerroksessa, alhaalla autotalli
- Asuintilat 197m² + 40m² parvitilaa, Autotalli/varasto alakerrassa 84m² (täällä myös vesikiertoinen lämmitys, ollut pois käytöstä).
- Tilavuus huoneiden sisämittojen mukaan 650m³ (itse laskettu)
- Liitteessä vielä lisää tietoa rakenteista..

Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos olen käyttänyt laskelmassa virheellisiä lähtötietoja, kerro niistä ja korjaan ne.

...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, noin 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Vileee]

Kiitos paljon laskelmista Tomppeli.
Pari viikkoa on mennyt foorumeita lueskellessa ja tarjouspyyntöjä lähetellessä.
Pähkäilyt jatkuvat VILPin ja Maalämmön välillä.

Olen saanut muutamia tarjouksia Maalämmöstä ja pari VILP tarjousta.

Mitoitukset eroavat tarjousten välillä, joten toivottavasti täältä saisi asiantuntevaan apua.
Kaikki maalämpöpumput liitetään olemassa olevaan varaajaan ja puukattila jää paikkaamaan rinnalle.

Maalämmöt:

Nibe F1145-10 (KRB-25 täyttöryhmä), Kaivo 210m, (LTT 11,9KW) = 17400€ (Vähennettävä työnosuus 8000€) = 13800€
Stiebel WPF 10 Basic, Kaivo 220m, (LTT 11,7KW)  = 16400€ (Vähennettävä työnosuus 6500€) = 13 475€
JÄMÄ STAR invertter 4 – 16kW, Kaivo 250m, (LTT 13,8KW) = 20000€ (Vähennettävä työnosuus 8500€) = 16 200€

VILP:

Fujitsu HP 11KW + impromat = 9200€ (Vähennettävä työnosuus 2200€) = 8200€


Tuo VILP tällä budjetilla hankintahintansa takia olisi houkuttelevin vaihtoehto.
Mutta loppupeleissä tuo 5000€ hintaero on aika vähän ja täällä ei muutenkaan VILPeistä puhuta

Kaksi ensimmäistä maalämpötarjousta on laskettu osatehoiseksi, mutta tuo kolmas on täysimitoituksella.
Lähinnä mietityttää nuo eriävät lämmöntehontarve laskelmat, jotka kahdessa ensimmäisessä ovat lähellä Tomppelin laskelmaa, mutta tuossa kolmannessa korkeammat. Tuo viimeisen tarjouksen kaivonsyvyys olisi melkein sama kuin Tomppelin laskelmassa.

Tuo Inverter pumppu vaikuttaisi mielenkiintoiselta, varsinkin kun tuo autotalli on ollut kylmänä ja sen lämmitys tulee vielä tuohon kaiken päälle.

[jm82]

Tuossa olisi jotkut hinnat, kaivon metrihinta on sama kuin mitä täällä maksoi.
250m x 26e = 6500e
nibe 1255-16 (integroitu 180L käyttövesivaraaja, jämällä on ilmeisesti myös RST-malli) 7500e  = 14 000

Nyt huomasinkin että noissa laskelmissa ei ole ollenkaan käyttövesivaraajaa. Ei varmaan kannata lämmittää käyttövettä pelkällä sähkövastuksella?

Täällä on myös tuollainen varaaja mutta pienempi 400-500 litraa. En isommin keksi 300L sähkövaraajalle käyttöä? Se voisi olla maalämpömpumpun käyttövesivaraajan perässä, mutta silloinkin se vie vain ylimääräistä sähköä. Toisaalta varaaja lisää käyttöveden määrää.

1800L varaajassa varmaankin on käyttövesikierukka? Siitä kierrukasta saisi käyttöveden esilämmityksen maalämpöpumpun 180L käyttövesivaraajaan. Varaaja on aika iso, ehkä kannattaisi ottaa kolmiputkikytkennällä lämmityksen paluusta kylmä vesi maalämpöpumpulle? Puukattilaakin vielä pystyisi tarvittaessa käyttämään, jos välttämättä haluaa.

Pienempikin invertteri pumppu (3-12kW) tulee kai myyntiin joskus toukokuussa. En tiedä kumpi teho sopisi paremmin.

[Vileee]

Tuossa olisi jotkut hinnat, kaivon metrihinta on sama kuin mitä täällä maksoi.
250m x 26e = 6500e
nibe 1255-16 (integroitu 180L käyttövesivaraaja, jämällä on ilmeisesti myös RST-malli) 7500e  = 14 000

Nyt huomasinkin että noissa laskelmissa ei ole ollenkaan käyttövesivaraajaa. Ei varmaan kannata lämmittää käyttövettä pelkällä sähkövastuksella?

Täällä on myös tuollainen varaaja mutta pienempi 400-500 litraa. En isommin keksi 300L sähkövaraajalle käyttöä? Se voisi olla maalämpömpumpun käyttövesivaraajan perässä, mutta silloinkin se vie vain ylimääräistä sähköä. Toisaalta varaaja lisää käyttöveden määrää.

1800L varaajassa varmaankin on käyttövesikierukka? Siitä kierrukasta saisi käyttöveden esilämmityksen maalämpöpumpun 180L käyttövesivaraajaan. Varaaja on aika iso, ehkä kannattaisi ottaa kolmiputkikytkennällä lämmityksen paluusta kylmä vesi maalämpöpumpulle? Puukattilaakin vielä pystyisi tarvittaessa käyttämään, jos välttämättä haluaa.

Pienempikin invertteri pumppu (3-12kW) tulee kai myyntiin joskus toukokuussa. En tiedä kumpi teho sopisi paremmin.

Mistä kaivonporauksen saa 26€/m?
Nämä paketit ovat kaikki avaimet käteen ratkaisuja, mutta varmaan homman pilkkomalla pääsisi halvemmalla.

Tuo 300l KVV on tarkoitus säästää, meillä on talossa amme ja 4 henkilöä, joten vettä kuluu.
Vai olisiko tuo Integroitu pienempi varaaja jostain muusta syystä järkevämpi ratkaisu?

Isossa varaajassa on käyttövesikierukat, jolloin käyttövesi esilämpeää maalämmön avulla ja KVV tulistaa.
Puukattila toimii ostopuilla, joten se olisi jäämässä osamitoituksella auttamaan vain kovimmilla pakkasilla.

[jm82]

Mistä kaivonporauksen saa 26€/m?
Nämä paketit ovat kaikki avaimet käteen ratkaisuja, mutta varmaan homman pilkkomalla pääsisi halvemmalla.

Tuo 300l KVV on tarkoitus säästää, meillä on talossa amme ja 4 henkilöä, joten vettä kuluu.
Vai olisiko tuo Integroitu pienempi varaaja jostain muusta syystä järkevämpi ratkaisu?

Isossa varaajassa on käyttövesikierukat, jolloin käyttövesi esilämpeää maalämmön avulla ja KVV tulistaa.
Puukattila toimii ostopuilla, joten se olisi jäämässä osamitoituksella auttamaan vain kovimmilla pakkasilla.

Karttaa tutkailin ja ei taida saada 26€ porausta teillä päin. Ehkä 28€ saisi. Etelä-pohjamlaalla sai vielä 2014 26€ metri ja talviporaus olisi ollut 25€ metri. Sisälsi vaakaputket sisälle asti ja 18 metriä teräsputkea. En tiedä yhtään noista porauksien nykyhinnoista. Täällä porasi ks-geoenergi.

1800 litraa on niin iso vesimäärä ja lämmitysvesi lattialämmitykselle on niin haaleaa. Vesi kannattaisi pitää vain tarvittavan lämpimänä. 1800 L varaajasta käyttöveden esilämmitys maalämpöpumpun 180 L käyttövesivaraajaan. Tuosta varaajasta taas "varastointisäiliöön" 300 L sähkövaraajaan. Sähkövaraajan lämpötilaksi joku sopiva lukema, vaikka 55C.

Tuosta 1800 litran varaajasta saisi olla se lattialämmityksen shunttaus aivan täysillä, eli varaajaa ei lämmitettäisi liian kuumalla vedellä. Shunttaukselle olisi käyttöä jos puukattilaan laittaa tulet.

Täällä on myös öljy/puu kattila tuossa vielä rinnalla, mutta eipä sille ole mitään käyttöä koska maalämpöpumpun teho riittää hyvin ilman lisätehojakin. Shunttaus olisi myös, mutta se on manuaalinen, eli on ollut aina aivan täysillä.

Enemmän täystehoinen taitaisi olla nibe f1145-12 5750€ ja vaikka 230 metriä kaivoa x28€ = 6440€. 1245-12 malli jossa on käyttövesivaraaja olisi 1140€ kalliimpi.

Itse en ihan ekana katsoisi vilppiä jos kaivon saa porata.
halvin pumppu ja käyttövesivaraaja taitaisi olla nibe 1226-12kW 6050€. Sillä saisi jo käyttöveden maalämmöllä ja lisäsäiliöksi vielä se 300L sähkövaraaja.

Putkikytkentöjä varmaankin tulee jonkun verran kun puukattilakin siinä säily vielä rinnalla. Helpoin taitaa olla kytkeä sellainen pumppu jossa ei ole käyttövesivaraajaa, mutta ei tule niin hyvä.

[Joo natan]

Minulla on samankokoinen varaaja ja puukattila. Asennutin rinnalle Stiebel 10, joka lämmittää 1800 litran varaajaa. Puukattilaa olen käyttänyt ainoastaan silloin, kun pakkasta on yli 15 astetta. Tänä talvena pitkillä pakkasilla lämmitin puulla joka päivä.
Alkuvaikeuksien jälkeen järjestelmä on toiminut hyvin. Pelkästään maalämmöllä varaajan kierto puolitetaan yhdellä sululla, jolloin maalämmöllä ei tarvitse lämmittää koko varaajaa. Puulla sensijaan voi vetää koko varaajan lämpimäksi.
Kaivo on 201 metriä ja lämmitettäviä kuutioita n. 400. Tällä systeemillä vuotuinen sähkön kulutus lämmityksessä on pysynyt alle 7000 kwh. Talon rakennusvuosi 1980 ja sijainti Pohjois-Savossa.
Silloin kun pannuhuoneessa on tilaa ja puukattila kunnossa, pidän järjestelmääni hyvänä.
Kun tulen riittävän vanhaksi enkä enää viitsi polttaa puuta, pysyy talo lämpimänä pelkällä maalämmölläkin.

Joku sanoi aikanaan, että ison varaajan lämmittäminen on epätaloudellista. Mittarin mukaan varaajan alosa pysyy kuitenkin 20 asteessa eli lämpö kerrostuu varaajassa eikä alaosa lämpene.

[Selvittäjä]

Joku sanoi aikanaan, että ison varaajan lämmittäminen on epätaloudellista. Mittarin mukaan varaajan alosa pysyy kuitenkin 20 asteessa eli lämpö kerrostuu varaajassa eikä alaosa lämpene.

Olisi taas mielenkiintoista kuulla perustelut tuolle ison varaajan epätaloudellisuudelle. Jos pytty on kunnolla eristetty (esim. 10 cm uretaanilla) ja lämmitetään vain tarvittava määrä niin mikähän siitä tekee epätaloudellisen.

Kerrostuminen riippuu paljon siitä, miten kovalla voimalla kiertovesipumput painavat pyttyyn vettä lämpöpumpulta ja lämmityskierron paluusta.

[Matias]

Olisi taas mielenkiintoista kuulla perustelut tuolle ison varaajan epätaloudellisuudelle. Jos pytty on kunnolla eristetty (esim. 10 cm uretaanilla) ja lämmitetään vain tarvittava määrä niin mikähän siitä tekee epätaloudellisen.

Kerrostuminen riippuu paljon siitä, miten kovalla voimalla kiertovesipumput painavat pyttyyn vettä lämpöpumpulta ja lämmityskierron paluusta.

Meillä on 1250l:n Jämä Kantikas varaaja jossa on 90mm uretaanieristys.Häviöinä näyttää varaajan ulkovaipan läpi menevän n 7kwh/vrk( n2500kwh/vuosi).

Kovilla pakkasilla kun lämpöpumpun antoteho on 7kw ja talon lämmönkulutus 6kw niin varaajan lämmön nouseminen pysäytysrajalle kestää tuntikausia,siinä asiassa Joo natan on tehnyt fiksusti kun pystyy puolittamaan varaajan vesitilavuuden,silloin puolittuu varaajan latausaikakin.
Oikeastaan pitäisi saada jollain konstilla varaajan lämmitettävä vesitilavuus muuttumaan portaattomasti  vaikka siten että kovilla pakkasilla varaajassa lämmitettäisiin vain jotain 100l:n vesitilavuutta ja nollakelillä sitten koko vesitilavuutta.
Eipähän vaan vielä ole kirkastunut miten tuon saisi käytännössä tehtyä.

Tällä hetkellä parhaimmalta konstilta näyttää varaajan latauspumpun (3-nop) hidastaminen kovien pakkasten aikaan hitaimmalle nopeudelle jolloin varaajan vesi juurikaan sekoitu latausvaiheessa ja sitten lauhemmilla keleillä lataupumppu täysille niin ei ole pelkoa pätkäkäynnistä kun varaaja ladataan koko tilavuudeltaan kuumaksi.Tällä saadaan myös pitkät taukojaksot silloin kun talon lämmönkulutus on vähäistä

edit:  Iso varaaja pakkasella

Jos osaisi nykyaikaisen portaattomasti säätyvän kiertopumpun ympätä latauspumpuksi siten että virtausnopeuden saisi automaattisesti ja portaattomasti muuttumaan ulkolämpötilan mukaan siten että (meillä) -25pakkasella varaajaa ladattaisiin 800l/h ja nollakelillä 1500l/h ja muilla ulkolämpötiloilla jossain noiden välillä niin sillä sais elimineerattua varaajan haittapuolia ja parannettua varaajan hyötypuolia. 

[Selvittäjä]

Meillä on 1250l:n Jämä Kantikas varaaja jossa on 90mm uretaanieristys.Häviöinä näyttää varaajan ulkovaipan läpi menevän n 7kwh/vrk( n2500kwh/vuosi).

Miten olet mitannut / laskenut tuon häviön? Lämmityskierron varaajan lämpötilahan vaihtelee vuodenaikojen mukaan, meillä esim. varaaja on kesällä n. 20 asteinen ja talvella 40 - 50 astetta, joten keskiarvolämpötilaa on aika vaikea sanoa.

Koska varaaja kai on lämpimässä tilassa niin eivät nuo häviöt kuitenkaan harakoille mene?

Kovilla pakkasilla kun lämpöpumpun antoteho on 7kw ja talon lämmönkulutus 6kw niin varaajan lämmön nouseminen pysäytysrajalle kestää tuntikausia

Kun lämmön tarve lähestyy lämpöpumpun maksimituottoa niin on kai selvää että käyntiaika pitenee. Täällä foorumillahan aina hehkutetaan pitkien käyntijaksojen ihanuutta, jostain syystä. Nekin perustelut olisi kiva taas kuulla.

[fraatti]

Täällä foorumillahan aina hehkutetaan pitkien käyntijaksojen ihanuutta, jostain syystä. Nekin perustelut olisi kiva taas kuulla.

Ylipitkät käyntijaksot syö vain hyötysuhdetta ja en minä ainakaan on-off koneilla sellaisia suosi. Omalla myllyllä tuli vuodessa käyntiä 2000h ja 2250 käynnistystä. Keskikäynniksi muodostui tällöin noin 55min. Käyntijakson pituutta olen tästäkin vielä laskenut.

Liian suuret käynnistysmäärät eivät nekään ole hyviä koska kompressorin eliniäin tärkein kriteeri taitaa olla starttien määrä.

Jos oletetaan että omassa tapauksessani startteta tulisi 2500krt/vuosi ja kompressori kestäisi 100 000 käynnistystä niin tällöinkin mlp kestäisi 40v jolloin tuo laite on varmasti sinäaikana muuttunut jo muutenkin museotavaraksi...

[Matias]

Miten olet mitannut / laskenut tuon häviön? Lämmityskierron varaajan lämpötilahan vaihtelee vuodenaikojen mukaan, meillä esim. varaaja on kesällä n. 20 asteinen ja talvella 40 - 50 astetta, joten keskiarvolämpötilaa on aika vaikea sanoa.

Koska varaaja kai on lämpimässä tilassa niin eivät nuo häviöt kuitenkaan harakoille mene?
Kun lämmön tarve lähestyy lämpöpumpun maksimituottoa niin on kai selvää että käyntiaika pitenee. Täällä foorumillahan aina hehkutetaan pitkien käyntijaksojen ihanuutta, jostain syystä. Nekin perustelut olisi kiva taas kuulla.

Häviömittaus tehtiin viikon tai kahden lomareissun aikana kesällä kun talossa ei ollut ketään kotona eikä talon lämmitys ollut päällä.Varaajan veden lämpötila n 45C ja kattilahuoneen ilman lämpötila n 30C

Käyntijaksojen pituuksista 800l/h ja 1500l/h varaajan-lauhduttimen virtauksilla.
Iso varaaja pakkasella

[Vileee]

Yritetään vielä kerran saada tolkkua tuohon maalämmön valintaan.

Meillä on talossa amme ja 4 henk. Suurin osa tarjousten pumpuista ovat malleja jossa EI ole sisäistä käyttövesivaraajaa.
Niissä tarkoitus on ollut lämmittaa 1800l varaajaa, jonka kierukoiden läpi käyttövesi esilämpeää ja tulistus hoidetaan tuolla valmiiksi olevalla 300l varaajalla (sähkövastuksella).
Onko tässä mitään järkeä vai kannattaako etsiä pelkästään pumppuja, joissa on tuo 180l kiinteä KVV ja pitää tuo 300l puskurina?

Lähestulkoon kaikissa tarjouksissa on tuo 1800l varaaja jätetty paikoilleen ja maalämpö on lämmittänyt pelkästään sen vettä.
Yhdessä tarjouksessa suositeltiin vaihtamaan 1800l varaaja + KVV uusiin.
Kannattako maalämmöllä lämmittää tuota koko 1800l varaajaa?

Melkein kaikki pumput ovat olleet 10kw ja kaivo n.200m ja tarjoukset ovat olleet 17000€ Pintaan.
Muutama tarjous on sisältänyt inverter/12kw pumpun ja ~250m kaivon. Hinta on ollut 20000-22000€

Noiden 10kw pumppujen hinnat vähennysten jälkeen on jäänyt sinne 13000€ molemmille puolille ja isompien pumppujen 16-17 tonnin paikkeille.
Jotenkin nuo 10kw pumput ja 200m kaivon syvyys houkuttelavat budjetin puolesta paljon enemmän.


Tuo nimimerkin jm82 vaihtoehto kuulostaa tässä kohtaa suhteellisen järkevältä:
"halvin pumppu ja käyttövesivaraaja taitaisi olla nibe 1226-12kW 6050€. Sillä saisi jo käyttöveden maalämmöllä ja lisäsäiliöksi vielä se 300L sähkövaraaja."
Olisiko tuo pumppu (tai Jämä Star RTS 12kw) ja 220-250m  metrinen kaivo järkevä vaihtoehto?

Oma pää on ollut hyvän tovin sekaisin maalämpöasioista, joten toivottavasti joku viisaampi täällä ehtii neuvomaan.

[fraatti]

Kun sulla on tuo amme niin se kyllä melkeen huutaa kaverikseen kv-varaajaa ja sinne tuolta 1800l varaajasta kierukalla vesi.

Integroidusta irtoaa noin 250l vettä ja jos tuo on jo ammeen koko niin....


Toinen vaihtoehto joskaan ei aivan yhtä hyvä on se että integroituun varaajaan tuodaan esilämmitetty vesi kierukoilta.
Tällöin vettä on käytettävissä 250l + se mitä kone lennossa lämmittää. Jos puolet energiasta saadaan esilämmityksellä niin tällöin suihkukelpoisen veden lämmittämiseksi vaadittaisiin vielä noin 15kW tehoa. Tällöin 10kW kone työstää käyttövettä noin 1,5min/ jokainen suihkussa olo minuutti.

Sähkövaraajaa en ainakaan itse jättäisi järjestelmään enää.

Tietysti koko yhtälöön vaikuttaa lisäksi se kuinka haluat että pelkällä puukattilalla lämmityksen ja kv:n onnistuvan...

[jm82]

Samaa mieltä fraattin kanssa että kannattaa miettiä jotain tuon sähkövaraajan tilalle.

Tuo 300l KVV on tarkoitus säästää, meillä on talossa amme ja 4 henkilöä, joten vettä kuluu.
Vai olisiko tuo Integroitu pienempi varaaja jostain muusta syystä järkevämpi ratkaisu?

Että tulisi hyvä niin saisi olla joko integroitu varaaja tai vielä parempi voisi olla 300L varaaja käyttövedelle. Nuo tarjoajat varmaankin hakee halvinta tarjousta? Varaaja kumminkin maksaa 1700€ ja silloin vasta tulisi kunnollinen paketti. Jos vettä kuluu paljon, niin tulee vielä suurempi säästö jos vesi lämmitetään maalämmöllä. Verrattuna siis siihen että vettä kuluisi vähän.

Ihan ok varmaankin olisi tuo Jämä Star RTS 12kw ja sähkö vielä perään varalle. Riippuu hinnastakin että tuleeko oikein houkuttelevia tarjouksia jostain.

Nibe 1226-12 5990
Nibe 1245-10 6450
Nibe 1245-12 6890   taitaa olla sama kuin Jämä Star RTS 12kw
Nibe 1255 3-12 tulee joskus myyntiin
Nibe 1255 4-16 7500


Nibe 1145-10 5450
Nibe 1145-12 5750   
Nibe 1155 3-12 tulee joskus myyntiin
Nibe 1155 4-16 6790

Nibe VPB 300 lämminvesivaraaja 1690
Nibe VPB 500 lämminvesivaraaja 2250

Ehkä sopivin 12kw + 300L käyttövesi? =7440€

Lähestulkoon kaikissa tarjouksissa on tuo 1800l varaaja jätetty paikoilleen ja maalämpö on lämmittänyt pelkästään sen vettä.
Yhdessä tarjouksessa suositeltiin vaihtamaan 1800l varaaja + KVV uusiin.
Kannattako maalämmöllä lämmittää tuota koko 1800l varaajaa?

Nyt kun siellä jo on tuollainen hyvä varaaja jossa on vielä käyttöveden esilämmityskierukat, niin kannattaahan sen tietysti säilyttää, sellainenhan maksaa uutena ja asennettuna varmaankin 2000-3000€. Asennusta helpottaa jos puukattilan vaikka poistaa käytöstä, voihan se vaikka olla siinä paikallaan (tai siirtää pois), mutta ei lämmityskäytössä enää. Helpottaa sitä maalämpöpumpun asennusta jos ei tarvitse välittää puukattilan putkista.

Täällä asentaja meinasi että jos puukattilan jättää paikalleen, niin arviolta 500€ maksaa lisää lisäputkituksesta tulevat työtunnit ja osat. Eli johonkin paikkaan pitää lisätä t-haarat. Jos puukattilaa ei enää uudelleen kytkenä, niin pääsee vähemmällä työllä ja osilla. Se asentajan lähtötilanne olisi ollut että puukattila ja varaaja olisi heivattu ensin talosta pihalle. Sinne ne kumminkin jäi, olisi ollut kova työ niitä raahata kellarista pihalle.

Esim 12kW maalämpöpumppu ja 300L tai 500L käyttövesivaraaja pumpulle. + 1800L (puskuri)varaaja käyttöveden esilämmityskierukoilla. Tuosta ison varaajan purkamisestakin tulisi vain ylimääräisiä kuluja.

[Roori]

Yritetään vielä kerran saada tolkkua tuohon maalämmön valintaan.

Meillä on talossa amme ja 4 henk. Suurin osa tarjousten pumpuista ovat malleja jossa EI ole sisäistä käyttövesivaraajaa.
Niissä tarkoitus on ollut lämmittaa 1800l varaajaa, jonka kierukoiden läpi käyttövesi esilämpeää ja tulistus hoidetaan tuolla valmiiksi olevalla 300l varaajalla (sähkövastuksella).
Onko tässä mitään järkeä vai kannattaako etsiä pelkästään pumppuja, joissa on tuo 180l kiinteä KVV ja pitää tuo 300l puskurina?

Lähestulkoon kaikissa tarjouksissa on tuo 1800l varaaja jätetty paikoilleen ja maalämpö on lämmittänyt pelkästään sen vettä.
Yhdessä tarjouksessa suositeltiin vaihtamaan 1800l varaaja + KVV uusiin.
Kannattako maalämmöllä lämmittää tuota koko 1800l varaajaa?

Melkein kaikki pumput ovat olleet 10kw ja kaivo n.200m ja tarjoukset ovat olleet 17000€ Pintaan.
Muutama tarjous on sisältänyt inverter/12kw pumpun ja ~250m kaivon. Hinta on ollut 20000-22000€

Noiden 10kw pumppujen hinnat vähennysten jälkeen on jäänyt sinne 13000€ molemmille puolille ja isompien pumppujen 16-17 tonnin paikkeille.
Jotenkin nuo 10kw pumput ja 200m kaivon syvyys houkuttelavat budjetin puolesta paljon enemmän.


Tuo nimimerkin jm82 vaihtoehto kuulostaa tässä kohtaa suhteellisen järkevältä:
"halvin pumppu ja käyttövesivaraaja taitaisi olla nibe 1226-12kW 6050€. Sillä saisi jo käyttöveden maalämmöllä ja lisäsäiliöksi vielä se 300L sähkövaraaja."
Olisiko tuo pumppu (tai Jämä Star RTS 12kw) ja 220-250m  metrinen kaivo järkevä vaihtoehto?

Oma pää on ollut hyvän tovin sekaisin maalämpöasioista, joten toivottavasti joku viisaampi täällä ehtii neuvomaan.

Viesteistäsi olen nyt ymmärtävinäni:
-Puukattila on menossa myyntiin ja kokonaan pois kun sitä 1800 on myös tarjottu poistettavaksi
-On olemassa shunttaus nyt jo kun puu, eli hyvä
-Ilmeisesti Jäspi tuo 1800L, kahdella LK35 kierukalla

Itse lähtisin sillä lailla asiaa purkamaan, että se 1800L jää ja siihen ajattelisin Nibe F1255 4-16kW kun sitä lisätilaakin on tulossa lämmityksen piiriin (kaivokin sitä mukaa), Perussetillä se integroidun 250L LKV mälli suurin piirtein 2x niillä kierukoilla ja ehkä Niben LKV luxus asetuksella vieläkin enemmän, entiedä millä asetuksella tuo 250L väitetään tulevan. Tommosella setillä pitäis pärjätä normaalit kulutukset ja jos se amme vaatii enempi niin pitäis siihen Nibeen saada joku lämmityksen kohotus (jostain asuintiloista) siihen 1800L varaajaan jolla sitten venytetään LKV:tä (jos edes tarvitaan).
En ole varma saakos Nibeen tommosen extra lämmitys pyynnön vaikka tietyksi ajaksi (~2h) kun pyydetään.
Tuo 300 LVV varaaja vois joutaa myyntiin myös, ehkä sen vois hetkeksi siihen jättää kunnes on todettu että homma pelaa ilman sitä ammeineen kaikkineen jos ei sen jättämisestä tule vaikeuksia. Pienempikin riittäis jonka sitten voi ostaa vaikka Tori.fi:stä jos myöhemmin tarve nousee esiin, esim 100L Jäspi on jo paljon tuossa setissä.

Onko tuon konfiguraation kasaaminen mitenkään tilakysymys, eli mahtuuko kaikki mitä olemassa+tarjolla vai pitääkö jotenkin optimoida tilankäytöllisesti?

Mikä tuon 12kW invertteri on joka tarjottuna?

[peki]

Jätä se sähkövaraaja paikalleen. Saat halvalla tosi paljon lämmintä vettä.
Esilämmitys pumpulla ja priimaus sitten vastuksella niin ylös kun on tarpeen.

[Matias]

Meillä on Jämän puukattila,Jämän 1250l kantikas varaaja ja maalämpökone kytketty noin.
Tällä pystyy lämmittämään puukattilalla isoa varaajaa ja kun ison varaajan lämpötila nousee yli maalämpökoneen käynnistys arvon niin maalämpökone ei käynnisty ennenkuin ison varaajan lämpötila on laskenut käynnistysarvoon.

Maalämpökoneen kytkentä tuohon varaajaan on siten että MLP:n meno on kytketty varaajan päällä olevaan 1" ilmanpoisto yhteeseen ja paluu on T-kappaleella varaajan alaosassa olevaan 1" varaajan tyhjennys yhteeseen siten että tarvittaessa tyhjennys toimii.

Lämmitysverkon putkitukset, shuntti ym jäi ennalleen.
Kaksi käyttövesikierukkaa on käyttöveden esilämmityskäytössä,varsinaisesti käyttövesi lämpiää erillisessä 160l varaajassa (ei ole kuvassa)

Periaatteessa tuohon kytkentään sopii mikä tahansa maalämpöpumppu,MLP:n lauhdutin ja kiertopumppu  on kahdella putkella yhdistetty tuohon varaajaan

[Vileee]

Kun sulla on tuo amme niin se kyllä melkeen huutaa kaverikseen kv-varaajaa ja sinne tuolta 1800l varaajasta kierukalla vesi.

Integroidusta irtoaa noin 250l vettä ja jos tuo on jo ammeen koko niin....


Toinen vaihtoehto joskaan ei aivan yhtä hyvä on se että integroituun varaajaan tuodaan esilämmitetty vesi kierukoilta.

Sähkövaraajaa en ainakaan itse jättäisi järjestelmään enää.

Tietysti koko yhtälöön vaikuttaa lisäksi se kuinka haluat että pelkällä puukattilalla lämmityksen ja kv:n onnistuvan...

Olin ajatellut jättää puukattilan varajärjestelmäksi sähkökatkosten ja aivan kovinten pakkasten rinnalle.

Samaa mieltä fraattin kanssa että kannattaa miettiä jotain tuon sähkövaraajan tilalle.

Nyt kun siellä jo on tuollainen hyvä varaaja jossa on vielä käyttöveden esilämmityskierukat, niin kannattaahan sen tietysti säilyttää, sellainenhan maksaa uutena ja asennettuna varmaankin 2000-3000€. Asennusta helpottaa jos puukattilan vaikka poistaa käytöstä, voihan se vaikka olla siinä paikallaan (tai siirtää pois), mutta ei lämmityskäytössä enää. Helpottaa sitä maalämpöpumpun asennusta jos ei tarvitse välittää puukattilan.

Esim 12kW maalämpöpumppu ja 300L tai 500L käyttövesivaraaja pumpulle. + 1800L (puskuri)varaaja käyttöveden esilämmityskierukoilla. Tuosta ison varaajan purkamisestakin tulisi vain ylimääräisiä kuluja.

Joo, lähtökohta on jokaisella käynnillä on ollut että mahdollisimman paljon säilytettäisiin vanhaa.
Ilmeisesti tietämättömyyteni ja paremman hinnan vuoksi tuota sähkökvv on jätetty jokaisessa tarjouksessa toimintaan. Mutta ilmeisesti kaiken käyttöveden teko maalämmöllä olisi tärkeää kun kyseessä amme?

Viesteistäsi olen nyt ymmärtävinäni:
-Puukattila on menossa myyntiin ja kokonaan pois kun sitä 1800 on myös tarjottu poistettavaksi
-On olemassa shunttaus nyt jo kun puu, eli hyvä
-Ilmeisesti Jäspi tuo 1800L, kahdella LK35 kierukalla

Puukattila olisi tarkoitus säästää ja ainoastaan yksi tarjoa on ollut sitä mieltä että kaikki vanhat laitteet kannattaisia poistaa.
Jäspi on ovaali varaaja 1800l. Tuosta kierukan tyypistä en osaa sanoa.

Itse lähtisin sillä lailla asiaa purkamaan, että se 1800L jää ja siihen ajattelisin Nibe F1255 4-16kW kun sitä lisätilaakin on tulossa lämmityksen piiriin (kaivokin sitä mukaa), Perussetillä se integroidun 250L LKV mälli suurin piirtein 2x niillä kierukoilla ja ehkä Niben LKV luxus asetuksella vieläkin enemmän, entiedä millä asetuksella tuo 250L väitetään tulevan. Tommosella setillä pitäis pärjätä normaalit kulutukset ja jos se amme vaatii enempi niin pitäis siihen Nibeen saada joku lämmityksen kohotus (jostain asuintiloista) siihen 1800L varaajaan jolla sitten venytetään LKV:tä (jos edes tarvitaan).
En ole varma saakos Nibeen tommosen extra lämmitys pyynnön vaikka tietyksi ajaksi (~2h) kun pyydetään.
Tuo 300 LVV varaaja vois joutaa myyntiin myös, ehkä sen vois hetkeksi siihen jättää kunnes on todettu että homma pelaa ilman sitä ammeineen kaikkineen jos ei sen jättämisestä tule vaikeuksia. Pienempikin riittäis jonka sitten voi ostaa vaikka Tori.fi:stä jos myöhemmin tarve nousee esiin, esim 100L Jäspi on jo paljon tuossa setissä.

Onko tuon konfiguraation kasaaminen mitenkään tilakysymys, eli mahtuuko kaikki mitä olemassa+tarjolla vai pitääkö jotenkin optimoida tilankäytöllisesti?

Mikä tuon 12kW invertteri on joka tarjottuna?

Tuo pumppu on juuri nibe/jämä inverter 4-16 ilman integroitua vesivaaraajaa.

Amme on kulmamalli ja koko voisi olla jotain 400l luokkaa. Yritän selvitellä sitä viikonlopun aikana.
Pumppu integroidulla käyttövesivaarajalla ei aiheuta tilan suhteen toimenpiteitä, mutta jos laitetaan erillinen 300l varaaja, se on pakko laittaa vastakkaiselle seinälle mitä pumppu. Vanhan käyttövesivaraajan tilalle.

Meillä on Jämän puukattila,Jämän 1250l kantikas varaaja ja maalämpökone kytketty noin.
Tällä pystyy lämmittämään puukattilalla isoa varaajaa ja kun ison varaajan lämpötila nousee yli maalämpökoneen käynnistys arvon niin maalämpökone ei käynnisty ennenkuin ison varaajan lämpötila on laskenut käynnistysarvoon.

Maalämpökoneen kytkentä tuohon varaajaan on siten että MLP:n meno on kytketty varaajan päällä olevaan 1" ilmanpoisto yhteeseen ja paluu on T-kappaleella varaajan alaosassa olevaan 1" varaajan tyhjennys yhteeseen siten että tarvittaessa tyhjennys toimii.

Lämmitysverkon putkitukset, shuntti ym jäi ennalleen.
Kaksi käyttövesikierukkaa on käyttöveden esilämmityskäytössä,varsinaisesti käyttövesi lämpiää erillisessä 160l varaajassa (ei ole kuvassa)

Periaatteessa tuohon kytkentään sopii mikä tahansa maalämpöpumppu,MLP:n lauhdutin ja kiertopumppu  on kahdella putkella yhdistetty tuohon varaajaan

Juurikin tämän tyylistä kytkentää on tarjottu.
Tosin ihan nuo samat liitäntäyhteet ei ole ollet puheena.

Tosin sulla on ilmeisesti patterilämmitys talo, joten käyttöveden sähkövastukset eivät vie yhtä paljon energiaa.

[jm82]

Onko se tuon näköinen? Noita liitäntöjä siinä näyttää olevan aika paljon. Vähän keskiosan alapuolella numero 6 näytää olevan lämmityspiirin paluuyhde? Numero 5 lämmityspiirin menoyhde.
Siinä lähettyvillä olisi numero 12 ja toinen numero 12. Lämpömittariyhde DN15. Joku fiksumpi ehkä osaisi sanoa että voiko niihin kytkeä maalämpöpumppua?
JÄSPI Ovali 1.8 EPK


Sen lämpöanturin on mahdollista laittaa myös lattialämmitykselle menevään putkeen.

Ammeeseen menee sitä vettä kyllä reilusti. 500L käyttövesivaraajan ulkomitat taitaa olla isommat kuin 300L käyttövesivaraajan.

Pelkkä integroitu 180L käyttövesi ei taida mitenkään riittää mutta sähkövaraajan kanssa kyllä riittäisi.

[Matias]

Tosin sulla on ilmeisesti patterilämmitys talo, joten käyttöveden sähkövastukset eivät vie yhtä paljon energiaa.

Patterilämmitys on mutta käyttövesi lämpiää myös maalämpökoneella.Sähkövastukset on varalla.

Tuossa liitekuvassa periaate vaihtoventtiili MLP:lle.
Kun talon lämmitysverkon isoa varaajaa lämmitetään niin vaihtoventtiili kääntää lauhdutinvirtauksen isoon varaajaan,yleensä siinä on matalampi lämpötila ja kun käyttövettä lämmitetään niin sama vaihtoventtiili kääntää lauhdutinvirtauksen pienempään käyttövesivaraajaan ja nostaa sen lämpötilan 50-60 asteiseksi.
Molemmissa varaajissa siis lämmitysverkon vesi ja käyttövesi lämpiää kierukoiden avulla.

[Roori]

Onko se tuon näköinen? Noita liitäntöjä siinä näyttää olevan aika paljon. Vähän keskiosan alapuolella numero 6 näytää olevan lämmityspiirin paluuyhde? Numero 5 lämmityspiirin menoyhde.
Siinä lähettyvillä olisi numero 12 ja toinen numero 12. Lämpömittariyhde DN15. Joku fiksumpi ehkä osaisi sanoa että voiko niihin kytkeä maalämpöpumppua?
JÄSPI Ovali 1.8 EPK

Sen lämpöanturin on mahdollista laittaa myös lattialämmitykselle menevään putkeen.

Ammeeseen menee sitä vettä kyllä reilusti. 500L käyttövesivaraajan ulkomitat taitaa olla isommat kuin 300L käyttövesivaraajan.

Pelkkä integroitu 180L käyttövesi ei taida mitenkään riittää mutta sähkövaraajan kanssa kyllä riittäisi.

Et kai unohda noita kierukoita tuossa varaajassa kun sitä ammetta täytät ja kuinka kuumaa sinne pistät, suihkulämmintä pelkästään siitä integroidusta tullee se luokkaa 250L ... ruotsin testin mukaan muistaakseni. Tuohon sitten ne kierukat päälle. Ja pumppu sitten jauhaa jo uutta tilalle, joku extrapyyntö päälle samalla kun avaa sen hanan siihen ammeeseen.
Maalämpöpumpulle paluu tietysti varaajan pohjalta ja meno varaajaan sitten roikkuu monesta asiasta, se kattila tai ei jne...

[jm82]

Täällä on kanssa patterilämmitys. En osaa arvella että tuleeko lattialämmitysvedestä paljoakaan esilämmitystä. Kesällä ei tule ollenkaan esilämmitystä ainakaan täällä kun pytty on kylmä. -30 pakkasilla taas sai oikein hyvän esilämmityksen. 30C vedestäkin taitaa tulla jo huono esilämmitys. Täällä nollakelin lähettyvillä varaajan keskimääräinen lämpötila on 35C, eli vaihtelee jotain 30-40C velälillä.
Jos 30C pyynti, niin 25-35C eli ei paljon mitään lämpöä.
Ei tuota edes saa ylilämpimäksi kun ei ole shuntilla ohjausta, eli shuntti on säädetty täysille vain. Saisi siis kuumemmaksi, mutta se tietäisi ylimääräistä rahan haaskuuta. 160/45L käyttövesivaraaja kyllä riittää muutenkin vallan mainiosti kahdelle hengelle täällä.

180L varaajasta sai noin 250L, mutta amme luokkaa 400L. Sitten suikussa käynnit päälle. Onko yksi vai kaksi suihkua? Kannattaa siihen varmaan suht iso varaaja miettiä.

[Vileee]

Patterilämmitys on mutta käyttövesi lämpiää myös maalämpökoneella.Sähkövastukset on varalla.

Tuossa liitekuvassa periaate vaihtoventtiili MLP:lle.
Kun talon lämmitysverkon isoa varaajaa lämmitetään niin vaihtoventtiili kääntää lauhdutinvirtauksen isoon varaajaan,yleensä siinä on matalampi lämpötila ja kun käyttövettä lämmitetään niin sama vaihtoventtiili kääntää lauhdutinvirtauksen pienempään käyttövesivaraajaan ja nostaa sen lämpötilan 50-60 asteiseksi.
Molemmissa varaajissa siis lämmitysverkon vesi ja käyttövesi lämpiää kierukoiden avulla.

Niin tottakai, pahoittelut.

Onko se tuon näköinen? Noita liitäntöjä siinä näyttää olevan aika paljon. Vähän keskiosan alapuolella numero 6 näytää olevan lämmityspiirin paluuyhde? Numero 5 lämmityspiirin menoyhde.
Siinä lähettyvillä olisi numero 12 ja toinen numero 12. Lämpömittariyhde DN15. Joku fiksumpi ehkä osaisi sanoa että voiko niihin kytkeä maalämpöpumppua?

Ammeeseen menee sitä vettä kyllä reilusti. 500L käyttövesivaraajan ulkomitat taitaa olla isommat kuin 300L käyttövesivaraajan.

Pelkkä integroitu 180L käyttövesi ei taida mitenkään riittää mutta sähkövaraajan kanssa kyllä riittäisi.

Suurinpiirtein sama, mutta ilmeisesti hiukan vanhempi malli. Nuo kierukat sijaitsevat tuolla yhteiden väleissä.
Lisäksi yksi noista neljästä alhaalla olevista yhteistä puuttu. Siellä on pelkästään 2 kpl 6kw yövastuksia sekä kattilan paluu.

Et kai unohda noita kierukoita tuossa varaajassa kun sitä ammetta täytät ja kuinka kuumaa sinne pistät, suihkulämmintä pelkästään siitä integroidusta tullee se luokkaa 250L ... ruotsin testin mukaan muistaakseni. Tuohon sitten ne kierukat päälle. Ja pumppu sitten jauhaa jo uutta tilalle, joku extrapyyntö päälle samalla kun avaa sen hanan siihen ammeeseen.
Maalämpöpumpulle paluu tietysti varaajan pohjalta ja meno varaajaan sitten roikkuu monesta asiasta, se kattila tai ei jne...

Onko pumpuissa jotain extrapyyntö asetuksia käyttövettä varten?
Jos tuo järjestelmä toimii, niin olisi halvin toteuttaa.

180L varaajasta sai noin 250L, mutta amme luokkaa 400L. Sitten suikussa käynnit päälle. Onko yksi vai kaksi suihkua? Kannattaa siihen varmaan suht iso varaaja miettiä.

Katson tuon ammeen tilavuuden viikonlopun aikana.

Kylpyhuoneessa on yksi suihku ja ammeessa on käsisuihku.
Toisessa vessassa on myös suihkukaappi.






Eli yhteenvetona kannattaisi ehkä ottaa pumppu, jossa ei ole integroitua varaajaa (esim Nibe F1145 10/12kw) ja ottaa tuon vanhan varaajan tilalle esim Niben Vpb 300?

[euroshopperi]

Onko tuo vpb manttelivaraaja? Jos on, niin tuohon voisi olla parempi ottaa kierukalla lataava laatupönttö. Yhdistelmä Viessmann 300 G 12,9 kW ja siihen 390 L käyttövesi pönttö on varmaan, kuin nenä päähän. Kaivoakin saisi laittaa suosiosta 250 m. Monta on kylmää kertomusta jo täälläkin palstoilla, eikä yhtään vielä ole liialla kaivoteholla ongelmiin joutunutta. 50 mm turbo collktori on jo kauppatavaraa ja hintalisä on olematon loppupeleissä.

[Roori]

Onko pumpuissa jotain extrapyyntö asetuksia käyttövettä varten?
Jos tuo järjestelmä toimii, niin olisi halvin toteuttaa.

Katson tuon ammeen tilavuuden viikonlopun aikana.

Kylpyhuoneessa on yksi suihku ja ammeessa on käsisuihku.
Toisessa vessassa on myös suihkukaappi.

Eli yhteenvetona kannattaisi ehkä ottaa pumppu, jossa ei ole integroitua varaajaa (esim Nibe F1145 10/12kw) ja ottaa tuon vanhan varaajan tilalle esim Niben Vpb 300?

Toisissa on extra nappeja ja  toisissa ehkä ei, noita kannattaa kysellä tarjoajilta...

Sullahan on siellä nyt olemassa ympäristö jolla voit kokeilla paljonko vesi lämpee niillä kierukoilla eri lämpöisellä varaajalla ja paljonko sitä piisaa!?
Kyllä esilämpee myös lattialämmöillä...riippuu kierukoista...kierukkatiedot rintattu yleensä varaajan kylkeen...

Onko amme jokapäiväistä/viikottaista/kerran kuussa/kerran vuodessa?

Lämmitätkö lattioita kesällä, pesuhuone yms, eli onko varaaja kylmä vai lämmin kesällä?