90-luvun alun kivitalo ja 8000 litran jättivaraaja- kaatopaikalleko?

[Siplan]

Olen 90-luvun alussa rakennetun omakotitalon uusi omistaja. Talo on 3-kerroksinen rinnetalo, jossa asuinpinta-alaa noin 240m2 ja lämmitettävää alaa n. 320m2 + viereininen autotalli 30m2. Talossa on sähköllä lämmitettävä vesikiertoinen lattialämmitys kaikissa kerroksissa, keskikerroksessa koristetakka ja lisäksi vielä ILP:t ylimmässä kerroksessa ja alimmassa kerroksessa.

Varaajana on "ketterä" 8000 litran säilö... tämä oli sitä 90-luvun alun "yösähköpolitiikkaa" ja järjestelmälle ei ole 24 vuoteen tehty mitään.

Nykyinen vuosittainen sähkönkulutus on edellisen omistajan papereiden mukaan  tähtitieteellinen ko. ratkaisulla eli hipoo 60 000kwh.
Ja sähköliittymäkin on pienteollisuusluokka eli 3x100A.

Kiitos forumin, olen saanut täältä arvokasta tietoa maalämmöstä ja siihen pyritään pääsemään ennen vuodenvaihdetta.

Todennäköinen MLP mitoitus on luokkaa 15-17kw ja erillinen käyttövesivaraaja. Talossa on 6 suihkupistettä ja 3 vedenlotraaja teiniä 2 aikuisen lisäksi.

Mutta kysymykseeni forumille eli onko mitään järkeä/mahdollisuutta hyödyntää tuota alkuperäistä 8000 litran varaajaa uudessa maalämpöpumppu konseptissa?  Vai onko monsterivaraaja pelkkää metallijätettä? Talossa on erillinen tekninen tila noin 20m2, jonka lattiapinta-alasta tuo haukkaa valtaosan eristyskuorineen. Maalämpökaivo tulisi autotallin viereen, pumppukin tod. näk. sinne ja tallista on valmis 5 metrin kanaali tekniseen tilaan, jossa nykyinen varaaja. Kiitos etukäteen kommenteista.

[tomppeli]

Olen 90-luvun alussa rakennetun omakotitalon uusi omistaja. Talo on 3-kerroksinen rinnetalo, jossa asuinpinta-alaa noin 240m2 ja lämmitettävää alaa n. 320m2 + viereininen autotalli 30m2. Talossa on sähköllä lämmitettävä vesikiertoinen lattialämmitys kaikissa kerroksissa, keskikerroksessa koristetakka ja lisäksi vielä ILP:t ylimmässä kerroksessa ja alimmassa kerroksessa.

Varaajana on "ketterä" 8000 litran säilö... tämä oli sitä 90-luvun alun "yösähköpolitiikkaa" ja järjestelmälle ei ole 24 vuoteen tehty mitään.

Nykyinen vuosittainen sähkönkulutus on edellisen omistajan papereiden mukaan  tähtitieteellinen ko. ratkaisulla eli hipoo 60 000kwh.

Koetin tehdä lämmitystarvelaskelman talollesi ja en kyllä pääse noin suureen, kuin lähes 60.000 kWh/a vuotuiseen lämmitystarpeeseen.
Laskelma päätyi noin 48.000 kWh/a lämmöntarpeeseen,
josta vielä osan kattaa talouden sähkön käyttö, joten varsinaiseksi lämmitystarpeeksi jäi noin 46.000 kWh/a.

Lämpöpumpuksi näyttäisi riittävän noin 14 - 15 kW tehoinen laite.
Tähän kohteeseen suosittaisin isohkon lämpimän käyttöveden kulutuksen takia jotain tulistusvaraajallista lämpöpumppua.
Lämpökaivon syvyydeksi laskelma antoi 276 metriä tai vaihtoehtoisesti 2 x 163 metriset kaivot vähintään 25 metrin etäisyydellä toisistaan.

Näin sain, kun oletin rakennuksen tehdyn noin 1992 rakennustavan mukaisesti.
Voi kuitenkin olla, että rakennus ei olekaan olettamusteni mukainen ja laskelmani onkin ihan virheellinen.

...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi.
Foorumin postiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, noin 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[euroshopperi]

Aika lähelle menee meikäläisen teikäläisen huushollin kokonaisuutta. Teinejä vain on 5 ja loput sitten normaalijärkisiä, eli yhteensä 8 hengen porukka. Mulla pelaa kyllä hienosti hommat vain 500 L lämmitysvaraajalla ja käyttövedelle on 390 L pönttö. Eli tuo lämmitysvaraajahan on auringolla kesäisin lämpiävä ja varustettu käyttöveden esilämmityskierukalla. Koskaan ei ole loppunut lämmin vesi näiden 2 vuoden kokemuksen piirissä. Eli vaihtoventtiilikin pelaa varsin mainiosti, vaikka olisi kuinka tolkuton lämpimänveden tarve. Lämmitysvaraaja voi jonkun mielestä olla turhuutta lattialämmityksellä, mutta olen siitä silti eri mieltä. Aurinkokennojen määrä katolla vain helposti rajoittaa tuota kokoa, eli 500 L 3 kennoa on kohdallaan. Itse tykkäisin varaaksi selaisesta 750-1000 L , mutta katolle saisi kuljettaa jo aika monta kennoa lisää 1000 L:lla, eikä sekään kyllä houkuta. Käyttövesivaraajan koko meikäläisen 17 kW pumpulle on siis minimissään tuo 390 L ja siihen olisi kyllä voinut ottaa 500 L varaajankin. käyttöveden lämmönpyynti on 50° ja pärjäisi taatusti matalammallakin, muttei ole haluja laittaa mitään huilevesiä minimi tasollakaan. Tuo 50° riittää kyllä hyvin. Vastuksia on käytetty 0 tuntia/ 23 kk. Sähköä kulunut n. 15 600 kWh/ 23 kk, eli jonkunverran vähemmän, kuin topikin aloittajalla. Tuo on tietysti pelkän maalämpöpumpun kulutus. Mutta tuo on suoraan verrattavissa aikaisempaan öljynkulutukseen, joka olisi ollut n. 8000 L/ 23 kk. Pientä säästöä siis kertyy pikkuhiljaa, mutta tasaisesti. Mulla on siis hieman ylimitoitettu taatusti täystehoinen pumppu, joka odottaa autotallin n. 80m² kytkemistä vielä mukaan. Ei sekään kyllä kiinnosta vielä laittaa, kun tilasin sinne erikseen öljyä 2 viikkoa sitten, niin vuoden taas pörrää sillä 750 €:lla. Siellä kun on sellainen Polarthermin E30 ilmalämmityskone, joka pelaa tajuttoman hyvin. 25 kW tehotkin riittää hyvin sinne autotalliin ja lämmintä tulee lisää parissa minuutissa, jos tarvii. Ei meinaa millään raaskia tuosta luovuttaa, kun on tottunut sen hyötyihin. Ja tuosta sun 8000 L varaajasta on se hyöty, että sen poistamalla saat paljon tilaa. Muuta hyötyä en pysty keksimään.

[Roori]

...Aurinkokennojen määrä katolla vain helposti rajoittaa tuota kokoa, eli 500 L 3 kennoa on kohdallaan. Itse tykkäisin varaaksi selaisesta 750-1000 L , mutta katolle saisi kuljettaa jo aika monta kennoa lisää 1000 L:lla...

Ei nuo nyt mitenkään ole ristiriidassa, paremmin ne kennot toimii jos olis 1000L varaaja, eikä niiden määrää pakko ole kasvattaa vaikka 1000 olisikin...enempi tulisi talteen ja käyttöön kaikki menisi joka tapauksessa.

Aloittaja 8m3 on jo iso mälli ja ikääkin, vaikka ei 24v mitään mahotonta varaajalle vielä ole...ehkä kumminkin itse vaihtaisin pienempään, siis erillisiin lämmitys ja LKV varaajaan sekä vaihtovenakone.
Niben 1255:lle 4-16kW olis taas oiva paikka ja lisukkeeksi puskuri esilämmityskierukalla niin kuumavesikin riitäisi...vaikka joku 600L ravensbergiltä (~1100€) tai olis tuo uusi Jäspin GTV500L myös soiva peli ja sen taitaa saada <1500€.

[jm82]

Sähkönkulutuksesta päätellen saisi maalämpöpumppu olla tehokas. Esim nibe 1155 4-16, 500 L käyttövesivaraaja ja 300 L puskurivaraaja. 8000l varaaja on liian iso ja sen varmaan joutuu pilkkomaan. Pumpun voisi laittaa siihen tilalle, vaikka se autotallikin on kohtalaisen lähellä. Paljonkin pienemmät sulakkeet pitäisi riittää. En tiedä toimisiko yhdellä 275m kaivolla jos keruuputki on Isompi 50mm. Tai parilla kaivolla myös onnistuu.
Roorilla myös saman suuntainen ehdotus.

[15444]

Minulla on käytössäni hiukan uudempi 1800l varaajaa omassa maalämpöjärjestelmässä, joka jäi vanhasta järjestelmästäni jäljelle.

Hyvä puolihan tuossa isossa varaajassa on juurikin tuo pitkien käyntiaikojen ja harvojen käynnistyskertojen kombinaatio ja omassa systeemissä olen saanut konfattua nuo aika mukavaksi; liian pitkät käyntiajat rasittavat turhaan kaivoa ja COP kärsii.

Väittäisin, että tuo 8000l varaaja on jo liian iso ja vaikeuksia tai ainakin haasteita tulee sopivan mittaisten käyntiaikojen konffauksessa. Tuo on jo niin iso vesimassa, että asteenkin nostaminen varaajassa vaatii paljon aikaa ja pumpultakin tehoja.

Yksi ratkaisu olisi varmaan se, että jos tuon ison varaajan kapasiteetin voisi jotenkin vaikka esim ”puolittaa” niin se helpottaisi jo kummasti tuota konffauksessa. Varaaja on myös jo aika vanha ja eristeetkin ovat kehittyneet tässä vuosien saatossa eli tuo varaaja voi hukata lämpöä aika lailla; tämähän voisi selittää vanhojen asukkien suurta kulutustakin; toisaalta nyt MLP aikanahan tuota varaajaa ei tarvitsisi pitää niin kuumana talviaikaan kuin sitä pidettiin tuon yösähkön kanssa eli lämpöhukka ei varmasti olisi niin suuri kuin vanhassa järjestelmässä.

[fraatti]

Väittäisin, että tuo 8000l varaaja on jo liian iso ja vaikeuksia tai ainakin haasteita tulee sopivan mittaisten käyntiaikojen konffauksessa. Tuo on jo niin iso vesimassa, että asteenkin nostaminen varaajassa vaatii paljon aikaa ja pumpultakin tehoja.

Ja täytyy myös miettiä että varaajasta tulee myös hukkalämpöä ja tuonkokoisessa varaajassa se lienee infernaalinen. Eristyskin todennäköisesti heikompi kuin nykyisissä.. Lämpö jää todennäköisesti kyllä asuntoon mutta ei lämmitä siellä missä pitäisi. Ehdottomasti paloina pihalle.