Monitoroinnin pähkäilyä

[masavone]

Tulipa tehtyä kaupat talosta. Hieman jäänyt asennukset ensimmäiseltä omistajalta kesken, joten siitä se ajatus sitten lähti.

Oli mielessä tehdä "kotisivut", eli vähintäänkin mahdollisuus etämonitorointiin. Samalle sivustolle voisi ympätä niin normaalin monitoroinnin kuin hälytysjärjestelmät ja valvontakamerat. Serverille esim. Sophos UTM, joka taitaa dynaamisen DNS:n. Saisi samalla hieman tietoturvaa. Tuonne taakse voisi laittaa monitoroinnit vaikka raspeilla.

Olisi mukava saada mahdollisimman paljon dataa näkyville, joten mistähän olisi hyvä lähteä liikkeelle? Entä olisiko simppelein toteuttaa siten, että erillisille toiminnoille olisi omat raspit (hälytinjärjestelmä+valvontakamerat yhdellä ja datankeruulla omansa)?

Maalämpöpumppuna Nibe Fighter 1110, eli saakohan siitä luettua rs485:llä tilatiedot?

Optimitilanteessa etähallintana saisi mm. hälyt päälle ja pois, seurattua valvontakameroita, mahdollisesti jopa säädettyä lämmitystä pidemmille reissuille pienemmälleen. LVK:na joku Ilto, mallia en nyt muista. Siihen tuskin saa etähallintaa helposti. Lämpötiloja kuitenkin voisi siitäkin monitoroida.

Lyhyesti ja ytimekkäästi: Mistä liikkeelle?

Edit. F1110 on siis 8,5 kilowattinen versio. Siihen ei taida saada etähallintaa tai edes monitorointia?

[masavone]

Onkohan muuten jostain vesikiertoisen lattialämmityksen termostaatista mahdollista saada simppelisti lämpötilatieto pihalle? Eli onko tuollaisia termostaatteja olemassa, vai onko helpoin laittaa erilliset anturit huonelämpötilan seurantaan?

Putkitukset ja johdot menevät termostaateille, mutta lattialämmityksen säätö on nyt manuaalisena. Jäänyt siis sekin kesken. Toimilaitteet siistissä nipussa jakotukkien vieressä.

[olammi]

Onkohan muuten jostain vesikiertoisen lattialämmityksen termostaatista mahdollista saada simppelisti lämpötilatieto pihalle?

Veikkaan, että suurimmassa osassa tapauksista ei ole.

[fraatti]

Putkitukset ja johdot menevät termostaateille, mutta lattialämmityksen säätö on nyt manuaalisena. Jäänyt siis sekin kesken. Toimilaitteet siistissä nipussa jakotukkien vieressä.

Samalla tavalla ne mullakin on nipussa. Maalämpöpumpulle on hyvä hyötysuhteen kannalta ettei termostaatteja olisi vaan virtaus lauhduttimen läpi olisi mahdollisimman suuri. Maalampöpumppuhan itsessään säätää menoveden/paluuveden lämpötilaa sen perusteella mitä pumpussa oleva lämmityskäyrä kertoo.

Mietin joskus itseki antureita termostaatteihin mutta nyt olen kallistunut hiukan siihen suuntaan ehkä että mitä niillä sitten loppupeleissä tekee  kun ainut huone/tila missä lämpötila vaihtelee on olkkari. Ja sekin vain sen takia että auringon vaikutusta ei oikein pysty huomioimaan mitenkään. Tarvittaessa sitte siinäkin kyllä jäähdytys konvektori käynnistyy katossa automaattisesti mikäli lämpötila alkaa kohoamaan liikaa. Jokatapauksessa jos olisin anturit halunnut olisin varmaan käyttänyt termostaattien valmista putkitusta ja 1-wire antureita.

[Mika K]

Onkohan muuten jostain vesikiertoisen lattialämmityksen termostaatista mahdollista saada simppelisti lämpötilatieto pihalle? Eli onko tuollaisia termostaatteja olemassa, vai onko helpoin laittaa erilliset anturit huonelämpötilan seurantaan?

Putkitukset ja johdot menevät termostaateille, mutta lattialämmityksen säätö on nyt manuaalisena. Jäänyt siis sekin kesken. Toimilaitteet siistissä nipussa jakotukkien vieressä.

Uponorin langattomat termostaatit käsittääkseni lähettävän tiedot knx-standardilla. Mielipidekysymys sitten saako sen helposti luettua, taitaa kyllä tulla kalliiksi jollei ole valmiiksi kilkkeitä.

[Mika K]

Mietin joskus itseki antureita termostaatteihin mutta nyt olen kallistunut hiukan siihen suuntaan ehkä että mitä niillä sitten loppupeleissä tekee  kun ainut huone/tila missä lämpötila vaihtelee on olkkari. Ja sekin vain sen takia että auringon vaikutusta ei oikein pysty huomioimaan mitenkään.

Huonetermostaatilla pystyy;)

[fraatti]

Saattaa olla etä ilmaisin itseäni hiukan epäselvästi mutta tarkoitin "antureita termostaatteihin" sitä että pystyisin jollain anturoinnilla monitoroimaan niiden huoneiden lämpötilaa. Mutta tieto ei ole kauhean mielenkiintoinen loppujen lopuksi koska huonelämpötila on joka huoneessa 0,5 asteen tarkkuudella aivan sama. Lukuunottamatta suurata avointa tilaa mihin aurinko paistaa.

Huonetermostaatilla pystyy;)

Ei pysty. Muutama väärä olettamus. 12m2 avointa ikkunaa etelään/länteen tekee kummia kun aurinko alkaa oikeasti lämmittämään.

Jos lattiassa on valettuna 90m2 alalle 10cm betonilaatta jossa päällä 5-10mm tasoitetta, laastit sekä 10mm vahva lattialaatta saadaan laatan kokonaisvahvuudeksi ainakin 12cm. Tällöin varovaisestikin arvioituna massaa tuolla 11m3 köntillä on 24tn. Jos lämpötila vaihtelee päivittäin kuten tällähetkellä tuo massa on yksikertaisesti aivan liian suuri että sen lämpötila putoaisi jotenkin niinpaljoa ja niin nopeasti että sen lämpötila nykyisestä laskisi niin paljoa että se alkaisi jäähdyttämään. Vahva betonilattia on todella hidas reagoimaan. Kuten kuvasta näkee niin 15 asteen kelillä lattian lämpötila on 21,5 astetta. Haluttu huonelämpötila 22 astetta. 21,5 asteinen lattia ei riitä lämmitäämään taloa 22 asteiseksi vaan se lämpö tulee muualta(aurinko ja muut sähköhärpäkkeet kotona) Jos ulkolämpötila nousee yli 15 asteen pysähtyy silloin kiertovesipumppu kokonaan ja lämmitys pysähtyy koko talossa. Tämän takia kesällä lämmitystarvetta ei ole 2kk, mutta jäähdytystarvetta on.


Ajastetulla termostaatilla voisi mahdollisesti ohjelmoida alhaisemman lämpötilan päivälle jolloin lattian voisi saadakin jäähtymään hiukan mutta sitten jos sattuukin eteen päivä ettei aurinkopaistakaan niin onkin jo kylmä.

Energiatodistupohjaa käyttäen keskimääräinen tarvittava jäähdytysteho niin ettei huonelämpötila nouse yli 22 asteen on jo kesällä kahden kuumimman kuukauden osalta jo lähelle 300W. Jos huonelämpötilan tällöin haluaa siedettäväksi on ainut vaihtoehto silloin jonkinlainen jäähdytin sekä sitä ohjaava termostaatti.

[euroshopperi]

http://aurinkosuojat.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=4&Itemid=6

[fraatti]

http://aurinkosuojat.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=4&Itemid=6

Joo saisihan ikkunat peitettyä tai asentamalla kalvoa mutta olin asiasta jo tietoinen rakentaessa joten katossa on technibelin konvektori millä saa pyöräytettyä koko kämpän ilman vaivattomasti sopivan lämpöiseksi. Tälläisillä keleille pari lisäastetta on vielä ihan jees mutta jos länpötila alkaa kipuamaan yli 25 niin sitten se on jo liikaa. Ongelma tuo ei sinänsä ole ollut missään vaiheessa...

[sailor]

Joo saisihan ikkunat peitettyä tai asentamalla kalvoa mutta olin asiasta jo tietoinen rakentaessa joten katossa on technibelin konvektori millä saa pyöräytettyä koko kämpän ilman vaivattomasti sopivan lämpöiseksi. Tälläisillä keleille pari lisäastetta on vielä ihan jees mutta jos länpötila alkaa kipuamaan yli 25 niin sitten se on jo liikaa. Ongelma tuo ei sinänsä ole ollut missään vaiheessa...

Siirrät MLP:n ulkolämpötila-anturin aurinkoon. Jos paistaa niin lämmitys loppuu. Jos ei niin lämmitystä pidetään yllä. Tai joku tuon variaatio liitettynä olohuoneen lämmityspiirin toimilaitteeseen.

[euroshopperi]

Naapurilla toimii hienosti kaukosäätöinen markiisi. Ei tartte mitään sulkea umpeen, mutta aurinko pysyy ikkunan alareunan alapuolella ja hyvä jos markiisia edes näkee sisältä.

[masavone]

Mutta tieto ei ole kauhean mielenkiintoinen loppujen lopuksi koska huonelämpötila on joka huoneessa 0,5 asteen tarkkuudella aivan sama

Kyllä täällä vaan on iso ero. Mittaamatta väitän eron olevan enemmän kuin 0,5 astetta. Alakerran toisessa päädyssä esim. kuntosali ja harrastetilat, toisessa päädyssä saunaosasto. Ala- ja yläkerran lämpötilaerosta puhumattakaan. Iso talo, isot toleranssit.

Edit. Siis luultavasti pitää paikkansa, että lämpötilaero pysyy samana (poislukien auringon tai takan vaikutus), mutta lämpötilaeroa silti on.

[fraatti]

Kyllä täällä vaan on iso ero. Mittaamatta väitän eron olevan enemmän kuin 0,5 astetta. Alakerran toisessa päädyssä esim. kuntosali ja harrastetilat, toisessa päädyssä saunaosasto. Ala- ja yläkerran lämpötilaerosta puhumattakaan. Iso talo, isot toleranssit.

Edit. Siis luultavasti pitää paikkansa, että lämpötilaero pysyy samana (poislukien auringon tai takan vaikutus), mutta lämpötilaeroa silti on.

Kaiken aa ja oohan lattialämmityssuunnitelma ja oikein toteutettu lattialämmitys sekä sen säätö. Sulla pirtti on ihan julmetun suuri ja siellä tietysti voi herkästi tulla esim huoneissa joissa ei mahdollisesti ole ulkoseiniä ollenkaan huoneiden kesken lämpötilaeroja. Toinen on tietysti lattiamateriaalit jotka vaikuttavat. Laatat johtavat lämpöä hyvin, laminaatti huonommin, parketti ja kokopuulattia varmaan huonoiten. Äkkiä voisin kuvitella että jos huonelämpötila halutaan samaan lämpötilaa ja toisessa materiaalina parketti ja toisessa laatta niin saattaa olla että parketilla olevaan tilaa vaadittaisiin korkeampi menoveden lämpötila. Tai vastaavasti laattalattia kiertoa täytyy kuristaa reilusti. Tekijöitä on kuitekin miljoona eikä pienimpä edes ilmanvaihto joka luonnolisesti pyrkii viilentämään paikkoja missä on tuloilmakanavia.

Yläkerran kohdalla saattaa myös joskus olla sen että lattialämmitys on toteutettu joko kipsiin tai lämmönluovutuslevyillä ja tällöin välttämättä lämmönluovutus lattiaan ei ole ole yhtä hyvä kuin betoniin.

Oman asiansa tietysti tekee se että maalämpöpumppu ei tuota jatkuvasti lämpöä vaan lattiaan ajetaan usein pumpusta suoraan "lämpöpulsseja" jotka sitten tasaantuvat lepojaksojen aikana. Itsellä kun on massiivinen betonilaatta talossa ja tallissa joka toimii varaajana niin paluuvedenlämpötila laatassa vaihtuu käyntijakson välissä vain 1,2 astetta. Vakioaseutuksella tämän pumpun kanssa paluuveden lämpötila vaihtelisi normaalisti 5 astetta.

Lämmönsäädön kannaltahan tietysti paras on varaaja, shunttaus  pariin eri lämpötilaan jolloin termostaateistakaan ei olisi haittaa. Tässähän ei tosin tullut ilmi millainen järjestelmä sinulla on.

Oletko tarkistanut lattilämmityksen esisäädöt että ovat sielläpäin missä pitäisi? Lämpimien huoneiden kohdalla pienentänyt? Ehkä parempi tapa kokeilla saada lämpötiloja sopivaksi olisi termotaattien sijaan aluksi nuo esisäädöt.

Tälläin omaan torppaan putket kieputettiin. Jakotukissa lisäksi virtausmittarit jonka mukaan eri piirien virtaukset on säädetty lattialämmitysuunnitelmassa oleviin arvoihin.

[masavone]

Niin joo ja lämpötilaerot ovat ihan toivottuja. Kuntosalin ei tarvitse olla kovinkaan lämmin verrattuna kylpyhuoneeseen. Ei ole sen suhteen valittamista. Lähinnä olisi vaan mielenkiintoista nähdä miten homma toimii.

Ilmanvaihtolaitteena on tosiaan Ilto 440 (control). Saakohan sitä järkevästi yhdistettyä monitorointiin?

[mistofeles]

Itsellä on vielä homma kesken. Kohteena on remontin alla oleva rintsikka, jossa lattiassa on jo putket ja pumppu lämmittää niiden kautta taloa.
Mittajärjestelmä on omatekemä ja hakee vielä muotoaan.

Serveri: RaspBerry Pi B (Minibian) + Arduino Nano
anturit
2 kpl DHT11 - huonetilan kosteus ja lämpötila kahdesta kerroksesta
2 kpl DS1820 - maalämpökierron tuleva ja menevä lämpötila
laskuri energiamittarin LED:ltä (ei vielä käytössä)
kytkimiä ovissa ja ikkunoissa. Vesivuotohälytys.
A/D-muunnokset esim valaistuksen mittaamiseksi.
Rele mokkulan jojottamiseen

Järjestelmään voi kiinnittää tällä hetkellä 8 kpl DHT11, 'rajatta' DS1820, yhden laskurin, kaksi kytkin-linjaa, 2 A/D-linjaa.
Kaikki anturit ovat kiinni Arduinossa. Mikään ei estä lisäämästä toista ja kolmatta Arduinoa, kunhan tekee tarvittavat muutokset RaspBerryn ohjelmiin.
Lisäksi RaspBerryssä on käytössä omat I/O-linjansa, joista kahteeen on liitetty RS232 .
Arduinossa on vielä sen verran vapaita I/O-linjoja, että saan kytkettyä niihin Geiger- ja Radon-mittarit.

Data lähtee 5 min välein reitittimen ja mokkulan kautta nettiin erälle webbisivulle SCP:llä.
Nettiyhteys on hitain, mitä markkkinoilta saa, 256kbaud. Nopeus on liiankin hyvä tälläiseen käyttöön.
Saman reitittimen kautta ähtee data myös LämpöÄssältä.
Jos nettiyhteys on nurin, jojotetaan mokkulaa.
SIM on Saunalahdelta, jolta ei saa kaksisuuntaista GSM-yhteyttä anomatta. Tein siksi scriptit, joiden avulla pystyn muuttamaan Raspberryssä toimivia scriptejä ja niiden parametrejä, joskin vielä hieman työläästi nettisivujen kautta.
Reitittimessä on myös WLAN, joten tuvassa pystyy lukemaan dataa suoraan Raspberryltä tai nettisivuilta. SSH:lla pääsee muokkaamaan asetuksia.
Data kerätään lineaariseen CSV-tiedostoon. Uusi tiedosto aloitetaan aina vuoden vaihtuessa. Kultakin anturilta tulee kolme dataa: ID, kosteus/kytkin, lämpötila/laskuri
web-palvelimelta datan saa csv-tiedostona tai kuvina. Kuvat piirretään lennossa phplot:lla.

Tällä hetkellä kuvia on tarjolla:
absoluuttinen kosteus ja lämpötila DHT11:ltä mittausjakson alusta.
lämpötilojen erotus ds1820 -antureilta mittausjakson alusta sekä viimeiselta 24 tunnilta
Lämpöpumpun ottotehon mittausta varten on odottamassa sähkölaitokselta hylättynä saatu tehomittari..

Omalla webbisivulla on helppo järjestellä mittausdatoja ja tehdä niille erilaisia matemaattisia temppuja, joilla tiedot saa paremmin käsitettävään muotoon.
Asetettujen hälytysrajojen ylittyessä järjestelmä lähettää hälytyksen sähköpostilla.

(kesällä näitä ei viitsi viritellä)

[masavone]

Jees. Kiitosta. Näyttää siis siltä, että anturointi kannattaa minun tapauksessa toteuttaa Arduinon (Mega) avulla.

Sen verran homma edennyt, että johdotukset hiljalleen siististi paikallaan. Tulee sellainen nippu piuhoja, ettei niitä ihan räpätä arduinoon noin vain kiinni. Ajattelin tehdä oman "shieldin" arduinoon, niin helpottaa vähän asentamista. Tähän tulee siis vino pino erilaisia antureita ja liitäntöjä, mm. rs-485 ja fettiohjattu sireenin lähtö.

Levyt eivät maksa Kiinassa tehtyinä juuri mitään, joten tulikin mieleen olisiko jollain muulla tarvetta moiselle "shieldille" ja mitä liitäntöjä tuohon kannattaisi laittaa?

[karikyo]

Ajattelitko jotain tällaista, ruuviliittimet/ 3-napaiset (servo)töpselit ?
http://www.ebay.de/itm/181357006073?_trksid=p2060353.m1438.l2649&ssPageName=STRK%3AMEBIDX%3AIT

Lisäksi rinnalle pari relekorttia paksummalle sähkölle:
http://www.ebay.com/itm/181266971372?_trksid=p2060353.m2749.l2649&ssPageName=STRK%3AMEBIDX%3AIT

Näillä mennään 

[mistofeles]

Onkohan muuten jostain vesikiertoisen lattialämmityksen termostaatista mahdollista saada simppelisti lämpötilatieto pihalle? Eli onko tuollaisia termostaatteja olemassa, vai onko helpoin laittaa erilliset anturit huonelämpötilan seurantaan?

Ei mistään normaalista termostaatista. Perustermostaatti on mallia niks-naks. Fiksummat on kytketty suoraan padan tietokoneeseen, eikä niiden kaapeleihin kannata kiinnittää mitään, ellei todella tiedä, mitä on tekemässä.
Joka tapauksessa on helpointa käyttää erillisiä lämpöantureita, esim DS1820 ja teipata niitä sopiviin paikkoihin.

Arduinolle vääntää äkkiä ohjelman antureiden lukemiseen. RaspBerryn Linux hoitaa tiedon alustavan muokkauksen ja verkkoliikenteen.
Itsellä tein remontin alla olevaan taloon oman serverin, joka heittää mittaustiedot halvimman 2G-modemin kautta ulkopuoliselle serverille, joka pistää mittaustiedot kuviksi.

[masavone]

Näinhän se näytti olevan. Päädyin laittamaan DS1820:t meno- ja paluulinjoihin (ja muutama muualle, esim. saunaan). Näiden lisäksi nyt kahdessa kohdassa ylä- ja alakerrassa DHT22. Nuo tulivat RS485:llä ja kotikutoisella protokollalla. Molemmat palohälyttimen tyhjässä kotelossa (Arduino Nano + DHT22 + RS485-adapteri + ledi, joka syttyy sähkökatkoksessa, jos aurinko on laskenut).

Tarkoitus oli tehdä simppeli juttu nopeasti, mutta kuten minun projekteilla yleensä on tapana, homma lähti ns. lapasesta. Taustana sen verran, että talossa oli edelliseltä omistajalta hälytysjärjestelmän johdotukset valmiina, mutta laitteet asentamatta. Näitä johdotuksia sitten hyödyntänyt.

Esim. jokaiselle ulko-ovelle meni nelinapainen johdin, joten laitoin oveen magneettikytkimen ja ulkopuolelle liiketunnistimen. Liiketunnistinta käytetään ulkovalojen ohjaukseen (jos aurinko 10 astetta horisontin alla). Jatkossa samaa käytettäneen myös kameravalvonnan kuvien tallennukseen.

Hitaasti vaan edennyt, kun paljon muutakin puuhaa tämän talon kanssa ja toimitusajat Kiinasta ovat mitä ovat. Joka tapauksessa ensin väännän tuon Arduinopuolen kuntoon ja vasta sitten mietin web-käyttöliittymää.