Lämpöässä T120 + 3000 l tulistinvaraaja

[r78a]

Lämpöässä T120 + 3000 l tulistinvaraaja jossa 4x9 kW vastukset. 10 x 230 metrin lämpökaivot.

Säätöjen kanssa taisteltu alkuvuodesta lähtien, ulkolämpötilojen heilahtelu tehnyt hommasta hieman haastavan. Nykyinen tilanne selviää allaolevista kuvista:





Kyse on patterilämmitteisestä, reilun 3000 neliön kiinteistöstä. Lämpimän käyttöveden osalta puhti ei näillä asetuksilla riitä nostamaan lämpötilaa 55 asteeseen, päivisin pyöritään n. 49-53 asteen tienoilla, pääsee max. 53 asteeseen vaikka kiinteistö olisi tyhjä.

Minkälaisia muutoksia tekisitte asetuksiin ihan yleiselläkin tasolla?


Lähtötilanne varaajan osalta luovutushetkellä:

Ylävaraaja: alaraja 54, yläraja 58

Alavaraaja: alaraja 52, yläraja 54

[ego]

Koitetaan miettiä!

Onko kyseessä jaettu 2-osainen varaaja jossa on kaksi käyttövesikierukkaa? Ajetaanko konetta yhdellä kompressorilla?

Miten käyttöveden kierto on järjestetty? Hukkaako se arvokasta tulistettua lämpöä?

Kuvia!!

[r78a]

Kuva suoraan Lämpöässä sivuilta (ilman tuota valkoista koteloa). Lässän sivujen mukaan varaajasta löytyisi kaksi kierukkaa (jaettu erillisvaraaja). Laite on nyt osateholla, vastukset on säädetty nyt niin että ensimmäinen pomppaa 20min käytön jälkeen päälle, ja seuraavat vartin välein.



Tämän hetken säätöarvoja lisää.

[ego]

Lässän sivujen mukaan käyttävät Akvatermin välipohjallista varaajaa. Kuva asennetusta laitteesta ja varaajasta kertoisi onko kytkentä oikein.

En saanut käyttöohjeestata selkoa voiko kpmuroita käyttää yksitellen tai porrastettuna jolloin 100 asteista kuumakaasua olisi pitempään käytyttävissä, tosin pienemmällä teholla. Kuvaajastasi näkyy että kuumakaasun lämmön nouseminen on hidasta ja siten parasta lämpöä on vain hetken käytössä.

[Matias]

Lämpimän käyttöveden osalta puhti ei näillä asetuksilla riitä nostamaan lämpötilaa 55 asteeseen, päivisin pyöritään n. 49-53 asteen tienoilla, pääsee max. 53 asteeseen vaikka kiinteistö olisi tyhjä.

Minkälaisia muutoksia tekisitte asetuksiin ihan yleiselläkin tasolla?

Onkohan kiinteistössä lämpimän käyttöveden kierto?
Lämmitetäänkö käyttövesikierrolla esim kylpyhuoneen lattioita?

Laite on nyt osateholla, vastukset on säädetty nyt niin että ensimmäinen pomppaa 20min käytön jälkeen päälle, ja seuraavat vartin välein.

Meneekö vastukset päälle jokaisella käyntijaksolla?
Trendikäyrässä näyttäisi että ylävaraajan lämpö alkaa nousta melkoisella viiveellä kun kompressori käynnistyy.
Voisiko tuossa olla kyseessä vastuksien 20min aikasäätö?

Lämpimän käyttöveden osalta puhti ei näillä asetuksilla riitä nostamaan lämpötilaa 55 asteeseen, päivisin pyöritään n. 49-53 asteen tienoilla, pääsee max. 53 asteeseen vaikka kiinteistö olisi tyhjä.

Jos käyttöveden kulutusta ei ole ja ylävaraaja lämpiää vastuksilla niin mahtaakohan tulistuspuoli toimia niinkuin pitää?
Tulistinvaihtimen pitäisi nostaa ylävaraajan lämpöä kompressorin käydessä 20-24kw:n teholla ilman vastuksia(?)

[r78a]

Muistaakseni viereisessä sähkökaapissa on kaksikin kytkintä jotka ovat päällä ja niissä on molemmissa merkintä "LKV-pumppu", käsittäisin nämä kiertovesipumpuiksi(?).

Maalämmöllä lämmitettäviä kylpyhuoneita ei kiinteistöstä löydy.

Nuo vastukset olivat pakkaskeleillä niin, että hyppäsivät vieläkin aiemmin päälle kuin nykyinen 20min, mutta silloin sähkönkulutus räjähti käsiin (yli 20000 kWh /kk, maalämpölaitteisto oman mittauspisteen takana), ja aikaväliä pidennettiin melkein tuntiin. Sen jälkeen kompressorit huusivat koko päivän, ja rauhoittuivat vasta myöhemmin iltapäivällä kun kiinteistössä loppui toiminta. Tämän jälkeen vastuksien aikaväliä muutettiin jälleen ja nyt ne ovat tuossa 20min asetuksella. Lisävastukset hyppäävät sen jälkeen vartin välein päälle kunnes tavoitelämmöt on saavutettu.

Lämmintä käyttövettä tarvitaan normaalia reilummin päivällä, mutta ihmetystä herättää että iltaisin/yölläkään tuo ei saavuta tuota 55 asteen tavoitelämpötilaa käyttöveden osalta. Vasta kun alavaraajan lämpöjä nostetaan rajusti ylöspäin (alaraja min. vähintään 50 astetta) niin käyttövesi pääsee tavoitelämpötilaansa.

Koitan ottaa kuvan lähipäivinä varaajasta ja putkista.

[Matias]

Lämmintä käyttövettä tarvitaan normaalia reilummin päivällä, mutta ihmetystä herättää että iltaisin/yölläkään tuo ei saavuta tuota 55 asteen tavoitelämpötilaa käyttöveden osalta. Vasta kun alavaraajan lämpöjä nostetaan rajusti ylöspäin (alaraja min. vähintään 50 astetta) niin käyttövesi pääsee tavoitelämpötilaansa.

Trendikäyrän mukaan lämmitystehoa kuluu melkoisesti lauhemmillakin(0) keleillä niin ylävaraajan outo jäähtyminen silloinkin kun käyttövettä ei kuluteta saattaa johtua toisessa lämmityspiirissä olevasta 4-tie shuntista.

Sehän toimii suunnilleen niin että kun alavaraajassa riittää lämmintä niin silloin 4-tie shunttiventtiili käyttää vain alavaraajan vettä lämmitykseen mutta jos alavaraajan/menoveden lämpötila laskee alle lämpökäyrän pyytämän arvon niin 4-tie shuntti alkaa ottaa myös ylävaraajasta kuumempaa vettä lämmitysverkon käytöön ja tämä pudottaa ylävaraajan lämpötilaa nopeasti silloinkin kun lämpimän käyttöveden kulutusta ei ole.

Vanhemmissa LÄ:n lämpöpumpuissa kompressorin käynnin ohjaus(Ouman) on prioirisoitu ylävaraajalle siten että jos ylävaraajan lämpötilaa ei ole saavutettu kun alavaraajan lämpö on noussut asetusarvoon niin kompressori ei pysähdy ennenkuin ylävaraajakin on saavuttanut (ylä_min) asetusarvon jolloin alavaraajan lämpötila nousi lähelle ylävaraajan lämpötilaa.
Usein tätä on korjattu alentamalla ylävaraajan minimi (ylä_min) lämpötilaa senverran että kompressorin käyntiohjaus siirtyy alavaraajan/lämpökäyrän asetuksille

Uudestä ÄssäControl ohjausjärjestelmästä ei näiltäosin ole vielä näkynyt tietoa foorumilta.

[r78a]

Oikealla olevat paksut putket ovat pumpusta tulevat putket jossa merkintä "Varaajalle meno".

Mustat keskellä ylhäällä "Tulistinkierto sisään".

Vasemmalla keskellä ja alhaalla olevat putket jatkavat matkaa kahden Esben lämmönsäätimen kautta lk-pumpuille ja siitä kiinteistön putkistoon.

Vanhemmissa LÄ:n lämpöpumpuissa kompressorin käynnin ohjaus(Ouman) on prioirisoitu ylävaraajalle siten että jos ylävaraajan lämpötilaa ei ole saavutettu kun alavaraajan lämpö on noussut asetusarvoon niin kompressori ei pysähdy ennenkuin ylävaraajakin on saavuttanut (ylä_min) asetusarvon jolloin alavaraajan lämpötila nousi lähelle ylävaraajan lämpötilaa.Usein tätä on korjattu alentamalla ylävaraajan minimi (ylä_min) lämpötilaa senverran että kompressorin käyntiohjaus siirtyy alavaraajan/lämpökäyrän asetuksille

Pumppu näyttäisi toimivan täällä tällä hetkellä juurikin niin että ylävaraaja kontrolloi koko systeemiä, vasta kun ylävaraajan tavoitelämpö on saavutettu, kompressorit sammuvat, riippumatta siitä mitä alavaraajan asetetut arvot ovat tai näyttävät sillä hetkellä. Mutta sitten taas kompressorit nytkähtävätkin käyntiin vasta kun alavaraajan lämpötila putoaa tarpeeksi asetettuun arvoon.

[tomppeli]

Nuo vastukset olivat pakkaskeleillä niin, että hyppäsivät vieläkin aiemmin päälle kuin nykyinen 20min, mutta silloin sähkönkulutus räjähti käsiin (yli 20000 kWh /kk, maalämpölaitteisto oman mittauspisteen takana), ja aikaväliä pidennettiin melkein tuntiin. Sen jälkeen kompressorit huusivat koko päivän, ja rauhoittuivat vasta myöhemmin iltapäivällä kun kiinteistössä loppui toiminta. Tämän jälkeen vastuksien aikaväliä muutettiin jälleen ja nyt ne ovat tuossa 20min asetuksella. Lisävastukset hyppäävät sen jälkeen vartin välein päälle kunnes tavoitelämmöt on saavutettu.

Näin alkuun muuttaisin sähkövastusten päälle kytkeytymisaikaa pidemmäksi. Pumput saavatkin huutaa jonkin verran pidempään, jotta tulistusenergiaa ehtii siirtymään ylävaraajaan. Pumppujen kuuluu käydä, vastukset pitäisi olla vain varalla.
Matias tuossa jo mainitsi aikaisemmin sen mahdollisuuden että ylävaraajaa saattaa kuormittaa lämmönjakopiirissä olevan nelitieventtiilin kääntyminen ottamaan lämmityskiertoon vettä ylävaraajasta.
Ylävaraajan kuormittaminen lämmityskiertoon pitäisi estää.

Talo on ilmeisesti liikekiinteistö. Kiinteistössä saattaa olla jossain kohteessa runsaastikin lämpimän käyttöveden kulutusta.
Olisiko jossain ylimääräistä kulutusta? Ainakin kiinteistössä on lämpimän käyttöveden kierto, joka lämmittää taloa ja jäähdyttää lämmintä käyttövettä.

Asiaa kannattaa selvittää yhdessä valmistajan ja laitoksen asentaneen yrityksen kanssa.
Asiakas pitää saada tyytyväiseksi. Nyt vaikuttaa siltä, että asennusliike on jättänyt projektin vähän keskeneräiseksi.
Toimittajan vastuuta peräisin.

[Matias]

Mustat keskellä ylhäällä "Tulistinkierto sisään".

Tuo kohta kannattaa tarkistaa.
Jos molempien kompressorien tulistinvirtaus menee varaajan yläosaan omilla putkilla niin onko tulintinvirtauksen paluu alavaraajan alaosasta?

Yleensä tulistinpumpuissa on kaksiosainen varaaja jonka yläosa on erotettu ylä- ja alaosan välisellä (reikä)levyllä.
LämpöÄssän vanhemmissa malleissa tulistinkierto sisään menee ylävaraajan yläosaan ja paluu tulistinvaihtimelle lähtee ylävaraajan alaosasta.

Jos tulistinpaluu on alavaraajan alaosasta niin tulistinvaihtimelle tulee samanlämpöistä vettä kuin lauhduttimelle eikä ylävaraajan lämpö silloin juurikaan nouse korkeammaksi kuin alavaraajan lämpö

http://www.lampoassa.fi/tuotteet/t-mallisto/

[r78a]

Tarkistin nuo "mustat" putket. Varaajassa kiinnioleva toinen putki on "tulistinkierto sisään" ja toinen "tulistinkierto ulos", molemmat haarautuvat koneen takana kompressoreille. Eli paluu ei ole alavaraajan alaosasta.

Tulistinkierron ulostuloputkissa pumpun takana on heti liitoskohdan jälkeen tuollainen venttiili jossa on muovinen numeroasteikko nollasta kymppiin, asetus on nyt kolmosella. Voiko olla että tuota olisi kuristettu liikaa? Tulistinkierron oikealla puolella näkyvä musta pieni Esben säätölaite on kokoajan "täysillä", kun taas lkv-pumppujen vieressä olevat Esben laitteet ovat ihan minimillä(?)

Valmistajalta tuli jo kommenttia että pitäisi harkita lisävaraajaa käyttövedelle, omasta mielestäni asetuksia ei vaan ole vielä käännelty tarpeeksi. Asetuksien säätämisessä vaan tulee omat resurssit vastaan, kun kaikkea ei tajua.

Säädin lämmitysaikaa ennen vastuksen kytkeytymistä 20 minuutista 35 minuuttiin. Täytyy tämä päivä seurata nouseeko käyttöveden lämpötila yhtään nykyisistä lukemista.

[ego]

Käynnin aikana kuumakaasun lämpötila huitelee yli sadan asteen lämpötilassa.

tulistuksen poisto lämmönsiirtimeltä ylävaraajaan tuleven putken pitäisi olla reilusti lämmin ja "tulistimen" eli kuumakaasulämmönsiirtimen pinnan suunnilleen kiertävän veden lämpöinen, siis jos vesi kiertää tulistinpiirissä.

Pyöriikö tulistinpiirin kiertovesipumppu. Jos sen päässä on ruuvvi niin avataan se ja tarkistetaan pyöriminen.

Jos tulistuslämmönvaihdin kuumenee sata asteiseksi mutta ylävaraajaan menevä putku on vain vähän lämmin niin kierto ei ole riittävä.

Suuri kierto tulistuspiirissä ei haittaa koska systeemi on itsesäätyvä eli kun vesi kuumenee ylävaraajassa niin tulistimen teho pienenee.

[Matias]

Tulistinkierron ulostuloputkissa pumpun takana on heti liitoskohdan jälkeen tuollainen venttiili jossa on muovinen numeroasteikko nollasta kymppiin, asetus on nyt kolmosella. Voiko olla että tuota olisi kuristettu liikaa?

Saattaisi olla tulistinpiirin virtauksen säätöventtiili.
Jos näet ÄssäControlista (tai mittaat) ylävaraajaan menevän ylemmän putken lämpötilan niin siitä voi päätellä onko putkessa sopiva virtaus.

Suurella virtauksella ylävaraajaan menevän veden lämpötila on matalampi ja pienellä virtauksella korkeampi.
Ehkä +70C olisi sopiva lämpötila ylävaraajaan menevälle vedelle kun käyntiaikaa on noinkin runsaasti

Pyöriikö tulistinpiirin kiertovesipumppu. Jos sen päässä on ruuvi niin avataan se ja tarkistetaan pyöriminen.

Tämä on hyvin tärkeä pointt egolta,tuossa T120 koneessa on kaksi tulistimen kiertopumppua ja molempien pitää pyöriä yhtäaikaa kompressorin kanssa.Jos vain toinen kiertopumppu pyörii saattaa tulistinvirtaus oikaista pysätyneen kiertopumpun kautta takaisin tulistinvaihtimelle ylävaraajan ohi.

Jos molemmat tulistimen kiertopumput pyörii normaalisti mutta ylävaraajaan lämpöä tulee heikosti niin kannattaa tutkia käyttöohjeita onko niissä tulistinvaihtimen huuhtelusta ohjeita.
Eräissä vanhemmissa LÄ:n malleissa oli ongelmaa kun tulistinvaihdin saattoi mennä osittain tukkoon ja siihen LÄ:ltä oli manuaaliset (vastavirta)huuhteluohjeet.
Pienemmissä ÄssäControl lämpöpumpuissa näyttää tulistinvaihtimen huuhtelu hoituvan automaattisesti ohjelmaan asetun ajan kuluttua.
Noin isosta LÄ:n lämpöpumpusta ÄssäControl ohjauksella ei ole tietoa onko niissä automaattinen tulistinvaihtimen huuhtelu olemassa mutta varmaan ÄssäControl käyttöohjeista tämä selviää.

Tulistinkierron oikealla puolella näkyvä musta pieni Esben säätölaite on kokoajan "täysillä", kun taas lkv-pumppujen vieressä olevat Esben laitteet ovat ihan minimillä(?)

Tuosta ylemmästä käyttövesikierukasta lähtevässä putkessa oleva Esbe kuuluukin olla täysin auki kun ylävaraajan/käyttöveden lämpötila on alle +65C.Jos/kun käyttöveden lämpötila ylittää tuon 65C niin Esbe alkaa ottaa siihen tulevasta kylmävesiputkestä sekaan kylmää vettä siten ettei käyttövesiverkkoon mene yli 65 asteista vettä.Tämä asetus voi olla alempikin mutta 65C taitaa olla maksimi.

Valmistajalta tuli jo kommenttia että pitäisi harkita lisävaraajaa käyttövedelle

Ihan hyvä kommentti LÄ:ltä.
Jos tulistinjärjestelmään kuuluvat asetukset ja toiminnot on kunnossa eikä ylävaraajan lämpöä saa millään korkeammaksi niin ilmiö saattaa johtua varaajan ominaisuuksista,eli ylä- ja alavaraajan vedet sekoittuu kompressorin käydessä eikä ylävaraajan lämpö sentakia pääse nousemaan.

Kannattaa kuitenkin ensin systemaattisesti tutkia tulistinjärjestelmän toiminta ja sen pohjalta päätellä jatkotoimenpiteet

[ego]

Lässän kytkentäkaavassa molemmilla tulistuspiirin kiertopumpuilla on oma yksisuuntaventtiili Matiaksen esittämää oikovirtausta estämässä. Valokuvassasi on tulistusputkien yhteisessä osassa aivan tarpeeton yksisuuntaventtiili. Onkohan kyseessä asennus- tai suunnitteluerhe.

Kyseisen venttiilin pitäisi lämmetä parin minuutin kompressorin käynnin jälkeen tai 

Lässän tulistusvaraajaasa on perintisesti ollut välipohja tulistusvastusten alla jolloin sekoittuminen ei ole kovin todennäköistä.

Lisävaraaja on varmasti tarpeeton 

[r78a]

Valokuvassasi on tulistusputkien yhteisessä osassa aivan tarpeeton yksisuuntaventtiili. Onkohan kyseessä asennus- tai suunnitteluerhe.

Tarkoititko tuota venttiiliä joka on tuossa varaajassa alemmassa tulistinpiirin putkessa? (musta putki)

En tiedä pitääköhän tähän ottaa vielä joku ulkopuolinen asennusfirma tarkistamaan kytkennät, pahinta tässä on se että kun ei itse voi olla varma onko kaikki oikein tehty.

[ego]

Oheisessa kuvassa on joko mudanerotin tai yksisuuntaventtiili. Ne ovat päällepäin samanlaiset.

Mudanerotin on aivan OK. Se suojaa tulistuslämmönsiirrintä roskilta ja on helppo tarkistaa omatoimisesti sulkemalla ensin venttiilit molemmin puolin.

Samalla voi tarkastaa että kyseessä on oikea kappale. Sisäpuolella pitää olla verkkosiivilä eikä sulkuläppää. Suosittelen tarkastamista, helppo homma!

Tämän laitteen pitää olla koneen seisoessa lähes huoneenlämpöinen ja lämmetä nopeasti kompressorin käynnistyessä.

Näin voi tarkistaa veden kierron tulistuspiirissä.

Lisää kymysyksiä. Mustissa putkissa jotka kulkevat lämpöpumpulle pitää olla ilmauslaitteet putkien korkeimmassa kohdassa. Myös ilmalukko voi estää veden kierron.

[r78a]

Tarkistan tuon venttiilin viikonloppuna niin selviää tarkemmin mikä se on. Pumpun käydessä tuo venttiili oli todella kuuma kun koitin kädellä.

Molempien tulistinputkien päältä löytyi tuollaiset pienet ilmauslaitteet.

[ego]

Hyvä, tulistinpiiri siis toimii 

Pysäytä lämpimän käyttöveden kiertopumppu yön ajaksi. Kun kierto ei jäähdytä ylävaraajaa saattaa isohko tulistusteho vihdoin lämmittää ylävaraajan.

Jos näin tapahtuu niin pitää selvittää kiertojohtoon kytketyt laitteet.

Liitekuvassa näkyy keskellä kirkas putki, mikä on sen tarkoitus?

Ei kai vain tämä putki ole lämmin jatkuvasti?

[r78a]

Tarkistan tuon putken ja lämpötilan viikonloppuna kun pääsen paikalle.

Väliaikatietona:









Kaikki screenshotit otettu lähes samalla hetkellä, eli tiedot ovat rinnastettavissa toisiinsa. Suurin lämpimän veden käyttäjä poistunut noin klo 16.00 paikalta, todennäköisesti viikonloppuna ei pääse siltikään tavoitteeseen vaikka ulkoilmatkin ovat lämpimiä ja vedenkulutus olematonta. Vastuksien odotusaikaa säädetty eilen pidemmäksi.

[MikkoVs6]

Jos tulistinjärjestelmään kuuluvat asetukset ja toiminnot on kunnossa eikä ylävaraajan lämpöä saa millään korkeammaksi niin ilmiö saattaa johtua varaajan ominaisuuksista,eli ylä- ja alavaraajan vedet sekoittuu kompressorin käydessä eikä ylävaraajan lämpö sentakia pääse nousemaan.

Olen samaa mieltä.

Tuosta trendistä voi päätellä että MLP käynnistymisen jälkeen ylä- ja alavaraajan vedet sekoittuvat. Ylävaraajan lämpö laskee käynnistymisen jälkeen ja nousee sitten yhtä matkaa alavaraajan kanssa. Tämä sama ominaisuus oli uutena meillä vs6 mallissa. Erillisellä tulistinvaraajalla toimii hienosti.

[ego]

Edellisessä viestissäni kyselin ylävaraajasta lähtevästä putkesta joka ehkä menee 4-tie venttiilille kytkentäkaavion mukaisesti.

4-tieventtiilin ylin lähtö ottaa kuumaa vettä ylävaraajasta tlianteessa jossa lauhdutuslämpö ei riitä.

Näillä keleillä putken pitää olla huoneenlämpöinen.

Ylävaraajaan ei kannattaisi kytkeä muita putkia kuin tulistimen meno ja paluu, näin vältytään tahattomalta sekoittumiselta. Ylävaraajan korkeampi lämpötila ja välipohja pitävät lopusta huolen.

Itse sulkisin ko. putken sulkuventtiilin ja kokeeksi. On jopa tilanteita jolloin 4-tieventtiili on kytketty tai asennettu väärin ja lämmitysvesi lähteekin ylävaraajasta.

Sekoiittumiseen pitää löytää syy 

[r78a]

Ylävaraajasta lähtevä putki haarautuu puolessa välissä matkaa ja menee molemmille 4-tieventtiileille. Kahden tunnin sisällä kävin koittamassa useampaan otteeseen putkea, putken lämpötila oli jatkuvasti sen verran kuuma ettei kättä voinut kauaa pitää putken pinnalla. Kompressorit eivät olleet käynnissä kyseisenä aikana kertaakaan.

Käyttöveden kiertopumpun yritän sammuttaa seuraavana viikonloppuna niin saa rauhassa tutkailla tilannetta, ja samalla koitan tarkistaa tuon tulistinpiirin venttiilin.

[tomppeli]

Ylävaraajasta lähtevä putki haarautuu puolessa välissä matkaa ja menee molemmille 4-tieventtiileille. Kahden tunnin sisällä kävin koittamassa useampaan otteeseen putkea, putken lämpötila oli jatkuvasti sen verran kuuma ettei kättä voinut kauaa pitää putken pinnalla. Kompressorit eivät olleet käynnissä kyseisenä aikana kertaakaan.

Vaikuttaa siltä, että yläosan kuumaa vettä menee tavalliseen patteriveden lämmityskiertoon.
Näin ei pitäisi tapahtua, varsinkaan tällaisella lämpöisellä säällä.
Olisikohan mahdollista, että lämmitysveden sekoittajat on liitetty väärin, tai sekoittajien moottoriyksikkö on väärässä asennossa venttiiliinsä nähden.

Jos säätömoottorin kiertymissuunta olisi väärin, ajautuu säädin toiseen ääriasentoonsa ja pysyy siellä. Eihän asia ole näin?
Jotain on nyt ilmeisesti väärin.
Ego tuolla aikaisemmin taisikin jo ehdottaa, että ylävaraajalta lämmityksen kiertoveden sekoittajille tuleva olisi syytä sulkea.

[Matias]

Ylävaraajasta lähtevä putki haarautuu puolessa välissä matkaa ja menee molemmille 4-tieventtiileille. Kahden tunnin sisällä kävin koittamassa useampaan otteeseen putkea, putken lämpötila oli jatkuvasti sen verran kuuma ettei kättä voinut kauaa pitää putken pinnalla.

Jos tuo putki menee ylävaraajasta 4-tieventtiileille niin laita tuo rengastettu sulkuventtiili kiinni joksikin aikaa ja seuraa mitä vaikutusta on ylävaraajan lämpöihin

4-tie putken sulku

[r78a]

Katsoin tilannetta nyt taas aamulla, kompressorit hiljaisina, ylävaraajan lämpö 55C eikä ihmeempiä heilahduksia, alavaraaja läheni asetettua alarajaa 43C. Kompressorit jyrähtivät lopulta käyntiin, ylävaraajasta putosi parissa minuutissa lämpötilat neljällä asteella. Heitin nyt tuon sulkuventtiilin kiinni, ja seurataan tilannetta.

Jos säätömoottorin kiertymissuunta olisi väärin, ajautuu säädin toiseen ääriasentoonsa ja pysyy siellä. Eihän asia ole näin?

Jos noita Esben säätölaitteita tarkoitit, niin tuo varaajan kyljessä oleva on ollut nyt pidempään ääriasennossa auki, ja pakkasten jälkeen nuo pari muuta on pysytelleet ihan minimissä, ne ovat lähellä vesipumppuja joista matka jatkuu patteriverkostoon ja ilmastointilaitehuoneeseen. Aiemmin tänä vuonna ne kyllä näyttivät pitävän ihan normaalia elämää ulkolämpötilojen mukaan, eli mikään säätimistä ei ole pysynyt jatkuvasti ääriasennossa.

[euroshopperi]

Mulla kävi vastaavasti öljylaitteiden kanssa. Eli yksi moottori piti asettaa vasenkätitisesti toimimaan. Noh sähkökatko hoiti homman ja kaikki palasi tehdasasetuksislle. Kesällä huomasin, että kun piti tulla viileempää vettä, niin moottori käänsi vain entistä kuumempaa tulemaan. Syksyllä sitten taas talo kylmeni ja moottori käänsi vedet kylmälle ihan kiinni asti.

[tomppeli]

Jos noita Esben säätölaitteita tarkoitit, niin tuo varaajan kyljessä oleva on ollut nyt pidempään ääriasennossa auki, ja pakkasten jälkeen nuo pari muuta on pysytelleet ihan minimissä, ne ovat lähellä vesipumppuja joista matka jatkuu patteriverkostoon ja ilmastointilaitehuoneeseen. Aiemmin tänä vuonna ne kyllä näyttivät pitävän ihan normaalia elämää ulkolämpötilojen mukaan, eli mikään säätimistä ei ole pysynyt jatkuvasti ääriasennossa.

Varaajan kyljessä oleva ESBE on lämpimän käyttöveden sekoittaja ja sen kuuluukin olla auki.
Sillä ESBEllä on tarkoituksena rajoittaa käyttöveteen lähtevän veden lämpötila johonkin noin +60C -lämpötilaan.

Ne kaksi muuta ovat lämmitysveden sekoittajia ja niiden avulla säädetään patteriverkkoon menevän lämmitysveden (=kiertoveden) lämpötila lämmitystarpeen mukaiseksi.
Niiden asento siis riippuu ulkolämpötilasta.
Lämpöisillä keleillä ne ovat lähes kiinni ja lähtevät aukeamaan ulkolämpötilan laskiessa.
Kovilla pakkasilla ne ovat jokseenkin täysin auki.
Jos näiden kahden toiminta on yllä kuvatun mukaista, on moottoreiden pyörintäsuunta oikein.

Jos tuo ylävaraajasta noille kahdelle ESBEn säätämälle sekoittajaventtiilille tuleva putki on kuuma nytkin, kun ei ulkona ole kylmä,
on sekoittajien putkiliitännöissä ilmeisesti jotain väärin.
Tosin sellainenkin mahdollisuus on, että sekoittajaventtiilien sisäosien väljyys on turhan suuri ja sekoittajat ottavat yläosan kuumaa kiertovettä, vaikka se ei ole tarpeellista sään lämpöisyyden takia.
Anna sen ylävaraajasta tulevan putken sulkuventtiilin olla kiinni ja seuraa lämpötiloja ja kompressoreiden käyntejä.

[r78a]

Nyt on ensimmäinen käyntijakso mennyt sulkuventtiililin ollessa kiinni, käyttöveden lämpötila nousi vajaaseen 53 asteeseen kuten ennenkin. Pidän venttiiliä tämän päivän kiinni.


Helmikuun puolessa välissä asetukset olivat:

Ylävaraaja

Alaraja 56, yläraja 58


Alavaraaja

Alaraja 53, yläraja 56


Ylläolevilla arvoilla käyttöveden lämpötila nousi helposti yli 55 asteen ja taisi nuo vastuksetkin olla silloin herkemmässä käytössä.

Nyt kun ulkona on lämpimämpää, ilmastointilaitteet ei haukkaa lämpöä eikä patteriverkostossakaan kierrä kuin 34-35 asteinen vesi, niin teho ei näytä riittävän. Valmistaja puhui aiemmin että "jos varaajan alaosan asetusarvoa pudotetaan liikaa, niin alaosan kierukan antama esilämmitys putoaa samalla suhteella". Näillä ulkolämpötiloilla tulistuslämpöäkään ei kuulemma saada riittävän pitkään, joten ainut vaihtoehto olisi ottaa vastukset aiemmin käyttöön(?). Aiempi sähkönkulutus ei vaan houkuttele, siinä menee jo tarjouslaskelmassakin esitetyt kulutuslukemat niin pahasti penkin alle, että se ei ole mikään vaihtoehto.

[r78a]

Tuli huomattua että tuo egon aiemmin laittama kaavio olikin hieman erilainen kuin se joka täällä on käytössä. Jos joku näitä tutkiskelee niin alta löytyy tarkemmin tuo kohta joka on poikkeava.

[Matias]

 

Kompressorit jyrähtivät lopulta käyntiin, ylävaraajasta putosi parissa minuutissa lämpötilat neljällä asteella. Heitin nyt tuon sulkuventtiilin kiinni, ja seurataan tilannetta.

Nyt on ensimmäinen käyntijakso mennyt sulkuventtiililin ollessa kiinni, käyttöveden lämpötila nousi vajaaseen 53 asteeseen kuten ennenkin. Pidän venttiiliä tämän päivän kiinni.

Kannattaa seurata miten ylävaraajan lämpötilan nousu käynnistyksen jälkeen muuttuu,tai muuttuuko laisinkaan?

Aiemmissa trendeissä kompressorien käyntiajat on n 1h n 30min ja ylävaraajan lämpö alkaa nousta vasta n 30 15 minuutin kuluttua käynnistyksestä.(?)
Kun 4-tieventtiilin sulku on kiinni niin sieltä kautta ei ylävaraajasta voi lämpöä hävitä

edit:korjailtu aikoja

T120 viive

[ego]

Jos 4-tieventtiilin suku on kiinni niin ylävaraajan lämpö katoaa lämpimän käyttöveden kierron mukana.

Esitin aiemmin että käyttöveden kiertopumppu pysäytetään joksikin aikaa.

LKV-pumppu seis ja 4-tievenalle menevä yläsäiliön putke venttiili kiinni niin ylävaraajan pitää lämmetä lämpimämmäksi kuin alavaraaja.

[r78a]

No niin, aamulla n. klo 9.30 meni ylävaraajan sulku kiinni. Kävin kääntämässä kiertovesipumpun sammuksiin 12.45, ja tilanne jopa muuttui hieman. Ohessa pari kuvaajaa tilanteesta, kuuma vesi ei edelleenkään päässyt sinne asti kun sen pitäisi mennä, kuvaajassa tosin on aikamoinen ero kun pumppu sammutettiin puolen päivän jälkeen.

Kommentteja? 

[ego]

Kauhuskenaario: lämmintä vettä valuu jonnekin.

Tämän selvittämiseksi tarvitaan yöpäivystäjä joka tarkistaa alakierukalle tulevan putken lämpötilan aamuyöstä.

Jos putki on jääkylmä niin vuotoa tai muutä yölorottelijaan paikallistamaan.

[r78a]

Väännätkö rautalangasta?  Tarkoitatko ihan kunnon vuotoa putkistosta, ja kaipaisin tarkennusta tuolle "alakierukan tulevalle putkelle". Voihan tuolla tarpeen vaatiessa käydä yölläkin, se ei ole ongelma, mutta miksi tuota ei voi esim. viikonloppuna katsoa kun kiinteistö on tyhjä päiväsaikanakin?

[ego]

Rautalankaa kehiin 

Liittetteessä kuvatun yksisuuntaventtiilin läpi virtaa vettä alempaan LV-kierukkaan.

Jos lämmintä vettä ei käytetä niin venttiilli lämpenee 50 asteisen varaajan lämmön johtuessa putkea pitkin.

Jos taas vettä menee jatkuvasti niin putki on jääkylmä.

Jos ylävaraajaan tulee tulistimelta kuumaa, tulistettua vettä, eikä ylävaraajastä pääse lämpö pois suntille menevää putkea (4-tievenalle, suljettu) eikä käyttöveden mukana niin kyseessä on urani ensimmäinen energiaa syövä musta-aukko.

[r78a]

Kiitos tästä, selkeytti asiaa. Laitan tänne myöhemmin tällä viikolla raporttia kun selviää jotain uutta.

Tuli muuten äkkiseltään ajatus, meillä on kiinteistössä jonkin verran vesilämmitteisiä ilmapuhaltimia käytössä. Voisikohan noiden puhaltimien lämpimän veden syöttö tulla ylävaraajalta? Meillä on jonkin verran varastotilaakin kiinteistössä, jos katossa olevat puhaltimet on säädetty pieleen ja ovat vielä jatkuvasti päällä, niin tuollainen lämmöntuotto katoaa kuitenkin helposti suureen varastotilaan, mutta tuhlaa kuitenkin samalla järjettömästi lämmintä vettä.

[Matias]

No niin, aamulla n. klo 9.30 meni ylävaraajan sulku kiinni. Kävin kääntämässä kiertovesipumpun sammuksiin 12.45, ja tilanne jopa muuttui hieman. Ohessa pari kuvaajaa tilanteesta, kuuma vesi ei edelleenkään päässyt sinne asti kun sen pitäisi mennä, kuvaajassa tosin on aikamoinen ero kun pumppu sammutettiin puolen päivän jälkeen.

Tarkoittanet että pysäytit lämpimän käyttöveden kiertopumpun?

Onpas tosiaan melkoinen muutos varaajan jäähtymisessä,alavaarajankin lämpötila pysyy huomattavasti korkeampana  pidemmän aikaa taukojakson aikana.

Äkkiseltään näyttäisi että lämpimän käyttöveden kiertopumpulla lämpötehoa kuluu enemmän kuin varsinainella lämpöjohtoverkon kiertopumpuilla.

On kyllä outoa että lämpimän käyttöveden kierto noinkin paljon kuluttaa lämpötehoa?

Ilmeisesti 4-tieventtili toimii niinkuin pitääkin koska trendissä sen käsiventtiilin sulkeminen näyttäisi juurikaan vaikuttavan ylävaraajan jäähtymiseen

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6192.0;attach=3722;image

Tuli muuten äkkiseltään ajatus, meillä on kiinteistössä jonkin verran vesilämmitteisiä ilmapuhaltimia käytössä. Voisikohan noiden puhaltimien lämpimän veden syöttö tulla ylävaraajalta?

On se mahdollista ja helppo testata,kun em käyttöveden kiertopumppu on pysäytetty niin jos silloin puhaltimet lakkaa lämmittämästä niin ylävaraajasta niiden lämmitysvesi silloin tulee.

Jos taas puhaltimet lämmittää normaalisti kun käyttöveden kiertopumppu on pysäytetty niin silloin niiden lämmitys tulee alavaraajasta.
 

[Renoo]

Nyt kun tuo käyttöveden kiertopumppu on sammutettu niin pitäisi korjata tuo ongelma mista aiheutuu se, että ylävaraaja ei nouse muuta kuin alavaraajan tahtiin.


Eli se ongelma on se, että kun kompura starttaa niin ylävaraajan lämpötila romahtaa jopa noin 6 astetta.


Vastaavia tapauksiahan on ollut foorumilla missä tuo ylävaraaja notkahtaa käynnin alkaessa.


Lauhdutin/latauspumppua pienemmälle???

[r78a]

Ilmapuhaltimet tuli tarkastettua, näyttäisi menevän alavaraajalle. Muutenkin niissä on anturit jotka haistelee huoneilmaa, eli eivät ole päällä miten sattuu.

Lauhdutin/latauspumppua pienemmälle???

Täytyy tutustua aiheeseen, ihan uusi juttu itselle.

[Reksa]

Itsellä oli vsi8 mallissa samaa ongelmaa' eli ylävaraajan lämpötila tipahti useita asteita pumpun käynnistyessä.

LJ1 tarvitsi lämmintä vettä, jota ei enää ollut alavaraajassa ja sen takia otti sitä ylävaraajasta. Sulla varmaan tuo kuuma vesi aiheuttaa saman.

Sain korjattua paremmaksi muuttamalla LJ1 asentoventtiilin säätöaluetta, derivaattaa eli muutosnopeutta ja integrointiaikaa, eli tarkistaa vähän useammin tartteeko avata/sulkea venttiilejä. Löytyy käyttöohjeesta ja huoltovalikosta kts. Sivu 14 ja asentoventtiilin asetus http://www.lampoassa.fi/wp-content/uploads/sites/241/2015/03/Manuaali-AssaControlT_5-2014_web.pdf

Omat arvot:
Säätöalue 60C
Integrointiaika 30s
Derivointiaika 1s
Jännite 0-10V
Lämpötilapoikkeama 0c
Mittaustiheys 0 sek

Lisäksi laitoin varaajan poikkeaman säätökäyrästä -5C, tulee pitempiä käyntiaikoja ilman että LJ1 lämpötilaan olisi vaikutusta.