Kysymyksiä SH:sta ja asennuksesta

[TomiN]

Nyt sitä ollaan onnellinen (?) Geopron omistaja. Uudella omistajalla olisi hiukan kysyttävää

Ensinnäkin: ykköspiiriin asentaja laittoin nelitieventtiilin, eli ottaa tarpeen mukaan yläosasta, keskeltä ja piirin paluusta syöttövettä piiriin. Jos jotain ymmärrän, niin tästä ei ainakaan haittaa ole?

Kakkospiiri sen sijaan taitaa olla asennettu päin !!("/&(&¤, koska se ottaa lämmitysveden kolmitieventtiilin kautta varaajan keskiosasta sekä ykköspiirin paluuputkesta, joka siis menee varaajan alaosaan, ja siis kakkospiirin paluusta. Ja mittaus tapahtuu paluuputkesta

Jos en ihan tumpelo ole, niin eikö Grundfosin pumpuissa ole nuolella merkitty suunta, johon vettä pumpataan? Pumputkin on asennettu pumppaamaan ylhäältä alas, joka on Grundfosin ohjeissa merkitty "(OK)", eli kai se tuolleenkin toimii, jos ei putkistossa ole liikaa ilmaa.

Pumppu on nyt ollut päällä kolmisen tuntia, ja kaivosta tulee -1 C nestettä. Tulistimesta tulee siten 43C "tulista" vettä. Onkohan tämä ok?

Toivottavasti nämä alkuhankaluudet menevät nopeasti ohi ja voin sanoa olevani onnellinen Geopron omistaja

[Larux]

Ensinnäkin: ykköspiiriin asentaja laittoin nelitieventtiilin, eli ottaa tarpeen mukaan yläosasta, keskeltä ja piirin paluusta syöttövettä piiriin. Jos jotain ymmärrän, niin tästä ei ainakaan haittaa ole?

4-tieventtiili ottaa shunttimoottorin asennosta riippuen lisävettä varaajan yläosasta, mutta pääsääntöisesti lämmitykseen käytetään vettä varaajan keskeltä (lämmitysvaraaja). Eli oikein kovilla pakkasilla otetaan yläosan kuumuus avuksi. Patteritaloissa aivan ehdoton toiminto. Nimittäin yläosasta kuuma vesi ei lopu koskaan jos olet kytkenyt kompressori+vastus vehkeen ohjaustavaksi. Vaikka vastus käydessään vie sähköä, se myös lataa yläosan ihan silmänräpäyksessä kuumaksi. (kannattaa vain säätää sv viive riittävän pitkäksi ettei se vastus käynnisty ihan pikkuvajeita paikkailemaan).

Kakkospiiri sen sijaan taitaa olla asennettu päin !!("/&(&¤, koska se ottaa lämmitysveden kolmitieventtiilin kautta varaajan keskiosasta sekä ykköspiirin paluuputkesta, joka siis menee varaajan alaosaan, ja siis kakkospiirin paluusta. Ja mittaus tapahtuu paluuputkesta

Niinhän sen pitää tehdä: lantrata verkostossa kiertänyttä ja uutta vettä sekaisin. Ovatkos ykkös ja kakkospiirin paluut kytketty samaan paluuyhteeseen? Uusi L2-vesi otetaan oikeaoppisesti varaajan keskeltä. Kytkentä on mielestäni ihan ok. Jos 3-tieventtiiliin otetaan 1-piirin paluuvettä sillähän voitaisiin (?) hieman parantaa 2-piirin hyötysuhdetta (1-piirn kuumempi paluuvesi hyötykäyttöön). Joku lvi-guru voisi valottaa onkos tuollainen kytkentä mahdollinen/järkevä..?

Mittausjuttusi kuullostaa erikoiselta. Siis oletko varma ettei L2-menoveden mittaus olisi kuitenkin nimensä mukaisesti L2 lämmitysverkon mienopuolella?

Pumppu on nyt ollut päällä kolmisen tuntia, ja kaivosta tulee -1 C nestettä. Tulistimesta tulee siten 43C "tulista" vettä. Onkohan tämä ok?

Mitä mittausta siteeraat? Onko kyseessä yläosa tulo vai varaaja ylä? Tulistuslämmöksi se on mielestäni olematon Varaajan ylälämpö se voisi ollakin kun pönttö on vielä varsin viileä. Eli se on kyllä matala myös varaajan yläosan lämpötilaksi, mutta konehan on ollut päällä vasta 3 tuntia   .. Odottele nyt ainakin vuorokausi kaikessa ruahassa. Hanki myös jostain jämäläppäri ja ryhdy seuraamaan pumppusi toimintaa OumanTrendsillä - se antaa paljon syvemmän kuvan koneen toiminnasta kuin mitä Oumannin  muutamat mittaukset pystyvät tekemään.

Toivottavasti nämä alkuhankaluudet menevät nopeasti ohi ja voin sanoa olevani onnellinen Geopron omistaja

Ihan varmasti. Itselläni on ollut kohtalaisen isoja alkuhankaluuksia, mutta silti olen tyytyväinen valintaani. Lämpimän veden tuotto on suorastaan uskomattoman kova - yläosan tuotto ei loppunut kesken vaikka _taloa_ lämmitettiin väärän kytkennän vuoksi samalla vedellä.

Tervetuloa kerhoon!

[TomiN]

Kakkospiiri sen sijaan taitaa olla asennettu päin !!("/&(&¤, koska se ottaa lämmitysveden kolmitieventtiilin kautta varaajan keskiosasta sekä ykköspiirin paluuputkesta, joka siis menee varaajan alaosaan, ja siis kakkospiirin paluusta. Ja mittaus tapahtuu paluuputkesta

Niinhän sen pitää tehdä: lantrata verkostossa kiertänyttä ja uutta vettä sekaisin. Uusi vesi otetaan varaajan keskeltä. Kytkentä on mielestäni ihan ok.

Ymmärrän kyllä että menoveteen sotketaan paluuvetta, mutta kun tämän kolmitieventtiilin jälkeen on T-haara joka vie toisen piirin paluuseen ja sitä kautta suoraan varaajan alaosaan. Eli käytännössä kakkospiiriin menee nyt ykköspiirin paluu ja/tai varaajan alaosan vesi.

Kerrostumia yritin selvittää, ja lukemat olivan hyvin tasaiset, 19-18-18 (kun oli ollut päällä n. 5-6 h. Siitäkin päättelin että alhaalta nyt imetään vettä.

Mittausjuttusi kuullostaa erikoiselta. Siis oletko varma ettei L2-menoveden mittaus olisi kuitenkin nimensä mukaisesti L2 lämmitysverkon mienopuolella?

Anturi on selkeästi liitetty putkeen, joka palaa lattiasta. Itse asiassa eilen selvittelin tuota ja näyttää siltä, että pumppu on väärin päin. Jos sen vaihtaisi toisin päin, järjestelmä toimisi oikein.

Onkohan muuten väliä sillä, että pumput toimivat nyt lattiasta imevinä, ei lattiaan työntävinä?

Pumppu on nyt ollut päällä kolmisen tuntia, ja kaivosta tulee -1 C nestettä. Tulistimesta tulee siten 43C "tulista" vettä. Onkohan tämä ok?

Mitä mittausta siteeraat? Onko kyseessä yläosa tulo vai varaaja ylä? Tulistuslämmöksi se on mielestäni olematon Varaajan ylälämpö se voisi ollakin kun pönttö on vielä varsin viileä. Eli se on kyllä matala myös varaajan yläosan lämpötilaksi, mutta konehan on ollut päällä vasta 3 tuntia   .. Odottele nyt ainakin vuorokausi kaikessa ruahassa. Hanki myös jostain jämäläppäri ja ryhdy seuraamaan pumppusi toimintaa OumanTrendsillä - se antaa paljon syvemmän kuvan koneen toiminnasta kuin mitä Oumannin  muutamat mittaukset pystyvät tekemään.

Mittaus oli muistaakseni yläosan tulo. Ja kyllä se taisi kuumentua siinä ajan mittaan, kun koko varaaja lämpeni. Tulistin lienee vakiotehoinen, eli lämmittää läpimenevää vesimäärää x astetta. 10 C vettä ei välttämättä kuumenneta 80 C:hen

Tuo Trendsin liittäminen on kyllä mielessä. Kunhan vaan löytäisi selkeät ohjeet miten ja mihin se liitetään. Pinnien numerot kyllä löytyy, mutta mistä ne liittimet löytyy

[Larux]

Mittaus oli muistaakseni yläosan tulo. Ja kyllä se taisi kuumentua siinä ajan mittaan, kun koko varaaja lämpeni. Tulistin lienee vakiotehoinen, eli lämmittää läpimenevää vesimäärää x astetta. 10 C vettä ei välttämättä kuumenneta 80 C:hen

Juu. Meillä asentajat antoivat ohjeeksi lämmittää varaaja patruunalla n.30-35 asteen tienoille ja jatkaa siitä sitten pumpulla. 10 asteisesta vettä sisältävän ison varaajan lataaminen on aikamoinen jumppa pumpulle. Toisaalta, hiljattain kun asentajat kävivät värkkäilemässä meidän SH:n nelitieventtiilin _oikeinpäin_ ja varaaja tyhjennettiin, ladattiin meilläkin kompuralla. Talvipakkasten vuoksi vauhditin puuhaa sekä varaajan patruunalla että antamalla käyntiluvaksi kompura+vastus. Tällä yhdistelmällä tuli pikkasen vauhtia siihen hommaan. Varsinkin tuo tulistusputkessa oleva sähköpatruuna tuntuu olevan melko sähäkkää sorttia.

Tuo Trendsin liittäminen on kyllä mielessä. Kunhan vaan löytäisi selkeät ohjeet miten ja mihin se liitetään. Pinnien numerot kyllä löytyy, mutta mistä ne liittimet löytyy

Oumannin yläosan kannen irroittamalla löydät riman jossa ovat tarvittavat liitospisteet. Johto sinun täytyy pujottaa SH:n sähköläpivientien kautta l. myös "katto" täytyy irroitella. Mutta sehän on pelkästään mielenkiintoinen tehtävä - näkeepähän miten on sähköt asenneltu

[/quote]

[TomiN]

Mittaus oli muistaakseni yläosan tulo. Ja kyllä se taisi kuumentua siinä ajan mittaan, kun koko varaaja lämpeni. Tulistin lienee vakiotehoinen, eli lämmittää läpimenevää vesimäärää x astetta. 10 C vettä ei välttämättä kuumenneta 80 C:hen

Juu. Meillä asentajat antoivat ohjeeksi lämmittää varaaja patruunalla n.30-35 asteen tienoille ja jatkaa siitä sitten pumpulla. 10 asteisesta vettä sisältävän ison varaajan lataaminen on aikamoinen jumppa pumpulle. Toisaalta, hiljattain kun asentajat kävivät värkkäilemässä meidän SH:n nelitieventtiilin _oikeinpäin_ ja varaaja tyhjennettiin, ladattiin meilläkin kompuralla. Talvipakkasten vuoksi vauhditin puuhaa sekä varaajan patruunalla että antamalla käyntiluvaksi kompura+vastus. Tällä yhdistelmällä tuli pikkasen vauhtia siihen hommaan. Varsinkin tuo tulistusputkessa oleva sähköpatruuna tuntuu olevan melko sähäkkää sorttia.

Heh, meillä asentaja nimenomaan sanoi että ei kannata vastusta käyttää, kun se on niin kallista. Nyt kallioon menee jo -2 asteista nestettä, pumppu on ollut yhtämittaa käynnissä 17 tuntia. Eipähän ole pätkäkäyntiä.

Ja niinpä on nelitieventtiili meilläkin väärin päin, eli peilikuvana. Ylhäältä lähtee kiertoon, eli OK. Alhaalta otetaan varaajan alaosan lämpö, eli OK. Mutta: vasen liitos johon pitäisi tulla kierron paluuvesi, meneekin varaajan yläosaan, ja oikea johon pitäisi tulla varaajan yläosan vesi, tuleekin paluuvesi. Mutta jos oikein tulkitsen, niin tuo toiminee: hana on nyt siinä asennossa, että vasemmalta otetaan lähtöön vesi, eli varaajan yläosasta.  Tällä hetkeläl kun alkulämmitys on menossa, varaajassa on lämpöä 20C niin eikös se silloin pidäkin ottaa ylhäältä lämpö?

Ja tosiaan tuo kakkospiirin pumppu on väärin päin: kytkentöjä seuraamalla huomaa että ykköspiirin pumpulta menee suora yhteys kakkospiirin menoon, jossa on pumppu. Ja välillä on vielä T-haara varaajan alaosaan, eli ei paljon kerrostumista pääse tapahtumaan (varaaja onkin nyt läpikotaisin 20C).

Seurantaa jatkaen...

Jos tässä jotain hyvää nyt näkee, niin se että asennuksesta en ole vielä maksanut sentin hyrrää

[Tero]

Onhan sinulla muuten sähkövastus myös päällä, onhan?

Eihän pumppu ole pelkällä kompuralla, eihän?

[TomiN]

Onhan sinulla muuten sähkövastus myös päällä, onhan?

Eihän pumppu ole pelkällä kompuralla, eihän?

No perskules... Asentajan nimenomaisen ohjeen mukaan (hän itse laittoi) pelkällä kompuralla. Nyt kun kysyin uudelleen niin "no ehkä sen vastuksenkin voisi laittaa mukaan..." Ei kun muuttamaan.

[Tero]

[size=14]AINA[/size][/b], kun aloittaa lämmittämään varaajaa / taloa kylmästä kannattaa se suorittaa joka pelkällä vastuksella tai vastus + kompressori.

Se on uudelle kompuralle ja porakaivolle aikamoinen työ lämmittää pelkällä kompuralla kylmä talo.

[Larux]

Jos tässä jotain hyvää nyt näkee, niin se että asennuksesta en ole vielä maksanut sentin hyrrää

Kyllä ne asentajat kuule tulevat maksunkin jälkeen mokansa korjaamaan ilman kuluja - ilmaiseksi. Kokemusta on.

- paisuntasäiliön esipaine oli väärä: paineet seilas, jonka seurauksena pelkäsin patteriverkoston vuotavan (onneksi vika oli esipaineessa)
- 4-tieventtiili oli kytketty ristiin
- Ouman sekoili: varaajan anturi ei ollut taskun perällä
- lauhdepumppu tippasi vettä

Lasku tuli ja meni, mutta asentajien auto pysyy tuttuna Onneksi liike on palvelumyönteinen ja suhtautuu asiallisesti asiakkaan pyyntöihin. Joku "jarkko ja jakoavain perävalotakuulla" voisi olla hieman hankalempi houkutella reklamaatioita jälkikäteen hoitelemaan.

[TomiN]

- 4-tieventtiili oli kytketty ristiin

Meilläkin tuo on ristissä, siis peilikuvana, mutta näyttäisi toimivan.

Mutta näyttää siltä että pumpun sähkövastus ei toimi. Kun laittaa ML-piiriin toimintamoodiksi sähkövastus, niin varaajan ylätulon lämpötila laskee. Jopa alle varaajan alaosan lämpötilan(?).

[TomiN]

Vielä tuli yksi juttu mieleen: Oumanin manuaalissa sanottiin että olisi suositeltavaa laittaa mekaaninen termostaatti lattialämmityksen menoputkiin, jottei vahingossakaan lattiaan tungeta liian kuumaa vettä joka rikkoo putket.

Onko muilla ko. termostaatti, meille ei asentaja moista laittanut. Luottaa vain oumanin säätöön (johon tosin Ouman itse ei luota).

[Larux]

Vielä tuli yksi juttu mieleen: Oumanin manuaalissa sanottiin että olisi suositeltavaa laittaa mekaaninen termostaatti lattialämmityksen menoputkiin, jottei vahingossakaan lattiaan tungeta liian kuumaa vettä joka rikkoo putket.

Onko muilla ko. termostaatti, meille ei asentaja moista laittanut. Luottaa vain oumanin säätöön (johon tosin Ouman itse ei luota).

Jos sinulla on lattialämmitys laita ehdottomasti varotermostaatit. Oumanissa ei nimittäin näytä olevan sisäisiä varosysteemejä ns. epänormaalin käytöksen varalta. Ainakin varaajan lämpöjä nostetaan ääretöntä kohti jos alamittaus antaa vääriä arvoja (kokemusta on).

TOISAALTA: Logiikassa on L1-Maksimi asetus jonka saavuttaessaan säädin alkaa laskemaan lämpöä hallitusti alaspäin. Taitaapas muuten olla pressojen/maapiirin/ylivirran ohella ainoita Oumannin varosysteemejä.

Oumannin toimintaa seuranneena (ja pumppua boottailleena) en kuitenkaan pistäisi rikkaa ristiin virheettömän toiminnan puolesta. Laitata heti miten ne estotermarit jos sulla on lattialämmitys.

[TomiN]

TOISAALTA: Logiikassa on L1-Maksimi asetus jonka saavuttaessaan säädin alkaa laskemaan lämpöä hallitusti alaspäin. Taitaapas muuten olla pressojen/maapiirin/ylivirran ohella ainoita Oumannin varosysteemejä.

Oumannin toimintaa seuranneena (ja pumppua boottailleena) en kuitenkaan pistäisi rikkaa ristiin virheettömän toiminnan puolesta. Laitata heti miten ne estotermarit jos sulla on lattialämmitys.

Juuri tuo L1-maksimi laitettiin muistaakseni 40 tai 50 asteeseen.

Mutta itsekin kun aateekoo-hommia tekee työkseen, niin tietää että aateekoo on aina epävarmaa Voi tulla joku erikoistilanne, jota kukaan ei ole älynnyt testata. Ja sitten onkin lattiapiiri entinen, ja edessä hiton iso urakka.

[Tero]

Minulla ei ole moista termaria... Se hinta on muistaakseni jotain 3-4 kympin luokkaa. .... muistaakseni...

[TomiN]

Sain asennettua Ouman Trendin. Ihmetystä herättää se, että sillä sekunnilla, kun sähkövastus napsahtaa päälle, varaajan ylätulo romahtaa, esim. 52 C -> 34 C. Luulisi että vastus päin vastoin kuumentaisi tulovettä, mutta kun ei.

Nytkin on jännä efekti: ylätulossa lämpötila on noussut 50 -> 62, mutta yläosan lämpötila on pysynyt täysin samassa, 52 C. Käyrä on viivasuora.

Asentajakin kävi tänään kääntymässä. Vei mukanaan takuulapun, josta kyllä puuttuu minun allekirjoitukseni Suojatermarit puuttuvat edelleen.

Tuo Oumanin sielunelämä on kyllä jännää. No, kai sitä joskus oppii ymmärtämään...

[TomiN]

Lueskelin aikani kuluksi manuskaa, ja siellä puhuttiin että varavastukselle on tehtävä jokin "ennakointi", tai muuten vastus ei lähde päälle. Johtuisiko nuo lämmön laskut vastuksen käytön alkaessa sitten siitä, että sitä ennakointia ei ole tehty...

Tässä ensimmäinen trendikuva: http://naranen.fi/trend-uusi.jpg

Noista alkupään säädöistä ei kannata välittää, ehkä tuossa 20:30 alkaa olla validia dataa.

[Larux]

Lueskelin aikani kuluksi manuskaa, ja siellä puhuttiin että varavastukselle on tehtävä jokin "ennakointi", tai muuten vastus ei lähde päälle. Johtuisiko nuo lämmön laskut vastuksen käytön alkaessa sitten siitä, että sitä ennakointia ei ole tehty...

Tässä ensimmäinen trendikuva: http://naranen.fi/trend-uusi.jpg

Noista alkupään säädöistä ei kannata välittää, ehkä tuossa 20:30 alkaa olla validia dataa.

Pikemmin toisinpäin: kuvaamassasi tilanteessa SV-ennakointi ajaa tulistuksen säätöä aukipäin riittävän virtaaman takaamiseksi vastukselle. Eli rautalangasta: tulistuslämpö nousee virtausta kuristettaessa ja laskee avattaessa. Vastus ei kytkeydy päälle/lämpörele laukeaa ilman venttiin avausta l. ennakointia.

Eli oman ymmärrykseni mukaan hetkellinen pudotus on merkki järjestelmän oikeasta toiminnasta. Kuten trend-uusi.jpg kuvastakin näkee, vastus kyllä toimii alun pudotuksen jälkeen.

Mitä tulee yläosan viivasuoraan käyrään, on sekin merkki oikeasta toiminnasta. Siinähän sitä näkee käytännössä aktiivisen tulistuksen toiminnan: pumppu pyrkii pitämään yläosan lämmön asetetussa arvossa säätämällä yläosaan tulevan veden virtausta. Kilpailevat pumput eivät tähän pysty (esim. Lässä).

[TomiN]

Pikemmin toisinpäin: kuvaamassasi tilanteessa SV-ennakointi ajaa tulistuksen säätöä aukipäin riittävän virtaaman takaamiseksi vastukselle. Eli rautalangasta: tulistuslämpö nousee virtausta kuristettaessa ja laskee avattaessa. Vastus ei kytkeydy päälle/lämpörele laukeaa ilman venttiin avausta l. ennakointia.

No nyt kun järjellä ajattelee niin niinhän sen pitääkin olla Joskus tarvitsee sitä rautalankaakin

Mitä tulee yläosan viivasuoraan käyrään, on sekin merkki oikeasta toiminnasta. Siinähän sitä näkee käytännössä aktiivisen tulistuksen toiminnan: pumppu pyrkii pitämään yläosan lämmön asetetussa arvossa säätämällä yläosaan tulevan veden virtausta. Kilpailevat pumput eivät tähän pysty (esim. Lässä).

Toimiiko se pumpussa oleva kolmitieventtiili tulistimen lämpöjen perusteella, vai varaaja lämpöjen (ylä/alaosa)? Ensin ymmärsin että kolmitieventtiili säätää tulistimelle menevää vettä siten, että tulistimessa kuumakaasu jäähtyy vain nesteeksi, ei enempää, mutta toimiiko se noin?

[Larux]

Toimiiko se pumpussa oleva kolmitieventtiili tulistimen lämpöjen perusteella, vai varaaja lämpöjen (ylä/alaosa)? Ensin ymmärsin että kolmitieventtiili säätää tulistimelle menevää vettä siten, että tulistimessa kuumakaasu jäähtyy vain nesteeksi, ei enempää, mutta toimiiko se noin?

Jakoventtiilin toimintaperiaatetta ei avata logiikan käyttöohjeessa. Ilmeisesti kyseessä on jonkinasteinen tuotesalaisuus. Toiminnan perusteella voisi päätellä että venttiiliä ohjataan ainakin ylätulo ja ylä -lämpöjen perusteella. Ihmeellisen hyvin (tarkasti) se kuitenkin toimii.

[seppaant]

Kilpailevat pumput eivät tähän pysty (esim. Lässä).

Näin valitettavasti on tehdastekoisissa Lässissä, mutta "PellePeloton" viritys toimii hienosti.

On mielenkiintoista seurata Geopron "virittelyä". Helpottaisi asiaa, jos saisitte tänne mahdollisimman tarkan virtauskaavion.

ATS

[Tero]

Kolmitieventtiili säätää tulistimen vesipuolen massavirtaa siten, että tulistimelta tuleva vesi on lämpötilaltaan yläosan asetus +5C.

Eikä noita SH malleja todellakaan tarvitse viritellä, jos asennusliike vain on lukenut asennusohjetta  

[Larux]

Nii-in. JOS on lukenut ohjetta. SH:n dokumentaatio on ristiriitaista luettunakin: lämpimän käyttöveden sekoitusventtiilin asennusohje eroaa geopron kuvamateriaalista. Katsokaa vaikka itse. Geopro saisi muutenkin uusia ohjeläpyskänsä kunnollisiksi. Ruotsalaiset osaavat kirjoittaa ainakin ohjekirjansa jos sikseen..

[seppaant]

On mielenkiintoista seurata Geopron "virittelyä". Helpottaisi asiaa, jos saisitte tänne mahdollisimman tarkan virtauskaavion.

Sanavalintani oli vähän huono. Geopro on varmaankin tehtaalla valmiiksi rakennettu ja toimii hyvin, jos on oikein asennettu.
Ainakin Larux:lla ja TomiN:llä on ollut vaikeuksia asennuksen kanssa samoin todennäköisesti myös käyttöohjeiden kanssa. Vai miten on selitettävissä, että Larux ajeli pumppua puoli vuotta huomaamatta, että kytkentä oli väärin ja yksi lämpömittaus ei toiminut.
Olisin itsekin todennäköisesti valinnut Geopron mutta tilakysymys vanhassa talossa saneli ratkaisuksi Lässän. Lässän hyvä puoli on, että ainoastaan täysi tumpelo voi kytkeä sen väärin.

Kuinkahan paljon väärin kytkettyjä Geoproja mahtaakaan Suomen maassa olla?

ATS

[Larux]

On mielenkiintoista seurata Geopron "virittelyä". Helpottaisi asiaa, jos saisitte tänne mahdollisimman tarkan virtauskaavion.

Sanavalintani oli vähän huono. Geopro on varmaankin tehtaalla valmiiksi rakennettu ja toimii hyvin, jos on oikein asennettu.
Ainakin Larux:lla ja TomiN:llä on ollut vaikeuksia asennuksen kanssa samoin todennäköisesti myös käyttöohjeiden kanssa. Vai miten on selitettävissä, että Larux ajeli pumppua puoli vuotta huomaamatta, että kytkentä oli väärin ja yksi lämpömittaus ei toiminut.
Olisin itsekin todennäköisesti valinnut Geopron mutta tilakysymys vanhassa talossa saneli ratkaisuksi Lässän. Lässän hyvä puoli on, että ainoastaan täysi tumpelo voi kytkeä sen väärin.

Alamittauksen luiskahdus taskustaahn tapahtui sattumalta Joulun alla. Jos se olisi puoli vuotta ollut poissa paikaltaan olisi hermot kärähtäneet ihan kokonaan. Päivittäiset häly/11 kuittaukset ovat aika hermoja raastavaa puuhaa. Sen sijaan se 4-tieventtiili oli kyllä asentajien töppäilyä raskaamman päälle. Miksi he eivät lue dokumentaatiota vaan tekevät kuten ennenkin l. mutulla/rahilla? (sis. myös lv-sekoitusventtiilin asentamisen vastoin geopron ohjeita, mutta kuitenkin geopron _kuvan_ mukaisesti)

Kuinkahan paljon väärin kytkettyjä Geoproja mahtaakaan Suomen maassa olla?

Tai mitä tahansa pumppuja. Ei nuo LVI-liikkeet ole vielä mitään konkareita kompuravehkeiden asentelussa jos vertaa esim. öljykattiloiden historiaan lämmitysmuotona.
ATS

[/quote]

[TomiN]

Ainakin Larux:lla ja TomiN:llä on ollut vaikeuksia asennuksen kanssa samoin todennäköisesti myös käyttöohjeiden kanssa.

Meikäläisen vaikeudet taisivat suurelta osin johtua siitä että lämpöpumput ovat niin suosittuja nykyään Suomessa, ja asennusporukalla oli kiire -> pumppu meni vahingossa väärin päin. Kuulemma niitä turvatermareitakaan ei tarvita. Saa nähdä jos itse ne kuitenkin asennutan

Kuinkahan paljon väärin kytkettyjä Geoproja mahtaakaan Suomen maassa olla?

Varmaan monia, myös muita kuin Geopron valmisteita. Olen samaa mieltä siinä kyllä että Geopron manuaalit ovat selkeästi insinöörin kirjoittamia (väheksymättä yhtään insinöörejä). Jos vertaa esim. Lämpöässään, niin kyllä siellä on selvästi manuaaleihin panostettu.

Esimerkiksi tuo sähkövastuksen kytkeytymisen aiheuttama lämpötilan lasku, ymmärtäähän sen nyt kun manuaalia lukee, mutta ensimmäisellä ei kyllä mennyt jakeluun.

[TomiN]

Onko kellään ollut tällaista ongelmaa: pumppu napsauttaa johdonsuojakytkimen (eli sulakkeen) pois lähtiessään käyntiin -> koko pumppu seis. Kuulemma johtuu siitä, että sulakkeet ovat niin herkkiä (tuntuu kyllä vähän oudolta).

[Tero]

Näin voi käydä todellakin, jos sulakkeet ovat "hilkulla". Käynnistyksessä ampeerit nousevat korkealle.

Laita hitaat sulakkeet tai osta pehmytkäynnistysrele.

[Roori]

Onko kellään ollut tällaista ongelmaa: pumppu napsauttaa johdonsuojakytkimen (eli sulakkeen) pois lähtiessään käyntiin -> koko pumppu seis. Kuulemma johtuu siitä, että sulakkeet ovat niin herkkiä (tuntuu kyllä vähän oudolta).

Ei todellakaan johdu "että sulakkeet herkkiä" vaan siinä on:
-joku vika mikä pistää ottamaan liikaa virtaa käynnistyksessä
-verkon alijännite
-väärin aseteltu virta-arvo
-väärä suunnittelu/komponentti
-viallinen moottorinsuoja
-....
Tekeekö se usein sitä?
SH:stahan puuttuu se pehmo, sillä tilannetta helpotetaan mutta ei se onkelman ydin ole...vaikka minusta pitäisi olla ilman muuta.

[Tero]

Onko kellään ollut tällaista ongelmaa: pumppu napsauttaa johdonsuojakytkimen (eli sulakkeen) pois lähtiessään käyntiin -> koko pumppu seis. Kuulemma johtuu siitä, että sulakkeet ovat niin herkkiä (tuntuu kyllä vähän oudolta).

Ei todellakaan johdu "että sulakkeet herkkiä" vaan siinä on:
-joku vika mikä pistää ottamaan liikaa virtaa käynnistyksessä
-verkon alijännite
-väärin aseteltu virta-arvo
-väärä suunnittelu/komponentti
-viallinen moottorinsuoja
-....
Tekeekö se usein sitä?
SH:stahan puuttuu se pehmo, sillä tilannetta helpotetaan mutta ei se onkelman ydin ole...vaikka minusta pitäisi olla ilman muuta.

Siis onko kyse sulakkeesta sulaketaulussa  vai moottorijännitesuojasta vai ...

[Larux]

Ei pumpussa ole mitään vikaa. Johdonsuojat vaan tahtovat olla kovilla virroilla hieman herkkiä laukeamaan.

Seuraava tekstinpätkä käsittelee tätä ongelmaa, haettu osoitteesta: http://www.tkk.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harrastus.elektroniikka/sahkoverkko.html#kys_johdinsuojaautomaatti. Olen lihavoinut  ydinasian sulakkeiden eroja käsittelevästä tekstistä.

--- alkaa tästä:
Johdinsuoja-automaatti on kätevä laite koska sen lauetessa ei tarvitse mennä vaihtamaan mitään sulakkeita, ainoastaan kääntää suojassa olevaa vipua. Johdinsuoja-automaatin mitoittaminen sulakkeeseen verrattuna on toisinaan vaikeaa. Normaalisti sulake kestää hetkellisesti (jopa sekuntteja) suuriakin ylivirtoja (käynnistysvirtasykäykset). Monessa tapauksessa johdinsuoja-automaatti toimii selvästi sulaketta nopeammin, joten isojen induktioon perustuvien laitteiden (muuntajat, moottorit) käyttäjille on enemmän kuin tuttu tilanne lauennut automaatti. Koska eri tarkoituksessa on edullista olla erilaisia laukausukäyriä, niin johdonsuoja-automaatteja on saatavana eri laukaisukäyrillä: A. B, C ja D. Näistä A herkin ja D "j{ykin". D vastaa ominaisuuksiltaan lähinnä "hidasta sulaketta". Yleisimmin käytetty laukaisukäyrä vaikuttaa olevan C (mm. pisorasiat, valaistus jne.)

[TomiN]

Pumpulle menevä sähkö on siis laitettu 16 A johdonsuojakytkimien taakse. Katsoin Geopron manuaalista, ja sen mukaan käynnistysvirta on 62 A. Sähkötekniikkaa lukemattomana jakaisin tuon 62 A kolmella, eli tulisi 20,6 A per vaihe, eli periaatteessa edes 20 A johdonsuojakytkin ei riittäisi. Kai tuosta selviäisi sillä, että vaihtaisi johdonsuojakytkimiksi 20 A mallit. Pitää kysellä sähkäriltä. Pääsulakkeina siis 35 A mallit.

Tänään oli pumppu taas ollut 7 h kylmänä, ei kiva. Ei voi olla lopullinen ratkaisu.

Outoa on se, että karkeasti arvioiden neljä viidestä käynnistyksestä onnistuu, ja sitten viides "polttaa sulakkeen".

[Roori]

Pumpulle menevä sähkö on siis laitettu 16 A johdonsuojakytkimien taakse. Katsoin Geopron manuaalista, ja sen mukaan käynnistysvirta on 62 A. Sähkötekniikkaa lukemattomana jakaisin tuon 62 A kolmella, eli tulisi 20,6 A per vaihe, eli periaatteessa edes 20 A johdonsuojakytkin ei riittäisi. Kai tuosta selviäisi sillä, että vaihtaisi johdonsuojakytkimiksi 20 A mallit. Pitää kysellä sähkäriltä. Pääsulakkeina siis 35 A mallit.

Tänään oli pumppu taas ollut 7 h kylmänä, ei kiva. Ei voi olla lopullinen ratkaisu.

Outoa on se, että karkeasti arvioiden neljä viidestä käynnistyksestä onnistuu, ja sitten viides "polttaa sulakkeen".

oorait, eli kyse on siis koko härvelin syötössä olevasta Automaatti sulakkeesta.
Siinä tapauksessa jos tuo 62A pitää paikkaansa (se on yhden vaiheen käynnistysvirta, ei siis jaeskennella 3:lla) syöttösi taitaa olla liian pieni (=syöttökaapeli/automaatti pieni)...tai käyrä väärä...tai sanotaan että käyrää vaihtamalla homma vois hoitua (automaatin vaihto).
Toisaalta jos sulla on 16A syöttö 13kw pumpussa...kuulostaa se pieneltä ja trippaa varmaa heti jos vastuskin tulee mukaan (eikös se ole sen saman automaatin takana).
Jos sulla on 35A pääsulakkeet , voisit vaihtaa syötön suuremmaksi ja homma taitais hoitua sillä... vai mitä? tai pehmo?

[Roori]

Ei pumpussa ole mitään vikaa. Johdonsuojat vaan tahtovat olla kovilla virroilla hieman herkkiä laukeamaan.

Seuraava tekstinpätkä käsittelee tätä ongelmaa, haettu osoitteesta: http://www.tkk.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harrastus.elektroniikka/sahkoverkko.html#kys_johdinsuojaautomaatti. Olen lihavoinut  ydinasian sulakkeiden eroja käsittelevästä tekstistä.

--- alkaa tästä:
Johdinsuoja-automaatti on kätevä laite koska sen lauetessa ei tarvitse mennä vaihtamaan mitään sulakkeita, ainoastaan kääntää suojassa olevaa vipua. Johdinsuoja-automaatin mitoittaminen sulakkeeseen verrattuna on toisinaan vaikeaa. Normaalisti sulake kestää hetkellisesti (jopa sekuntteja) suuriakin ylivirtoja (käynnistysvirtasykäykset). Monessa tapauksessa johdinsuoja-automaatti toimii selvästi sulaketta nopeammin, joten isojen induktioon perustuvien laitteiden (muuntajat, moottorit) käyttäjille on enemmän kuin tuttu tilanne lauennut automaatti. Koska eri tarkoituksessa on edullista olla erilaisia laukausukäyriä, niin johdonsuoja-automaatteja on saatavana eri laukaisukäyrillä: A. B, C ja D. Näistä A herkin ja D "j{ykin". D vastaa ominaisuuksiltaan lähinnä "hidasta sulaketta". Yleisimmin käytetty laukaisukäyrä vaikuttaa olevan C (mm. pisorasiat, valaistus jne.)

Sanoisin paremminkin että kuormaa on liikaa tai on valittu vääränlainen automaatti=mitoitus virhe, automaattihan tekee vaan sitä hommaa mihin se on rakennettu/suunniteltu, ei siinä automaateissa mitään vikaa ole.

[Matias]

Mites vastuksen ohjaus on Geoprossa?Jos esim 6kw:n vastus on päällä kun kompressori käynnistyy niin kyllä 16A:n automaatti silloin laukaisee.
Tuo 62A:n käynnistysvirran mukaan kyseessä olisi 4-5,5 kw:n moottori ja pelkästään tuolle moottorille pitäisi 3X16A:n varokeautomaatti C-käyrällä kyllä riittää

[Tero]

Aina ensin käynnistyy kompura ja jollei se riitä niin vastus.

Lähteekö Ecowellissä ensin vastus tai yhtäaikaa? Outoa!

[TomiN]

Sanoisin paremminkin että kuormaa on liikaa tai on valittu vääränlainen automaatti=mitoitus virhe, automaattihan tekee vaan sitä hommaa mihin se on rakennettu/suunniteltu, ei siinä automaateissa mitään vikaa ole.

No selvisihän se. Asentaja kytkenyt pumpun B-luokan sulakkeiden taakse. Taulussa olisi ollut kyllä C-luokankin sulakkeita tarjolla mutta jostain syystä ei ole kelvannut.

No, tuo kun selvisi niin enää yksi ongelma. Jostain syystä varaajasta häviää paineet kerran päivässä ja sitten joutuu laskemaan lisää tuoretta vettä elikkäs happirikasta vettä varaajaan. Johtuuko tämä nyt siitä, että paisunta-astiassa on liian paljon vai liian vähän painetta? Näin maallikkona sanoisin että liian paljon: nyt ei voi laskea tarpeeksi vettä varaajaan, jotta paisunta-astiaan sopisi tarpeeksi vettä. Jos siellä olisi esipainetta vähemmän, sinne sopisi enemmän vettä?

Vaikka asennuksesta on tonneja maksettu, niin kaikki joutuu taas itse ottamaan selville. Kiva kiva.

[Larux]

Vaikka asennuksesta on tonneja maksettu, niin kaikki joutuu taas itse ottamaan selville. Kiva kiva.

Tervetuloa kerhoon! Vähintä mitä asiakas voi tehdä, on ottaa asioista itsekin selvää ja täten edes löytää mahdolliset väärinasennetut/keskeneräiset kohdat asennuksesta. Itse olen 85% tyytyväinen kokonaisuuteen. 15% tyytymättämyys johtuu porarin ja lvi-asentajien kovakalloisuudesta. Ensimmäinen porasi maaporauksen kanssa 150m vaikka puhe oli porata 150m kalliota. Jälkimmäinen.. noh.. Asentaja asensi sinänsä ammattitaitoisesti ja teki siistiä jälkeä, mutta ei kunnioittanut painettua sanaa elikkä seurannut asennusohjeita. Seurauksena sitten shuntti- ja sekoitusventtiili-hässäkät. Sinun tapauksessakin näyttäisi olevan kyse samasta asiasta: sähkäri vain vetää piuhat 16A sulakkeisiin eikä mieti enempää. EI LUE ohjeita.

Prhhana. Pumppu kuin pumppu  on varmasti toimiva, kunhan asentajat tekisivät ensin 100% suorituksen. (merkkien päämiehet saisivat tätä ***painottaa*** koulutuksissaan).

[TomiN]

Vaikka asennuksesta on tonneja maksettu, niin kaikki joutuu taas itse ottamaan selville. Kiva kiva.

Tervetuloa kerhoon! Vähintä mitä asiakas voi tehdä, on ottaa asioista itsekin selvää ja täten edes löytää mahdolliset väärinasennetut/keskeneräiset kohdat asennuksesta. Itse olen 85% tyytyväinen kokonaisuuteen. 15% tyytymättämyys johtuu porarin ja lvi-asentajien kovakalloisuudesta. Ensimmäinen porasi maaporauksen kanssa 150m vaikka puhe oli porata 150m kalliota. Jälkimmäinen.. noh.. Asentaja asensi sinänsä ammattitaitoisesti ja teki siistiä jälkeä, mutta ei kunnioittanut painettua sanaa elikkä seurannut asennusohjeita. Seurauksena sitten shuntti- ja sekoitusventtiili-hässäkät.

Joo. Just soitteli asentaja ja kuulemma paineitten laskeminen johtuu siitä että verkostossa on ilmaa. Eli kun verkostossa on ilmaa, niin paine yht'äkkiä laskee?
Sitäkin ihmettelin että kuulemma voidaan laittaa 2,5 bar varoventtiili, jotta saadaan tarpeeksi painetta. Ja varaajan kyljessä lukee suurin sallittu paine 0,15 MPa eli 1,5 bar. Myytinmurtajiako tässä pitää alkaa leikkimään? Onneksi sentään varaajan yläpuolella on 30 cm betonia...

Prhhana. Pumppu kuin pumppu  on varmasti toimiva, kunhan asentajat tekisivät ensin 100% suorituksen. (merkkien päämiehet saisivat tätä ***painottaa*** koulutuksissaan).

Samaa mieltä. Geopro on kyllä suunnitellut laitteen hyvin, sitä ei käy moittiminen. Mutta sanonpa vaan sen että jos asennus on tätä luokkaa, ei maalämpöön vaihtamista voi sanoa ongelmattomaksi, sellaiseksi joka sopii kelle vaan. Tässä vaatii omaa paneutumista asiaan, sellaisiinkin joita ei tarvitsisi osata (sulakkeet, 4-tieventtiilien kytkennät, pumppujen oikeinpäin kytkennät). Jos haluaa vaivattoman lämmityksen, sähkökaapelit ovat oikea valinta.

Jos jotain positiivista etsii niin hyvä mieli tuli kun katsoin Joka Kodin Asuntomarkkinat eilen. Onneksi on kunnon maalämpö eikä mitään vesi-ilma-lämpö-pumppua

[Larux]

Samaa mieltä. Geopro on kyllä suunnitellut laitteen hyvin, sitä ei käy moittiminen. Mutta sanonpa vaan sen että jos asennus on tätä luokkaa, ei maalämpöön vaihtamista voi sanoa ongelmattomaksi, sellaiseksi joka sopii kelle vaan.

Jos jotain positiivista etsii niin hyvä mieli tuli kun katsoin Joka Kodin Asuntomarkkinat eilen. Onneksi on kunnon maalämpö eikä mitään vesi-ilma-lämpö-pumppua

Juu. Kannattaa kuitenkin aina muistaa että sisarfoorumilla (lämpöpumput.info) käydään tulikivenkatkuista keskustelua ihan vilp-pumppujen perustekniikan toimimattomuudesta.. Eivät kaikkien mielestä myyjien lupaukset ole toteutuneet. Että on tosiaan kiva olla mlp-lämmittäjä. Erityisesti huvittaa lukea Sanyo CO2 keskusteluita ja verrata tyyppien kokemuksia julkisuudessa esitettyyn mainosmateriaaliin  

[seppaant]

Joo. Just soitteli asentaja ja kuulemma paineitten laskeminen johtuu siitä että verkostossa on ilmaa. Eli kun verkostossa on ilmaa, niin paine yht'äkkiä laskee?
Sitäkin ihmettelin että kuulemma voidaan laittaa 2,5 bar varoventtiili, jotta saadaan tarpeeksi painetta. Ja varaajan kyljessä lukee suurin sallittu paine 0,15 MPa eli 1,5 bar. Myytinmurtajiako tässä pitää alkaa leikkimään? Onneksi sentään varaajan yläpuolella on 30 cm betonia...

Kyllä tämäkin asentaja pitäisi laittaa vielä koulutukseen.
Jos verkostossa on ilmaa, toimii se paineen lisätasaajana. Eli paineen pitäisi heilua normaalia vähemmän.
Tälläkin foorumilla olen viimeisen parin vuoden aikana törmännyt ainakin puolen tusinaa kertaa tilanteeseen missä paisunta-astian esipaine on liian suuri.
Eli jos paisunta-astian esipaine on suurempi kuin verkoston paine, se ei jousta yhtään (ei tee tehtäväänsä).

1) Laske verkoston paine ilmakehän paineeseen
2) Säädä paisunta-astian paineeksi n. 0,5 bar
3) Nosta verkoston paine 1,0 bar:iin

Nyt paisunta-astia on n. puolillaan vettä ja ilmaa ja se joustaa sopivasti kumpaankin suuntaan.

Jos paine edelleen romahtelee, on verkostossa vuoto.

Ja sitten asentaja vielä alakouluun lukemista ja lukemisen ymmärtämistä opiskelemaan ja sen jälkeen vaihtamaan varoventtiili.

ATS