Kosteiden tilojen lattialämmitys kesällä

[Kimmo_L]

Aloitetaas tällainen keskustelu nyt helteiden kunniaksi:

Täällä monet suosittelevat, että uusissa taloissa kosteiden tilojen lattialämmitys asennetaan omalle jakotukilleen. Perusteluksi annetaan, että kosteita tiloja voi tällöin lämmittää kesälläkin.

Itsellänikin lattialämmitys on asennettu näin ja pidän tätä itse ihan järkevänä suunnitteluperiaatteena.

Sen sijaan tuota perustelua kesäaikaisesta lämmityksestä en oikein ymmärrä. Miksi kosteita tiloja (niiden lattiaa) pitäisi lämmittää kesällä?

Tässä omia mielipiteitäni asiasta liittyen mahdollisiin perusteluihin:

1. pitää lattiat jalalle "mukavan lämpimänä"

- itse olen sitä mieltä, että se ei haittaa, vaikka lattia on hieman kylmä jalalle. Kesähelteellä jopa ihan mukava viilennys. Kun on menossa suihkuun, suihkusta tuleva lämmin vesi lämmittää sen kohdan lattian muutamassa sekunnissa, joten haitta on hyvin lyhytaikainen.
- talvellakin pidän energian tuhlauksena lämmittää lattiaa niin paljon uudessa talossa, että lattia tuntuu lämpimältä jalalle. Vanhoissa taloissa, joissa lämmönhukka on suurempi, tämä on ehkä tarpeellista lämmityksen kannalta, mutta uusissa taloissa ei pitäisi olla.
- kesällä, kun on sisällä kuuma ja käytetään mahdollisesti jopa jonkinlaista viilennystä, kosteiden tilojen lämmityksen lämpö ainakin osittain siirtyy myös muihin tiloihin lisäten niiden viilennystarvetta (ja sen energiankulutusta)

2. rakenteiden kuivaaminen

- uusissa taloissa kun pitää laittaa kalliit vedeneristeet kosteisiin tiloihin, niin pidän tätäkin tarpeettomana
- kuivatkaa kylpyhuoneen lattioilta se ylimääräinen vesi suihkun jälkeen lastalla lattiakaivoon. Jos vedeneristeet eivät kestä jäljelle jäävää vesimäärää, niin pitäisin sitä petoksena.
- vanhoissa taloissa, joissa ei välttämättä ole kunnollisia vedeneristeitä, voi olla ihan aiheellista auttaa kuivatusta lämmittämällä. Tätä pidän ihan hyvänä. Kritiikkini koskee uusia taloja koskevia neuvoja.

Joku muu peruste?

Kritiikistäni huolimatta pidän silti järkevänä varautumisena suunnitella lattialämmitys niin, että kosteat tilat ovat eri jakotukilla. Itsellänikin on näin. En silti lämmitä mitään tiloja kesällä, enkä pidä sitä järkevänä perusteena millekään muille valinnoille uusien talojen lämmitysjärjestelmässä kuin lattialämmityksen putkitukselle.

[noble]

Itse miellän sen kohdan 1. mukaan, eli mukavuus...
Kyllä näillä helteillä pärjää ilman mukavuuslämmitystä, mutta jos on pitempään 10-15'C niin kyllä se laattaa suihkusta tullessa ikävän kylmältä tuntuu.

[zeniitti]

Meillä kiertää kesällä juurikin kosteissa tiloissa, mukaan lukien khh, wc ja vh, vähintään 25 asteinen vesi. Määritelty suoraan Niben kautta. Mukavuuden takia lähinnä. Toki tykkään periaatteelisesti siitä, että jos on vettä lattialla, niin kuivatus toimii lattiankin kautta. Varsinkin, kun on seinäkaivot x2 pesuhuoneessa. Eihän niistä koskaan tiedä Ja vaikka oliskin jotain probleemaa kosteuseristyksissä, niin ei se lattian auki kaivaminen mitään mukavaa puuhaa ole

[Mikkiss]

Voisin jatkaa tähän ketjuun omasta pulmastani, kun se koskettaa lähinnä tätä aihetta.

Elikäs lyhyt selvitys tilanteesta: 70-luvun lopun 160 m^2 öljylämmitystalo siirtymässä maalämpöön tulevan kevään aikana ja ongelmana lähinnä pesuhuoneen lattian lämmitys. Pesuhuoneen 5 m^2 lattia olisi kiva pitää lämpöisenä myös ns. lämmityskauden ulkopuolella, koska se on aika viileä ja myös kuivuisi paremmin. Lattiassa kiertää harva kupariputki ja se on rinnan patteriverkon kanssa, mutta sille on järjestettävissä oma piiri suhteellisen helposti menopuolelle jos tarpeen. Lattia on nyt 0- kelillä 25 C, kun menovesi on 35 C ja tämä tuntuu sopivalta. Kovemmilla pakkasilla joutuu virtausta kuristamaan pesuhuoneen säätöventtiilistä, kun menovesi on yli 40 C.

Tällä hetkellä siis suunnitelmissa on 100 l ukv-varaaja (ehkä 200 l olisi parempi?), ja patteripiirissä käytettäisiin vanhaa kiertovesipumppua.
Mutta nyt lukeneeni muutaman tunnin aiheesta, niin en ole enää varma miten olisi järkevin kytkeä ukv-varaaja ja käyttääkö ollenkaan ulkoista pumppua, jotta löytyisi sopiva kompromissi:

1) ei tulisi kesälläkään pätkäkäyntiä (laitteiston kestävyys on ykkösasia)
2) pesuhuoneen lattian saisi lämpimäksi kesälläkin järkevin kustannuksin
3) laitteiston hyötysuhde pysyisi ainakin talven optimaalisena

Vaihtoehtoja lienee lukematon määrä, mutta jos tähän saisi muutamia mielipiteitä perusteluineen, niin olisin kiitollinen!
ELI lähinnä vastausta kaipaisiin seuraaviin kysymyksiin:

1) Miten kytkeä ukv varaaja, 2-putkikytkennällä varaaja sarjassa varmaan paras cop ja selviää yhellä pumpulla. Mutta riittääkö pelkän lattialämpöpiirin virtaus kesällä -> 3 putkikytkentä ja vanha kiertovesipumppu?
2) Erillinen meno lattialle ja sulku patteripiirille vai nykyinen systeemi ja ruuvaa patteritermarit kiinni kesällä?
3) UKV-varaajaan sähkövastus jolla lämmittää kesät pesuhuoneen lattiaa (huono cop, mutta pumppu pääsee vähemmällä)?
4) Pesuhuonetta ei kannata lämmittää kesällä ja parempi jättää kylmäksi ?

Tällä hetkellä vielä pääsee vapaasti vaikuttamaan suunnitelmiin, lukuunottamatta pumppua (F1226-8) ja keruupiiriä (400 m savimaassa).

[tomppeli]

Pesuhuoneen 5 m^2 lattia olisi kiva pitää lämpöisenä myös ns. lämmityskauden ulkopuolella...

Jos pumppu on jo valittu ja on siis vaihtoventtiilikone,
taitaa ainoa toimiva ratkaisu, ilman sähkölämmitystä, olla riittävän iso kiertoveden lisävaraaja (300 litraa) ja jopa 4 -putki -liitännällä.

Jos pumpun valintaa ei vielä olisi tehty,
olisi tulistusvaraajallinen maalämpöpumppu tehnyt kosteiden tilojen lattialämmityksen helpoksi totetuttaa.

[papi]

Kuulun niihin, jotka "lämmittävät kosteita tiloja" kesällä.
Meillä näihin tiloihin kuuluu PH, Sauna, 2xWC, KHH ja Eteinen. Yhteensä lämmitettävää pinta-alaa on 40m2 ja tilavuutta 120m3. Koko kiinteistön pinta-ala on n.250m2 ja tilavuus 750m3. Kuitenkin minulla on sellainen aavistus, että kesällä on "lämmitetty" ainostaan noita kosteita tiloja.
Tänä kesänä (kesä-, heinä- ja elokuu) kun kuukausien keskilämpötilat Joensuun alueella olivat 13.4, 14.5 ja 15.7, minulla meni koko kiinteistön lämmitykseen 35.5 kWh lämpöpumpun käyttämää sähköenergiaa. Rahassa mitattuna tämä tekee järisyttävät 5 euroa, siis kolmen kuukauden aikana!

Hyödyt:
1. Lattiat tuntuvat aina mukavan lämpöisiltä. Toisin sanoen lattian lämpötila tuntuu jalkapohjaan mukavalta. Mukavuus on sellainen asia, että toiset osaavat sitä arvostaa, toiset eivät.
2. Lattiat kuivuvat nopeasti. Toisin sanoen lattia ei ole pitkään kostea. Mukavuustekijä tämäkin, kun voi kävellä sukkasillaan suihkutilan läpi aika pian suihkuttelun jälkeen, eikä sukat kastu! Lisäksi kuiva lattia ei tarjoa otollista kasvualustaa mikrobisille seinille, leville ja muille kasvustoille.

Haitat:
1. Reilun puolentoista euron käyttökulut kesäkuukausina.

Olen rakentanut lämmityksen siten, että voin käyttää sitä esimerkiksi silloin, kun kolmen "kesäkuukauden" keskilämpötila on alle 15 astetta.
Ja viiden euron käyttökuluilla Jumankauta olisin seinähullu, jos en käyttäisi sitä!

 

[15444]

Millaista lämpökäyrää käytät kesällä noihin kosteisiin tiloihin papi; paljonkos pyynti esim +20c ?

[WPF]

Olen rakentanut lämmityksen siten, että voin käyttää sitä esimerkiksi silloin, kun kolmen "kesäkuukauden" keskilämpötila on alle 15 astetta.
Ja viiden euron käyttökuluilla Jumankauta olisin seinähullu, jos en käyttäisi sitä!

Toisaalta jos COP on neljä ja olisi laittanut muutaman kympin vastuksen lattialämmitysputkien päälle kylppäriin, niin olisit maksanut kokonaista 20€ ja lämpöpumppu olis levänyt aika paljon enemmän..

Näin varsinkin jos uudistalo ja ilman puskuria.

Vielä jos sen kylppärin lattian takia on tehty oma lämmityspiiri jakotukkeineen jne. veikkaan että sähkövastus on halvempi ja kesäiset pätkäkäynnit historiaa.

[jm82]

Voisin jatkaa tähän ketjuun omasta pulmastani, kun se koskettaa lähinnä tätä aihetta.

Elikäs lyhyt selvitys tilanteesta: 70-luvun lopun 160 m^2 öljylämmitystalo siirtymässä maalämpöön tulevan kevään aikana ja ongelmana lähinnä pesuhuoneen lattian lämmitys. Pesuhuoneen 5 m^2 lattia olisi kiva pitää lämpöisenä myös ns. lämmityskauden ulkopuolella, koska se on aika viileä ja myös kuivuisi paremmin. Lattiassa kiertää harva kupariputki ja se on rinnan patteriverkon kanssa, mutta sille on järjestettävissä oma piiri suhteellisen helposti menopuolelle jos tarpeen. Lattia on nyt 0- kelillä 25 C, kun menovesi on 35 C ja tämä tuntuu sopivalta. Kovemmilla pakkasilla joutuu virtausta kuristamaan pesuhuoneen säätöventtiilistä, kun menovesi on yli 40 C.

Tällä hetkellä siis suunnitelmissa on 100 l ukv-varaaja (ehkä 200 l olisi parempi?), ja patteripiirissä käytettäisiin vanhaa kiertovesipumppua.
Mutta nyt lukeneeni muutaman tunnin aiheesta, niin en ole enää varma miten olisi järkevin kytkeä ukv-varaaja ja käyttääkö ollenkaan ulkoista pumppua, jotta löytyisi sopiva kompromissi:

1) ei tulisi kesälläkään pätkäkäyntiä (laitteiston kestävyys on ykkösasia)
2) pesuhuoneen lattian saisi lämpimäksi kesälläkin järkevin kustannuksin
3) laitteiston hyötysuhde pysyisi ainakin talven optimaalisena

Vaihtoehtoja lienee lukematon määrä, mutta jos tähän saisi muutamia mielipiteitä perusteluineen, niin olisin kiitollinen!
ELI lähinnä vastausta kaipaisiin seuraaviin kysymyksiin:

1) Miten kytkeä ukv varaaja, 2-putkikytkennällä varaaja sarjassa varmaan paras cop ja selviää yhellä pumpulla. Mutta riittääkö pelkän lattialämpöpiirin virtaus kesällä -> 3 putkikytkentä ja vanha kiertovesipumppu?
2) Erillinen meno lattialle ja sulku patteripiirille vai nykyinen systeemi ja ruuvaa patteritermarit kiinni kesällä?
3) UKV-varaajaan sähkövastus jolla lämmittää kesät pesuhuoneen lattiaa (huono cop, mutta pumppu pääsee vähemmällä)?
4) Pesuhuonetta ei kannata lämmittää kesällä ja parempi jättää kylmäksi ?

Tällä hetkellä vielä pääsee vapaasti vaikuttamaan suunnitelmiin, lukuunottamatta pumppua (F1226-8) ja keruupiiriä (400 m savimaassa).

Monta vaihtoehtoa tosiaan. 4) vaihtoehto ja vaikka 2-putkikytkennällä 200 l puskurivaraaja. 100 l taitaa olla turhan pieni. Hintaeroa näyttää olevan 140e. Tai jos suoraan 300 l niin se on 300e kalliimpi.

Tuolla konstilla ehkä saisi lämmitettyä pesuhuoneen lattiaa kesällä, mutta virtaus saattaa olla vähän liian pieni. Jos jotain muutakin patteria avaa niin saisi kiertoa tehostettua.

Täällä on tuo puskurivaraaja 2-putkikytkennällä, eli kuuma menee puskurissa alas ja pattereille ja pesuhuoneen lattialämmitykselle menee ylhäältä. Täällä ei ole kuristustakaan tarvinnut. Tuossa patteriputkessa on ulkoinen lämpötila-anturi kiinni eli ohjaus tapahtuu tuon anturin perusteella. Täällä on toiminut ihan hyvällä hyötysuhteella. Talo on vähän pienempi ja pumppu isompi. Eli teillä varmaan riittäisi oikein hyvin vähän pienempi 300 l puskurivaraaja. Täällä tuo reilu 400 l on öljylämmitysaikainen lämmitysveden vesivaraaja jossa on käyttövesikierukka myös. Maalämpöpumpun asteminuuteilla saa hyvin säädettyä käyntiaikaa ja -60 on olleet aika sopivat. Taitaa käydä jotain 45 minuuttia muistaakseni. -5 asetuksella sai lyhyimmän käyntiajan jos pakkasta oli jotain -20.

[tomppeli]

Lattiassa kiertää harva kupariputki ja se on rinnan patteriverkon kanssa, mutta sille on järjestettävissä oma piiri suhteellisen helposti menopuolelle jos tarpeen...

Jos asennetaan varaaja 2 -putkikytkennällä, (varaaja on sarjassa lattian putkituksen kanssa),
tulee ongelmaksi se, että kaikki pumpulta tuleva lauhdutuskierto joutuisi kiertämään lattian kautta.
Virtaama lattian kierron läpi olisi todennäköisesti liian vähäinen ja lämpöä ei siirtyisi tarpeeksi paljon pois lauduttimelta.
Varaajasta ei tässä kytkennässä ole juuri mitään hyötyä.
Varaaja pitäisi olla 4 -putkisella liitännällä.
Sitten tarvitaan yksi kiertopumppu lisäksi.

Lämmityskiertoon sarjaan kytketty 2 -putkiliitäntäinen varaaja toimii vain kiertoveden tilavuuden lisääjänä,
mutta ei anna apua liian vähäiseen lämmityspiirin kierron virtausnopeuteen.

Jos halutaan kosteiden tilojen lattialämmitystä lämpöpumpulla kesäaikaan,
kannattaisi pyytää tarjouksia myöskin tulistusvaraajallisista lämpöpumpuista.
Patterilämmitteiseen kohteeseen kannattaisi aina ottaa tarjouskilpailuun mukaan tulistusvaraajalliset pumput.

[WPF]

Mitä etua tulistusvaraajalla tuo?


Saahan vaihtoventtiilikoneen viereen vastaavan kierukkavaraajan, jossa lämmitys lämpötila alhaalla, jossa käyttövesi esilämpeää ja ylhäällä erilämpöinen alue käyttöveden priimaukselle. Aivan kuten "tulistusmalleissa".

Siihen sitten saa kytkeä shuntattuja piirejä tai shunttamattomia piirejä, miten haluaa. Uudet mallit tekee 65C lämpötilaa ilman tulistusta, mikä riittää varmasti.

[Roori]

Mitä etua tulistusvaraajalla tuo?


Saahan vaihtoventtiilikoneen viereen vastaavan kierukkavaraajan, jossa lämmitys lämpötila alhaalla, jossa käyttövesi esilämpeää ja ylhäällä erilämpöinen alue käyttöveden priimaukselle. Aivan kuten "tulistusmalleissa".

Siihen sitten saa kytkeä shuntattuja piirejä tai shunttamattomia piirejä, miten haluaa. Uudet mallit tekee 65C lämpötilaa ilman tulistusta, mikä riittää varmasti.

Olet juurikin oikeassa...varaaja on varaaja oli se sitten 'vaihtovenakoneen' tai 'tulistuskoneen' apurina, molemmissa saa hoitumaan tuon pienen piirin kesälämmityksen ja avainsana siinä on se 'varaaja'.
Ja kuten sanoit lämpötila ei ole ongelma nykylaitteiden speksejä kun katsoo, järestään on se 65C tavallisen VV-masiinan max lähtölämpö lämmitykseen...taitaa tulistusmasiinoitten spekseissä tehdä tiukkaa tuo lämpötila, taidetaan heilua ennemminkin siellä 55C tuntumissa.

Varaaja kun laitetaan niin yleensä siihen 'pikkupiiriin' laitetaan shuntti ON/OFF koneilla, mutta invertterillä sekään ei tarpeen jos systeemi semmoseksi rakennetaan...

Tulistuskoneella tuo otsikon asia ei ole yhtään sen parempi tai huonompi kuin VV-koneellakaan.

[WPF]

Olet juurikin oikeassa...varaaja on varaaja oli se sitten 'vaihtovenakoneen' tai 'tulistuskoneen' apurina, molemmissa saa hoitumaan tuon pienen piirin kesälämmityksen ja avainsana siinä on se 'varaaja'.
Ja kuten sanoit lämpötila ei ole ongelma nykylaitteiden speksejä kun katsoo, järestään on se 65C tavallisen VV-masiinan max lähtölämpö lämmitykseen...taitaa tulistusmasiinoitten spekseissä tehdä tiukkaa tuo lämpötila, taidetaan heilua ennemminkin siellä 55C tuntumissa.

Varaaja kun laitetaan niin yleensä siihen 'pikkupiiriin' laitetaan shuntti ON/OFF koneilla, mutta invertterillä sekään ei tarpeen jos systeemi semmoseksi rakennetaan...

Tulistuskoneella tuo otsikon asia ei ole yhtään sen parempi tai huonompi kuin VV-koneellakaan.

Taitaa se invertterikin vaatia puskurin, ainakin, jos se hyvin tehdään. Kesä se on kesä niilläkin.

[papi]

Toisaalta jos COP on neljä ja olisi laittanut muutaman kympin vastuksen lattialämmitysputkien päälle kylppäriin, niin olisit maksanut kokonaista 20€ ja lämpöpumppu olis levänyt aika paljon enemmän..

Näin varsinkin jos uudistalo ja ilman puskuria.

Vielä jos sen kylppärin lattian takia on tehty oma lämmityspiiri jakotukkeineen jne. veikkaan että sähkövastus on halvempi ja kesäiset pätkäkäynnit historiaa.

Minun tapauksessa jos olisin laittanut sähkövastukset termostaatteineen näihin tiloihin (40m2), olisi hankintakustannus ollut noin 500€, ei siis todellakaan muutaman kympin vastukset. Neliöteho 50W luokkaa, mikä on puolet normaalista sähkölämmitys mitoituksesta.
Joka tapauksessa se vesikiertoinen olisi sinne pitänyt asentaa. Jakotukkien lähtöjä saman verran.
Useampi piiri ei välttämättä ole pelkästään kosteiden tilojen kesälämmitystä varten.
Kaksi lämmitysjärjestelmää päällekkäin. Oikeesti! Uudessa maalämpökiinteistössä!?!
Sähkölattialämmitys ON/OFF system vs. vesikierron lämpötilan tasaisuus-->mukavuus!
Pumppu saa levätä sitten joskus kaatopaikalla, meille se on tullut töihin.

Olen mielipiteissäni puskurivaraajan kannattaja.

Millaista lämpökäyrää käytät kesällä noihin kosteisiin tiloihin papi; paljonkos pyynti esim +20c ?

Luokkaa +32C.

[Roori]

Taitaa se invertterikin vaatia puskurin, ainakin, jos se hyvin tehdään. Kesä se on kesä niilläkin.

Tarvii varaajan juu jos 'pikkupiiristä puhutaan' mutta tarkoitin sitä shunttia ei välttämättä.

[WPF]

Minun tapauksessa jos olisin laittanut sähkövastukset termostaatteineen näihin tiloihin (40m2), olisi hankintakustannus ollut noin 500€, ei siis todellakaan muutaman kympin vastukset. Neliöteho 50W luokkaa, mikä on puolet normaalista sähkölämmitys mitoituksesta.
Joka tapauksessa se vesikiertoinen olisi sinne pitänyt asentaa. Jakotukkien lähtöjä saman verran.
Useampi piiri ei välttämättä ole pelkästään kosteiden tilojen kesälämmitystä varten.
Kaksi lämmitysjärjestelmää päällekkäin. Oikeesti! Uudessa maalämpökiinteistössä!?!
Sähkölattialämmitys ON/OFF system vs. vesikierron lämpötilan tasaisuus-->mukavuus!
Pumppu saa levätä sitten joskus kaatopaikalla, meille se on tullut töihin.

Olen mielipiteissäni puskurivaraajan kannattaja.
Luokkaa +32C.

Maailma on valintoja täynnä 

Nopeat kommentit:
- 20W m2 riittää. Käyttö vain kesällä.
- Vaikka sähkö on ON/OFF, niin laatta tasaa ja pitää olla tosi herkkä jalanpohja jotta jotain eroa tuntee! Kesämökillä on sähkölattia lämmitys suihkutiloissa, niin tiedän sen.
- Kyllä! Kaksi järjestelmää päällekkäin on ok, jos se säästää kokonaiskuiluissa, niin että se on järkevää.
- Puskurivaraaja on ok. Uudistalossakin.
- Kaatopaikka elinkaari lyhenee.

[WPF]

Tarvii varaajan juu jos 'pikkupiiristä puhutaan' mutta tarkoitin sitä shunttia ei välttämättä.

Jep. Samaa mieltä!

[papi]

Maailma on valintoja täynnä 

Nopeat kommentit:
- 20W m2 riittää. Käyttö vain kesällä.
- Vaikka sähkö on ON/OFF, niin laatta tasaa ja pitää olla tosi herkkä jalanpohja jotta jotain eroa tuntee! Kesämökillä on sähkölattia lämmitys suihkutiloissa, niin tiedän sen.
- Kyllä! Kaksi järjestelmää päällekkäin on ok, jos se säästää kokonaiskuiluissa, niin että se on järkevää.
- Puskurivaraaja on ok. Uudistalossakin.
- Kaatopaikka elinkaari lyhenee.

- Samaa mieltä, valintoja on monia. Toiset hyviä, toiset edellistä parempia.
- Omaan myös käyttäjäkokemusta sähkölämmityksestä. Useista kohteista 20 vuoden ajalta.
- Yleisin kaapeli on teholtaan 10W/m, joten 20W neliöteholla kaapelit tulevat 500mm välein-->Ei toimi. Ei riitä.
Huom. Ideana käyttömukavuus ja toimivuus.
- Laatta tasaa vähän jos kaapelointi normaaliväleillä, 500mm väleillä ei laatta tasaa mitään. Edelleen ideana käyttömukavuus ja toimivuus. Ei vedä vertoja vesikiertoiselle ikuna päivänä.
- Kaksi järjestelmää päällekkäin on turhaa, eikä se oikein tehtynä edes ole halvempi. Puhumattakaan käyttömukavuudesta ja toimivuudesta.
- Tarkoitus ei ole olla ilkeä, mutta ihmisiä tulee kannustaa järkeviin ratkaisuihin.

[papi]

Olet juurikin oikeassa...varaaja on varaaja oli se sitten 'vaihtovenakoneen' tai 'tulistuskoneen' apurina, molemmissa saa hoitumaan tuon pienen piirin kesälämmityksen ja avainsana siinä on se 'varaaja'.
Ja kuten sanoit lämpötila ei ole ongelma nykylaitteiden speksejä kun katsoo, järestään on se 65C tavallisen VV-masiinan max lähtölämpö lämmitykseen...taitaa tulistusmasiinoitten spekseissä tehdä tiukkaa tuo lämpötila, taidetaan heilua ennemminkin siellä 55C tuntumissa.

Varaaja kun laitetaan niin yleensä siihen 'pikkupiiriin' laitetaan shuntti ON/OFF koneilla, mutta invertterillä sekään ei tarpeen jos systeemi semmoseksi rakennetaan...

Tulistuskoneella tuo otsikon asia ei ole yhtään sen parempi tai huonompi kuin VV-koneellakaan.

Kun käytössä on puskurivaraaja, kosteisiin tiloihin ajetaan suoraan varaajasta sitä lämpimintä vettä. Piiriin/piireihin missä pyynti on alhaisempi esim. oleskelutilat, makuuhuoneet, autotalli, varastorakennus vast. niin niissä käytetään shunttausta.

[WPF]

- Samaa mieltä, valintoja on monia. Toiset hyviä, toiset edellistä parempia.
- Omaan myös käyttäjäkokemusta sähkölämmityksestä. Useista kohteista 20 vuoden ajalta.
- Yleisin kaapeli on teholtaan 10W/m, joten 20W neliöteholla kaapelit tulevat 500mm välein-->Ei toimi. Ei riitä.
Huom. Ideana käyttömukavuus ja toimivuus.
- Laatta tasaa vähän jos kaapelointi normaaliväleillä, 500mm väleillä ei laatta tasaa mitään. Edelleen ideana käyttömukavuus ja toimivuus. Ei vedä vertoja vesikiertoiselle ikuna päivänä.
- Kaksi järjestelmää päällekkäin on turhaa, eikä se oikein tehtynä edes ole halvempi. Puhumattakaan käyttömukavuudesta ja toimivuudesta.
- Tarkoitus ei ole olla ilkeä, mutta ihmisiä tulee kannustaa järkeviin ratkaisuihin.

Ei olla ilkeitä ei. Kyseessähän on vain sähkölämmityksen eri tapoja 

Joku priimaa osatehoista talvella alkaen -15 tai -20C. Joku haluaa täystehoisen jne.

Jos kylppärin lattia vie hieman suoraa sähköä kesällä ja kompura lepää kesän pois lukien käyttövesi sopii minulle.
 Kun teen seuraavan talon, niin laitan 100% varmuudella kaapelin kylppärin lattiaan ja päätän sitten lämmitänkö kesän pumpulla vai kaapelilla. Tähän vaikuttaa paljolti onko minulla puskuri varaaja, tuskin, koska pumpun teho lienee luokkaa 4 kW ja silloin ei puskuria varmaankaan tarvita.

Säästämisiin!

[Roori]

Kun käytössä on puskurivaraaja, kosteisiin tiloihin ajetaan suoraan varaajasta sitä lämpimintä vettä. Piiriin/piireihin missä pyynti on alhaisempi esim. oleskelutilat, makuuhuoneet, autotalli, varastorakennus vast. niin niissä käytetään shunttausta.

No riippuu-roikkuu tietysti aina kohteesta, ei ole yhtä oikeaa kuinka se menee...pattereille tehdään yleensä kuumempaa kuin lattiat sallii 

[papi]

No riippuu-roikkuu tietysti aina kohteesta, ei ole yhtä oikeaa kuinka se menee...pattereille tehdään yleensä kuumempaa kuin lattiat sallii 

Tietysti riippuu kohteesta. Mutta aina suoraan varaajasta sinne missä kuuminta tarvitaan ja muihin vähemmän lämpöä tarvitseville shuntin kautta.Eikö niin 

[WPF]

Tietysti riippuu kohteesta. Mutta aina suoraan varaajasta sinne missä kuuminta tarvitaan ja muihin vähemmän lämpöä tarvitseville shuntin kautta.Eikö niin 

Jep.

[Kimmo_L]

Oma mielipiteeni on, että uudessa talossa kosteita tiloja ei ole tarve lämmittää kesällä, mutta ymmärrän ihmisiä, jotka haluavat tämän mukavuussyistä.

Siihen halusin kommentoida, että jos joku laittaa sekä vesikiertoisen että sähkökaapelit, niin älkää laittako lämmityskaapelia aivan kiinni lattialämmitysputkeen tai edes ihan sen lähelle. Muoviputki ei välttämättä kestä vastuksen lämpöä aivan lähellä. Eli pitää järjestää niin, että on esimerkiksi toinen raudoitusverkko vähän ylempänä (tai alempana), missä on lattialämmityskaapelit. (Laatan paksuus voi rajoittaa tätä, jos on tarkoitus lattian kaadotkin saada tehtyä perustasosta alaspäin. Voi kannattaa tehdä vähän paksumpi laatta pesuhuoneen kohdalle tällöin (alaspäin siis, stryoxit alemmas).)

Sinänsä tuo tuplajärjestelmä voi olla ihan fiksu ratkaisu pienelle pinta-alalle. Olisin itsekin saattanut laittaa pesuhuoneeseen, jos olisin rakennusvaiheessa tajunnut ajatella asiaa.

[WPF]

Oma mielipiteeni on, että uudessa talossa kosteita tiloja ei ole tarve lämmittää kesällä, mutta ymmärrän ihmisiä, jotka haluavat tämän mukavuussyistä.

Siihen halusin kommentoida, että jos joku laittaa sekä vesikiertoisen että sähkökaapelit, niin älkää laittako lämmityskaapelia aivan kiinni lattialämmitysputkeen tai edes ihan sen lähelle. Muoviputki ei välttämättä kestä vastuksen lämpöä aivan lähellä. Eli pitää järjestää niin, että on esimerkiksi toinen raudoitusverkko vähän ylempänä (tai alempana), missä on lattialämmityskaapelit. (Laatan paksuus voi rajoittaa tätä, jos on tarkoitus lattian kaadotkin saada tehtyä perustasosta alaspäin. Voi kannattaa tehdä vähän paksumpi laatta pesuhuoneen kohdalle tällöin (alaspäin siis, stryoxit alemmas).)

Sinänsä tuo tuplajärjestelmä voi olla ihan fiksu ratkaisu pienelle pinta-alalle. Olisin itsekin saattanut laittaa pesuhuoneeseen, jos olisin rakennusvaiheessa tajunnut ajatella asiaa.

Minulla on myös lämmitys kokonaan pois päältä helteillä.

Lämmityksen saa käsittääkseni myös "matolla" lsuoraan laattojen alle ja jopa jokin filmi.

http://www.taloon.com/lattialammityskelmu-foil-43-cm-65w-m/S-8176226/dp?openGroup=5627

[Mikkiss]

Jos asennetaan varaaja 2 -putkikytkennällä, (varaaja on sarjassa lattian putkituksen kanssa),
tulee ongelmaksi se, että kaikki pumpulta tuleva lauhdutuskierto joutuisi kiertämään lattian kautta.
Virtaama lattian kierron läpi olisi todennäköisesti liian vähäinen ja lämpöä ei siirtyisi tarpeeksi paljon pois lauduttimelta.
Varaajasta ei tässä kytkennässä ole juuri mitään hyötyä.
Varaaja pitäisi olla 4 -putkisella liitännällä.
Sitten tarvitaan yksi kiertopumppu lisäksi.

Tätä itsekin epäilen, että kierto jää liian vähäiseksi. Eikö 3-putkisella liitännällä saa myös virtausta lisättyä pumpulle ja se on hieman helpompi toteuttaa / säätää kohilleen? Tällä hetkellä siis on vanha kv-pumppu menoputkessa valmiina ja ajattelin jos sen jälkeen ottais oma haaran pesuhuoneen lattialle, sitten sulkuventtiili patteripiirille jonka voi vääntää kesällä kiinni. UKV-varaajaan sitten yhdistäisi paluupuolelta t-haaran, jotta voi varmistaa riittävän virtauksen. kv-pumput pitäis varmaan pyöriä kutakuinkin samaa vauhtia tässä tapauksessa, että cop pysyy hyvänä?
Voisi myös valita varaajan, jossa esim 1 kW sähkövastus jolla hoitaisi kesän ja antaisi pumpun huilata käyttövettä lukuun ottamatta. Mielipiteitä tästä vaihtoehdosta?

Lämmityskiertoon sarjaan kytketty 2 -putkiliitäntäinen varaaja toimii vain kiertoveden tilavuuden lisääjänä,
mutta ei anna apua liian vähäiseen lämmityspiirin kierron virtausnopeuteen.

Jos halutaan kosteiden tilojen lattialämmitystä lämpöpumpulla kesäaikaan,
kannattaisi pyytää tarjouksia myöskin tulistusvaraajallisista lämpöpumpuista.
Patterilämmitteiseen kohteeseen kannattaisi aina ottaa tarjouskilpailuun mukaan tulistusvaraajalliset pumput.

Pumppu on jo hommattu ja valinta perustui edulliseen kokonaishintaan (<12 t€) = lyhyt takaisinmaksuaika

[tomppeli]

@ Mikkiss
Katso näistä NIBEn oppaista liitäntämalleja:

- NIBE MLP-OPAS 1135-4 alkaen sivu #7 ja

- NIBE MLP ASENTAJAN OPAS 2211-2 tässäkin alkaen sivu #7.

- NIBE UKV 100 kiertoveden lisävaraajan liitäntätapoja. Suomeksi alkaen sivu #19.

[Mikkiss]

@ Mikkiss
Katso näistä NIBEn oppaista liitäntämalleja:

- NIBE MLP-OPAS 1135-4 alkaen sivu #7 ja

- NIBE MLP ASENTAJAN OPAS 2211-2 tässäkin alkaen sivu #7.

- NIBE UKV 100 kiertoveden lisävaraajan liitäntätapoja. Suomeksi alkaen sivu #19.

Tuota yksisuuntaventtiiliä olen ihmetellyt noissa 3-putkiliitännöissä. Sen ajatus lienee, että kaikki vesi kierrätetään lämmitysverkon kautta, joilloin cop on paras mahdollinen? Mutta eikös se myös aiheuta sen, että lauhduttimelle ei välttämättä tule tarpeeksi virtausta jos esim. kesäaikaan mulla olisi tuossa pelkästään tuo 5^2 pesuhuone? Osaako joku sanoa, paljonko hyötysuhde huononee, jos tuon venttiilin jättää pois ja ilmeisesti silloin pumput olisi hyvä säätää normaali lämmityskaudella siten, että lämmitysverkon puolella olisi vähän enemmän virtausta kuin pumpusta puskuriin?

[euroshopperi]

Mulla hoitaa aurinkopanelit kesälattiat. Varaajakin on sarjassa, kun ei ole kuin meno ja tuloputket. Noista purkista on sitten otettu 2 shunttipiiriä n. 1 metri ennen varaajaa, joten ne on kyllä rinnankytkennässä tuon varaajan kanssa. Kun pumppu pysähtyy, ottavat shuntit lisää lämpöä tarvitessaan sieltä yläputkesta ja työntävät viileän veden piiristä varaajan pohjalle. Jos suntit sattuvat olemaan latauksen alussa auki, niin ne alkaa siitä sitten sulkeutumaan pikkuhiljaa, kun latauslämpö nousee ja menee usein melkein kiinni latauksen loppua kohti ja varaajaan päätyy lopulta kokonaan pumpulta tuleva lämpö. Joskus saattaa hieman kestää, ennen kuin alkaa yläosaan päätyä lämpöä ollenkaan, jos piirit sattuu ottamaan reilummin lämpöjä sinne kiertoon, mutta aina päädytään ainakin osittaiseen shuntin sulkuun ennen latauksen loppumista. Saattaa tässä vielä tulla noita langattomiakin termareita käyttöön tuonne pesutiloihin kun tuohon voisi laittaa kiertopumpullekkin virtakatkaisun, jos kaikki termarit vetää venttiilit kiinni. Vastuslankoja en kyllä kaipaa enää mihinkään paikkaan. Mulla tosin sattui tuo aurinkolämpö olemaan jo valmiina tuon puskurin kanssa. Jos vielä seuraavaa pytinkiä tulee taaplattua, niin se on varmaa, että varaajia laitetaan.

[tomppeli]

Tuota yksisuuntaventtiiliä olen ihmetellyt noissa 3-putkiliitännöissä. Sen ajatus lienee, että kaikki vesi kierrätetään lämmitysverkon kautta, joilloin cop on paras mahdollinen? Mutta eikös se myös aiheuta sen, että lauhduttimelle ei välttämättä tule tarpeeksi virtausta jos esim. kesäaikaan mulla olisi tuossa pelkästään tuo 5^2 pesuhuone?

Olet oikeassa.
Siksi pitäisi olla kiertovesivaraaja 4 -putkiliitännällä.

[zeniitti]

Onko se nyt niin, kun minäkin lämmitän vain kosteita tiloja kesällä (+ tietenkin käyttövesi) että pätkäkäyntiä tulee tehtyä ja kovaa. Minimimeno kesällä +25. Normaalisti 8kW:n 1245 lämmittää 163m2 + erillinen varastoautotallirakennus 40m2 maakanaalin päässä

[Mikkiss]

Olet oikeassa.
Siksi pitäisi olla kiertovesivaraaja 4 -putkiliitännällä.

Eikö tuo 3-putkikytkentä ilman tuota venttiiliä aja saman asian? Vesi virtaa sitten tilanteen mukaan tuossa ukv:n paluuhaarassa suuntaan tai toiseen riippuen piirien vastuksesta ja pumppujen nopeudesta? Sellaista optiota ei nibestä taida saada, että käyttäisi pelkkiä vastuksia lämmityksen aikana ja käyttöveden valmistukseen pumppua? Sillä saisi kesällä eliminoitua pätkäkäynnin ilman erillisiä vastuksia varaajassa...
Laskeskelin että n. 50 € maksaa suoralla sähköllä pitää tuo pesuhuone lämpösenä kesäkauden, joten minusta se olisi ehkä järkevin vaihtoehto, kun haluaa pumpulle maksimaalisen elinkaaren.

Kiitoksia jo tähän asti vastauksista! Varmaan osa näistä kysymyksistä on käsitelty jo toisissa keskuteluissa, mutta en äkkiseltään vastauksia löytänyt tiedon tulva on niin valtava tällä foorumilla 

[Mikkiss]

Onko se nyt niin, kun minäkin lämmitän vain kosteita tiloja kesällä (+ tietenkin käyttövesi) että pätkäkäyntiä tulee tehtyä ja kovaa. Minimimeno kesällä +25. Normaalisti 8kW:n 1245 lämmittää 163m2 + erillinen varastoautotallirakennus 40m2 maakanaalin päässä

Miten sulla on järjestelmä kytketty ja mikä lämmönjakotapa talossa? Oletko seurannut käynnistysmääriä kesällä vrt. talveen?

[JJ72]

taitaa tulistusmasiinoitten spekseissä tehdä tiukkaa tuo lämpötila, taidetaan heilua ennemminkin siellä 55C tuntumissa.

Olen nähnyt mun SH:n ainakin pukkaavan n. 70 asteista vettä varaajan yläosaan. Tyypillinen lämpötila on n. 60 astetta.

[WPF]

Olen nähnyt mun SH:n ainakin pukkaavan n. 70 asteista vettä varaajan yläosaan. Tyypillinen lämpötila on n. 60 astetta.

Roori puhuu lämmityksestä...

Jep. Yläosaan siis 60C....70C n. 15% osuudella energiasta.

Jos koko kuumakaasun energia määrästa saadaan tuo 70 C tulistuksenpoistosiirtimellä niin sen osuus lienee 15% koko energiasta, silloin lauhduttimesta saadaan vaikka 53Casteista vettä 85%. Yhteensä siirtimien läpi menevät vesivirrat tekevät 100% noin 56C asteista vettä. Uusissa vaihtoventtiili koneissa max 65 Tehdään koko lauhduttimen teholla eli 65C käyttöveteen tai lämmitykseen.... mitä millonkin tarvitaan.

[fraatti]

Eikö tuo 3-putkikytkentä ilman tuota venttiiliä aja saman asian?

Eipä tuota takaiskua ukv-kytkentäohjeessa ole ollenkaan. Itse annan ääneni 3-putkikytkennälle. Mitä etua on neliputkikytkennästä? Kolmeputkisessa kaikista kylmin liemi menee varmasti suoraan koneelle.... (olettaen ettei lämmönjaon pumppu ole suuremmalla teholla kuin koneen sisäinen, joka on varsin epätodennäköistä)

Mun ajatus on että homma toimii näin... vai?

[JJ72]

Roori puhuu lämmityksestä...

Jep. Yläosaan siis 60C....70C n. 15% osuudella energiasta.

Jos koko kuumakaasun energia määrästa saadaan tuo 70 C tulistuksenpoistosiirtimellä niin sen osuus lienee 15% koko energiasta, silloin lauhduttimesta saadaan vaikka 53Casteista vettä 85%. Yhteensä siirtimien läpi menevät vesivirrat tekevät 100% noin 56C asteista vettä. Uusissa vaihtoventtiili koneissa max 65 Tehdään koko lauhduttimen teholla eli 65C käyttöveteen tai lämmitykseen.... mitä millonkin tarvitaan.

Joo, no lämmitykseen ei oo koskaan tarvinnu yli 50 astetta, niin eipä oo tullu kateltua, mutta jos se siitä tulistimelta ei otettas mitään tehoa varaajaan, niin mitähän siitä varsinaiselta lauhduttimelta sitten saatais lämmitykseen!? Jotain siinä varmasti hävitään verrattuna siihen, että olisi vain yksi lauhdutin...

Mutta se mikä musta tässä tulistinpumpussa on fiksua, että on oletuksena kaksi piiriä (ainakin SH:ssa), ja molemmat tehdään shunttaamalla ja varaaja ja lämmityspiirit elää täysin omaa elämäänsä, ja pumppu lataa varaajaa tarvittaessa. Tähän on pahisn helppo lisätä muita lämmitysmuotoja halutessaan. Eikä ole pätkäkäyntiä kesälläkään, pelkkää käyttövettä tehdään mun tapauksessa kesällä n. yhden kerran vuorokaudessa n. 50min kerrallaan.

[WPF]

Joo, no lämmitykseen ei oo koskaan tarvinnu yli 50 astetta, niin eipä oo tullu kateltua, mutta jos se siitä tulistimelta ei otettas mitään tehoa varaajaan, niin mitähän siitä varsinaiselta lauhduttimelta sitten saatais lämmitykseen!? Jotain siinä varmasti hävitään verrattuna siihen, että olisi vain yksi lauhdutin...

Mutta se mikä musta tässä tulistinpumpussa on fiksua, että on oletuksena kaksi piiriä (ainakin SH:ssa), ja molemmat tehdään shunttaamalla ja varaaja ja lämmityspiirit elää täysin omaa elämäänsä, ja pumppu lataa varaajaa tarvittaessa. Tähän on pahisn helppo lisätä muita lämmitysmuotoja halutessaan. Eikä ole pätkäkäyntiä kesälläkään, pelkkää käyttövettä tehdään mun tapauksessa kesällä n. yhden kerran vuorokaudessa n. 50min kerrallaan.

Vaihtoventtiilikone ja viereen vastaava kierukka varaaja, niin siitä saa ihan samat ominaisuudet.

Yläosassa kuumempaa käyttövedelle ja alaosassa lämmityksen tarvitsemaa lämpötilaa. Alaosaan voi tuoda energiaa puukattilalla tai millä tahansa haluaakin.

[zeniitti]

Miten sulla on järjestelmä kytketty ja mikä lämmönjakotapa talossa? Oletko seurannut käynnistysmääriä kesällä vrt. talveen?

On kaikki käynnistykset ylhäällä /kk. Pitää katsoa. Jakotapa on vesikiertoinen lattialämmitys talossa ja tallissa. Kesällä tallin ja asuintilojen jakotukit kiinni. Eli lattiassa kiertää vaan kosteissa tiloissa: sauna, pesuhuone, khh, wc, vaatehuone. Käyttövedelle on hullunkierto talon poikki, päällä kesät talvet. Kiertovesipumppu kahden ajastimen perässä.

EDIT: Tässä 2012, kun sattui löytymään exceli.

[JJ72]

Vaihtoventtiilikone ja viereen vastaava kierukka varaaja, niin siitä saa ihan samat ominaisuudet.

Yläosassa kuumempaa käyttövedelle ja alaosassa lämmityksen tarvitsemaa lämpötilaa. Alaosaan voi tuoda energiaa puukattilalla tai millä tahansa haluaakin.

Osaako se vaihtoventtiilikone käännellä kahden piirin shuntteja?