Maapiirin pinnanvaihtelut

[jare]

Ongelma: Talven jäljiltä putkikaivantojen kohdalta vajoaa/vierestä nousee melkoisen paljon jopa 30-40cm "ojia". Ongelma toistuu seuraavana vuonna, vaikka ojat on tasattu.
1x400m kosteahko savimaa, GeoPro GS90 pumppu, osatehomitoitus

Onko mitään muuta tehtävissä, kuin vähemmän kuormitusta maapiirille talvella  ?

[justus01]

Ongelma: Talven jäljiltä putkikaivantojen kohdalta vajoaa/vierestä nousee melkoisen paljon jopa 30-40cm "ojia". Ongelma toistuu seuraavana vuonna, vaikka ojat on tasattu.
1x400m kosteahko savimaa, GeoPro GS90 pumppu, osatehomitoitus

Onko mitään muuta tehtävissä, kuin vähemmän kuormitusta maapiirille talvella  ?

Toinen vaihtoehto on keruuputkiston lisääminen, jolloin sama energiamäärä kerätään laajemmalta alalta ja maaperän lämpötila ei laske enää niin alas.

[tomppeli]

Kuinka syvään on putket asennettu?

[sailor]

Onko mitään muuta tehtävissä, kuin vähemmän kuormitusta maapiirille talvella  ?

Sulla on huonosti talteenottava IV-kone niin poistoilmasta maapiirin paluuseen esilämmitys Zargon tapaan niin loppuu routiminen. Toinen vaihtoehto lisätä eristettä yläpohjaan ja/tai polttaa puita. Tai porata kaveriksi kaivo jos pintaputkea ei saa lisää.

[fraatti]

Eikös jollain muullakin täällä maa routinut kun pumppu latasi todella suurta varaajaa aina pitkiä vetoja kerrallaan? Kun käyntijaksot olivat säädetty hiukan lyhyemmiksi routiminen loppui. Tosin jos kone on osatehoinen niin sitten ei taida käyntiajoissa olla paljoa rukattavaa...

[Matias]

Meillä on maaputkien aiheuttamasta routimisesta sellainen kokemus että maa routi vain putkikaivannon kohdalla,yleensä maan pinta painui n 5cm alemmas koko kaivannon leveydeltä (40cm) ja pituudelta (2X200m).

Tämä routiminen saatiin aikaiseksi kun alkuun lämmitettiin isoa 1250l:n varaajaa vain yösähköllä ja kompressori kävi koko ajan kun yösähkö oli päällä,maa pääsi jäätymään kunnolla tämän takia.
Kuviteltiin alkuun että säästetään halvemmalla yösähköllä

Routiminen lakkasi kun muutettin lämpöpumppu 1-tariffi käytölle jolloin käyntijaksot jakaantui tasaisesti ympäri vuorokauden.

edit:Maa lämmönkeruukentässä on märkä savi

[jare]

Kuinka syvään on putket asennettu?

No haluaisi uskoa, että reiluun metriin... mutta mutta on saatettu muutamakymmensenttiä kuopasta pihaa muotoillessa muutaman lenkin kohdalta vähemmäksi =/ Siellä luonnollisesti suurimmat pinnanvaihtelutkin, ja ei tosiaan puhuta 5cm painaumasta. Katolla on eristettä käsittääkseni "tarpeeksi" siporexlaatta + 250mm selluvilla. Lämmitettäviä neliöitä 200m2 pintaan /kuutioita 750

Ei käyp lisälenkki/kaivo ja puitakin poltellaan vain jonkin verran.

[tomppeli]

Yhteen aikaan uskottiin, että maakeruuputki pitäisi asentaa melko matalaan syvyyteen.
Sanottiin, että aurinko ei pysty lämmittämään liian syvään asennettuja keruuputkia.



Tästä kuvasta nähdään, että vuodenaikojen mukainen lämpötilan vaihtelu menee aika syvälle.
2 - 3 metrin syvyyteen auringon lämpö menee ihan hyvin, syvemmällekin.
Tärkeää on, että keruuputki on reilusti routarajan alapuolella.

Maa varastoi kesällä auringon lämpöä.
Sen varaston tulisi riittää seuraavaan alkukesään saakka, jolloin lämmön uudelleen latautuminen alkaa.

Jos keruuputki on liian pinnassa, ei putken ympärille jää riittävästi maamassaa,
jossa on säilynyt lämpöä ja josta sitä voidaan ottaa tuvan lämmittämiseen.
Liian vähäinen lämpövarasto menee liian kylmäksi, maa routii keruuputken kohdalta enemmän, kuin muualla.

Lisäksi kohteesta riippuen lähellä maan pintaa on liian vähän kostetutta. Kuiva maa varastoi huonosti lämpöä.
Siksikin keruuputkisto pitäisi upottaa riittävän syvälle. Lapissa syvemmälle, kuin Etelä-Suomessa.

[justus01]

Tärkeää on, että keruuputki on reilusti routarajan alapuolella.

Routaraja normaalina talvena lumipeitteen alla GTK mittaukseni mukaan 1-20 senttimetrissä Oulu-Hanko välillä.
Valitettavasti kyseistä tutkimusta ei löydy enää netistä tai ainakaan minä en löydä...

Tuttavapiirissä Pohjois-Pohjanmaalla putket on laitettu savimaahan 80-120cm syvyyteen eikä kenelläkään ole ollut jäätymis/routimisongelmia.
Merkittävin ero aloittajaan tulee siinä, että ko. taloissa energian tarve on selvästi vähäisempää ja putkea on 100-200m enemmän.
400 metriä on liian vähän jatkuvasti käyvälle 8-10 kW osatehopumpulle

Vähän GTK:n juttuja roudasta:
http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p31_4_052.pdf

Routamittauksia:
http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/paasivu/fin/routa/routa.htm

[seppaant]

Vähän GTK:n juttuja roudasta:
http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p31_4_052.pdf

Lukekaa tämä GTK:n raportti. Siinä on seikkaperäisesti esitetty roudan eri tyypit ja muodostuminen.
Vaakakeruuputkistossa tulee ongelmia tietyillä hienojakoisilla maalajeilla putken ollessa lähellä pohjaveden pintaa.
Sivun 5 mukainen kerrosrouta on yhtenäistä jäätä putken ympärillä. Tällöin jää siirtää putken ympäriltä maa-ainesta ylös ja sivuille. Keväällä roudan sulaessa putken kohdalle tulee kuoppa ja viereen korkeammat vallit.

Jos keruuputkisto on kerrosroudalle otollisissa olosuhteissa, ainoa konsti routimisen ehkäisemiseen lienee otettavan lämpötehon pienentäminen eli keruuliuos ei saisi mennä pakkasen puolelle.

ATS

[Matias]

1x400m kosteahko savimaa, GeoPro GS90 pumppu, osatehomitoitus

Onko mitään muuta tehtävissä, kuin vähemmän kuormitusta maapiirille talvella  ?

Keruuliuoksen virtaussuunnan kääntäminen sopivin välein kovilla pakkasilla saattaisi auttaa jonkinverran kun jäähdytyskuorma tasoittuu.
Normaalistihan keruuliuos on kylmintä kun se menee höyrystimeltä maahan ja maa jäätyy ensin tältä osuudelta keruupiiriä.
 

[jm82]

Routaraja normaalina talvena lumipeitteen alla GTK mittaukseni mukaan 1-20 senttimetrissä Oulu-Hanko välillä.
Valitettavasti kyseistä tutkimusta ei löydy enää netistä tai ainakaan minä en löydä...

Tuttavapiirissä Pohjois-Pohjanmaalla putket on laitettu savimaahan 80-120cm syvyyteen eikä kenelläkään ole ollut jäätymis/routimisongelmia.
Merkittävin ero aloittajaan tulee siinä, että ko. taloissa energian tarve on selvästi vähäisempää ja putkea on 100-200m enemmän.
400 metriä on liian vähän jatkuvasti käyvälle 8-10 kW osatehopumpulle

Vähän GTK:n juttuja roudasta:
http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p31_4_052.pdf

Routamittauksia:
http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/paasivu/fin/routa/routa.htm

Täällä Etelä-Pohjanmaallakin on parilla noin 2x 350m ja 8kW. Yhdellä 400m 6kW (ehkä toimii vähän huonommin koska yksi pitkä lenkki?). 2x 300m ja 10kW joka vaihdettu 12kW. Talot/tallit muutaman vuoden vanhoja. Varmaan olisi muitakin mutta en tunne tai en ole kuullut. 10kW suositteluja tuli että 2x 400m. Eli maksimi kahdella piirillä vaikka onhan niitä vielä 500m putkia jos tarttee. Kai siinä oli perusteluina että hyötysuhde olisi vähän parempi, että ei kannata lyhyempää laittaa.
Mutta jos 10kW on vähän ylitehoinen niin olisi pärjännyt hyvin vähän lyhyemmälläkin. Kaivoja 180m ja 8kW pari kappaletta.

Tuo osatehomitoitettu maalämpöpumppu taitaa viilentää maapiiriä samoin kun kaivoakin, eli ei ole taukojaksoja ja routa laajenee pikkuhiljaa enemmän johonkin pisteeseen asti. Ja samoin kaivossa tulee joku raja että kaivon lämpötila ei putoa enää matalammaksi.

Olen huomannut että täällä tuo 3000 neliön tontti routii oikeastaan aika paljonkin vaikka mitään putkia ei edes ole. Maa on märkää savikkoa, hyvin upottavaa. Jokirantaan meinaa vieläkin upota Keväällä on siis röykkyjä mutta sitten ne itsestään siitä tasaantuu.
Täällä Etelä-Pohjanmaallakin on parilla noin 2x 350m ja 8kW. Yhdellä 400m 6kW (ehkä toimii vähän huonommin koska yksi pitkä lenkki?). 2x 300m ja 10kW joka vaihdettu 12kW. Talot/tallit muutaman vuoden vanhoja. Varmaan olisi muitakin mutta en tunne tai en ole kuullut. 10kW suositteluja tuli että 2x 400m. Eli maksimi kahdella piirillä vaikka onhan niitä vielä 500m putkia jos tarttee. Kai siinä oli perusteluina että hyötysuhde olisi vähän parempi, että ei kannata lyhyempää laittaa.
Mutta jos 10kW on vähän ylitehoinen niin olisi pärjännyt hyvin vähän lyhyemmälläkin. Kaivoja 180m ja 8kW pari kappaletta.

Tuo osatehomitoitettu maalämpöpumppu taitaa viilentää maapiiriä samoin kun kaivoakin, eli ei ole taukojaksoja ja routa laajenee pikkuhiljaa enemmän johonkin pisteeseen asti. Ja samoin kaivossa tulee joku raja että kaivon lämpötila ei putoa enää matalammaksi.

Olen huomannut että täällä tuo 3000 neliön tontti routii oikeastaan aika paljonkin vaikka mitään putkia ei edes ole. Maa on märkää savikkoa, hyvin upottavaa. Jokirantaan meinaa vieläkin upota Keväällä on siis röykkyjä mutta sitten ne itsestään siitä tasaantuu.

Voi olla että tontille on haudattu vanhoja perustuksia ja ne sitten routisi eri tavalla? Ja ehkä maa kuivaa eri tavalla eri kohdista kun kaltevuutta on moneen eri suuntaan.

Mites toi MLP (gs-90) oma maapiirin nesteen lämpötilamittaustarkkuus on ? Meillä näyttää oumanni jatkuvasti jotain -4 ja -6 välillä kun pumppu käy, mutta lämpömittarit (tosin halvat) putkien kyljessä paluullekin matalimmillaan jotain -1,5 astetta.

Ilmeisesti keruuliuos menee aika kylmäksi. Täällä sai maksimaalisella rasituksella kaivosta +2/-2C.

[JJ72]

En usko että tuolla asialla on mitään tekemistä routimisen tai ottotehon kanssa,  kannattaa muistaa, että se saven tiivistyminen yhtä tiiviiksi, kuin se oli ennen kaivamista, saattaa kestää useita vuosia. Ja niin kauan kun sitä tapahtuu, tulee maa painumaan kaivantojen kohdilta. Mulla on kaivettu maalämpö kesällä 2013, ja vaikka tuo peltoaulue, mihin se on kaivettu, on jyrsitty ja jyrätty joka kesä, oli tänäkin kesänä kaivannot nähtävissä. Ei ehkä enää olisi näkynyt jos olisi ruohoa, mutta keväällä sulamisvedet jäivät lillumaan viimeisinä kaivantojen kohdille.

Mulla kävi myös semmoinen ilmiö, että kun tuo pelto on pari metriä ylempänä kuin alapihalle vievä väylä, syöttää kaivannossa olevat onkalot nyt vettä koko pellon pinta-alalta tuonne alapihalle ja keväisin ei tahdo päästä edes saappailla puita hakemaan Kaivoin tänä kesänä maalämpölenkkien kokoajakaivosta purkuputken ojaan, jos tuo en. ilmiö edes vähän vähentyisi, ja pysyypähän tuo kokoajakaivo tyhjänä Oli meinaa keväällä täys vettä

[justus01]

Kyllähän piha voi routtia vaikka siitä ei lämpöä otettaisi lainkaan.
Mutta kyllä routimisongelma on paljon todennäköisempi jos piha/pelto keruuputkistolla vedetään kunnolla umpijäähän.
Meillä piha/pelto salaojitettu kokoalalta ja kaatoakin reilusti. Mitään painaumia ei ole ollut havaittavissa muulloin kuin ensimmäisen talven jälkeen.
Pakkasen puolella olevaa nestettä ei ole tainnut keruupiiristä tulla koskaan.

[JJ72]

Ei oo multakaan pakkasen puolella olevaa nestettä ole koskaan tullu.

Mutta nyt oli tosiaan kolmas kerta, kun tuo vanha pelto jyrsittiin, äestettiin ja jyrättiin, ja lopuksi vetelin vielä päältä ajettavalla ruohonleikkurilla eurolavaa perässä jonka päällä oli 200l tynnyri puolillaan vettä... Tuolla siis tarkotus jauhaa loputkin perunan kokiset savipaakut pienemmiksi. Toivottavasti ei tarvitse enää ensi kesänä tehdä tuoita samaa. Paljonhan se maan asettuminen on kiinni maa-aineksesta, mutta ainakin mulla oli aivan umpisavea, osittain sellasta sinertävää. Ja kun niitä miltei kauhan kokosia palasia pudotteli takas kaivantoon, niin tietäähän sen, että ei ne sinne asetu, vaan väliin jää ilmarakoja, ja niiden täyttyminen pikkuhiljaa aiheuttaa maan painumista kaivetuilla kohdilla.

Ja tokihan voi routia muutenkin, kuten Raksaaja mainitsi. Meilläkin puutarha (joka siis on pohjimmiltaan sitä ihan samaa savea) on aika möykkynen keväällä, mutta tasottuu kun routa sulaa ja maa vähän kuivahtaa.

[jare]

Minkälainen projekti se olisi tuoda kaivo piirin rinnalle ? melkoista kaivantoa sekin vaatisi liekkö mahtuisi sokkelin ali menevistä putkistakaan uudet letkut