Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Varaajien lämpöhäviöt  (Luettu 16345 kertaa)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 394
  • Maalämpöfoorumi
Varaajien lämpöhäviöt
« : 03.12.15 - klo:14:50 »
Tein tuollaisen laskurin millä voi laskea varaajan lämpöhäviön sen energiatehokkuusluokan ja tilavuuden mukaan.
Jos tähän saadaan kerättyä listaa erilaisista varaajista eri valmistajilta niin tuohon voi pikapikaa tehdä taulukkoa mihin on eroteltu eri valmistajien varaajien lämpöhäviöt vertailua varten.

Tässä esimerkki 400l varaajasta eri energiatehokkuusluokissa.


Viessmann Vitocal 333-G, 2*180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 795
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Varaajien lämpöhäviöt
« Vastaus #1 : 03.12.15 - klo:15:18 »
Mulla on lämpövaraajat pannuhuoneessa ja ulkoilman vastaista lämpöharkko seinää on ilmassa yhteensä 1 neliömetri. Loput lämmöt tulee talon sisään. Joten mulla ei ole häviöitä lainkaan käytännössä. Kuumavesi pöntön lämpösäteily on tosin tehty huonommalla COPilla. Kaikki hukkalämpö käytännössä on kuitenkin pois lämmitystarpeesta. Ja mulla ei siis tuo pannuhuone lämpene liikaa, muttei sitä toisaalta lämmitetäkään millään muulla.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 394
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Varaajien lämpöhäviöt
« Vastaus #2 : 03.12.15 - klo:20:10 »
Mulla on lämpövaraajat pannuhuoneessa ja ulkoilman vastaista lämpöharkko seinää on ilmassa yhteensä 1 neliömetri. Loput lämmöt tulee talon sisään. Joten mulla ei ole häviöitä lainkaan käytännössä. Kuumavesi pöntön lämpösäteily on tosin tehty huonommalla COPilla. Kaikki hukkalämpö käytännössä on kuitenkin pois lämmitystarpeesta. Ja mulla ei siis tuo pannuhuone lämpene liikaa, muttei sitä toisaalta lämmitetäkään millään muulla.

Jep. Varaajien häviöt ovat hiukan monipiippuinen asia. Jossain ne voivast tulla täysin käyttöön ja jossain muualla hiukan vähemmän. Jokatapauksessa talon lämmitysjärjestelmän tarkoitus lienee pitää tilat lämpöisenä ja lämminvesivaraajan taas sen sisältö lämpöisenä mahdollisimman pitkään. Juuri tämä on syy siihen miksi nuo energiatehokkuusmerkinnät ovat tulleet ylipäätään eu:n päätöksenä. Samaan tapaan tehdään päätöksiä kiertovesipumppujen tehokkuuksista, kännykänlatureiden tyhjäkäyntikulutuksista jne, jne....
Viessmann Vitocal 333-G, 2*180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 394
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Varaajien lämpöhäviöt
« Vastaus #3 : 03.12.15 - klo:20:58 »
Osui silmiin tälläinen läspyskä ja se taitaa sopia tänne. Ilmeisesti varaajien kehitys ei ole stopannutkaan kuinka äkkiseltään voisi kuvitella. Tässä on testattu varaajaa jossa on "kaulus" estämässä veden sekoittumista varaajan lataamisen aikana. Sillä on saatu jonkinverran parempi cop(4%) aikaiseksi....

https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:799106/FULLTEXT01.pdf

Ilmeisesti tyhjiöeristeet tekevät myös tuloaan varaajiin...  ::)

Lainaus
Vitocell 100-V and 100-W: DHW cylinders with efficiency labels A and B

Viessmann will be offering its Vitocell DHW cylinder up to a volume of 500 liters with efficiency label B as standard before the European Energy Labeling Directive actually comes into force on September 26, 2015. Thermal insulation around the cylinder will also be increased by up to 20 millimeters in parts. As a result, standby losses from the cylinder will be lower while homeowners will benefit from low energy costs. What's more, DHW cylinders are also being launched onto the market which feature additional thermal insulation consisting of vacuum panels. These cylinders achieve energy efficiency class A, making them the highest category for this product group.

Top efficiency rating thanks to innovative thermal insulation
The new, extra thermal insulation for DHW cylinders consists of lamellar panels with a ceramic support structure. The support structure is encased in a gas- and vapor-tight plastic film which has been vacuum sealed. Thanks to the vacuum, thermal conductivity is very low and thermal insulation far more effective than with conventional insulation materials. This is why these Vitocell DHW cylinders are categorized in efficiency class A, the highest possible category.
Viessmann Vitocal 333-G, 2*180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 649
  • Vanha pieru!
Vs: Varaajien lämpöhäviöt
« Vastaus #4 : 03.12.15 - klo:22:59 »
... Tässä on testattu varaajaa jossa on "kaulus" estämässä veden sekoittumista varaajan lataamisen aikana. Sillä on saatu jonkinverran parempi cop(4%) aikaiseksi....
Siinä on ilmeisesti kiertoveden otto ja paluuliitännät tuon "kauluksen" (diffusor channel) sisällä, jolloin suuri virtausnopeus ei sekoita varaajan lämpökerrostumia.
Se kauluksen suurempi virtausaukko alentaa liitäntäputkeen menevän / putkesta tulevan (säiliön alaosassa) nestevirtauksen nopeutta
ja samalla se suuntaa virtauksen vaakatasoiseksi, jotta ei syntyisi pystysuuntaisia pyörrevirtauksia tankissa.

Tankin yläosassa on lisäksi tavallisen tulistusvaraajan tavoin reiällisellä välilevyllä erotettu käyttövesivaraaja.

Edit.: Korjasin yhden kirjoitusvirheeni..
« Viimeksi muokattu: 04.12.15 - klo:12:11 kirjoittanut tomppeli »

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 394
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Varaajien lämpöhäviöt
« Vastaus #5 : 03.12.15 - klo:23:17 »
Möh.

Taulukko liitteenä.
Viessmann Vitocal 333-G, 2*180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa rsaarela

  • Eläkeläinen, Elektroniikan mittaus-, säätö-, ja testausteknikko
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 921
  • 62 vuotta ekan oman radion rakentamisesta !
Vs: Varaajien lämpöhäviöt
« Vastaus #6 : 04.12.15 - klo:07:03 »
Möh.

Taulukko liitteenä.

Kiinnostaa Nibe VBP 700 ?
Saatko sille tietoa?
Nibe F1345 /60kW ja /40kW. 8 x 250m reijät, yht. 400m pintavedot, Oilon öljykattila 55/85 kW, Jäspi sähkökattila 70 kW.
48 asuntoa, 3 eri taloa, 2 kerroks. pienkerrostaloja, 1972 rakennettu, 1769 m2/6610m3

-RaS-

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 246
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Vs: Varaajien lämpöhäviöt
« Vastaus #7 : 04.12.15 - klo:07:12 »
Niin mistä nuo häviöt on kotoisin, valmistajien datasta vai?

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 394
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Varaajien lämpöhäviöt
« Vastaus #8 : 04.12.15 - klo:10:24 »
Niin mistä nuo häviöt on kotoisin, valmistajien datasta vai?

Sieltä juuri. Niben varaajat näyttävät olevan villasukka eristettyjä parhaisiin nähden. Yllättävän suuria eroja noissa on.

Standardin mukainen tapa tehdä testi on käyttää 45K lämpötilaeroa huoneilman ja varaajan sisällä olevan nesteen välillä. Esimerkiksi huonelämpötila 20 astetta ja varaaja 65 astetta. Jos itsellä varaajan lämpötila on 50 astetta ja huonelämpötila 20 astetta lämpötilaero on vain 30K. Oman varaajan häviön voi sitten laskea vaikka näin:
Häviö olkoon esimerkissä 1000kWh.
1000/45x30=666 kWh
Viessmann Vitocal 333-G, 2*180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 394
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Varaajien lämpöhäviöt
« Vastaus #9 : 04.12.15 - klo:12:00 »
Kiinnostaa Nibe VBP 700 ?
Saatko sille tietoa?

Nuo energiamerkintöjen pakollisuus loppuu johonkin tiettyyn kokoon asti. Mahtaisiko se sitten olla tuo 500l, en jaksa tarkastaa tähän hätään. Jokatapauksessa tuohon malliin ei ole valmistaja ilmoittanut häviötä. Jos oletetaan että varaaja kuuluisi samaan ryhmään kuin pikkuveljensä eli D:n niin varaajahäviöksi tulisi keskimäärin tuossa luokassa 148W. Päivässä 3,5kW, vuodessa 1300kWh.

Teen tuohon vielä pienen oletuksen että teidän käyttöveden lämpötila on 50 astetta, 65 asteen sijasta. Tällöin varaajahäviö 100W, 2,4kW päivässä, vuodessa 880kW. Jokatapauksessa teidän tapauksessa tuo on täysin merkityksetön miettien kaikkia muita häviöitä mitä teillä on. Suurimpana tietysti käyttöveden kierto.

Tässä vielä muistutuksena kupariputken lämpöhäviö eri halkaisijoilla. Montaa metriä putkea ei tarvitse olla eristämättömänä esim käyttöveden kierrossa kun sitä kautta häviää enemmän energiaa harakoille kun koko varaajan vaipan läpi. Tässä tapauksessa siihen riittäisi 3m 22mm putkea 50 asteen läpötilassa.  ???


Tässä vielä lämpimän käyttöveden kierron häviöistä.

Lapun ensimmäinen lause selittää hyvin miksi kahdessa miltei vastaavan kokoisessa kiinteistössä jakauma käyttöveden- sekä lämmitysenergia suhteen on aivan erilainen kuin sellaisessa missä kiertoa ei ole.
Viessmann Vitocal 333-G, 2*180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa rsaarela

  • Eläkeläinen, Elektroniikan mittaus-, säätö-, ja testausteknikko
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 921
  • 62 vuotta ekan oman radion rakentamisesta !
Vs: Varaajien lämpöhäviöt
« Vastaus #10 : 04.12.15 - klo:17:48 »
Nuo energiamerkintöjen pakollisuus loppuu johonkin tiettyyn kokoon asti. Mahtaisiko se sitten olla tuo 500l, en jaksa tarkastaa tähän hätään. Jokatapauksessa tuohon malliin ei ole valmistaja ilmoittanut häviötä. Jos oletetaan että varaaja kuuluisi samaan ryhmään kuin pikkuveljensä eli D:n niin varaajahäviöksi tulisi keskimäärin tuossa luokassa 148W. Päivässä 3,5kW, vuodessa 1300kWh.

Teen tuohon vielä pienen oletuksen että teidän käyttöveden lämpötila on 50 astetta, 65 asteen sijasta. Tällöin varaajahäviö 100W, 2,4kW päivässä, vuodessa 880kW. Jokatapauksessa teidän tapauksessa tuo on täysin merkityksetön miettien kaikkia muita häviöitä mitä teillä on. Suurimpana tietysti käyttöveden kierto.

Tässä vielä muistutuksena kupariputken lämpöhäviö eri halkaisijoilla. Montaa metriä putkea ei tarvitse olla eristämättömänä esim käyttöveden kierrossa kun sitä kautta häviää enemmän energiaa harakoille kun koko varaajan vaipan läpi. Tässä tapauksessa siihen riittäisi 3m 22mm putkea 50 asteen läpötilassa.  ???


Tässä vielä lämpimän käyttöveden kierron häviöistä.

Lapun ensimmäinen lause selittää hyvin miksi kahdessa miltei vastaavan kokoisessa kiinteistössä jakauma käyttöveden- sekä lämmitysenergia suhteen on aivan erilainen kuin sellaisessa missä kiertoa ei ole.

Erittäin mielenkiintoista tietoa kierrosta !
Putkarit repii kierron eristeitä mielellää'n pois, mutta hehän ei koskaan laita niitä takasin. Sehän on eristäjän hommaa.
Meillä on kaikissa 3;ssa talossa "kirtton mutkia"  -> lämpölaajenemis lenkkejä, syöpynyt mutkista ja niitä on korjattu muoviputkella.
Eristeet pois aina. Tosin ne kulkee alakerran välieteisen "katossa" ne kaikki putket, joten lämpö menee periaatteessa asuntojen hyödyksi.
Mutta PALJON luovuttaa lämpöä mokomat !
Nibe F1345 /60kW ja /40kW. 8 x 250m reijät, yht. 400m pintavedot, Oilon öljykattila 55/85 kW, Jäspi sähkökattila 70 kW.
48 asuntoa, 3 eri taloa, 2 kerroks. pienkerrostaloja, 1972 rakennettu, 1769 m2/6610m3

-RaS-

Poissa Seagear

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 885
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: Varaajien lämpöhäviöt
« Vastaus #11 : 04.12.15 - klo:21:06 »
Erittäin mielenkiintoista tietoa kierrosta !
Eristeet pois aina. Tosin ne kulkee alakerran välieteisen "katossa" ne kaikki putket, joten lämpö menee periaatteessa asuntojen hyödyksi.
Mutta PALJON luovuttaa lämpöä mokomat !

Paljon luovuttaa joo. Ja varsinkin lämmityskauden ulkopuolella ihan turhaan. Viime talvena laskin käyttövesivaraajan jäähtymisen perusteella että käyttövesikierto aiheutti n. 840 W keskimääräisen lämpöhäviön varaajaan eli vuorokaudessa 20 kWh. Jos se tehdään 2,5:n COP:illa niin 8 kWh eli pyöreästi euron vuorokaudessa maksaisi kv-kierto meillä.
Danfoss DHP-H8+UKV100,
porakaivo 175m, patterilämmitys, 1. kerroksinen 146 + 70m2 puolilämmin, rv. -73

Poissa alspe

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 323
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Varaajien lämpöhäviöt
« Vastaus #12 : 07.12.15 - klo:09:01 »
Onhan nuo häviöt varsin kurjia ja varsinkin kun samassa tulee pidempi kuuman veden odotteluaika. Toisaalta oma talo on vanha 3-kerroksinen RMT joten näkisin, että lähes kaikki häviöt tulee talon hyödyksi. Jopa kesällä kellarissa koska lämpöhäviöt kuivattaa viileää kellaria.
Tosin ei häviöiden pitäisi tulla huonon COPin käyttövedestä eli pitää mennä ostamaan vähän eristettä jotta saan eristettyä edes osittain näkyviä putkia. Osa putkista tosin menee sokkeli-/väliseinien ja laattojen läpi joten sinne ne lämpöänsä menettävät, mutta kuten sanottu, pitävät paikat kuivana. Näyttää olevan suht kalliita putkieristeet kun K-raudan sivuilta vilkuilin. Jos vaikka 5€/m niin 50 eurolla eristää vain 10 metriä ja mikä on saatava hyöty. Kuolettuuko eristyksien hankinta koskaan MLP-talossa? :D Onhan sitä sanottu, että eristeremontit ei enää kannata MLP:n jälkeen.
2015 Nibe F1245 8kW + UKV200, 190m
1950 RMT, n. 130m2 + 70m2 kellari ½-lämmintä.
patterit 1x C22, 3 x C21, 9 x H10. Tampereella

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 649
  • Vanha pieru!
Vs: Varaajien lämpöhäviöt
« Vastaus #13 : 07.12.15 - klo:10:06 »
Lämmin käyttövesi tuotetaan yleensä huonommalla hyötysuhteella, kuin lämmitysvesi.
Siksi lämmittäminen käyttövedellä on vähän epäedullisempaa.

Varsinkin lattialämmitystalossa lämmityksen ja lämpimän käyttöveden tuottamisen COP -arvoissa on iso ero.
Vaihtoventtiilikoneella lämminvesi voi olla noin kaksi kertaa kalliimpaa tuottaa, kuin lattialämmityksen kiertoveden lämmittäminen.

Poissa hallanvaara

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 44
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Varaajien lämpöhäviöt
« Vastaus #14 : 15.05.24 - klo:12:02 »
Vanha ketju, mutta aika nappiosuma kun tossa ihmettelin oman varaajan lämpöhukkia. Kertokaa jos ei ole silti oikea paikka ihmetellä tätä asiaa täällä, mutta aattelin ettei ihan kokemusperäinen data haitaksikaan ole.

Sain aikaiseksi säätää Stiebelin pumppua sen verran että pystyn ohjaamaan sen Home Assistantilla varakäytölle ja käyttää ylijäämä aurinkoenergiaa veden lämmitykseen. Kompuran säästämiseksi siis suoria vastuksia ohjailen ja nostelen käyttöveden lämmöt päivällä niin ylös kuin saan. Toiveissa oli ettei aamullakaan vielä tarttisi pumpun käynnistyä, mutta pettymyksekseni huomasin lämpöjen puotoavan yön aikana viitisen astetta vaikkei hanat aukea eikä hullunkierto pyöri.
Johtuuko tuo nyt vaan kerrosten sekoittumisesta, koska jos lämpöjä ei nosteta päivällä kovin ylös niin yön aikana pudotusta onkin alle 1 aste?

Pönttö Stiebel-Eltron SBB 301 WP. Lämpötila-anturi pöntön 2/3 korkeudella (ylemmässä mittapaikassa). Täytyy lisätä anturi tonne alempaankin paikkaan niin tietänee vähän paremmin mitä siellä tapahtuu.
Hullunkierto pyöräyttää 07:00 ja 19:00 vettä tovin jotta vaihtuu kaikkialta putkistosta. Muutoin en pidä päällä kun ei siitä oikeastaan merkittävää apua ole, eikä lämmintä vettä tarvi ilmankaan pitkään odottaa.

Liitteenä kuva mistä näkee kahden yön aikaiset lämpötilat. Eka yö tosiaan reilu pudotus 57->52 ja tokana yönä 46,5->46.

Poissa dillon

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 44
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Varaajien lämpöhäviöt
« Vastaus #15 : 16.05.24 - klo:09:17 »
Vanha ketju, mutta aika nappiosuma kun tossa ihmettelin oman varaajan lämpöhukkia. Kertokaa jos ei ole silti oikea paikka ihmetellä tätä asiaa täällä, mutta aattelin ettei ihan kokemusperäinen data haitaksikaan ole.

Sain aikaiseksi säätää Stiebelin pumppua sen verran että pystyn ohjaamaan sen Home Assistantilla varakäytölle ja käyttää ylijäämä aurinkoenergiaa veden lämmitykseen. Kompuran säästämiseksi siis suoria vastuksia ohjailen ja nostelen käyttöveden lämmöt päivällä niin ylös kuin saan. Toiveissa oli ettei aamullakaan vielä tarttisi pumpun käynnistyä, mutta pettymyksekseni huomasin lämpöjen puotoavan yön aikana viitisen astetta vaikkei hanat aukea eikä hullunkierto pyöri.
Johtuuko tuo nyt vaan kerrosten sekoittumisesta, koska jos lämpöjä ei nosteta päivällä kovin ylös niin yön aikana pudotusta onkin alle 1 aste?

Pönttö Stiebel-Eltron SBB 301 WP. Lämpötila-anturi pöntön 2/3 korkeudella (ylemmässä mittapaikassa). Täytyy lisätä anturi tonne alempaankin paikkaan niin tietänee vähän paremmin mitä siellä tapahtuu.
Hullunkierto pyöräyttää 07:00 ja 19:00 vettä tovin jotta vaihtuu kaikkialta putkistosta. Muutoin en pidä päällä kun ei siitä oikeastaan merkittävää apua ole, eikä lämmintä vettä tarvi ilmankaan pitkään odottaa.

Liitteenä kuva mistä näkee kahden yön aikaiset lämpötilat. Eka yö tosiaan reilu pudotus 57->52 ja tokana yönä 46,5->46.
Missä tuo KV paluu lämpötilan mittaus tapahtuu? Se on koko ajan reilusti yli 30 astetta mikä on outoa.
300m2 rv. -96 Etelä-Suomi, Nibe S1255-16, lattialämmitys, kaivot 220m+100m

Poissa hallanvaara

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 44
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Varaajien lämpöhäviöt
« Vastaus #16 : 16.05.24 - klo:09:47 »
Tossa ~2.5m päässä pöntöstä eristeen alla.

Poissa dillon

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 44
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Varaajien lämpöhäviöt
« Vastaus #17 : 16.05.24 - klo:10:10 »
Ja mikä on tuon huoneen lämpötila? Oletettavasti vähemmän kuin 30 astetta?

Vähän vaikuttaa, että kierto pyörii painovoimaisesti koko ajan. Kokeile laittaa tuosta vaikka ylempi sulku kiinni niin lähteekö KV paluun lämpötila laskemaan?
300m2 rv. -96 Etelä-Suomi, Nibe S1255-16, lattialämmitys, kaivot 220m+100m

Poissa hallanvaara

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 44
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Varaajien lämpöhäviöt
« Vastaus #18 : 16.05.24 - klo:16:34 »
Ja mikä on tuon huoneen lämpötila? Oletettavasti vähemmän kuin 30 astetta?

Vähän vaikuttaa, että kierto pyörii painovoimaisesti koko ajan. Kokeile laittaa tuosta vaikka ylempi sulku kiinni niin lähteekö KV paluun lämpötila laskemaan?
Joo ihan hyvä teoria, olin katsovinani aiemmin ettei hullunkierron paluu korreloisi tota mutta ainakin viimeöinen käyrä saattaisikin, sikäli mikäli lämmöt voi matkalla 10C pudota.
30m ainakin toi kierron pituus, mutta kait se jaksaa silti lähteä pyörimään ja sitä kyllä komppaisi toi miten öisin lämmöt putoo näemmä useinkin ton 5C ja päivällä ei mihkää. Tai luulen että selittyy sillä että iltamyöhään usein käy pari henkilöä ainaki suihkussa eli lämminvesikierto kiskotaan kunnolla päälle yötä vasten.

Liitteenä vähän lisää kuvaa mistä näkee että lämmöt seisoo päivällä paikallaan ja öisin yleensä tippuu, ehkä sitten ollut vähemmän suihkuttelijoita joinain iltoina. Varaajan lämmöt tossa keskimmäisen kuvaajan oranssi käyrä.
Mikähän ton puolen yön suihkuttelun notkahduksen 20C:hen hullunkierron paluussa tekee, ikäänkuin takaisku vuotaisi? Vai voiko johtua lämmöt varaajasta noin kauas ja sitten tulee pidemmällä lämpimän lotraamisella kierrosta kauempaa kylmää tilalle?

Tekninen tila on viileähkö kivibunkkeri, yleensä ~20C kun ei oo lattiakierto siellä päällä kun serverit ja muut laitteet + varaajan hukkalämpö pitää tarpeeksi lämpöä yllä. Lämpötila siellä parin asteen sisällä sama yötä päivää, kesät talvet.

Poissa hallanvaara

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 44
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Varaajien lämpöhäviöt
« Vastaus #19 : 17.05.24 - klo:10:17 »
Sammutin kokeeksi hullunkierron pumpun kokonaan ja heitin sulun kii paluusta. Ei ollu suurempaa vaikutusta ja yöllä klo 00-06 välillä varaajan lämpö oli taas pudonnu melkolailla tasan 5 C.

Poissa dillon

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 44
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Varaajien lämpöhäviöt
« Vastaus #20 : 17.05.24 - klo:10:55 »
Ok. Silti ihmetyttää miksi se KV paluu näyttää jatkuvasti noin korkeaa lämpötilaa. Jos kierto on kokonaan kiinni, niin kyllä sen putken pitäisi jäähtyä ympäristön lämpötilaan yön aikana. Onko tuolla ylhäällä katonrajassa kuitenkin lämpöä noin paljon? Mitä anturi näyttää jos vedät sen ulos tuolta eristeen sisältä ja teippaat vaikka eristeen pintaan?

Toinen erikoisuus on kuvaajassa wpf7 lämpötilan käyttäytyminen niinä öinä kun tuota lämpötilan putoamista tapahtuu. Sehän laskee ihan selvissä säännöllisissä portaissa. Eli ikään kuin joku laskisi säännöllisin väliajoin tietyn määrän lämmintä vettä jossain (tai KV kierto pyörisi hetken kerrallaan).

Oliko viime yönä tällaista kun kierto oli varmasti suljettuna?
300m2 rv. -96 Etelä-Suomi, Nibe S1255-16, lattialämmitys, kaivot 220m+100m

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 394
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Varaajien lämpöhäviöt
« Vastaus #21 : 17.05.24 - klo:14:09 »
Vanha ketju, mutta aika nappiosuma kun tossa ihmettelin oman varaajan lämpöhukkia. Kertokaa jos ei ole silti oikea paikka ihmetellä tätä asiaa täällä, mutta aattelin ettei ihan kokemusperäinen data haitaksikaan ole.

Sain aikaiseksi säätää Stiebelin pumppua sen verran että pystyn ohjaamaan sen Home Assistantilla varakäytölle ja käyttää ylijäämä aurinkoenergiaa veden lämmitykseen. Kompuran säästämiseksi siis suoria vastuksia ohjailen ja nostelen käyttöveden lämmöt päivällä niin ylös kuin saan. Toiveissa oli ettei aamullakaan vielä tarttisi pumpun käynnistyä, mutta pettymyksekseni huomasin lämpöjen puotoavan yön aikana viitisen astetta vaikkei hanat aukea eikä hullunkierto pyöri.
Johtuuko tuo nyt vaan kerrosten sekoittumisesta, koska jos lämpöjä ei nosteta päivällä kovin ylös niin yön aikana pudotusta onkin alle 1 aste?

Pönttö Stiebel-Eltron SBB 301 WP. Lämpötila-anturi pöntön 2/3 korkeudella (ylemmässä mittapaikassa). Täytyy lisätä anturi tonne alempaankin paikkaan niin tietänee vähän paremmin mitä siellä tapahtuu.
Hullunkierto pyöräyttää 07:00 ja 19:00 vettä tovin jotta vaihtuu kaikkialta putkistosta. Muutoin en pidä päällä kun ei siitä oikeastaan merkittävää apua ole, eikä lämmintä vettä tarvi ilmankaan pitkään odottaa.

Liitteenä kuva mistä näkee kahden yön aikaiset lämpötilat. Eka yö tosiaan reilu pudotus 57->52 ja tokana yönä 46,5->46.

Onko maalämpöpumppu Stiebel? Niissä on ollut paljon vaihtoventtiilivikoja. Tällöin varaajan lämpösisältö voisi valua lämmönjakoverkostoon sen saman kierukan kautta mikä käyttövesivarajan muutenkin lataa. Venttiili jää siis osittain vuotamaan.
Viessmann Vitocal 333-G, 2*180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa hallanvaara

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 44
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Varaajien lämpöhäviöt
« Vastaus #22 : 17.05.24 - klo:14:57 »
Ok. Silti ihmetyttää miksi se KV paluu näyttää jatkuvasti noin korkeaa lämpötilaa. Jos kierto on kokonaan kiinni, niin kyllä sen putken pitäisi jäähtyä ympäristön lämpötilaan yön aikana. Onko tuolla ylhäällä katonrajassa kuitenkin lämpöä noin paljon? Mitä anturi näyttää jos vedät sen ulos tuolta eristeen sisältä ja teippaat vaikka eristeen pintaan?

Toinen erikoisuus on kuvaajassa wpf7 lämpötilan käyttäytyminen niinä öinä kun tuota lämpötilan putoamista tapahtuu. Sehän laskee ihan selvissä säännöllisissä portaissa. Eli ikään kuin joku laskisi säännöllisin väliajoin tietyn määrän lämmintä vettä jossain (tai KV kierto pyörisi hetken kerrallaan).

Oliko viime yönä tällaista kun kierto oli varmasti suljettuna?

Kierto varmasti suljettu, tai sitten venttiilissä on pelkkä kahva koristeena.
Unohtu sanoa että toi porrastus johtuu jostain Stiebelin outoudesta. Se päivittää lämpötilaa tollee pykältämällä, kuitenkin niin että pykälät pyöristyy. Veikkaan että jossain komponentissa on 8-bitin tarkkuus mittauksessa ja se julkasee dataa toiselle CAN-komponentille jossa on suurempi tarkkuus ja joka sitten päivittää lukeman tollee suodattamalla. Sama porrastus näkyy ylöspäin lämmitysvaiheessa.

Tekninen tila vähän lämmennyt kun on helteet ja oli ovi auki viereisestä huoneesta jossa melko lämpönen + toi varaaja on nyt hörsköttänyt tavallista kuumempana.
Kyllähän toi kierron paluu lähti putoamaan sulun kiinnilaiton jälkeen ja lähestyi huonelämpöä. Tossa ilmaa mitatessa se ilmoitti siis putkestakin +24C.
Anturi on ds18b20 ja ulos vedettynä näytti ilman tuolla katon rajassa +24C. Mittasin keittiömittarilla ilman ja ton putken sekä eriseen pinnat IR pyssyllä. Samaa ~24C ne näytti. Lämpökamerakuvan voi sivuuttaa, se ei oo kovin tarkka absoluuttisesti. Kunhan vertailin putken ja eriseen pintaa.



Onko maalämpöpumppu Stiebel? Niissä on ollut paljon vaihtoventtiilivikoja. Tällöin varaajan lämpösisältö voisi valua lämmönjakoverkostoon sen saman kierukan kautta mikä käyttövesivarajan muutenkin lataa. Venttiili jää siis osittain vuotamaan.

On, WPF7 vm2015-2016 ja tiedossa venttiiliviat. Tohon on joskus 3-5v sitte vaihdettu venttiili. Lämmityspiirissä on anturit myös ja ne on noissa kuvissa mukana. Käyttöveden lämmityksen aikana ne lämmityspiirin lähtö ja paluu lämpenee myös vähän mutta oon olettanu lämmön vaan johtuvan hieman myös tolle puolelle. Käyttövesilämmitysjakson jälkeen, kun pumppu vaihtaa pyörittään lattiapiiriä, ne lämmöt kuitenkin putoaa kuin seinään eli koko lattiapiiri ei oo lämmenny. Ei oo ollut havaittavissa myöskään liian kuumia lattioita talvella vaikka termarit on auki (säätö tehty jakotukien virtausmittareilla, ei termareita naksuttelemalla).


Poissa hallanvaara

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 44
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Varaajien lämpöhäviöt
« Vastaus #23 : 17.05.24 - klo:16:34 »
Nojaa. Sohinpa nyt lämpökameralla vähä lisää tuolla. Arska oli just lämmittäny varaajan +65 asteeseen ja kattelin noita lattiapiirin putkia siitä kohtaa ku vaihtuu muoviksi että saa jotain pinnasta mitattuakin. Pumpun näyttö ainakin näytti tossa tilanteessa viä käyttöveden lämmitystä että ei ainakaan olisi pitäny viä lattiakierron olla päällä. Kyllähän sinne virtasi aika lämpöistä kamaa. Meno 27,9C ja paluu 24,6C.

Mutta mutta.. tuskin se vaihtoventtiili nyt kovin hyvin eristää noita piirejä, eli jos KV lämmityskierrosa huutaa +70C vesi niin kait se nyt vähän tota lattiapiirin puoltakin lämmittää?
Kävin kattoos kaukaisimmalta jakotukilta ja siellä näkyi tulopuolella +1C lämipösempää ku paluussa.

Liitteen kuvaajassa lattiapiirin lämmöt siis MLP lm meno ja MLP lm paluu heti pumpun päältä lähtevien putkien pinnoilta mitattuna. Hullunkierron klo 14:30 piikki johtuu kun aiemmasta anturin siirtelystä. Kierron sulku edelleen kiinni.

Pumpun ja varaajan väliset putket on paljaana. Hukkaiskohan se osuus noin paljon? Kuvittelin ainakin että vesi ei siellä pääse kiertämään kun vaihtoventtiili on lattialämmitysasennossa.
« Viimeksi muokattu: 18.05.24 - klo:19:04 kirjoittanut hallanvaara »

Poissa hallanvaara

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 44
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Varaajien lämpöhäviöt
« Vastaus #24 : 24.05.24 - klo:13:19 »
Pidin tuota hullunkierron sulkua kiinni muutaman päivän ja kyllähän se puolitti lämpötilojen pudotuksen, mutta silti aika rivakasti se lämpötila yön aikana laskee. Täytyy koittaa kokeeksi heittää jotain eristettä pumpun ja varaajan putkien välille josko sillä on mainittavaa merkitystä.

Tuosta hullunkierron painovoimaisesta pyörimisestä; ei varmaan muuta kikkaa tuon pysäyttämiseksi ole kuin laittaa sähköinen venttiili väliin? Tossa on joku kuristinventtiili jolla koitin hillitä sitä, mutta eipä se sitä vapaata kiertoa näytä pysäyttävän.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 394
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Varaajien lämpöhäviöt
« Vastaus #25 : 24.05.24 - klo:20:31 »
Pidin tuota hullunkierron sulkua kiinni muutaman päivän ja kyllähän se puolitti lämpötilojen pudotuksen, mutta silti aika rivakasti se lämpötila yön aikana laskee. Täytyy koittaa kokeeksi heittää jotain eristettä pumpun ja varaajan putkien välille josko sillä on mainittavaa merkitystä.

Tuosta hullunkierron painovoimaisesta pyörimisestä; ei varmaan muuta kikkaa tuon pysäyttämiseksi ole kuin laittaa sähköinen venttiili väliin? Tossa on joku kuristinventtiili jolla koitin hillitä sitä, mutta eipä se sitä vapaata kiertoa näytä pysäyttävän.

Oletko koittanut sammuttaa itse maalämpöpumpun yöksi? Tai laskea lattialämmityksen pyyntiä niin alas että kiertovesipumppu ei pyöri yön aikana? Kai Stiebel myös sammuttaa kiertovesipumpun jos tavoite ja ulkolämpötila ovat riittävän lähellä toisiaan?
Viessmann Vitocal 333-G, 2*180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa hallanvaara

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 44
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Varaajien lämpöhäviöt
« Vastaus #26 : 29.05.24 - klo:18:05 »
Oletko koittanut sammuttaa itse maalämpöpumpun yöksi? Tai laskea lattialämmityksen pyyntiä niin alas että kiertovesipumppu ei pyöri yön aikana? Kai Stiebel myös sammuttaa kiertovesipumpun jos tavoite ja ulkolämpötila ovat riittävän lähellä toisiaan?

Normaalisti Stiebel pyörittää sitä lattiapiiriä aina. Mistäpä se muuten tietäisi että vesi siellä on jäähtynyt(?)
Nyt kuitenkin, kaiketi kuumista keleistä johtuen se on näemmä sammuttanut kierron aina toisinaan. Liitteen kuvaaajasta näkee virtaaman eli se on 30l/min käyttövettä tehdessä ja ~11l/min lattiapiirin kiertäessä (suurin osa piireistä kiinni näin kesällä niin ahdistaa aika pahasti). Tästä voinee päätellä ettei koko pumpun sammuttaminen auta kun vesipumppu on ollut stopissa ja lämmöt sakanneet silti jälkimmäisenä yönä.

Samassa kuvassa näkyy siis kaksi yötä ja toisessa pumpun ilmoittamat lämmöt ei putoa juuri mihinkään (turkoosi väri, varaajan 2/3 korkeudella oleva anturi). Lila kuvaaja ('kv lämpötila') on varaajan päältä lähtevässä kuumavesiputkessa ja sen arvo laskee molemmissa tapauksissa about samaa tahtia.

En nyt sitten oikein tiedä mitä tuostakin pitäisi päätellä. Voiko tämä nyt vaan olla kerrosten sekoittumisongelmaa? Ts joskus sattuu että vesi kerrostuu todella hyvin tonne ylös mutta alhaalla on pahissti kylmää vettä. Toisinaan syystä tai toisesta kerrokset ovat vähän tasaisemmin jolloin ei toi ylempi osuus jäähdy niin paljon yön aikana? Hullunkiertoahan voisi varmaan pyöritellä auringon paistaessa jotta saisi paremmin alemmat kerrokset lämpimäksi.