Liian pitkä keruupiiri (Nibe 1255)

[Miku]

Nibeltä tuli taloomme mitoitus, jonka mukaan tarvittaisiin 231m aktiivisyvyydellä oleva lämpökaivo. Keruupiirin kokonaispituudeksi tulisi meidän tapauksessa 241m x 2 + 11m vaakaputkitus eli n. 500m.

Pystyykö Nibe ohjaamaan ns. piiskapumppua, joka tulisi siis MLP:n eteen?

Eipä taida Niben kiertovesipumpussa riittää teho tuohon:(

Normaalistihan ei yleensä ylitetä 400m kokonaispituutta ja en ymmärrä miksi meillä asennuksen tekevä firma pyysi poraamaan 231m aktiivisyvyydellä olevan kaivon. Kaivo siis porattu ja nyt ihmetellään.

[euroshopperi]

Laita sinne 3-, tai vielä mielummin 4-putki keräin, niin homma paranee vain entisestään. Hitaammalla kierrolla saadaan parempi lämmönvaihto keräimessä. Saattaa siinä muutamat eurot tulla lisämaksua, mutta olisi kyllä ihan paikallaan. Toisaalta tuo 500 m mainitaan monella koneella olevan vielä pyöriteltävissä. Mutta jos sattuu olemaan reiluhko energian tarvekin samalla, niin laittaisin ilman muuta moniputkisella ja vieläpä 4:llä. Nyt on tietysti sitten porareiän kokokin huomioitava. 160 mm reikään menee heittämällä 4-putkinen.

[jm82]

Kaivo on siis 240 metriä? Niinkun täällä foorumilla olisin huomannut parilla että juuri tuon 1255 pumpun kanssa olisi ollut 250 metrin kaivo ja sillä vielä toimisi. Invertterihän ei pyöri jatkuvasti sillä täydellä teholla, niin saattaa tuo liuospumpun teho jollain lailla riittää. Se turbo keruuputki voisi olla parempi vaihtoehto? Tänne tuli se perus putki vain.

Täällä on mittaa 201x2 + 9x2 = 420 metriä ja tuolla pumpulla menee aika rajoilla. Delta on talvella ollut muistaakseni 4 asteen luokkaa. Pumppu joku vanhan mallinen paljon sähköä syövä, 240W taisi olla teho. Kaivo on 3.5 metrin päässä talosta.

Niin ja muistelisin että tuolla 1255 maalämpöpumpulla se delta olisi ollut 3-3.5-4 asteen paikkeilla. En tiedä oliko patterit vai lattialämmitys.

edit:
Tuossa muovitechin 50mm putki. En tiedä että onko tullut jo myyntiin. Se varmaankin menee suoraan 115mm kaivoon jos ei ole vielä keruuputkia ehditty laittamaan.
http://www.fi.muovitech.com/?page=news&id=269
Tomppeli ehtikin laittaa jo tuosta isommasta putkesta.

[tomppeli]

Muovitech ´illä on ilmeisesti olemassa myöskin 50 mm putkella totetutettu U -keräin.
Sen avulla NIBEkin jaksaa ihan hyvin kierrättää 500m metrin lenkkiä.
Muovitech´in hinnastossa sitä ei vielä näy.

Muovitech´llä varmasti pystyvät laskemaankin sen, kuinka suunnittelemasi NIBE selviytyy kierrätyksestä.

Jos kyseessä on.:
10 kW -tehoinen pumppu @ Δt = 3,5 K, tarvitaan COP -arvolla 5 vähintään 0,56 l/s - maanesteen kierrätysnopeus.
13,5 kW -tehoinen pumppu @ Δt = 3,7 K, tarvitaan COP -arvolla 4 vähintään 0,67 l/s - maanesteen kierrätysnopeus.
16 kW -tehoinen pumppu @ Δt = 3,5 K, tarvitaan COP -arvolla 4 vähintään 0,84 l/s - maanesteen kierrätysnopeus.
Nibellä tietävät millainen sen koneen kiertopumppu ja sisäinen virtausvastus ovat.

[Miku]

Kiitokset tiedoista. Putket on jo kaivossa ja sikäli tilanne mielenkiintoinen Niben vastaus F1255 + 500m keruupiiri yhdistelmälle oli että tiukoilla on ja kehottivat miettimään tuota piiskapumppua.

Onko arvon asiantuntijoilla lisää vinkkejä vai joutuuko vääntämään kättä asennusfirman kanssa. Mikä meni metsään ja miksi...

[jm82]

Googlella löytyi tuo yksi vanhempi juttu.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5083.msg74642#msg74642

Onko Mikulla lattialämmitys vai patterilämmitys? Talon ikä ja koko? Ottaako lämmitys arviolta tehoa täydet 16kW vai jääkö vajaaksi?

[Miku]

Pikainen vastaus kännykällä. Talossa on lattialämmitys ja rakennusvuosi on 1997. Maksimit pumpun tehon tarpeen osalta pitäisi olla 13-14kWh paikkeilla.

[jm82]

Kiitokset tiedoista. Putket on jo kaivossa ja sikäli tilanne mielenkiintoinen Niben vastaus F1255 + 500m keruupiiri yhdistelmälle oli että tiukoilla on ja kehottivat miettimään tuota piiskapumppua.

Onko arvon asiantuntijoilla lisää vinkkejä vai joutuuko vääntämään kättä asennusfirman kanssa. Mikä meni metsään ja miksi...

Vielä vaikka ne talon neliöt myös, taitaa olla aika iso? Lattialämmitys niin ehkä menee vähän turhan tiukille ja siksi kehottivat miettimään tuota piiskapumppua. Sama 200m kaivo tuossa 1255 mallissa on se maksimi suositus kuin muissakin. Mutta ilmeisesti vähän syvemmätkin on toimineet ihan ok. Voi toimia tai sitten on toimimatta, taitaa selvitä vasta sitten kun on käytössä.

lisätty:
Täällä nyt kesällä tulee aluksi kaivosta 7C ja paluu 2C. Talvella pelasi vaikka laskin liuospumpun nopeutta III->I ja teho laski jotain 240W -> 140W (ei ole a-luokan pumppu). Se delta siinä tietysti pikkusen nousi ehkä jotain 4->5C mutta tuosta ei vielä mitään häiriöitä ainakaan tullut.

Niin ja toisaalta tuo 240 metrin kaivo on parempi kuin kaksi 120 metristä kaivoa. Eli sen puolesta on hyvällä mallilla.

[Miku]

Lämmitettäviä neliöitä on tällä hetkellä 227m2. Niben tekemässä mitoituksessa on otettu huomioon mahdollinen tuleva autotalli 25m2 ja siitä tuo 231m2 aktiivisyvyys.

Saas nähdä kuinka tässä käy.

Tuosta piiskapumpusta vielä, jos sellaiseen joudutaan. Onko kellään kokemuksia sen kytkemisestä ja käyttäytymisestä, onko sähkönkulutus se keskeisin juttu tuossa, vai onko muutakin "huonoa". Kaiketi MLP:n pitäisi joka tapauksessa ohjata pumppua.

[tomppeli]

Lämmitettäviä neliöitä on tällä hetkellä 227m2. Niben tekemässä mitoituksessa on otettu huomioon mahdollinen tuleva autotalli 25m2 ja siitä tuo 231m2 aktiivisyvyys.

Vaikuttaisi pienen laskelman perusteella siltä, että täystehoisen pumpun antotehoksi riittäisi noin 12 kW.
Laskelma on tehty perin vähäisten lähtötietojen perusteella ja
tuo maksimi lämmitystehon tarve voisi olla rakenteista ja rakennustavasta riippuen muukin.
Laskelma on vain ajankohdan rakennustavan mukaisen rakennusmassan vaatima keskiarvoinen teho.
Laskelmassa on oletettu talossa olevan lattialämmitys.

Kaivoksi laskelma antoi enemmän aktiivimetrejä, noin 287.
Vaihtoehtoisesti tarvittaisiin saman energiamäärään keräämiseksi kalliosta 2 x 173 aktiivimetriset kaivot,
jotka ovat vähintään 25 metrin etäisyydellä toisistaan..
Kahdessa kaivossa maanesteen virtaama tulisi olla vähintään 0,67 l/s ja yhtä kaivoa kohden puolet tuosta, eli noin 0,34 l/s.

Vuotuiseksi lämpöpumpun ottamaksi ostosähkön määräksi laskelma antoi noin 9700 kWh/a.

[Timo Karhu]

Tuosta piiskapumpusta vielä, jos sellaiseen joudutaan. Onko kellään kokemuksia sen kytkemisestä ja käyttäytymisestä, onko sähkönkulutus se keskeisin juttu tuossa, vai onko muutakin "huonoa". Kaiketi MLP:n pitäisi joka tapauksessa ohjata pumppua.

Nyt termistö on vaikeaa mutta jos piiskapumppu tarkoittaa sarjassa lisäpumppua, niin Nibestä löytyy ohjaus "pohjavesipumpulle". Itse käytän sitä hieman eri tarkoitukseen, mutta rele vetää aina kun keruun kiertopumppu on päällä. Eli siis saa sen ohjauksen jos sitä tarkoitat.

[Miku]

Piiskapumpulla (outo termi minullekin) Niben tekninen kaveri tarkoitti mielestäni nimenomaan sarjaankytkentää, eli apupumppua keruupiirin kierrolle. Kiitoksia asiatuntevista vastauksista. Laitan viestiä miten projektissa käy.

[seppaant]

Kiitokset tiedoista. Putket on jo kaivossa ja sikäli tilanne mielenkiintoinen Niben vastaus F1255 + 500m keruupiiri yhdistelmälle oli että tiukoilla on ja kehottivat miettimään tuota piiskapumppua.

Onko arvon asiantuntijoilla lisää vinkkejä vai joutuuko vääntämään kättä asennusfirman kanssa. Mikä meni metsään ja miksi...

Älä vielä heitä kirvestä kaivoon.
Vasta helmi-maaliskuussa näet menikö metsään vai ei.
Pikaisen laskelman perusteella näyttäisi, että nimellisteholla, 50Hz/n. 9,2kW, 500m*2,4mm keruupiirillä olisi Dt n.3,3C.
Tämähän on aivan hyvä arvo.
14 kW:n teholla Dt asettunee n. 5C tienoille.
Tämäkin on vielä mukiin menevä arvo, etenkin ottaen huomioon että 14 kW:n päiviä vuodessa on todella vähän.

Älä laita vielä piiskapumppua vaan aja ainakin yksi talvi ja seuraa keruun lämpötiloja ja muutakin käyttäytymistä.

ATS

[tk-]

Piiskapumpulla (outo termi minullekin) Niben tekninen kaveri tarkoitti mielestäni nimenomaan sarjaankytkentää, eli apupumppua keruupiirin kierrolle. Kiitoksia asiatuntevista vastauksista. Laitan viestiä miten projektissa käy.

Meillä on F1345 (2 x 12kW) ja keruupiireinä rinnan kytketyt 2 x 600m (290m syvät kaivot ja ehkä kymmenisen metriä maavetoa). Tuo on tehty 40mm 2-putkisella keräimellä. Yhden kompuran käydessä ei toki ongelmaa, molempien yhtäaikaa käydessä deltat pysyy siinä 5.5-6 -asteen tienoolla. Nibeltä totesivat, että toimii vielä kohtalaisen hyvin eivätkä suositelleet mitään "jatkotoimenpiteitä". Eikä tuo sähkönkulutuskaan viime talvena mahdoton ollut, ei toki ollut kovia pakkasjaksojakaan.

[Miku]

Kiitoksia taas vastauksista! Ei heitetä siis vielä kirvestä (lämpö)kaivoon

Vielä yksi kokonaisuuteen liittyvä kysymys. Asentaja olisi laittamassa Niben UKV 200 puskurivaraajaksi F1225 kanssa. Perustelu oli että pumpulle tulisi pidempiä käyntijaksoja ja pätkäkäynti vähenisi.

Mitä mieltä olette tuosta?

Taustatietona: Talossamme on siis 227m2 lattialämmityksellä, yläkerran lattialämmitys on toteutettu lämmönluovutuslevyillä. Patteriverkostossa tuo puskurivaraaja olisi kaiketi ihan järkevä lämmöntasaajana (mahdollinen "napsuminen"), mutta lattialämmityksessä tuota ei kaiketi tarvitse huomioida.

Edit:
Tuossa ketjussa olikin ihan samaa asiaa, ei tarttunut jostain syystä eilen silmään. Meillä on ihan vastaava case, märkätiloissa kierto myös kesäisin.

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6351.0

[Miku]

Nyt on ollut Nibe käynnissä vajaan viikon ja mahdollisesti typerät kysymykset saavat jatkoa

Kun kompura pörähtää käyntiin laskee keruupiirin paine 1,1 barista alimmillaan tasolle 0,4bar ja palautuu kompuran lopettaessa lähtötilanteeseen.
Onko nuo kohtuullisen isot paineen vaihtelut keruupiirin puolella normaalia?

[seppaant]

Tuo johtuu painemittarin sijoittelusta pumppuun nähden.
Onko keruupiiri paineistettu? Onko kalvopaisunta-astia vai tasopaisunta-astia?
Mitä komponentteja on pumpun ja painemittarin välissä?

ATS

[jm82]

Nyt on ollut Nibe käynnissä vajaan viikon ja mahdollisesti typerät kysymykset saavat jatkoa

Kun kompura pörähtää käyntiin laskee keruupiirin paine 1,1 barista alimmillaan tasolle 0,4bar ja palautuu kompuran lopettaessa lähtötilanteeseen.
Onko nuo kohtuullisen isot paineen vaihtelut keruupiirin puolella normaalia?

En itsekään tiedä sanoa, mutta kun pumppu lähtee käyntiin on painemittarin puolella kova imu ja paine laskisi sen takia 1.1bar -> 0.4 bar. Pumpun toisella puolella taas voisi olla 1.1 bar -> 1.8 bar? 0.4 baria pitäisi vielä riittää, mutta nollaan ei saisi mennä?

Itse kun yritin paineistaa tuota kiertoa niin 700W kastelupumpulla sai aikaan lähes 2 bar paineen ja sen jälkeen pumput siivet alkoi lyödä tyhjää ja paine alkoi vähän laskea. 1.7 bar sai sillä laitettua painetta, kun hanan sulkemisessa meni pieni hetki.

[Miku]

Tuo johtuu painemittarin sijoittelusta pumppuun nähden.
Onko keruupiiri paineistettu? Onko kalvopaisunta-astia vai tasopaisunta-astia?
Mitä komponentteja on pumpun ja painemittarin välissä?

ATS

Täyttöryhmä on T-haaralla keruupiirin putkesta ja painemittari täyttöryhmän yhteydessä.
Keruupiiri paineistettiin, mutta mukana tullut tasopaisunta-astia oli kiinnitysliitoksestaan maanantaikappale. Tällä hetkellä ei ole mitään, mutta asentaja tulee kytkemään kalvopaisunta-astian.

Keruupiirissä ja lämmityspiirissä on ylhäällä automaatti-ilmaimet.

[jm82]

Oho, kummasti toimii sitten ilman minkäänlaista paisuntaa Painemittarin vaihtelut varmaankin pienenee huomattavasti, kun kalvopaisuntasäiliö saadaan laitettua kiinni.

[seppaant]

Täyttöryhmä on T-haaralla keruupiirin putkesta ja painemittari täyttöryhmän yhteydessä.

Jos painemittari olisi kytketty suoraan pumpun imuyhteeseen, putoaisi paine pumpun koko nostokorkeuden verran.
Nyt todennäköisesti on pumpun ja painemittarin välissä höyrystin ja muita putkistovarusteita niin nyt paineen pudotus on näiden virtausvastuksen verran pienempi.
Tällä pumpulla 0,7 bar paineen lasku vaikuttaa normaalilta.

ATS

[seppaant]

Jos painemittari olisi kytketty suoraan pumpun imuyhteeseen, putoaisi paine pumpun koko nostokorkeuden verran.
Nyt todennäköisesti on pumpun ja painemittarin välissä höyrystin ja muita putkistovarusteita niin nyt paineen pudotus on näiden virtausvastuksen verran pienempi.

Tässä tuli puhuttua "puppua"

Jos suljetussa kiertopiirissä on toimiva paisunta-astia, niin se määrittelee että kaikissa toimintatilanteissa on sama paine paisunta-astian ja putkiston liitoskohdassa.
Pumpun seistessä paine on putkiston eri kohdissa hydrostaattinen paine + paisunta-astian paine.
Pumpun käydessä putkiston eri kohtien paineisiin vaikuttaa lisäksi pumpun nostokorkeus sekä putkiston että laitteiden virtausvastukset.

Esim. minulla on ilmanpaineessa oleva tasopaisunta-astia. Astian ja pumpun välissä on suodatin, venttiili, höyrystin ja pätkä putkea, joiden virtausvastukseksi olen mitannut 0,18 bar.
Täten pumpun imuyhteesä on 0,18 bar alipaine eikä kuten eilen väitin pumpun nostokorkeuden (0,60 bar) verran alipainetta.

Jos painemittari on kytketty paisunta-astian kytkentäpisteessä olevaan täyttöyhteeseen, niin tässä kohtaa ei paineeseen pitäisi vaikuttaa mitään se että käykö pumppu vai seisooko se.
"Mikun" tapauksessa pumpun käynnistäminen pudotti painetta 0,7 bar. Systeemissähän ei ole tällä hetkellä lainkaan paisunta-astiaa.
Kokeilin itse myös mitä vaikuttaa kun sulkee paisunta-astian venttiilin. Minulla pumpun käynnistäminen pudotti painetta 0,25 bar.

Keruupiirin pumpun käynnistäminen pudottaa minulla paisunta-astian pintaa 8 mm, mikä vastaa 70ml nestetilavuutta (pari yskänlääkemukillista).
Tämä keruupiirin tilavuuden kasvu johtuu siitä, että muoviputki "pullistuu" hieman paineen noustessa kun pumppu käy.
Näinkin pieni tilavuuden muutos vaikuttaa 0,25 bar systeemin paineeseen silloin kun ei ole toimivaa paisunta-astiaa.

"Mikulla" on tehokkaampi pumppu ja pitempi keruuputkisto kuin minulla, siitä syystä myös putkiston "pullistuminen" ja paineen putoaminen on suurempi kuin minulla.

Tilanteen pitäisi korjaantua kun systeemiin asennetaan toimiva paisunta-astia

ATS

[Miku]

Tilannepäivitystä:

Nyt on ensimmäiset kylmemmät jaksot takana ja keruun lämpötilaero on pysynyt 2,6 - 4 välillä, keskiarvo 3 astetta. Pumppua on ajettu automaattiasetuksilla.

Loggasin pätkän toimintaa pakkasilla -10c - -30c, yhteenveto liitteenä.

Omaan (aloittelijan) silmään mitään "hälyttävää" ei lokista tai toiminnasta ole ilmennyt, mites teidän silmään?

[arijuki]

Meillä on käytössä Nibe F1255 ja kaivo 250 m. Hyvin on minusta toiminut :-) Liitteenä on kuva 1 kk taaksepäin ja alla on tammikuun luvuista laskettuna arvoja tähän asti.

   ulko C   keruu sisään C   keruu ulos C   keruu dT
ka   -14,1   1,9   -1,4   3,3
min   -27,1   0,8   -3,6   2,1
maks   -3,6   3,5   0,7   4,8

[jm82]

Näyttää kyllä hyvältä tuo invertterin toiminta. Kaivossa riittää lämpöä ja liuos kiertää hyvin vaikka lenkkiä on 500 metriä. Keskimääräinen sisääntuleva liuos 1.9C ja dT 3.3C.
Mikulla sama juttu.

[arijuki]

Tässä vielä hieman lisää dataa :-)

Lämmityspuolen kiertovesipumppu ei näköjään jauha kuin keskimäärin noin 35 % teholla. Lienee säätää tehon menon ja paluun välisen lämpötilaeron mukaan? Jossain vaiheessa juuri mietin että miten tuo MUT pitäisi säätää, oletus taitaa olla -18C ja delta 10C?

[Miku]

Niben mitoitus tänne keskisuomen alueelle on -32 (alue III). Kävin tarkistamassa asetuksen ja meille on käyttöönoton yhteydessä laitettu tuo. Aloittelija olen edelleen, niin ei ole hajuakaan onko tuo kohdillaan, saatika sitten mihin vaikuttaa 

Mielestäni F1225:n automatiikka toimii hyvin ja säätää pumppujen tehoja ainakin näin maallikon mielestä aika optimaalisesti.

[Miku]

Nyt tapahtui ensimmäinen outo asia pumpun toiminnassa. Asteminuutit olivat lähteneet putoamaan eilen illalla käyttöveden teon jälkeen ja kävivät tosi alhaalla. Sähkövastuksia oli pompannut mukaan 650 kohdalla. Tilanne korjaantui oudosti aamulla, kun muutin kokeeksi lisälämmön asteminuutteja. Sähkövastus putosi pois ja tilanne "normalisoitui". Graafissa on mukana keruun lämpötilat, meno ja tulolämmöt ja asteminuutit. Onko ajatuksia mistä oheinen voisi johtua?

[jm82]

Nyt tapahtui ensimmäinen outo asia pumpun toiminnassa. Asteminuutit olivat lähteneet kasvamaan eilen illalla käyttöveden teon jälkeen ja kävivät tosi alhaalla. Sähkövastuksia oli pompannut mukaan 650 kohdalla. Tilanne korjaantui oudosti aamulla, kun muutin kokeeksi lisälämmön asteminuutteja. Sähkövastus putosi pois ja tilanne "normalisoitui". Graafissa on mukana keruun lämpötilat, meno ja tulolämmöt ja asteminuutit. Onko ajatuksia mistä oheinen voisi johtua?

Jollain toisella oli/on tuo sama juttu, eli asteminuutit laskee liiankin alas ja alkaa jo kytkemään sähkövastuksia päälle. Ilmeisesti ainut toimiva konsti on laittaa lisälämmön asteminuutit todella isoksi, että ei kytkisi vastuksia turhaan päälle. Onkos se tuossa -1000 kohdilla käynyt?
Itsellä asetus joku -2000, ei ole vastuksia tarvinnut.

[Miku]

Kävin laittamassa lisää asteminuutteja lisälämmölle.

Olin jossain vaiheessa laittanut keruun lämpötilahälytyksen rajan -5,5 asteeseen. Tuo näköjään aiheuttaa Nibessä ilmeisesti sen, että kompuran taajuksia aletaan rajoittamaan, kun lähestytään rajaa. Tuo taas johtaa siihen, että asteminuutit alkavat laskemaan rajusti. Nostin hälytysrajan -8, joka on oletus ja kompura alkoi nostamaan taajuuksia.

Keruun lämmöt tällä hetkellä, kun pumppu kirii asteminuutteja kiinni on -0.2 / -4.6, kompuran taajuus 75Hz, keruupumpun nopeus 100%.

Vähän alas tuntuvat nuo keruun lämmöt menevän ja toisaalta lähes nakutettuna 3 asteen pinnassa oleva keruun lämpötilaero on tällä hetkellä 4,4. Tuo varmaan kyllä normalisoituu, kun hetkellistä tehoa ei enää tarvita niin paljon.

Asian vierestä...Mutasihtiä ei ole tarkistettu asennuksen jälkeen kertaakaan, olisiko syytä tarkistaa? Asentaja ei vaan valitettavasti laittanut molemmin puolin sulkuja, joten mahdollinen tarkistus on normaalia "haastavampi".

[jm82]

Itse olen kerran putsannut sihdin, mutta olisi kone toiminut ilman tarkistustakin. Oli aika vähän jotain töhnää. Ehkä toimii vaikka ei sitä kostaan putsaisikaan? Onko täyttöryhmä vai mutasihti ilman sulkuja? Pumpun mukana tulee jotkut sihdit, mutta jos sellainen on laitettu ilman sulkuja, niin putsaus ei onnistu. Kuvasta ehkä selviäisi voiko sitä mutasihtiä avata?

Voi tosiaan ottaa nyt enemmän tehoa ja lämpötilaero on siksi 4.4C. Hyvin se toimii vaikka ero olisi 5 astetta. Eli tulo -0.2 ja paluu -5.2. Ei vielä pitäisi olla ongelmaa vaikka tulo olisi -2 ja paluu -7.

Nyt näyttää olevan aika kovat tehot päällä kun ei ole tehonrajoitusta

[Miku]

Kiitos taas tiedoista Tämä on kyllä loistava foorumi.

Maapiirin puolella on ennen mutasihtiä kyllä sulku, mutta pumpulle menevällä puolella ei ole. En tajunnut tuota silloin asennusvaiheessa ihmetellä. Jos sulut olisivat molemmin puolin mutasihtiä, niin sitten tarkistus olisi tietty helppoa.

[fraatti]

Eihän kyseessä olen tälläinen samanlainen täyttöryhmä? Jos on niin ohjeita täällä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6618.0

[Miku]

Liitteessä rakenne ja mutasihdin paikka meillä. Jos sihdin yläpuolella olisi sulku, kuten mielestäni pitäisi olla, niin tarkistus/puhdistus oli helppo juttu.

[jm82]

Niin siinä tosiaan näyttää sulku puuttuvan. Täyttöryhmääkään ei näytä olevan vaan on täytetty jostain eri liittimistä.
Mutasihti näyttää sellaiselta niben mukana tulleelta jossa ei ole sulkuhanoja. Niitä mutasihtejä tuli iso ja pieni samanlainen pumpun mukana.

[sam68]

Eka vuonna jo kaivosta miinusta. Luin tuossa viikonloppuna kylmätekniikan koulutuspäivien materiaalia ja siinä ollutta juttua lämpökaivoista ja mielenkiintoinen oli kaivojen talven keskilämpöjen käyrä 0v-50v.

[jm82]

Eka vuonna jo kaivosta miinusta. Luin tuossa viikonloppuna kylmätekniikan koulutuspäivien materiaalia ja siinä ollutta juttua lämpökaivoista ja mielenkiintoinen oli kaivojen talven keskilämpöjen käyrä 0v-50v.

Toivotaan että oli poikkeus tapaus koska oli tehonrajoitus päällä. Kun rajoituksen ottaa pois, niin rasitus kasvaa paljon normaalia suuremmaksi. Plus sitten vielä että on muutenkin ollut oikein extra kylmää. -0.2 ei onneksi ole ollenkaan paha.
Epäilisin että Mikun 241 metrinen kaivo olisi riittävän syvä.

Sama pelko vähän itselläkin, että jotkut kaivot mahtaa ajan mittaan mennä liiankin kylmäksi.

[naur1s]

Eka vuonna jo kaivosta miinusta. Luin tuossa viikonloppuna kylmätekniikan koulutuspäivien materiaalia ja siinä ollutta juttua lämpökaivoista ja mielenkiintoinen oli kaivojen talven keskilämpöjen käyrä 0v-50v.

Offtopic: huomasitko että laitoin sinulle yv:tä? Jos pystyisit vastaamaan niin olisin kiitollinen. 

[fraatti]

Eka vuonna jo kaivosta miinusta. Luin tuossa viikonloppuna kylmätekniikan koulutuspäivien materiaalia ja siinä ollutta juttua lämpökaivoista ja mielenkiintoinen oli kaivojen talven keskilämpöjen käyrä 0v-50v.

Kyllähän se tälläinen tulee olemaan. Jyrkkyys sitten riippuukin monesta tekijästä...

[Miku]

Niin siinä tosiaan näyttää sulku puuttuvan. Täyttöryhmääkään ei näytä olevan vaan on täytetty jostain eri liittimistä.
Mutasihti näyttää sellaiselta niben mukana tulleelta jossa ei ole sulkuhanoja. Niitä mutasihtejä tuli iso ja pieni samanlainen pumpun mukana.

Pumpun mukana tullut tasopaisunta-astia ei ollut tiivis liitoskohdasta ja asentaja korvasi sen paisuntasäiliöllä. Piiri täytettiin "täyttöryhmän päässä olevasta liittimestä.