Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Vuosihyötysuhde täysi- ja osatehoisella koneella (myös invertteri)  (Luettu 47561 kertaa)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 336
  • Maalämpöfoorumi
Fraatti kirjoitti tuolla ylempänä näin "Ruottissa osatehoisen koneen merkkinä pidettiin jossain sitä että kone on 70% täystehoisesta". Mikä on osa-/alitehoinen ja mikä täys-/ylitehoinen? Onko tuo 70% joku yleisesti hyväksytty raja osatehoisuudelle?

Osatehoinen lämpöpumppu mitoitetaan yleensä tuottamaan noin 60–80 % laskennallisesta huipputehontarpeesta, mikä riittää tuottamaan noin 95–99 % rakennuksen tarvitsemasta vuotuisesta kokonaisenergiantarpeesta. Jäljelle jäävä 1–5 % tuotetaan vaihtoehtoisella lisälämmönlähteellä. Osatehoisen lämpöpumpun eduksi voidaan katsoa pienempi investointi, mikä tarkoittaa nopeampaa takaisinmaksuaikaa, ja haittana huipputehontarpeen tuotto lisälämmönlähteellä. Vaarana on alimitoitus, jolloin lisävastukset joutuvat tuottamaan merkittävän osan lämmitysenergiasta, mikä johtaa suurempiin kuluihin.
Lähde: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/76282/Opinnaytetyo%20uusin.pdf?sequence=1

Lainaus
Sopivasti mitoitettu voisi olla vaikka sellainen, jossa lisävastusten käyttö (poislukien legionellakuumennus) kattaa alle 1 % pumpun kokonaissähkönkulutuksesta.

Juurikin näin. Pidän esimerkeissäni ylitehoisena tuota 12kW-mallia, sopivan tehoisena 10kW ja 8kW konetta. Osatehomitoitettuna tuota 6kW konetta. Aina tietysti mitoitusta tehdessä on riski että (tai kauppiaiden viekkautta) mitoitus osuu alitehoiseksi jos rakennuksen edellistä energian kulutusta ei voida luotettavasti todeta.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 774
  • Maalämpöfoorumi
Joillakin saattaa tuollainen vajaateho laitteisto aiheuttaa pitkässä juoksussa myös aivan järjettömän tuloksen. Esim meikäläisellä, kun sattuu olemaan siinä hilkulla, että joutuisi vaihtamaan sulakkeet 3x35 A, niin siitä aiheutuisi jo ensin yli 1000 € vaihtomaksu ja vielä kaupan päälle lähes 10 %  lisä lämmityssähköön. Säästölle perustamiskustannuksissa tulee negatiivinen takisinmaksuaika ja ne sulaa siis käsiin. Sulakkeita järkeilemällä on tällä hetkellä homma vielä kasassa, vaikka lämpökamera paljastikin yhden vaiheen vieläkin kuormittuvan reilummin.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa Hondamies

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 53
  • Maalämpöfoorumi
Meidän osatehoinen viimeisen vuoden aikana..
« Vastaus #42 : 05.04.15 - klo:15:24 »
... käyttänyt vastuksia yhteensä 60 tuntia ja tuostakin määrästä 40 tuntia Joulu- ja Tammikuun aikana. Mikäli tulee lauha talvi, niin muuttunee kuin itsestään täystehoiseksi. Sitä odotellessa...

Poissa GTP

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 108
  • Maalämpöfoorumi
Vaihtoventtiilikoneessa pitää ottaa kiertovesipumppu huomioon laskettaessa COP:ia, koska pumpun automatiikka, integraalilaskenta, ei toimi ilman kiertovesipumppua.
Tulistinpumppu ja automatiikka toimii iman kiertovesipumppua, joten sitä ei ole pakko ottaa huomioon, jos lasketaan pelkän pumpun COP.
Mielestäni standardi (EN14511) ottaa kiertovesipumput huomioon COP:ia laskettaessa

ATS

VS:n käyttöoppaassa ilmoitetaan, että anto- ja ottoteho on "testattu ISO 14511 standardin mukaan".

Muistaisin joskus lukeneeni, että tuo standardi antaisi mahdollisuuden laskea COP joko pelkästään kompressorille tai koko maalämpöpumpulle. Saattaa mennä nyt mutuilun puolelle. Onkohan kukaan jäsenistä lukaissut tuota julkaisua läpi?

Kaiketi standardin suomennus löytyy esim. seuraavan linkin takaa http://sales.sfs.fi/sfs/servlets/ProductServlet?action=productInfo&productID=268800

Näin ollen siis kiertovesiput pitäisi ottaa huomioon?

EDIT:

Lisäsin kuvakaappauksen eräästä opinnäytetyöstä (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/59560/Opinnaytetyo%2016052013.pdf?sequence=1, sivu 16). Tuolla nimittäjässä on termi "apulaitteiden ottama sähköteho". Apulaitteet määritellään "Lämpöpumpun apulaitteiden Papu ottamaan tehoon lasketaan pumppujen ja säätömoottoreiden tarvitsema sähköottoteho" ja viittaus (/24/) on standardiin SFS-EN 14511-3

Mutta mitkä pumput ja säätömoottorit?  ::)


Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 336
  • Maalämpöfoorumi
en 255:ssa on vain kompura ottoteho copissa, en 14511:ssä myös kiertopumput. Scopissa pitää myös mielestäni ottaa huomioon mitä kiertovesipumppu ja logiikka syö silloin kuin kone ei lämmitä.

Jossain myös muistan käyneeni keskustelua että mikä osa kiertovesipumpun energiasta voidaan ottaa mukaan lämpönä.. täytyy nopeasti tonkaista löydänkö sitä enää... Olisiko seppantin kanssa... hmm..

Olisiko tuosta apua? Lämpöpumppujen energialaskentaopas 3.10.2012



Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 237
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Mutta mitkä pumput ja säätömoottorit?  ::)
Keruupumppu+lauhdutuspumppu+lämmityskiertopumppu+shuntti+(shuntti jos 2)+logiikka...

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 336
  • Maalämpöfoorumi
Standardista 14511-3

Heating capacity

The heating capacity of air-to-water, water-to-water heat pumps and liquid chilling packages shall be determined
in accordance with the direct method at the water or brine heat exchanger, by determination of the volume flow of
the heat transfer medium, and the inlet and outlet temperatures, taking into consideration the specific heat
capacity and density of the heat transfer medium.
For steady state operation, the heating capacity shall be determined using the following formula:
P q c t H = × ρ ×
p∆ (1)
where
PH is the heat capacity, in Watts;
q is the volume flow rate, in cubic metres per second;
ρ is the density, in kilograms per cubic metre;
cp is the specific heat at constant pressure, in joules per kilogram and kelvin;
∆t is the difference between inlet and outlet temperatures, in kelvin.

The heating capacity shall be corrected for the heat from the fan or pump:
− if the fan or pump at the indoor heat exchanger is an integral part of the unit, the same power (calculated
in 4.1.5.1 or 4.1.6.1) which is excluded from the total power input shall be also subtracted from the
heating capacity;
− If the fan or pump at the indoor heat exchanger is not an integral part of the unit, the same power
(calculated in 4.1.5.2 or 4.1.6.2) which is included in the effective power input shall be also added to the
heating capacity.


Eli yritetään tätä uudestaan.

Eli jos pumppu on osa konetta ja tehoa ei ole huomioitu ottotehossa tulee (4.1.6.1):ssä laskettu teho vähentää lämmityskapasiteetista.
Jos pumppu ei ole osa konetta ja teho on huomioitu ottotehossa tulee 4.1.6.2:ssa  laskettu teho lisätä lämpökapasiteettiin.

Menikö nyt oikein? pahis että on meikäläisen englannille hankalaa tekstiä vai mikä tässä mättää? Kai tuon nyt yksinkertaisemminkin voisi todeta.

Sitten 4.1.6 Power input of liquid pumps
4.1.6.1 If a liquid pump is an integral part of the unit, only a fraction of the input to the pump motor shall
be included in the effective power absorbed by the unit. The fraction which is to be excluded from the total
power absorbed by the unit shall be calculated using the following formula:

4.1.6.2 If no liquid pump is provided with the unit, the proportional power input which is to be included in
the effective power absorbed by the unit, shall be calculated using the following formula:
η
i q × ∆p [W]

η is 0,3 by convention;
∆pe is the measured available external static pressure difference, in Pascals;
q is the nominal water flow rate, in cubic meters per second.

Lainaus
Sama kaava selityksillä
The shaft power - the power required transferred from the motor to the shaft of the pump - depends on the efficiency of the pump and can be calculated as
Ps = Ph / η            (2)
where
Ps = shaft power (kW)
η = pump efficiency

Ja tuossa sitten taidetaan laskea pumpun teho olettaen että sen hyötösuhde on 0,3.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa GTP

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 108
  • Maalämpöfoorumi
Pääsin töissä käsiin tähän standardiin ja perhana tästä ei ole olemassa suomennusta  :'( vain tuo -1 on suomennettu.

Otetaanpa tarkasteluun tuo lause ennen boldaamaasi tekstiä: "The heating capacity shall be corrected for the heat from the fan or pump". Olisiko tuo suomennettuja jotenkin niin, että "lämmöntuottoa tulee korjata tuulettimen tai pumpun tuottamalla lämmöllä"?

Eli tässä ei edes puhuta tuulettimien tai pumppujen sähkötehon huomioimisesta, vaan niiden tuottaman lämmön huomioimisesta kokonaislämmöntuotannossa?

Lisäksi tuossa ensimmäisessä kohdassa käytetään termiä "total power input" (kokonaisottoteho?) kun taas tuossa alemmassa "effective power input" (tehollinen ottoteho? ???)



Poissa tk-

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 888
  • Maalämpöfoorumi
Sellainenkin ajatus täystehomitoitetun puolesta, joka nyt ei sinällään hyötysuhteeseen liity mitenkään. Mutta tuolla syrjäisemmillä seuduilla missä ei aina sähkö tulekaan seinästä, täytyy miettiä myös varavoimasysteemejä. Tuollainen täystehomitoitettu on paljon helpommin ajettavissa myös aggregaatin voimalla kovimmillakin pakkasilla. Toki aggregaattisyötön ajaksi voidaan sähkövastukset estää, mutta entäpä jos sattuukin -30 pakkasta juuri tuon muutaman vuorokauden sähkökatkon ajaksi?

Viime talvina on ollut jopa 3-4 vuorokauden sähkökatkoja ja toki niihin voi halutessaan varautua myös polttopuilla, mutta jos nyt unohdetaan kaikki työ talon lämmittämiseen liittyen ja ajattelee, että talon pitää pysyä lämpöisenä ja lämmintä vettä riittää ilman sen kummempia huoltotoimia. No, joutuuhan aggregaatinkin tankkia tietysti täyttämään..
Keski-Suomi, omakotitalo 2019, vesikiertoinen lattialämmitys
Nibe F1145-8 + Jäspi GTV500, kaivo 178m
142m2 (690m3) + varasto 21m2 + pihasauna 18m2 (lämpökanaali n. 10m)

Poissa jm82

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 448
  • Maalämpöfoorumi
Täällä tuo 10kW pumppu taitaa mittauksien mukaan viedä 2.2kW sähköä.

Edit:
Löysin niitä merkkailemiani lukemia ja väärin oli mennyt.
Talon sähkömittarista luettuna 1h50min käyntiaika tammikuun alussa 2.54kWh keskimäärin. Alussa teki 36C vettä ja lopussa 49C.

Niben ottoteho 0/35 2.2kW, antoteho 10kW. Ja ottoteho 0/50 2.5kW, antoteho 8.5kW. En 255. Eli pumppujen tehoa ei ole laskettu. Ne on 245W ja 90W. Eli muistin tehon väärin. 2.54kWh voisi olla lähempänä.

2.2kWh näyttäisi noin olevan jos pumppujen tehot vähentää. Eli siinä oli mennyt pieleen. Kaivosta oli tullut alussa +5 ja lopussa +2. Laskuista en saanut selvää että kuluttaako eri aikaan eri määrän sähköä. Teho ainakin laskee mitä kuumempaa tekee. Käyttövettä on tehmyt samalla lyhyen aikaa. Ja testauksessa käyntiaika oli normaalia pidempi. Muuten taisi olla 50 min luokkaa käynnissä.
Pitää vielä joskus vilkaista lukemia ja katsoa näkyykö ottotehossa eroa alussa ja loppupuolella.

Ilmeisesti mäntä ja scroll koneissa ottoteho menee vähän eri lailla. Männässä antoteho laskee ja scrollissa ottoteho nousee.

Avasin kopan ja tuossa 10kW mallissa näyttäisi olevan se öljyn lämmitin. Kompuraan menee alas pari piuhaa ja alaosa oli vähän lämmin. Kun laittoi katkaisijasta virrat pois niin taisi sitten jäähtyä. Pienemmissä malleissa ei taida lämmitystä olla. Ehkä siitä lämmityksestä on jotain hyötyä kestävyyden kannalta? Vähän niinkuin auton lohkolämmitin :)
« Viimeksi muokattu: 12.04.15 - klo:06:15 kirjoittanut jm82 »
nibe 1217-10 vm2008, 200m kaivo, vanha 400 L (puskuri)varaaja esilämmityskierukalla. Itse asenneltu 24.11.2014. -73 120m (165).

Poissa Seagear

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 885
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Täällä tuo 10kW pumppu taitaa mittauksien mukaan viedä 2.2kW sähköä.

Ei tuolla tavoin voi yleistää. Pumppu voi jossain tilanteessa tai keskimäärin haukata 2,2 kW sähkötehoa mutta mikään kiveen hakattu arvo se ei ole. Ei se autokaan kuluta käynnissä ollessaan polttoainetta aina 5,7 l/100 km huolimatta nopeudesta, kuormasta jne.

Meidän 8 kW pumppu näytti vievän äsken 2,2 kW kun käyttövesisykli alkoi varaajan lämmön ollessa 38/42 astetta.  Loppuvaiheessa kun lämpö on kohonnut 56/58 asteeseen kompura viekin jo 3,0 kW. Vastaavasti näillä keleillä kun lämmityssykli alkaa, näyttää kulutusmittari 1,8 kW kun kompura pääsee helpolla. Jos taas katsoo kokonaiskulutuksen mukaan niin 10546 tunnissa sähköä on kulunut 24413 kWh eli keskimääräinen ottoteho on ollut 2,3 kW, joka taitaa olla myös ilmoitettu kompuran nimellisottoteho.
Danfoss DHP-H8+UKV100,
porakaivo 175m, patterilämmitys, 1. kerroksinen 146 + 70m2 puolilämmin, rv. -73

Poissa janti

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 41
  • ILPin purkaja
Miten laskelmissa voitaisiin huomioida se että invertteri MLP hetkellinen COP on parempi osatehoilla kuin 50 Hz nimellis teholla? Osatehoilla invertteri MLP COP voi olla luokkaa 7-8 ja täydellä teholla taas 3-4 luokkaa.

Tässä docu jossa on kerrottu tuota osatehojen huomioimista SCOP laskennassa lämpötilanpysyvyyskäyrän avulla
http://www.eceee.org/ecodesign/products/boilers/App%20B%20teknical%20SCOP%20NEF%20%20En14825%20heatpumpsEN.docx

ILPin vuosi-COP-laskuri löytyy täältä: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=9096.0 Tätä voisi soveltaa invertteri MLP:llekin.

Valitettavasti esim. Nibe F1255 kohdalla ei ole ilmoitettu osatehojen COPeja. Ilmeisesti ne on valmistajalla kuitenkin tiedossa, koska SCOP-lukemat on pystytty laitteelle laskemaan laskemaan. http://www.nibe.eu/nibedocuments/14749/231531-5.pdf

Daikinin näkemys sivulla 6 http://www.daikin.no/binaries/ECPEN14-728_Daikin%20Altherma%20ground%20source%20heat%20pump%20_tcm135-297514_tcm665-298120.pdf?quoteId=tcm:665-298115-64
« Viimeksi muokattu: 14.04.15 - klo:15:15 kirjoittanut tomppeli »

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 597
  • Vanha pieru!
Miten laskelmissa voitaisiin huomioida se että invertteri MLP hetkellinen COP on parempi osatehoilla kuin 50 Hz nimellis teholla? Osatehoilla invertteri MLP COP voi olla luokkaa 7-8 ja täydellä teholla taas 3-4 luokkaa.

Tässä docu jossa on kerrottu tuota osatehojen huomioimista SCOP laskennassa lämpötilanpysyvyyskäyrän avulla
http://www.eceee.org/ecodesign/products/boilers/App%20B%20teknical%20SCOP%20NEF%20%20En14825%20heatpumpsEN.docx

ILPin vuosi-COP-laskuri löytyy täältä: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=9096.0 Tätä voisi soveltaa invertteri MLP:llekin.

Valitettavasti esim. Nibe F1255 kohdalla ei ole ilmoitettu osatehojen COPeja. Ilmeisesti ne on valmistajalla kuitenkin tiedossa, koska SCOP-lukemat on pystytty laitteelle laskemaan laskemaan. http://www.nibe.eu/nibedocuments/14749/231531-5.pdf

Daikinin näkemys sivulla 6 http://www.daikin.no/binaries/ECPEN14-728_Daikin%20Altherma%20ground%20source%20heat%20pump%20_tcm135-297514_tcm665-298120.pdf?quoteId=tcm:665-298115-64
Koetin laskea rivitalohuoneistosi lämmitystarpeen..
Osuikohan oikein ja olinko käyttänyt oikeita lähtötietoja?

Ja suuntaa antavahan se tämäkin vain on..

Poissa janti

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 41
  • ILPin purkaja
Koetin laskea rivitalohuoneistosi lämmitystarpeen..
Osuikohan oikein ja olinko käyttänyt oikeita lähtötietoja?

Ja suuntaa antavahan se tämäkin vain on..

En tiedä mitä tuossa laskennassa menee vikaan... Voi olla että se käyttää normivuoden lämmitystarvepäiviä tai kuukausien keskilämpötiloja lämmöntarpeen laskennassa tms. Asunto on 1-kerroksinen.

Viime vuonna oli kokonaissähkönkulutus meillä 7090 kWh ja lämmitykseen meni 2630 kWh.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=1845.msg275315#msg275315

Lämmitykseen meni meillä 2014 2,72 Wh/m3/Cd. Naapureilla saman kokoisissa asunnoissa lämmitysmuotona suorasähkö+takka on lämmitysenergian tarve 6-7 Wh/m3/Cd.
2010 oli kylmä vuosi, silloin meni naapureilla lämmitysenergiaa noin 8000-8500 kWh (meillä noin 4300 kWh, josta ILP noin 2800 kWh), kokonaiskulutus heillä toisella 13000 ja toisella 15000 kWh (meillä 8900 kWh).

=> Ilmeisesti Bergheat käyttämät eristyksien eristyskyvyt on nyt jotenkin virheellisiä tai sitten tuo astepäivä-pohjainen laskenta antaa virheellisen isoja lämmitystarvetietoja.
Esim. tuo vuosi 2010 oli normi vuotta kylmempää ja silloin naapureiden lukemat olivat 7,5-9,5 Wh/m3/Cd (meillä vastaavasti 3,7 Wh/m3/Cd).

Ohessa yksi laskema.

Hieman tuossa ekassa laskelmassa nyt hämää se että ILPillä yritetään tehdä käyttövettäkin. Pumppu riittää todellisuudessa, kuitenkin noin -26C saakka. :-\
Lisäsin ei LKV version edellisen vuoksi.

Poissa janti

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 41
  • ILPin purkaja
No nyt sain tuon Bergheatin toimimaan. Ohessa laskema joka vastaa paremmin totuutta. :)

Käyttövesi COP 1. Ja taloussähköstä 60% hyödyksi lämmöksi.
« Viimeksi muokattu: 16.04.15 - klo:20:31 kirjoittanut janti »

Poissa janti

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 41
  • ILPin purkaja
Lisäsin vielä laskelman ilman LKV:tä, koska ILPillä ei voi LKV:tä tuottaa.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 597
  • Vanha pieru!

Poissa janti

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 41
  • ILPin purkaja
Tämä uudempi versio laskee tarkemmin, mutta vaatii LibreOffice -toimisto-ohjelman.

Sitä juurikin käytin ja LibreOfficea.  ;)

Korjasin noihin aiempiin laskemiin nyt hieman alemman, ILPille enemmän tyypilliset COP-lukemat.

Lähinnä se on tuo Rakennus-sivu joka arvio lämmitysenergian tarpeen hieman yläkanttiin, vaikka U-arvot on arvioitu hyvinkin optimistisesti alakanttiin (2007 matalenergia viitearvoiksi tai hieman allekin) ja ilmanvaihto sekin on alimitoitettu (0,3 1/h) ja LTO-hyötysuhde arvioitu korkeaksi kuutiokoneelle.
Onneksi tuon Rakennus sivun käyttö lämmitystarpeen lähtötietona voidaan valita laskennassa 1. sivulla, nyt sitä ei ole noissa edellä lasektuissa esimerkeissä käytetty. :)

Omasta mielestäni ainut asia joka selittäisi laskennallisen lämmityenergian tarpeen (~11 MWh/v) eron mitattuun (naapureilla noin 8,5 MWh/v) on kulutetun taloussähkön lämmitysvaikutus.

Begrheatilla ei lasketa laitteen COP-lukemia, vaan ne valitaan joko D96 tai D97 solussa. Vuosihyötysuhdetta ei tuolla Bergheatilla voi laskea/arvioida kuin tunnetuille ON/OFF-laitteelle. Invertteri laitteelle ei tuo sovellu nykyisellään, koska laitteelle annettu COP on kiinteä eikä vaihtele lämmitystehon tarpeen mukaan.

Poissa tk-

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 888
  • Maalämpöfoorumi
Osaakos tuo ottaa huomioon rivitaloasunnon ulkoseinän vähyyden? Päätyasunnoissa nyt on kolme seinää ulos, mutta keskellä taloa sivuseinissä ei ole lämmönhukkaa kun toisella puolen on käytännössä samanlämpöinen tila. Jos taulukko ei tuota ota huomioon, niin selittäisikö se tuon eron laskennallisen ja todellisen kulutuksen välillä?
Keski-Suomi, omakotitalo 2019, vesikiertoinen lattialämmitys
Nibe F1145-8 + Jäspi GTV500, kaivo 178m
142m2 (690m3) + varasto 21m2 + pihasauna 18m2 (lämpökanaali n. 10m)

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 597
  • Vanha pieru!
Osaakos tuo ottaa huomioon rivitaloasunnon ulkoseinän vähyyden? Päätyasunnoissa nyt on kolme seinää ulos, mutta keskellä taloa sivuseinissä ei ole lämmönhukkaa kun toisella puolen on käytännössä samanlämpöinen tila. Jos taulukko ei tuota ota huomioon, niin selittäisikö se tuon eron laskennallisen ja todellisen kulutuksen välillä?
Ei osaa automaattisesti ottaa sitä yhtä lämmintä seinää huomioon, vaan se joudutaan laskemaan pois ulkoseinä pituudesta manuaalisesti.
Jos on päätyhuoneisto 7 x 9 metrin alaisessa asunnossa, on ulkoseinien pituus (2 x 7) - (2 x 9) m = 32 metriä.
Tästä pitää vähentää se yksi lämmin 9 metrinen seinä ja ulkoseinien pituudeksi tulee 23 m.
Jos se asunto onkin muiden välissä, jää kaksi 9 metrin ulkoseinää pois ja ulkoseinien pituudeksi tuleekin 14 metriä.
Kerrostalon hyvä energiatalous tulee siitä, että ulkovaippaa on mahdollisimman vähän suhteessa asuinneliöihin.

Pienessä yksikerroksisessa omakotitalossa ulkovaippaa on paljon suhteessa talon asuinneliöiden määrään.
Tämän talotyypin ominaislämmitystarve pyrkii väkisinkin nousemaan vähän isommaksi.

...
Tässä on ollut keskustelua invertterikoneen vuosihyötysuhteesta.
Laskentaohjelmaan sitä en osaa laittaa, kun en tunne invertterikoneen ominaisuuksia.
En tiedä, kuinka COP -vaihtelee erilaisilla kuormitustilanteilla. Tarvittaisiin merkkikohtainen tietokanta, josta COP haettaisiin.
Markkinat elävät kaiken aikaa, joten sitä tietokantaa olisi pakko jatkuvasti päivittää.
Ilmalämpöpumpulle Bergheat ei myöskään sovellu, koska sen hyötysuhde muuttuu voimakkaasti ulkolämpötilan mukaan.

Poissa janti

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 41
  • ILPin purkaja
Osaakos tuo ottaa huomioon rivitaloasunnon ulkoseinän vähyyden? Päätyasunnoissa nyt on kolme seinää ulos, mutta keskellä taloa sivuseinissä ei ole lämmönhukkaa kun toisella puolen on käytännössä samanlämpöinen tila. Jos taulukko ei tuota ota huomioon, niin selittäisikö se tuon eron laskennallisen ja todellisen kulutuksen välillä?

Itse otin tuon huomioon noissa omissa laskelmissani yllä.

Laskentaohjelmaan sitä en osaa laittaa, kun en tunne invertterikoneen ominaisuuksia.
En tiedä, kuinka COP -vaihtelee erilaisilla kuormitustilanteilla. Tarvittaisiin merkkikohtainen tietokanta, josta COP haettaisiin.

Bergheatilla ei voida nykyisellään arvioida invertterikoneen hyvyyttä/huonoutta suhteessa täysteho tai osateho ON/OFF koneeseen. Invertteri MLP valmistajilta ei ole saattavissa riittävästi lähtötietoja osateho ja täysteho COPien arviointiin. Invertteri MLPn valmistajat ilmoittavat nyt vain nimellistehon COPin (50 Hz kompressoritaajuudella). Kyllä tuohon COPin muutokseen kompressorin kuormituksen mukaan jonkinlainen arvio varmaan löytyisi, jota voisi käyttää kaikille invertterilaitteille vain tuo nimellistehopisteen COP olisi fiksattu ja sitä korjattaisiin sitten kertoimilla.

Tuossa zadahin ILPille tekemässä COP-laskurissa oli COP ja teho oletettu lineaarisiksi tiedettyjen tehopisteiden/ulkolämpötilojen välillä. http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=9096.0
Ehkä invertteri MLP valmistajien dokuista löytyisi nyt kaivelemalla täystehopisteen COP-lukema/ottoteholukema (antoteho on kyllä ilmoitettu). Tuosta sitten saisi kaksi pistettä (nimellisteho ja täysteho pisteet) joiden perusteella voisi linearisoida COPin ja tehon, ja ulottaa käyrän osatehoillekin.

Tässä pari aihetta sivuavaa tutkimusta joista voisi olla apuja invertteri MLP:n COP-arviointiin
http://docs.lib.purdue.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=2341&context=iracc
http://www.rehva.eu/fileadmin/hvac-dictio/05-2012/p28-31_fahlen.pdf

Tuossa viimeisessä dokumentissa tuo "Table 1. The heat pump system coefficient of performance of alternative system designs at 100, 50 and 20% load" on se kiinnostava osa. Tuon f=0.5 kuvittelisin nyt olevan tuo nimellistehopiste (50 Hz). ;)

justus01

  • Vieras
Joskus suuripiirteisesti kWh-mittarin ledistä laskin, että noin 100W menee sähköä silloin, kun kompuralla ei lämmitetä. Meillä kompuran käyttöaste on noin 18%...eli "tyhjäkäyntikulutusta" tulee noin 720 kWh, joka on 20% kokolaitteiston kokonaiskulutuksesta...rokottaa aika paljon vuosi-COP:ia tuo tyhjäkäynti näin reilusti ylitehoisessa järjestelmässä.


Poissa janti

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 41
  • ILPin purkaja
Daikin EGSQH10S18A9W invertteri maalämpöpumpusta on ilmoitettu tässä antotehon ja ottoteho maksimilla sivulla 10. => Daikinille tiedetään nyt nimellisteholla ja täydellä teholla COP-lukemat
http://airabela.si/sites/default/files/altherma_ground_source_-_technical_data_-_eeden14-728a_egsqh-a9w_lr_tcm135-294991.pdf

Eli 0/35 tilanteessa nimellisellä teholla 10,2 kW COP on 4,35 ja täydellä teholla 13 kW se on 3,72. Tuosta jos suoraan arvioitaisiin niin minimiteholla 3,11 kW COP olisi noin 5,8.
Kompressorin ottotehoalue olisi näin ollen 535-3500W. => Onko tuo tehoalue mahdollinen tuolle 2YC63PXD#C kompressorille?

Poissa janti

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 41
  • ILPin purkaja
Sorry, hieman offtopic juttua lisää.  :-X

tomppeli, tuossa Bergheat46 laskentapohjassa tuntuisi olevan sellainen vika että se ei nyt huomioi tuota taloussähkön lämmitysvaikusta ollenkaan (R7 solu on laskentapohjassan 0 kWh). Mistä tämä nyt johtuu?

Esim. tässä laskelmassa ei taloussähkön lämmitysvaikutus mennyt laskentaan ollenkaan => tulee hieman ylimitoitusta tuon vuoksi.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6171.0;attach=3642

Eli laskentapohjassa on nyt sellainen ominaisuus että vain jos käytetään Rakennus-alalehden lämmitystarpeen mitoitusta laskennan pohjana BERGHEAT-välilehdellä (Kyllä), niin vain silloin huomioidaan taloussähkön lämmitysvaikutus. Mikäli tuota Rakennus-alalehden laskentaa ei hyväksikäytetä (=vanha asunto/talo jonka energiankulutus tiedetää) ja käytössä on öljynkulutustieto tai sähkönkulutuset, niin silloin taloussähkön lämmitysvaikutusta ei huomioida ollenkaan? Miksi näin?
Ohessa vertailuksi laskenta, niin että Rakennus-välilehdellä on lämmitystarve kikkailtu eristepaksuuksilla noin 8000 kWh/v. => Virhettä kaivon pituudessa tuli nyt 10 m (24%). Isommissa asunnoissa tämä virhe metreinä kasvaa, mutta prosentteina pienenee.
  :)

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 597
  • Vanha pieru!
tomppeli, tuossa Bergheat46 laskentapohjassa tuntuisi olevan sellainen vika että se ei nyt huomioi tuota taloussähkön lämmitysvaikusta ollenkaan (R7 solu on laskentapohjassan 0 kWh). Mistä tämä nyt johtuu?
On hyvä, että joku muukin, kuin vain ohjelman tekijä tarkkailee kriittisesti ohjelmaa.
Tekijä tulee tulee helposti sokeaksi omille virheilleen.

Kaivoin arkistosta tuon jo vähän vanhan ohjelmaversion 46-680. Se on viime vuoden elokuulta.
Jos mitoitus tapahtuu BERGHEAT -sivun rivien 28 -32 perusteella,
ei sähkön osuutta huomioida, koska laskenta perustuu silloin ilmoitettuun polttoaineen kulutukseen,
joka sisältään jo sinänsä laitesähkön tuottaman lämpöenergian.

Samoin tapahtuu, jos lämmitystarvetieto on peräisin riviltä #33. Siihenkin oletetaan jo sisältyvän taloussähkön lämpövaikutus.
Kokeilin tuota arkistoversiota ja siinä laskenta meni oikein.

Suosittelisin tämän viimeisen version käyttämistä.
Siinä on korjattu muutamia asioita.
Muun muassa lämmön keruupiirien mitoituslaskentaa on koetettu saada tarkemmaksi.
Olen saanut apuja niiden osioiden toteuttamiseen.

Siksi toivon käytettävän ohjelman lataamista täältä.
Siellä olevat ohjelmat ovat ilmaisohjelmia, ilman mitään tekijän oikeusvaatimuksia.
Niitä saa käyttää kuka tahansa, myös yrittäjä,
mutta itse en ota mitään vastuita niiden oikeellisuudesta tai niiden käytöstä aiheutuneista vahingoista tai haitoista.


Otan kyllä mielelläni vastaan neuvoja ja ohjeita ohjelmien kehittämiseksi ja parantamiseksi.
Omasta mielestäni Bergheat46 on vähän vaikea ja monimutkainen käyttää ja sen tulostetta voisi yksinkertaistaa.

Poissa janti

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 41
  • ILPin purkaja
Jos mitoitus tapahtuu BERGHEAT -sivun rivien 28 -32 perusteella,
ei sähkön osuutta huomioida, koska laskenta perustuu silloin ilmoitettuun polttoaineen kulutukseen,
joka sisältään jo sinänsä laitesähkön tuottaman lämpöenergian.

Nyt ymmärsin mitä tässä haetaan. Näin sen nyt pitääkin olla, silloin kun korvataan jotain vanhaa lämmitysmuotoa ja ei ole uudisrakennus kyseessä. Laitesähkön lämmitysvaikutus on sama ennen muutosta ja muutoksen jälkeen.

Itse yritin ymmärtää tuota aiemmin saamaani eroa lämmitysenergian tarpeessa 11 MWh vs. 8 MWh. Tuo taloussähkön puuttuminen tuosta vimeisestä ei tuota täysin selitä.

Tässä on invertteri MLP testitulokset.
http://www.energimyndigheten.se/Templates/Public/Pages/ProductGroupPageCompare.aspx?productGroupId=144&productTypeVersionID=364&productCompareList=1673,1651&PageID=13233

Eipä tässä vertailussa ON/OFF vs. inverter isoja eroja ole saatu aikaiseksi
http://www.energimyndigheten.se/Templates/Public/Pages/ProductGroupPageCompare.aspx?productGroupId=144&productTypeVersionID=364&productCompareList=1637,1651&PageID=13233

Ensi syksynä on tulossa maalämpöpumppuihin ilmalämpöpumpuista tutut energiamerkinnät.

Edelleen hieman offtopic.
Ohessa uudella laskentapohjalla vielä jantin asunnon mitoitus normivuodelle. Tällä pääsi aika lähelle totuutta = vuotta 2010.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 336
  • Maalämpöfoorumi
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 336
  • Maalämpöfoorumi
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 336
  • Maalämpöfoorumi
Tuollainen osui silmiin.. Eräät testit on ajettu mitsun scrolli koneella jossa myös hyötysuhde kasvaa ajettaessa suuremmalla taajuudella kuten niben koneekin käyttäytyi...

Capacity control residential Heat Pump heating systems
http://www.sp.se/sv/units/energy/Documents/ETk/Karlsson_Capacity_control_residential_HP_heating_systems.pdf
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 336
  • Maalämpöfoorumi
Hiukan erilaisia tuloksia kun kompressorin taajuutta nostetaan...

Experimental Analysis of Variable Capacity Heat Pump System Equipped with Vapour Injection and Permanent Magnet Motor
http://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:565195/FULLTEXT01.pdf
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 336
  • Maalämpöfoorumi
ABSTRACT In the present paper, as the second part of two, modeling and simulation was carried out for a Ground Source Heat Pump (GSHP) system in the presence of all the most important interacting sub-systems such as building, ground heat source, electrical auxiliary heater, and the heat pump unit in order to make a fair and comprehensive comparison between the annual performance of on/off controlled and variable capacity systems. The annual modeling showed that dimensioning of the on/off controlled GSHP based on the peak heat demand of the building plays a significant role when the two control strategies are compared: if the on/off controlled GSHP is dimensioned to cover only 55% of the peak heat demand of the building, the electrical auxiliary, which then covers about 10% of the annual heating demand of the building, makes the SPF of the on/off controlled GSHP to be lower than the one of the variable speed system. On the contrary, when the on/off controlled system is dimensioned to cover more than 65% of the building’s peak heat demand, i.e. more than 95% of the annual heat demand of the building, there is no considerable difference between the SPFs of the on/off controlled and variable capacity systems.

Capacity control in ground source heat pump systems part II : Comparative analysis between on/off controlled and variable capacity systems - ResearchGate. Available from: http://www.researchgate.net/publication/237005873_Capacity_control_in_ground_source_heat_pump_systems_part_II__Comparative_analysis_between_onoff_controlled_and_variable_capacity_systems [accessed Jun 20, 2015].

hmm...  ::)
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 336
  • Maalämpöfoorumi
Eli 0/35 tilanteessa nimellisellä teholla 10,2 kW COP on 4,35 ja täydellä teholla 13 kW se on 3,72. Tuosta jos suoraan arvioitaisiin niin minimiteholla 3,11 kW COP olisi noin 5,8.
Kompressorin ottotehoalue olisi näin ollen 535-3500W. => Onko tuo tehoalue mahdollinen tuolle 2YC63PXD#C kompressorille?

Epäilisin että minimiteholla cop ei olisi aivan kuten olettaisit sen kehittyvän lineaarisesti.
Tässä niben 1255:n 6 ja 16kW mallien copit 50% ja 100% kuormituksella.



Näiden tietojen valossa näyttäisi että 16kW mallia ei kannata ajaa osatehoilla hyötysuhteen kannalta koska osateholla on huonompi cop ja taas pienemmällä koneella se on hyötysuhteen kannalta melko sama.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Eikö tässä herää ajatus että pelkästään kierroksia nostamalla saisi rakkineesta
paljon tehokkaamman että tarvitsee höyrystimen tai lauhduttimen kokoihin puuttua?
Olisi yksinopeuksinen inventteri..

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 336
  • Maalämpöfoorumi
Eikö tässä herää ajatus että pelkästään kierroksia nostamalla saisi rakkineesta
paljon tehokkaamman että tarvitsee höyrystimen tai lauhduttimen kokoihin puuttua?
Olisi yksinopeuksinen inventteri..

Invertteri tarkoittaa sitä että nostetaan/lasketaan normaalisti verkossa olevan sähkön taajuutta 50Hz:stä jolloin saadaan kompressori joko pyörimään nopeampaa tai sitten hitaampaa tehon tarpeen mukaan.

Höyrystin/lauhdutin on todennäköisesti valittu tuollaiseen koneeseen niin että se on paras kompromissi tavoitetehoille. Luultavasti myös normaalia konetta voisi taajuusmuuttajalla joko hieman kuristaa/tehostaa ilman sen kummempia ongelmia. Foorumille joku taisi joskus juttuakin moisesta kirjoitella...


Wikipediasta:
Lainaus
Taajuusmuuttaja
Taajuusmuuttaja (taajuudenmuuttaja, invertteri, moottorivaihtosuuntaaja, taajuudenmuutin) on sähkölaite, joka kytketään kahden erillisen sähköverkon välille. Sähköverkkojen jännitteen taajuus ja amplitudi voivat poiketa toisistaan. Yleisin käyttökohde on kytkeä taajuusmuuttaja sähkömoottorin tai -generaattorin ja valtakunnallisen sähköverkon väliin. Tällöin taajuusmuuttaja on osa moottori- tai generaattorikäyttöä, missä se vastaa moottorin tai generaattorin ohjauksesta. Sähkömoottorikäyttö käsittää sähköverkon, sähkömoottorin sekä tarvittavan ohjauslaitteiston.

Moottorikäytössä taajuusmuuttajaa käyttämällä sähkömoottori saadaan pyörimään prosessin tarpeen mukaisella nopeudella, jolloin moottorilla suoritettava prosessi tehostuu usein huomattavasti. Jos sähkömoottori kytketään suoraan sähköverkkoon, moottori pyörii verkon taajuuden määräämällä nopeudella. Jos taajuusmuuttajaa ei käytetä, prosessin säädössä on käytettävä muita apukeinoja, esimerkiksi vaihteistoja tai puhallin- ja pumppukäytöissä kuristimia. Taajuusmuuttajan avulla päästään portaattomaan säätöön moottorille syötettävää taajuutta muuttamalla.

Yhtenä suurimpana etuna taajuusmuuttajan käytössä on energian säästö kun moottoria käytetään aina prosessin tarpeen mukaisella nopeudella. Energian säästö on erityisesti huomattava pumppu- ja puhallinkäytössä, joissa energian tarve pienenee suhteessa nopeuden kolmanteen potenssiin. Taajuusmuuttajalla aikaansaatu säästö on merkittävää myös tilanteissa, joissa kanavassa virtaavan nesteen tai kaasun virtausta muuten säädeltäisiin kuristamalla. Monissa pumpuissa säästöt ovat yli 50 % ja tämä merkitsee suurilla pumppaustehoilla myös suurta rahasäästöä. Taajuusmuuttajien käyttö lisääntyykin voimakkaasti juuri tästä syystä. Taajuusmuuttajan lisäetuina saavutetaan sähköverkon ja käyttölaitteistojen rasitusten pieneneminen (esimerkiksi kiihdytys- ja hidastustilanteet).

Taajuusmuuttajia voidaan käyttää monissa teollisuuden sovelluksissa, joissa on käytössä vaihtosähkömoottoreita. Tyypillisimpiä sovelluksia ovat pumppu- ja puhallinkäytöt, hissit, kuljettimet, paperikoneiden voimansiirrot sekä yleisesti kaikki vaihtosähköpohjaiseen voimansiirtoon perustuvat laitteistot kuten esimerkiksi laivojen potkurikäytöt,sähköautot ja hybridiautot sekä tuulivoimalat.

Taajuusmuuttajien tehoalue ulottuu pienjännitteellä (400-690 V) muutamista wateista aina useisiin megawatteihin.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 336
  • Maalämpöfoorumi
Näiden tulosten laskemiseen käytin 21000kWh vuosikulutusta sisältäen käyttöveden. Säävyöhyke 1. Jos Niben mitoitussofta Nibe dim laskee kaikki oikein niin ainakaan rahan säästöllä tuota invertteriä on turha perustella. Vuosihyötysuhde huonompi kuin perus on-off koneella vaikka ajelisi hiukan vastuksillakin. Onko tuo 600e hinnanlisä jollain muulla lisäarvolla perusteltavissa? Laitoin vielä tuohon vertailukohdaksi 1226:n. Hintaero kalleimpaan n 800€. Vuotuinen säästö paremmalla koneella n 450kWh. Rahassa 56€, näin yksinkertaistettuna parempi on-off kone on haukkunut hintansa 14v aikana.

1255 6kW 6900€


6kW 1245 6060€


8kW 1245 6300€


8kW 1226 5470€
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)