Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Yleistä => Aiheen aloitti: fraatti - 04.04.15 - klo:18:52
-
Aloitetaan tähän vaikka oma ketju tälle asialle niin ihmiset sitten voivat kertoa mielipiteitään mieluten perusteluiden kera...
-
"Huvila"
No niin, nythän ollaan taas fysiikan perusasioissa ???
Oletteko miettineet mihin perustuu invertterikoneiden erinomaisuus tuskin siihen, että se pikaisesti rykäisee täydellä teholla täyden satsin ja sitten huilailee tuntikausia.
Osatehoinenhan jauhaa pitkään ja hartaasti pienellä teholla ja piirtelee mitä kauneimpia sinikäyrän muotoja aina käydessään
Ihan vaan huomatus tähän hengenvetoon, että kuten epäilinkin niin taitaa lämpöoppi olla osalta täällä deltoja säätäviltä hukassa ja tuskin edes integraali on mitenkään tuttu :-X
Voisitko ystävällisesti kertoa, mitä ne lämpöoppi ja etenkin integraali ovat kun me fraatin kanssa ei tiedetä.
ATS
-
Do diin. Otetaan tällainen yleinen esimerkki (mitä aina välillä näkyy käytettävän).
Fysiikan peruslakeja ei kannata ihan heppoisin perustein lähteä muuttamaan.
Jos vaikka oletettu talon lämmitystarve olisi vuorokaudessa sama työ kun ajella autolla Tampesterista Stadiin. Niin onko energiatehokkaampaa ajella se vaikka pienellä kauppakassilla esim. rekan peesissä vai tehokkaalla urheiluautolla aina 20 min. nopeudella 200 km/h ja sitten tunnin parin huili jne. Tähän löytyy kymmeniä eri perusteita joista yksi varmaankin ilmanvastus.
Sinänsä hauskaa, että näitä rekan imussa ajelevia fyysikkoja näkee edelleenkin liikenteessä. Itse suosin yhden pysähdyksen taktiikkaa 8)
Osatehoinen siis käy 99,9% käyntiajastaan energiatehokkaammin kuin sopivasti mitoitettu.
-
Et vastannut kysymykseen etkä perustellut edellistä väitäämääsi.
ATS
-
En lähde täällä opettamaan ja kuten tiedät niin ei sitä moni viitsinyt edes derivointia oppia niin ei voi vaatia integrointiakaan.
Jos saisit valita että pyttysi tuottaisi vaikka kokoajan tasalämpöistä pyynnön mukaista tavaraa niin onko tämä mielestäsi energiatehokkaampaa kun ampua tykillä pikaisesti täystujaus ja vähän yli sekä huilia sitten.
Pistäkää te nyt vaikka yksi vasta-argumentti miksi sopivasti mitoitettu tuottaisi energiatehokkaammin lämpöä :'(
-
Tuo autoesimerkki pitää kyllä paikkansa, mutta mikä on lämpöpumpussa tuo ilmanvastus? Siinä mielessä huono esimerkki, että tuossa autolla ajamisessa juuri ilmanvastuksen kasvaminen tekee tuosta nopeasta rykäisystä täysin kannattamatonta. Samalla lailla tuo hyötysuhde ei yliteholla lämmittäessä romahda.
Invertterikoneen parempi hyötysuhde voisi näin maallikon mielestä tulla siitä, että meno- ja sitä kautta paluulämpö saadaan pidettyä kylmempänä, eli aina suunnilleen lämpökäyrän mukaisessa lasketussa menossa, ja sitä kautta kone käy aina optimaalisella hyötysuhteella lämmitystarpeeseen nähden. Myöskään keruusta ei repäistä kerralla niin paljoa tehoa, eli sen lämpö voisi pysyä tasaisempana/lämpöisempänä? Sekään ei kyllä oikein vastaa tuohon alkuperäiseen kysymykseen, missä mielestäni pitäisi pohtia myös sitä, että kuinka kalliiksi suhteessa tuo sähkövastuksen käyttö kylmimmillä keleillä tulee. Ja toki sitten täysitehoisen investointikustannukset, vaatii kuitenkin isompaa puskuria, syvempää kaivoa/pidempää keruuta..
Meidän kiinteistöpumppu on ehkä tuollainen "välimallin" kone, se osaa lämmittää sekä puoli- että kokoteholla (1 tai 2 kompuraa käytössä). Käytännössä kone on ylimitoitettu enkä nyt äkkiseltään ole keksinyt siinä vielä mitään muuta huonoa kun rakennuttajalle koituneet ylimääräiset investointikustannukset. Toki tuo kesän pätkäkäyntiongelma ratkeaa melko hyvin sillä, että kone osaa käyttää juuri tuota puolitehoa.
-
Jep, yritin esimerkin avulla vähän avata fysiikan peruslakeja. Ilmanvastus ei mlp:ssä paharasti, totta.
Jos tässä kohtaa taas avartaa vähän ajatusta niin voi ymmärtää mlp:n monet vastukset mitkä se joutuu läpikäymään. Tässä en tarkoita siis sähkövastuksia jotka on asia erikseen. Mites noi bensan kulutukset kauppakassi vs. urheiluauto. Ei kai se autojen pysäyttely moottoritelläkään ole kovin kannattavaa vaikka kaiken näköisiä start and stop malleja jo löytyy autoteollisuudessa 8)
-
Tuo autoesimerkki pitää kyllä paikkansa, mutta mikä on lämpöpumpussa tuo ilmanvastus? Siinä mielessä huono esimerkki, että tuossa autolla ajamisessa juuri ilmanvastuksen kasvaminen tekee tuosta nopeasta rykäisystä täysin kannattamatonta. Samalla lailla tuo hyötysuhde ei yliteholla lämmittäessä romahda.
Invertterikoneen parempi hyötysuhde voisi näin maallikon mielestä tulla siitä, että meno- ja sitä kautta paluulämpö saadaan pidettyä kylmempänä, eli aina suunnilleen lämpökäyrän mukaisessa lasketussa menossa, ja sitä kautta kone käy aina optimaalisella hyötysuhteella lämmitystarpeeseen nähden. Myöskään keruusta ei repäistä kerralla niin paljoa tehoa, eli sen lämpö voisi pysyä tasaisempana/lämpöisempänä? Sekään ei kyllä oikein vastaa tuohon alkuperäiseen kysymykseen, missä mielestäni pitäisi pohtia myös sitä, että kuinka kalliiksi suhteessa tuo sähkövastuksen käyttö kylmimmillä keleillä tulee. Ja toki sitten täysitehoisen investointikustannukset, vaatii kuitenkin isompaa puskuria, syvempää kaivoa/pidempää keruuta..
Meidän kiinteistöpumppu on ehkä tuollainen "välimallin" kone, se osaa lämmittää sekä puoli- että kokoteholla (1 tai 2 kompuraa käytössä). Käytännössä kone on ylimitoitettu enkä nyt äkkiseltään ole keksinyt siinä vielä mitään muuta huonoa kun rakennuttajalle koituneet ylimääräiset investointikustannukset. Toki tuo kesän pätkäkäyntiongelma ratkeaa melko hyvin sillä, että kone osaa käyttää juuri tuota puolitehoa.
Kyllä se auto taitaa vähemmän viedä kun rykäsee ensin tyäysteholla ja sitten vapaalla seuraavin valoihin. :-[
Pari kysymystä TKlle. Miten lämmöt riitti rivarissa?
Kuinka iso kv-varaaja ja paljonko porukkaa yhteensä?
-
Kyllä se auto taitaa vähemmän viedä kun rykäsee ensin tyäysteholla ja sitten vapaalla seuraavin valoihin. :-[
Pari kysymystä TKlle. Miten lämmöt riitti rivarissa?
Kuinka iso kv-varaaja ja paljonko porukkaa yhteensä?
Ei tänä talvena vielä oikein maksimitehoja tarittu, kun ei kovia pakkasia tuntunut oikein olevan kertaakaan. Vielä ei pumpun maksimit tulleet vastaan, mutta eipä tuo pumpun mittaama ulkolämpötilakaan kertaakaan käynyt alle 16 pakkasasteen tänä talvena. Pumppu siis 24kW (2x12) ja lisälämmöksi olisi vielä ELK15, toimisi vissiin kolmessa 5kW:n portaassa, niitä ei tänä talvena lainkaan tarvittu. Keruutulo kävi minimissään jossain 2-3 plusasteen välillä.
Asukkaita on nyt 16, suurimman osan talvea paikalla oli 14. Lämminvesivaraajina on 1kpl VPB750 ja perässä on vielä ES500 käyttövesikierron häviöitä ja "tulistusta" varten. VPB kerrostuu hyvin, kun käyttövesikierto palaa vasta sen jälkeen. Ei ole ongelmia ollut veden riittämisen kanssa, mutta tuo sähkövaraaja kuluttaa 25-30kWh päivässä, ilmeisesti pääosin eristämättömän käyttövesikierron takia.
Eli ei ehkä vielä ole ihan huippuunsa viilattuna nuo systeemit ja sitä kautta ei vielä voi täysin riittävyydestä sanoa. Ja asunnoistakin 1 vielä tyhjillään, ja teini-ikäisiä asuu talossa vain 1kpl. :D Toisaalta taas ilmanvaihdot vaihtaa talossa "käyttöasennoissa", eli koneen 2-pykälällä melkein 350l/s ilmaa kun säädöt on vähän miten on, niin sekin taitaa nostaa jonkin verran lämmitystarvetta..
-
Ja aiheeseen liittyen, Daikinin sivuilta:
"Invertteriohjattu kompressori säätää jatkuvasti kompressorin pyörintänopeutta lämmitystarpeen mukaan. Vähentämällä energiaa kuluttavia käynnistyksiä ja pysäytyksiä energiankulutus vähenee (jopa 30 %) ja lämpötila pysyy vakaana."
Ja tietysti ilman sen kummempia perusteluita..
-
Ei tänä talvena vielä oikein maksimitehoja tarittu, kun ei kovia pakkasia tuntunut oikein olevan kertaakaan. Vielä ei pumpun maksimit tulleet vastaan, mutta eipä tuo pumpun mittaama ulkolämpötilakaan kertaakaan käynyt alle 16 pakkasasteen tänä talvena. Pumppu siis 24kW (2x12) ja lisälämmöksi olisi vielä ELK15, toimisi vissiin kolmessa 5kW:n portaassa, niitä ei tänä talvena lainkaan tarittu. Keruutulo kävi minimissään jossain 2-3 plusasteen välillä.
Asukkaita on nyt 16, suurimman osan talvea paikalla oli 14. Lämminvesivaraajina on 1kpl VPB750 ja perässä on vielä ES500 käyttövesikierron häviöitä ja "tulistusta" varten. VPB kerrostuu hyvin, kun käyttövesikierto palaa vasta sen jälkeen. Ei ole ongelmia ollut veden riittämisen kanssa, mutta tuo sähkövaraaja kuluttaa 25-30kWh päivässä, ilmeisesti pääosin eristämättömän käyttövesikierron takia.
Eli ei ehkä vielä ole ihan huippuunsa viilattuna nuo systeemit ja sitä kautta ei vielä voi täysin riittävyydestä sanoa. Ja asunnoistakin 1 vielä tyhjillään, ja teini-ikäisiä asuu talossa vain 1kpl. :D Toisaalta taas ilmanvaihdot vaihtaa talossa "käyttöasennoissa", eli koneen 2-pykälällä melkein 350l/s ilmaa kun säädöt on vähän miten on, niin sekin taitaa nostaa jonkin verran lämmitystarvetta..
Kiitos.
Pysy kanavalla, kysymyksiä varmaan tulee vielä : ;)
-
Kysymys tomppelille: Osasikos tuo sinun mitoitustaulukko laskea vuosihyötysuhdetta tai ottaa ylipäätään huomioon missään vaiheessa pumpun lattian/pattereiden kiertovesipumpun viemää energiaa silloin kun pumppu ei käy, kuten myöskin pumpun logiikan kulutusta? Ajattelin vain että voisko tuota sinun taulukkoasi kokeilla käyttää hiukan erilaisten lämpöpumppu yhdistelmien mitoituksen arviointiin ettei tarvisi kokeilla itse tehdä uutta taulukkoa...
-
Kysymys tomppelille: Osasikos tuo sinun mitoitustaulukko laskea vuosihyötysuhdetta tai ottaa ylipäätään huomioon missään vaiheessa pumpun lattian/pattereiden kiertovesipumpun viemää energiaa silloin kun pumppu ei käy, kuten myöskin pumpun logiikan kulutusta? Ajattelin vain että voisko tuota sinun taulukkoasi kokeilla käyttää hiukan erilaisten lämpöpumppu yhdistelmien mitoituksen arviointiin ettei tarvisi kokeilla itse tehdä uutta taulukkoa...
Hyvä pointti. Mulla tuo vanha grunikka vie 65w, paitsi silloin kun ulkona on enemmän kuin 17C lämmintä. Sähkön kulutus pumpulla tippuisi yli 10%
jos olisi viitseliäisyyttä vaihtaa se uudempaan malliin. Uusissa, ainaki ulkoisissa pumpuissa on todella pieni kulutus näihin vanhoihin verrattuna.
Sammuttaako kesäasetus Viessmannissa turhan kierron?
-
Kiitos.
Pysy kanavalla, kysymyksiä varmaan tulee vielä : ;)
Kuten huomasitkin minulla Tampereella brojekti.
Aloitan tuossa "pienkerrostalo" osiossa tenttaamisen ettei mene aiheet sekaisin.
-
En tiedä tuleeko oikean aiheen alle. Mielestäni kyllä, koska kyseessä on täysitehoisen (ainakin valmistajan mainoslauseiden mukaan ;)) hyötysuhteen laskenta
Kysymys lyhyesti. Pitääkö vuosihyötysuhdetta laskettaessa myös lämmityspiirien pumppujen kulutus ottaa huomioon vaikka nämä eivät suoranaisesti osallistu lämmön tuottoon?
Maalämpöpumpun logiikan sekä esim. maapiirin ja lauhduttimen pumpun kulutuksen huomioiminen laskennassa on tietenkin selvä asia.
-
En tiedä tuleeko oikean aiheen alle. Mielestäni kyllä, koska kyseessä on täysitehoisen (ainakin valmistajan mainoslauseiden mukaan ;)) hyötysuhteen laskenta
Kysymys lyhyesti. Pitääkö vuosihyötysuhdetta laskettaessa myös lämmityspiirien pumppujen kulutus ottaa huomioon vaikka nämä eivät suoranaisesti osallistu lämmön tuottoon?
Maalämpöpumpun logiikan sekä esim. maapiirin ja lauhduttimen pumpun kulutuksen huomioiminen laskennassa on tietenkin selvä asia.
Kai ne pitäisi, mutta pumppujen omat laskurit ei taida huomioida näitä ollenkaan.
Voi olla että laskevat vain käydessään ja lauhduttimen pummuhan pitää olla päällä jos ulkoista ei ole.
Toisin sanoen COP pitäisi laskea laskurilla lepojakson loppupuolella.
-
Kysymys tomppelille: Osasikos tuo sinun mitoitustaulukko laskea vuosihyötysuhdetta tai ottaa ylipäätään huomioon missään vaiheessa pumpun lattian/pattereiden kiertovesipumpun viemää energiaa silloin kun pumppu ei käy, kuten myöskin pumpun logiikan kulutusta? Ajattelin vain että voisko tuota sinun taulukkoasi kokeilla käyttää hiukan erilaisten lämpöpumppu yhdistelmien mitoituksen arviointiin ettei tarvisi kokeilla itse tehdä uutta taulukkoa...
Fraatin ja Tomppelin exceliä odotellessa vois heittää yhden Pertti ja Hannu keskustelun täältä aina valmiista saunasta mikä on yksi parhaista energiansäästökohteita jos sattuu omistamaan muutaman aktiivisen harrastavan teinin ja pörssisähkön joka on yleensä halpaa silloin kun sitä tarvii käyttää. Tosin Fraatti olisi kantanut ko. järjestelmän ulos ekana. Noh, Pertti näki Hannun kaupungillal ja totes; Hannu sähän et ajakaan enää Ladalla vaan Mersulla? Hande tähän, että vaihdoin tallista 500 AMG:n A120 Mersuun ja tällä on kiva ajella taajamissa kun ei oo pätkäkäyntii, ylinopeussakkoja ja kulutus pientä. Sen pituinen se.
Taidan poistua 24h palstalle johon minut heti ekan kirjoituksen jälkeen tältä palstalta toivotettiin.
Oletan, että kunhan exceli valmistuu niin siitä ei lueta pelkästään tällä palstalla vaan Nobeltilaisuudessa ja ohittanee fissiotekniikankin tulevat saavutukset.
-
Avaa oma ketju ajatuksellisi. :)
-
Nyt on tosiaan hakusessa oikea laskentatapa, koska omassa pumpussa (LämpöÄssäVS8) ei ole minkäänlaista laskentaa. Laskentaa varten omaan pumppuun on asennettu lämpömääränlaskimet lauhdutin- ja tulistinpiiriin sekä koko maalämpöpumpulle on oma kWh-mittarinsa
lauhduttimen pummuhan pitää olla päällä jos ulkoista ei ole.
Lämpöässässä tuo lauhduttimen pumppu käy ainoastaan silloin kun kompressori käy.
-
Nyt on tosiaan hakusessa oikea laskentatapa, koska omassa pumpussa (LämpöÄssäVS8) ei ole minkäänlaista laskentaa. Laskentaa varten omaan pumppuun on asennettu lämpömääränlaskimet lauhdutin- ja tulistinpiiriin sekä koko maalämpöpumpulle on oma kWh-mittarinsa
Lämpöässässä tuo lauhduttimen pumppu käy ainoastaan silloin kun kompressori käy.
Tuossa omassa ivt ssä oli paikka ulkoselle pumpulle. Husdatan ohjelma laskee kyllä kokonaiskulutuksen, mutta annettujen tehojenmukaan, eikä
ota huomioon esim. kv ajon suurempaa ottotehoa.
Täydellistä ei taida olla markkinoilla vielä :-[
-
Avaa oma ketju ajatuksellisi. :)
Johan Fraati avannut jo kaks ja edellisessä turbo collectorkejussakin olin ainut joka vastasi kysymykseen 8)
-
Jos puhutaan vuosihyötysuhteesta niin silloin siihen pitää ottaa kaikki lämmöntuottamiseen tarvittava teho huomioon, myös silloin kuin lämmitysjärjestelmä ei ole käynnissä. Tässä laskemassa oletetaan että kiertovesipumppujen kulutus on turhaa eli energia hukkuisi jonnekkin vaikka todellisuudessa ainakin osa päätyy lämmittämään vettä.
Tein laskeman. Oletuksena on 25000kWh vuosikulutus sisältäen käyttöveden energian. Pumppuina on 6, 8, 10 ja 12kW versiot. Taulukko antaa täysitehoiselle pumpulle 8,4kW antotehon. Laskelmassa oletetaan että jokaisen teholuokan koneen hyötysuhde on sama. Lämmityksessa 4,6 ja käyttövedessä 2,5. Ruottissa osatehoisen koneen merkkinä pidettiin jossain sitä että kone on 70% täystehoisesta joten siihen käy tuo 6kW pumppu. Paikkakuntana Tampere. Tomppelin taulukon mukaan mitoittava ulkolämpötila on -29 astetta. Laskelmassa on oletuksena lämmityskauden pituus 10kk. Kokonaisenergian kulutukseen on laskettu kiertovesipumpun kulutus mukaan silloin kuin kone huilaa. Tuossa on myös toinen versio missä on laitteisto missä on puskurivaraaja asennettuna. Tuossa on laskettu lisäksi pumpun logiikan kuluttama energia silloin kuin pumppu huilii sekä ulkoisen kiertovesipumpun kulutus lämmityskauden ajalta.
Joskus saattaa olla että taulukkoon saattaa livahtaa virhe mutta jos niin on käynyt niin sitten korjataan. Tsekatkaa joku tuo läpi jos jaksatte...
Tämän johtopäätöksenä totean että edullisimmat lämmityskulut saavutetaan täysitehoisella laitteistolla. Osatehoisella laitteistolla voidaan sitten säästää investointikuluissa ja vuosihyötysuhteessa sitten otetaan takkiin. Tämä laskutoimitus ei ainakaan vielä käännä päätäni sille kannalle että kannattaisin osatehoisen lämmitysjärjestelmän asentamista. Eritehoisten koneiden hinnoissa ei ole aivan älyttömiä eroja ja vastaavasti pienmpi tehoinen kone käy huomattavasti suuremman osan vuodesta joten kaivostakaan ei älyttömästi voi tingata.
(http://i2.aijaa.com/b/00051/13784789.jpg)
-
Fraatin ja Tomppelin exceliä odotellessa vois heittää yhden Pertti ja Hannu keskustelun täältä aina valmiista saunasta mikä on yksi parhaista energiansäästökohteita jos sattuu omistamaan muutaman aktiivisen harrastavan teinin ja pörssisähkön joka on yleensä halpaa silloin kun sitä tarvii käyttää. Tosin Fraatti olisi kantanut ko. järjestelmän ulos ekana. Noh, Pertti näki Hannun kaupungillal ja totes; Hannu sähän et ajakaan enää Ladalla vaan Mersulla? Hande tähän, että vaihdoin tallista 500 AMG:n A120 Mersuun ja tällä on kiva ajella taajamissa kun ei oo pätkäkäyntii, ylinopeussakkoja ja kulutus pientä. Sen pituinen se.
Taidan poistua 24h palstalle johon minut heti ekan kirjoituksen jälkeen tältä palstalta toivotettiin.
Oletan, että kunhan exceli valmistuu niin siitä ei lueta pelkästään tällä palstalla vaan Nobeltilaisuudessa ja ohittanee fissiotekniikankin tulevat saavutukset.
Deltan viilaaja teki taulukon, olisiko sinulla esittää jotain kättäpidempää väitteidesi tueksi? Muiden ajatusten mollaaminen ja ajatusmaailman kyseenalaistaminen vertaamalla kodinlämmitysjärjestelmää autoon ei tee sinusta vielä minun silmissa sen kummempaa fyysikkoa kuin minustakaan. Päinvastoin. Jos väitteiden tueksi on jotain todisteita niin tottakai omaa kantaa on muutettava sen mukaan mikä on oikeasti totta. Olen itsekin ollut useasti täällä foorumilla kirjoitusteni kanssa väärässä ja osa asioista mitä tuohon omaan ketjuunikin on tullut kahden vuoden aikana kirjoitettua on osittain virheellisiä. 2 vuotta näiden rakkineiden sielunelämää miettineenä on jo tuonut jonkinlaisen konsensuksen omaan päähän siitä mikä on omasta mielestä hyvä järjestelmä. Valitettavasti hyvä ja halpa eivät kuulu silloin samaan pakettiin.
Miten voi perustella vaatimuksia suuremmat eristevahvuudet taloa rakentaessa? Rahallisesti ja takaisinmaksuaikana aika heikosti jos lämmitysjärjestelmänä on maalämpö. Tosin muutama tonni lämmitysjärjestelmään sijoittamiseen tuottaa edes jonkilaisen katteen rahalle vaikka se olisi näiden halpojen korkojen aikaan vaikka 2% korolla lainattua toisin kuin esim 15t€:n auto pihassa menettämässä arvoaan lainarahalla ja 5% korolla ostettuna.
Pörssisähkön edullisten tuntien käyttämistä lämmittämiseen en ole pitänyt hulluna ajatuksena mutta haluisin tietää mitä sillä on ylipäätään mahdollista säästää. Siihenkin pyysin esimerkkiä vuorokaudesta jossa käyntiaikoja ei ole optimoitu ja toista missä käyntiaikoja on painotettu edullisemmille tunnille. Vai johtuiko esimerkkien puute siitä että osatehomitoitettu konee huutaa jo näillä keleillä 24h/vrk jolloin käyntiä ei ole vara siirtää yhtään mihinkään?
-
Pörssisähkön edullisten tuntien käyttämistä lämmittämiseen en ole pitänyt hulluna ajatuksena mutta haluisin tietää mitä sillä on ylipäätään mahdollista säästää. Siihenkin pyysin esimerkkiä vuorokaudesta jossa käyntiaikoja ei ole optimoitu ja toista missä käyntiaikoja on painotettu edullisemmille tunnille. Vai johtuiko esimerkkien puute siitä että osatehomitoitettu konee huutaa jo näillä keleillä 24h/vrk jolloin käyntiä ei ole vara siirtää yhtään mihinkään?
Itsellenikin on kyllä aivan sama ajaako Pertti tai Hannu ladalla vai mersulla.
Tämän olisi voinut laittaa kyllä tuonne pörssisähköketjuunkin. Aloin itse vähän muokkailemaan pumpun käyntitunteja tuossa 23. päivän tienoolla, eli sitä ennen ei ole tehty mitään muutoksia asetuksiin. Tuota säätöä häiritsee vielä 3kWn teholla lämpenevä sähkövaraaja mikä lämpenee milloin huvittaa noin 4-5 h välein 1-2h kerrallaan, eli sitä en ole saanut "kalleilta tunneilta" blokattua pois. Tuota kiinteää hintaa saa muokattua ja laskee sitten säästöä sen perusteella. Tuo ei ota siirtomaksua huomioon, eli tarkoittaa pelkkää käyttösähköä.
Mielestäni tuo pörssisähkön täysi hyödyntäminen ja varaaminen lattiaan ei oikein toimisi osatehomitoitetulla jos ei ole sitten takkaa tai jotain muuta sähköstä riippumatonta lämmönlähdettä. Tuo seuranta on vielä kovin lyhyt eikä tuo optimointi oikein ollut vielä kohdallaan tuolloin. Laitan parin viikon sisällä uutta taulukkoa vähän pidemmältä ajalta tuonne oikeaan ketjuun.
-
Deltan viilaaja teki taulukon, olisiko sinulla esittää jotain kättäpidempää väitteidesi tueksi? Muiden ajatusten mollaaminen ja ajatusmaailman kyseenalaistaminen vertaamalla kodinlämmitysjärjestelmää autoon ei tee sinusta vielä minun silmissa sen kummempaa fyysikkoa kuin minustakaan. Päinvastoin. Jos väitteiden tueksi on jotain todisteita niin tottakai omaa kantaa on muutettava sen mukaan mikä on oikeasti totta. Olen itsekin ollut useasti täällä foorumilla kirjoitusteni kanssa väärässä ja osa asioista mitä tuohon omaan ketjuunikin on tullut kahden vuoden aikana kirjoitettua on osittain virheellisiä. 2 vuotta näiden rakkineiden sielunelämää miettineenä on jo tuonut jonkinlaisen konsensuksen omaan päähän siitä mikä on omasta mielestä hyvä järjestelmä. Valitettavasti hyvä ja halpa eivät kuulu silloin samaan pakettiin.
Miten voi perustella vaatimuksia suuremmat eristevahvuudet taloa rakentaessa? Rahallisesti ja takaisinmaksuaikana aika heikosti jos lämmitysjärjestelmänä on maalämpö. Tosin muutama tonni lämmitysjärjestelmään sijoittamiseen tuottaa edes jonkilaisen katteen rahalle vaikka se olisi näiden halpojen korkojen aikaan vaikka 2% korolla lainattua toisin kuin esim 15t€:n auto pihassa menettämässä arvoaan lainarahalla ja 5% korolla ostettuna.
Pörssisähkön edullisten tuntien käyttämistä lämmittämiseen en ole pitänyt hulluna ajatuksena mutta haluisin tietää mitä sillä on ylipäätään mahdollista säästää. Siihenkin pyysin esimerkkiä vuorokaudesta jossa käyntiaikoja ei ole optimoitu ja toista missä käyntiaikoja on painotettu edullisemmille tunnille. Vai johtuiko esimerkkien puute siitä että osatehomitoitettu konee huutaa jo näillä keleillä 24h/vrk jolloin käyntiä ei ole vara siirtää yhtään mihinkään?
Palataampa kysymykseen jonka johdosta tämän uuden alueen aloitit koska olin ilmeisesti ainut joka vastas tohon collektor kysymykseen edellisessä puussa. Sinä Fraatti muokkasit taas otsikon itsellesi sopivaksi. Minun väittämäni oli, että osatehomitoitettu pumppu on energiatehokkaampi 99,9% käyntiajastaan verrattuna sopivasti täystehomitoitettuun pumppuun 8). Mitä jos vaikka antaisit yhden vastauksen tähän ???
-
Ei edes 24h palstalla näe tällaisia muutaman vuoden kotikokemuksella laadittuja exceleitä jotka tällä palstalla menee ihan täydestä ::)
-
Minun väittämäni oli, että osatehomitoitettu pumppu on energiatehokkaampi 99,9% käyntiajastaan verrattuna sopivasti täystehomitoitettuun pumppuun 8). Mitä jos vaikka antaisit yhden vastauksen tähän ???
Energiatehokkaampi käyntiajastaan? Tarkoitatko mitä pumppu kuluttaa käydessään? Vai vuoden aikana vai mitä? Jos se pumppu olisi 99,9% käyntiajastaan energiatehokkaampi kuin täysitehoinen se tarkoittaisi että vastuksia käytettaisiin esimerkin tapauksessa (6kW kone ja käyntiaikaa vuoden aikana 4167h) alle 0,1% ajan joka tarkoittaa että kone olisi täystehokonetta huonompi vain 4,2h ajan vuodesta. Vaikka vastuspatruuna olisi 10kW silloinkaan vastuksilla ei palaisi energiaa taivaalle kuin hiukan reilu 40kW. Ei tuo ole osatehoisen koneen määritelmä.
Jos väität että maapallo on pyöreä niin vaadin selvityksen miksi näin on. Jos pystyt perustelemaan asiasi niin uskon sen. Eikä siihen riitä selvitykseksi puhuminen naapurin mersusta ja ladasta.
-
Mennään Fraatti nukkumaan, ei tää sulle kuitenkaan selviä tän yön aikana 8)
Pistäkkö vielä iltapiristykseks jonku hyvän kuvan vanhasta talosta 8)
-
Ei edes 24h palstalla näe tällaisia muutaman vuoden kotikokemuksella laadittuja exceleitä jotka tällä palstalla menee ihan täydestä ::)
Ilmeisesti menee sen verran sinulta ohi vasemmalta ja oikealta ettet itse niistä mitään ymmärrä.
Kotikokemus mikä sinulta näyttää löytyvän on se että saat sulan hattuun siitä hyvästä että olet onnistunut vertailemaan lämmitysjärjestelmiä ja autoja keskenään. Tähän en ole kenenkään vielä nähnyt kykenevän sinä aikana mitä olen täällä foorumilla pyörinyt. :'(
Pistäkkö vielä iltapiristykseks jonku hyvän kuvan vanhasta talosta 8)
As you wish. Käydään ni illan ratoksi vielä visiitillä Janne Katajan vanhassa asunnossa..
(http://www.raxa.fi/sites/default/files/pictures/blog/388/4kuva.jpg)
(http://www.raxa.fi/sites/default/files/pictures/blog/388/kataja_home1.jpg)
-
Wau, hieno kuva ja sä jaksat aina yllättää !
Kiitos ja ehkä huomenissa voidaan pyyhkiä fysikaan perussäännöillä sitä itseään.
-
Mennään Fraatti nukkumaan, ei tää sulle kuitenkaan selviä tän yön aikana 8)
Löytyykö ne sinun mystiset ratkaisun avaimet tästä kuvasta? Vai ovatko ne tiedossa vain myyjällä joka sinua on sumuttanut?
(http://i4.aijaa.com/b/00218/13784858.jpg)
Viessmannin vitocal 333-g
6kW malli tekee kilowatista sähköä 4,6kW lämpöä
8kW malli 4,8kW
10kW malli 5kW
Niben 1245
6kW malli tekee kilowatista sähköä 4,5kW
8kW malli 4,6kW
10kW malli 4,5kW
12kW malli 4,3kW
-
Ei Fraatti; mä oon hakkinut koulutuksen ja kokemuksen vimeisten vuosikymmenten aikana. Olen samalla oppinut ajattelemaan avarasti. Tinkasin myös omaan palettiin 30 m ilmaista kaivoa ja 100l lisää puskuriin.
-
Pistäkää te nyt vaikka yksi vasta-argumentti miksi sopivasti mitoitettu tuottaisi energiatehokkaammin lämpöä :'(
Sopivasti mitoitetun ei tarvitse käyttää lisävastuksia tarvittavan lämmön tuottamiseen.
-
Kysymys tomppelille: Osasikos tuo sinun mitoitustaulukko laskea vuosihyötysuhdetta tai ottaa ylipäätään huomioon missään vaiheessa pumpun lattian/pattereiden kiertovesipumpun viemää energiaa silloin kun pumppu ei käy, kuten myöskin pumpun logiikan kulutusta? Ajattelin vain että voisko tuota sinun taulukkoasi kokeilla käyttää hiukan erilaisten lämpöpumppu yhdistelmien mitoituksen arviointiin ettei tarvisi kokeilla itse tehdä uutta taulukkoa...
Nykyisessä versiossa ei ole sitä mahdollisuutta.
Sen voi toki lisätä siihen aika helposti.
Pitää kehittää ajatusta.
-
En tiedä tuleeko oikean aiheen alle. Mielestäni kyllä, koska kyseessä on täysitehoisen (ainakin valmistajan mainoslauseiden mukaan ;)) hyötysuhteen laskenta
Kysymys lyhyesti. Pitääkö vuosihyötysuhdetta laskettaessa myös lämmityspiirien pumppujen kulutus ottaa huomioon vaikka nämä eivät suoranaisesti osallistu lämmön tuottoon?
Maalämpöpumpun logiikan sekä esim. maapiirin ja lauhduttimen pumpun kulutuksen huomioiminen laskennassa on tietenkin selvä asia.
Vaihtoventtiilikoneessa pitää ottaa kiertovesipumppu huomioon laskettaessa COP:ia, koska pumpun automatiikka, integraalilaskenta, ei toimi ilman kiertovesipumppua.
Tulistinpumppu ja automatiikka toimii iman kiertovesipumppua, joten sitä ei ole pakko ottaa huomioon, jos lasketaan pelkän pumpun COP.
Mielestäni standardi (EN14511) ottaa kiertovesipumput huomioon COP:ia laskettaessa
ATS
-
Vaihtoventtiilikoneessa pitää ottaa kiertovesipumppu huomioon laskettaessa COP:ia, koska pumpun automatiikka, integraalilaskenta, ei toimi ilman kiertovesipumppua.
Tulistinpumppu ja automatiikka toimii iman kiertovesipumppua, joten sitä ei ole pakko ottaa huomioon, jos lasketaan pelkän pumpun COP.r
Mielestäni standardi (EN14511) ottaa kiertovesipumput huomioon COP:ia laskettaessa
ATS
???
-
Sopivasti mitoitetun ei tarvitse käyttää lisävastuksia tarvittavan lämmön tuottamiseen.
Insinööriä sattuu korvaan kun ihmiset käyttävät toisaalla kovin epämääräisiä ilmauksia ja toisaalla lasketaan sadasosakoppeja neljän desimaalin tarkkuudella. Sopivasti mitoitettu kuulostaa terminä hyvältä mutta kaikki nämä käytettävät termit pitäisi avata ja paaluttaa jotenkin jotta puhuttaisiin samasta asiasta. Fraatti kirjoitti tuolla ylempänä näin "Ruottissa osatehoisen koneen merkkinä pidettiin jossain sitä että kone on 70% täystehoisesta". Mikä on osa-/alitehoinen ja mikä täys-/ylitehoinen? Onko tuo 70% joku yleisesti hyväksytty raja osatehoisuudelle?
Sopivasti mitoitettu voisi olla vaikka sellainen, jossa lisävastusten käyttö (poislukien legionellakuumennus) kattaa alle 1 % pumpun kokonaissähkönkulutuksesta.
-
.. kunnes hajoaa.
Mitään en ainakaan fysiikaan termeistä ymmärrä mitään, ja tuskin edes fysiikasta. Ihan olen ollut tyytyväinen celsiuksiin, kilowattitunteihin ja eurojen kulkuun.
Ennen tämä hyvin tuulettuva n. 150 neliöinen rintamatiestalo v. 1956 käytti öljyä n. 2200- 2400 litraa vuodessa ja sähköä päälle n. 9000 - 9500 kWh vuodessa. Asujia silloin 5 henkilöä.
Nyt 8kW osatehoisella Kiinalaisella AHS maalämpölaitteistolla vie sähköä n. 12000 - 13000 kWh vuodessa . Asujia on 4 henkilöä.
-
.. kunnes hajoaa.
Ihan olen ollut tyytyväinen celsiuksiin, kilowattitunteihin ja eurojen kulkuun.
Samma här. Naiset eivät tule tyrkyttämään itseään vaikka SCOP olisi kuinka iso eivätkä prosentit kelpaa kaupassa maksuvälineenä. Lämmitykseen kuluneet eurot sen sijaan ymmärtää vaikkei olisi edes kovin kapitalistinen tiedemies.
-
...... Insinööriä sattuu korvaan kun ihmiset käyttävät toisaalla kovin epämääräisiä ilmauksia ja toisaalla lasketaan sadasosakoppeja neljän desimaalin tarkkuudella. Sopivasti mitoitettu kuulostaa terminä hyvältä mutta kaikki nämä käytettävät termit pitäisi avata ja paaluttaa jotenkin jotta puhuttaisiin samasta asiasta. Fraatti kirjoitti tuolla ylempänä näin "Ruottissa osatehoisen koneen merkkinä pidettiin jossain sitä että kone on 70% täystehoisesta". Mikä on osa-/alitehoinen ja mikä täys-/ylitehoinen? Onko tuo 70% joku yleisesti hyväksytty raja osatehoisuudelle?
Sopivasti mitoitettu voisi olla vaikka sellainen, jossa lisävastusten käyttö (poislukien legionellakuumennus) kattaa alle 1 % pumpun kokonaissähkönkulutuksesta.
Niin sattui tälläkin insinööriin, mutta kun alkuperäinen kysymys oli "väljä" niin ei "voinut kuin" vastata väljästi ;)
Mikä olisi raadin mielipide sopivista määritelmistä mitoituksille.... EHDOTUS:
- alimitoitus / osatehomitoitus = käyttää säännöllisesti sähkövastusta ko. paikkakunnan keskiarvotalvena (vrt. lämmitystarveluvut)
- sopivamitoitus = pärjää keskiarvotalvista ilman vastusta, mutta käyttää vastusta normaalia kylmempinä aikoina (kuitenkin alle 5% kokonaisenergiasta/v)
- täystehomitoitus = ei tarvitse vastusta edes kerran 10 vuodessa esiintyvänä "sikakylmänä" kuukautena
- ylitehoinen = vuosittaiset käyttötunnit on alle 2000h
-
Fraatti kirjoitti tuolla ylempänä näin "Ruottissa osatehoisen koneen merkkinä pidettiin jossain sitä että kone on 70% täystehoisesta". Mikä on osa-/alitehoinen ja mikä täys-/ylitehoinen? Onko tuo 70% joku yleisesti hyväksytty raja osatehoisuudelle?
Osatehoinen lämpöpumppu mitoitetaan yleensä tuottamaan noin 60–80 % laskennallisesta huipputehontarpeesta, mikä riittää tuottamaan noin 95–99 % rakennuksen tarvitsemasta vuotuisesta kokonaisenergiantarpeesta. Jäljelle jäävä 1–5 % tuotetaan vaihtoehtoisella lisälämmönlähteellä. Osatehoisen lämpöpumpun eduksi voidaan katsoa pienempi investointi, mikä tarkoittaa nopeampaa takaisinmaksuaikaa, ja haittana huipputehontarpeen tuotto lisälämmönlähteellä. Vaarana on alimitoitus, jolloin lisävastukset joutuvat tuottamaan merkittävän osan lämmitysenergiasta, mikä johtaa suurempiin kuluihin.
Lähde: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/76282/Opinnaytetyo%20uusin.pdf?sequence=1 (http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/76282/Opinnaytetyo%20uusin.pdf?sequence=1)
Sopivasti mitoitettu voisi olla vaikka sellainen, jossa lisävastusten käyttö (poislukien legionellakuumennus) kattaa alle 1 % pumpun kokonaissähkönkulutuksesta.
Juurikin näin. Pidän esimerkeissäni ylitehoisena tuota 12kW-mallia, sopivan tehoisena 10kW ja 8kW konetta. Osatehomitoitettuna tuota 6kW konetta. Aina tietysti mitoitusta tehdessä on riski että (tai kauppiaiden viekkautta) mitoitus osuu alitehoiseksi jos rakennuksen edellistä energian kulutusta ei voida luotettavasti todeta.
-
Joillakin saattaa tuollainen vajaateho laitteisto aiheuttaa pitkässä juoksussa myös aivan järjettömän tuloksen. Esim meikäläisellä, kun sattuu olemaan siinä hilkulla, että joutuisi vaihtamaan sulakkeet 3x35 A, niin siitä aiheutuisi jo ensin yli 1000 € vaihtomaksu ja vielä kaupan päälle lähes 10 % lisä lämmityssähköön. Säästölle perustamiskustannuksissa tulee negatiivinen takisinmaksuaika ja ne sulaa siis käsiin. Sulakkeita järkeilemällä on tällä hetkellä homma vielä kasassa, vaikka lämpökamera paljastikin yhden vaiheen vieläkin kuormittuvan reilummin.
-
... käyttänyt vastuksia yhteensä 60 tuntia ja tuostakin määrästä 40 tuntia Joulu- ja Tammikuun aikana. Mikäli tulee lauha talvi, niin muuttunee kuin itsestään täystehoiseksi. Sitä odotellessa...
-
Vaihtoventtiilikoneessa pitää ottaa kiertovesipumppu huomioon laskettaessa COP:ia, koska pumpun automatiikka, integraalilaskenta, ei toimi ilman kiertovesipumppua.
Tulistinpumppu ja automatiikka toimii iman kiertovesipumppua, joten sitä ei ole pakko ottaa huomioon, jos lasketaan pelkän pumpun COP.
Mielestäni standardi (EN14511) ottaa kiertovesipumput huomioon COP:ia laskettaessa
ATS
VS:n käyttöoppaassa ilmoitetaan, että anto- ja ottoteho on "testattu ISO 14511 standardin mukaan".
Muistaisin joskus lukeneeni, että tuo standardi antaisi mahdollisuuden laskea COP joko pelkästään kompressorille tai koko maalämpöpumpulle. Saattaa mennä nyt mutuilun puolelle. Onkohan kukaan jäsenistä lukaissut tuota julkaisua läpi?
Kaiketi standardin suomennus löytyy esim. seuraavan linkin takaa http://sales.sfs.fi/sfs/servlets/ProductServlet?action=productInfo&productID=268800 (http://sales.sfs.fi/sfs/servlets/ProductServlet?action=productInfo&productID=268800)
Näin ollen siis kiertovesiput pitäisi ottaa huomioon?
EDIT:
Lisäsin kuvakaappauksen eräästä opinnäytetyöstä (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/59560/Opinnaytetyo%2016052013.pdf?sequence=1 (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/59560/Opinnaytetyo%2016052013.pdf?sequence=1), sivu 16). Tuolla nimittäjässä on termi "apulaitteiden ottama sähköteho". Apulaitteet määritellään "Lämpöpumpun apulaitteiden Papu ottamaan tehoon lasketaan pumppujen ja säätömoottoreiden tarvitsema sähköottoteho" ja viittaus (/24/) on standardiin SFS-EN 14511-3
Mutta mitkä pumput ja säätömoottorit? ::)
-
en 255:ssa on vain kompura ottoteho copissa, en 14511:ssä myös kiertopumput. Scopissa pitää myös mielestäni ottaa huomioon mitä kiertovesipumppu ja logiikka syö silloin kuin kone ei lämmitä.
Jossain myös muistan käyneeni keskustelua että mikä osa kiertovesipumpun energiasta voidaan ottaa mukaan lämpönä.. täytyy nopeasti tonkaista löydänkö sitä enää... Olisiko seppantin kanssa... hmm..
Olisiko tuosta apua? Lämpöpumppujen energialaskentaopas 3.10.2012 (http://www.ym.fi/download/noname/%7B10A732A6-EA2F-45F9-869C-6F909138CB26%7D/30757)
(http://i5.aijaa.com/b/00370/13787465.jpg)
-
Mutta mitkä pumput ja säätömoottorit? ::)
Keruupumppu+lauhdutuspumppu+lämmityskiertopumppu+shuntti+(shuntti jos 2)+logiikka...
-
Standardista 14511-3
Heating capacity
The heating capacity of air-to-water, water-to-water heat pumps and liquid chilling packages shall be determined
in accordance with the direct method at the water or brine heat exchanger, by determination of the volume flow of
the heat transfer medium, and the inlet and outlet temperatures, taking into consideration the specific heat
capacity and density of the heat transfer medium.
For steady state operation, the heating capacity shall be determined using the following formula:
P q c t H = × ρ ×
p∆ (1)
where
PH is the heat capacity, in Watts;
q is the volume flow rate, in cubic metres per second;
ρ is the density, in kilograms per cubic metre;
cp is the specific heat at constant pressure, in joules per kilogram and kelvin;
∆t is the difference between inlet and outlet temperatures, in kelvin.
The heating capacity shall be corrected for the heat from the fan or pump:
− if the fan or pump at the indoor heat exchanger is an integral part of the unit, the same power (calculated
in 4.1.5.1 or 4.1.6.1) which is excluded from the total power input shall be also subtracted from the
heating capacity;
− If the fan or pump at the indoor heat exchanger is not an integral part of the unit, the same power
(calculated in 4.1.5.2 or 4.1.6.2) which is included in the effective power input shall be also added to the
heating capacity.
Eli yritetään tätä uudestaan.
Eli jos pumppu on osa konetta ja tehoa ei ole huomioitu ottotehossa tulee (4.1.6.1):ssä laskettu teho vähentää lämmityskapasiteetista.
Jos pumppu ei ole osa konetta ja teho on huomioitu ottotehossa tulee 4.1.6.2:ssa laskettu teho lisätä lämpökapasiteettiin.
Menikö nyt oikein? pahis että on meikäläisen englannille hankalaa tekstiä vai mikä tässä mättää? Kai tuon nyt yksinkertaisemminkin voisi todeta.
Sitten 4.1.6 Power input of liquid pumps
4.1.6.1 If a liquid pump is an integral part of the unit, only a fraction of the input to the pump motor shall
be included in the effective power absorbed by the unit. The fraction which is to be excluded from the total
power absorbed by the unit shall be calculated using the following formula:
4.1.6.2 If no liquid pump is provided with the unit, the proportional power input which is to be included in
the effective power absorbed by the unit, shall be calculated using the following formula:
η
i q × ∆p [W]
η is 0,3 by convention;
∆pe is the measured available external static pressure difference, in Pascals;
q is the nominal water flow rate, in cubic meters per second.
Sama kaava selityksillä
The shaft power - the power required transferred from the motor to the shaft of the pump - depends on the efficiency of the pump and can be calculated as
Ps = Ph / η (2)
where
Ps = shaft power (kW)
η = pump efficiency
Ja tuossa sitten taidetaan laskea pumpun teho olettaen että sen hyötösuhde on 0,3.
-
Pääsin töissä käsiin tähän standardiin ja perhana tästä ei ole olemassa suomennusta :'( vain tuo -1 on suomennettu.
Otetaanpa tarkasteluun tuo lause ennen boldaamaasi tekstiä: "The heating capacity shall be corrected for the heat from the fan or pump". Olisiko tuo suomennettuja jotenkin niin, että "lämmöntuottoa tulee korjata tuulettimen tai pumpun tuottamalla lämmöllä"?
Eli tässä ei edes puhuta tuulettimien tai pumppujen sähkötehon huomioimisesta, vaan niiden tuottaman lämmön huomioimisesta kokonaislämmöntuotannossa?
Lisäksi tuossa ensimmäisessä kohdassa käytetään termiä "total power input" (kokonaisottoteho?) kun taas tuossa alemmassa "effective power input" (tehollinen ottoteho? ???)
-
Sellainenkin ajatus täystehomitoitetun puolesta, joka nyt ei sinällään hyötysuhteeseen liity mitenkään. Mutta tuolla syrjäisemmillä seuduilla missä ei aina sähkö tulekaan seinästä, täytyy miettiä myös varavoimasysteemejä. Tuollainen täystehomitoitettu on paljon helpommin ajettavissa myös aggregaatin voimalla kovimmillakin pakkasilla. Toki aggregaattisyötön ajaksi voidaan sähkövastukset estää, mutta entäpä jos sattuukin -30 pakkasta juuri tuon muutaman vuorokauden sähkökatkon ajaksi?
Viime talvina on ollut jopa 3-4 vuorokauden sähkökatkoja ja toki niihin voi halutessaan varautua myös polttopuilla, mutta jos nyt unohdetaan kaikki työ talon lämmittämiseen liittyen ja ajattelee, että talon pitää pysyä lämpöisenä ja lämmintä vettä riittää ilman sen kummempia huoltotoimia. No, joutuuhan aggregaatinkin tankkia tietysti täyttämään..
-
Täällä tuo 10kW pumppu taitaa mittauksien mukaan viedä 2.2kW sähköä.
Edit:
Löysin niitä merkkailemiani lukemia ja väärin oli mennyt.
Talon sähkömittarista luettuna 1h50min käyntiaika tammikuun alussa 2.54kWh keskimäärin. Alussa teki 36C vettä ja lopussa 49C.
Niben ottoteho 0/35 2.2kW, antoteho 10kW. Ja ottoteho 0/50 2.5kW, antoteho 8.5kW. En 255. Eli pumppujen tehoa ei ole laskettu. Ne on 245W ja 90W. Eli muistin tehon väärin. 2.54kWh voisi olla lähempänä.
2.2kWh näyttäisi noin olevan jos pumppujen tehot vähentää. Eli siinä oli mennyt pieleen. Kaivosta oli tullut alussa +5 ja lopussa +2. Laskuista en saanut selvää että kuluttaako eri aikaan eri määrän sähköä. Teho ainakin laskee mitä kuumempaa tekee. Käyttövettä on tehmyt samalla lyhyen aikaa. Ja testauksessa käyntiaika oli normaalia pidempi. Muuten taisi olla 50 min luokkaa käynnissä.
Pitää vielä joskus vilkaista lukemia ja katsoa näkyykö ottotehossa eroa alussa ja loppupuolella.
Ilmeisesti mäntä ja scroll koneissa ottoteho menee vähän eri lailla. Männässä antoteho laskee ja scrollissa ottoteho nousee.
Avasin kopan ja tuossa 10kW mallissa näyttäisi olevan se öljyn lämmitin. Kompuraan menee alas pari piuhaa ja alaosa oli vähän lämmin. Kun laittoi katkaisijasta virrat pois niin taisi sitten jäähtyä. Pienemmissä malleissa ei taida lämmitystä olla. Ehkä siitä lämmityksestä on jotain hyötyä kestävyyden kannalta? Vähän niinkuin auton lohkolämmitin :)
-
Täällä tuo 10kW pumppu taitaa mittauksien mukaan viedä 2.2kW sähköä.
Ei tuolla tavoin voi yleistää. Pumppu voi jossain tilanteessa tai keskimäärin haukata 2,2 kW sähkötehoa mutta mikään kiveen hakattu arvo se ei ole. Ei se autokaan kuluta käynnissä ollessaan polttoainetta aina 5,7 l/100 km huolimatta nopeudesta, kuormasta jne.
Meidän 8 kW pumppu näytti vievän äsken 2,2 kW kun käyttövesisykli alkoi varaajan lämmön ollessa 38/42 astetta. Loppuvaiheessa kun lämpö on kohonnut 56/58 asteeseen kompura viekin jo 3,0 kW. Vastaavasti näillä keleillä kun lämmityssykli alkaa, näyttää kulutusmittari 1,8 kW kun kompura pääsee helpolla. Jos taas katsoo kokonaiskulutuksen mukaan niin 10546 tunnissa sähköä on kulunut 24413 kWh eli keskimääräinen ottoteho on ollut 2,3 kW, joka taitaa olla myös ilmoitettu kompuran nimellisottoteho.
-
Miten laskelmissa voitaisiin huomioida se että invertteri MLP hetkellinen COP on parempi osatehoilla kuin 50 Hz nimellis teholla? Osatehoilla invertteri MLP COP voi olla luokkaa 7-8 ja täydellä teholla taas 3-4 luokkaa.
Tässä docu jossa on kerrottu tuota osatehojen huomioimista SCOP laskennassa lämpötilanpysyvyyskäyrän avulla
http://www.eceee.org/ecodesign/products/boilers/App%20B%20teknical%20SCOP%20NEF%20%20En14825%20heatpumpsEN.docx
ILPin vuosi-COP-laskuri löytyy täältä: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=9096.0 Tätä voisi soveltaa invertteri MLP:llekin.
Valitettavasti esim. Nibe F1255 kohdalla ei ole ilmoitettu osatehojen COPeja. Ilmeisesti ne on valmistajalla kuitenkin tiedossa, koska SCOP-lukemat on pystytty laitteelle laskemaan laskemaan. http://www.nibe.eu/nibedocuments/14749/231531-5.pdf
Daikinin näkemys sivulla 6 http://www.daikin.no/binaries/ECPEN14-728_Daikin%20Altherma%20ground%20source%20heat%20pump%20_tcm135-297514_tcm665-298120.pdf?quoteId=tcm:665-298115-64
-
Miten laskelmissa voitaisiin huomioida se että invertteri MLP hetkellinen COP on parempi osatehoilla kuin 50 Hz nimellis teholla? Osatehoilla invertteri MLP COP voi olla luokkaa 7-8 ja täydellä teholla taas 3-4 luokkaa.
Tässä docu jossa on kerrottu tuota osatehojen huomioimista SCOP laskennassa lämpötilanpysyvyyskäyrän avulla
http://www.eceee.org/ecodesign/products/boilers/App%20B%20teknical%20SCOP%20NEF%20%20En14825%20heatpumpsEN.docx
ILPin vuosi-COP-laskuri löytyy täältä: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=9096.0 Tätä voisi soveltaa invertteri MLP:llekin.
Valitettavasti esim. Nibe F1255 kohdalla ei ole ilmoitettu osatehojen COPeja. Ilmeisesti ne on valmistajalla kuitenkin tiedossa, koska SCOP-lukemat on pystytty laitteelle laskemaan laskemaan. http://www.nibe.eu/nibedocuments/14749/231531-5.pdf
Daikinin näkemys sivulla 6 http://www.daikin.no/binaries/ECPEN14-728_Daikin%20Altherma%20ground%20source%20heat%20pump%20_tcm135-297514_tcm665-298120.pdf?quoteId=tcm:665-298115-64
Koetin laskea rivitalohuoneistosi lämmitystarpeen..
Osuikohan oikein ja olinko käyttänyt oikeita lähtötietoja?
Ja suuntaa antavahan se tämäkin vain on..
-
Koetin laskea rivitalohuoneistosi lämmitystarpeen..
Osuikohan oikein ja olinko käyttänyt oikeita lähtötietoja?
Ja suuntaa antavahan se tämäkin vain on..
En tiedä mitä tuossa laskennassa menee vikaan... Voi olla että se käyttää normivuoden lämmitystarvepäiviä tai kuukausien keskilämpötiloja lämmöntarpeen laskennassa tms. Asunto on 1-kerroksinen.
Viime vuonna oli kokonaissähkönkulutus meillä 7090 kWh ja lämmitykseen meni 2630 kWh.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=1845.msg275315#msg275315
Lämmitykseen meni meillä 2014 2,72 Wh/m3/Cd. Naapureilla saman kokoisissa asunnoissa lämmitysmuotona suorasähkö+takka on lämmitysenergian tarve 6-7 Wh/m3/Cd.
2010 oli kylmä vuosi, silloin meni naapureilla lämmitysenergiaa noin 8000-8500 kWh (meillä noin 4300 kWh, josta ILP noin 2800 kWh), kokonaiskulutus heillä toisella 13000 ja toisella 15000 kWh (meillä 8900 kWh).
=> Ilmeisesti Bergheat käyttämät eristyksien eristyskyvyt on nyt jotenkin virheellisiä tai sitten tuo astepäivä-pohjainen laskenta antaa virheellisen isoja lämmitystarvetietoja.
Esim. tuo vuosi 2010 oli normi vuotta kylmempää ja silloin naapureiden lukemat olivat 7,5-9,5 Wh/m3/Cd (meillä vastaavasti 3,7 Wh/m3/Cd).
Ohessa yksi laskema.
Hieman tuossa ekassa laskelmassa nyt hämää se että ILPillä yritetään tehdä käyttövettäkin. Pumppu riittää todellisuudessa, kuitenkin noin -26C saakka. :-\
Lisäsin ei LKV version edellisen vuoksi.
-
No nyt sain tuon Bergheatin toimimaan. Ohessa laskema joka vastaa paremmin totuutta. :)
Käyttövesi COP 1. Ja taloussähköstä 60% hyödyksi lämmöksi.
-
Lisäsin vielä laskelman ilman LKV:tä, koska ILPillä ei voi LKV:tä tuottaa.
-
Tämä uudempi versio laskee tarkemmin (http://bergheat.ingalsuo.fi/Bergheat46.ods), mutta vaatii LibreOffice -toimisto-ohjelman (https://fi.libreoffice.org/).
-
Tämä uudempi versio laskee tarkemmin (http://bergheat.ingalsuo.fi/Bergheat46.ods), mutta vaatii LibreOffice -toimisto-ohjelman (https://fi.libreoffice.org/).
Sitä juurikin käytin ja LibreOfficea. ;)
Korjasin noihin aiempiin laskemiin nyt hieman alemman, ILPille enemmän tyypilliset COP-lukemat.
Lähinnä se on tuo Rakennus-sivu joka arvio lämmitysenergian tarpeen hieman yläkanttiin, vaikka U-arvot on arvioitu hyvinkin optimistisesti alakanttiin (2007 matalenergia viitearvoiksi tai hieman allekin) ja ilmanvaihto sekin on alimitoitettu (0,3 1/h) ja LTO-hyötysuhde arvioitu korkeaksi kuutiokoneelle.
Onneksi tuon Rakennus sivun käyttö lämmitystarpeen lähtötietona voidaan valita laskennassa 1. sivulla, nyt sitä ei ole noissa edellä lasektuissa esimerkeissä käytetty. :)
Omasta mielestäni ainut asia joka selittäisi laskennallisen lämmityenergian tarpeen (~11 MWh/v) eron mitattuun (naapureilla noin 8,5 MWh/v) on kulutetun taloussähkön lämmitysvaikutus.
Begrheatilla ei lasketa laitteen COP-lukemia, vaan ne valitaan joko D96 tai D97 solussa. Vuosihyötysuhdetta ei tuolla Bergheatilla voi laskea/arvioida kuin tunnetuille ON/OFF-laitteelle. Invertteri laitteelle ei tuo sovellu nykyisellään, koska laitteelle annettu COP on kiinteä eikä vaihtele lämmitystehon tarpeen mukaan.
-
Osaakos tuo ottaa huomioon rivitaloasunnon ulkoseinän vähyyden? Päätyasunnoissa nyt on kolme seinää ulos, mutta keskellä taloa sivuseinissä ei ole lämmönhukkaa kun toisella puolen on käytännössä samanlämpöinen tila. Jos taulukko ei tuota ota huomioon, niin selittäisikö se tuon eron laskennallisen ja todellisen kulutuksen välillä?
-
Osaakos tuo ottaa huomioon rivitaloasunnon ulkoseinän vähyyden? Päätyasunnoissa nyt on kolme seinää ulos, mutta keskellä taloa sivuseinissä ei ole lämmönhukkaa kun toisella puolen on käytännössä samanlämpöinen tila. Jos taulukko ei tuota ota huomioon, niin selittäisikö se tuon eron laskennallisen ja todellisen kulutuksen välillä?
Ei osaa automaattisesti ottaa sitä yhtä lämmintä seinää huomioon, vaan se joudutaan laskemaan pois ulkoseinä pituudesta manuaalisesti.
Jos on päätyhuoneisto 7 x 9 metrin alaisessa asunnossa, on ulkoseinien pituus (2 x 7) - (2 x 9) m = 32 metriä.
Tästä pitää vähentää se yksi lämmin 9 metrinen seinä ja ulkoseinien pituudeksi tulee 23 m.
Jos se asunto onkin muiden välissä, jää kaksi 9 metrin ulkoseinää pois ja ulkoseinien pituudeksi tuleekin 14 metriä.
Kerrostalon hyvä energiatalous tulee siitä, että ulkovaippaa on mahdollisimman vähän suhteessa asuinneliöihin.
Pienessä yksikerroksisessa omakotitalossa ulkovaippaa on paljon suhteessa talon asuinneliöiden määrään.
Tämän talotyypin ominaislämmitystarve pyrkii väkisinkin nousemaan vähän isommaksi.
...
Tässä on ollut keskustelua invertterikoneen vuosihyötysuhteesta.
Laskentaohjelmaan sitä en osaa laittaa, kun en tunne invertterikoneen ominaisuuksia.
En tiedä, kuinka COP -vaihtelee erilaisilla kuormitustilanteilla. Tarvittaisiin merkkikohtainen tietokanta, josta COP haettaisiin.
Markkinat elävät kaiken aikaa, joten sitä tietokantaa olisi pakko jatkuvasti päivittää.
Ilmalämpöpumpulle Bergheat ei myöskään sovellu, koska sen hyötysuhde muuttuu voimakkaasti ulkolämpötilan mukaan.
-
Osaakos tuo ottaa huomioon rivitaloasunnon ulkoseinän vähyyden? Päätyasunnoissa nyt on kolme seinää ulos, mutta keskellä taloa sivuseinissä ei ole lämmönhukkaa kun toisella puolen on käytännössä samanlämpöinen tila. Jos taulukko ei tuota ota huomioon, niin selittäisikö se tuon eron laskennallisen ja todellisen kulutuksen välillä?
Itse otin tuon huomioon noissa omissa laskelmissani yllä.
Laskentaohjelmaan sitä en osaa laittaa, kun en tunne invertterikoneen ominaisuuksia.
En tiedä, kuinka COP -vaihtelee erilaisilla kuormitustilanteilla. Tarvittaisiin merkkikohtainen tietokanta, josta COP haettaisiin.
Bergheatilla ei voida nykyisellään arvioida invertterikoneen hyvyyttä/huonoutta suhteessa täysteho tai osateho ON/OFF koneeseen. Invertteri MLP valmistajilta ei ole saattavissa riittävästi lähtötietoja osateho ja täysteho COPien arviointiin. Invertteri MLPn valmistajat ilmoittavat nyt vain nimellistehon COPin (50 Hz kompressoritaajuudella). Kyllä tuohon COPin muutokseen kompressorin kuormituksen mukaan jonkinlainen arvio varmaan löytyisi, jota voisi käyttää kaikille invertterilaitteille vain tuo nimellistehopisteen COP olisi fiksattu ja sitä korjattaisiin sitten kertoimilla.
Tuossa zadahin ILPille tekemässä COP-laskurissa oli COP ja teho oletettu lineaarisiksi tiedettyjen tehopisteiden/ulkolämpötilojen välillä. http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=9096.0
Ehkä invertteri MLP valmistajien dokuista löytyisi nyt kaivelemalla täystehopisteen COP-lukema/ottoteholukema (antoteho on kyllä ilmoitettu). Tuosta sitten saisi kaksi pistettä (nimellisteho ja täysteho pisteet) joiden perusteella voisi linearisoida COPin ja tehon, ja ulottaa käyrän osatehoillekin.
Tässä pari aihetta sivuavaa tutkimusta joista voisi olla apuja invertteri MLP:n COP-arviointiin
http://docs.lib.purdue.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=2341&context=iracc
http://www.rehva.eu/fileadmin/hvac-dictio/05-2012/p28-31_fahlen.pdf
Tuossa viimeisessä dokumentissa tuo "Table 1. The heat pump system coefficient of performance of alternative system designs at 100, 50 and 20% load" on se kiinnostava osa. Tuon f=0.5 kuvittelisin nyt olevan tuo nimellistehopiste (50 Hz). ;)
-
Joskus suuripiirteisesti kWh-mittarin ledistä laskin, että noin 100W menee sähköä silloin, kun kompuralla ei lämmitetä. Meillä kompuran käyttöaste on noin 18%...eli "tyhjäkäyntikulutusta" tulee noin 720 kWh, joka on 20% kokolaitteiston kokonaiskulutuksesta...rokottaa aika paljon vuosi-COP:ia tuo tyhjäkäynti näin reilusti ylitehoisessa järjestelmässä.
-
Daikin EGSQH10S18A9W invertteri maalämpöpumpusta on ilmoitettu tässä antotehon ja ottoteho maksimilla sivulla 10. => Daikinille tiedetään nyt nimellisteholla ja täydellä teholla COP-lukemat
http://airabela.si/sites/default/files/altherma_ground_source_-_technical_data_-_eeden14-728a_egsqh-a9w_lr_tcm135-294991.pdf
Eli 0/35 tilanteessa nimellisellä teholla 10,2 kW COP on 4,35 ja täydellä teholla 13 kW se on 3,72. Tuosta jos suoraan arvioitaisiin niin minimiteholla 3,11 kW COP olisi noin 5,8.
Kompressorin ottotehoalue olisi näin ollen 535-3500W. => Onko tuo tehoalue mahdollinen tuolle 2YC63PXD#C kompressorille?
-
Sorry, hieman offtopic juttua lisää. :-X
tomppeli, tuossa Bergheat46 laskentapohjassa tuntuisi olevan sellainen vika että se ei nyt huomioi tuota taloussähkön lämmitysvaikusta ollenkaan (R7 solu on laskentapohjassan 0 kWh). Mistä tämä nyt johtuu?
Esim. tässä laskelmassa ei taloussähkön lämmitysvaikutus mennyt laskentaan ollenkaan => tulee hieman ylimitoitusta tuon vuoksi.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6171.0;attach=3642
Eli laskentapohjassa on nyt sellainen ominaisuus että vain jos käytetään Rakennus-alalehden lämmitystarpeen mitoitusta laskennan pohjana BERGHEAT-välilehdellä (Kyllä), niin vain silloin huomioidaan taloussähkön lämmitysvaikutus. Mikäli tuota Rakennus-alalehden laskentaa ei hyväksikäytetä (=vanha asunto/talo jonka energiankulutus tiedetää) ja käytössä on öljynkulutustieto tai sähkönkulutuset, niin silloin taloussähkön lämmitysvaikutusta ei huomioida ollenkaan? Miksi näin?
Ohessa vertailuksi laskenta, niin että Rakennus-välilehdellä on lämmitystarve kikkailtu eristepaksuuksilla noin 8000 kWh/v. => Virhettä kaivon pituudessa tuli nyt 10 m (24%). Isommissa asunnoissa tämä virhe metreinä kasvaa, mutta prosentteina pienenee. :)
-
tomppeli, tuossa Bergheat46 laskentapohjassa tuntuisi olevan sellainen vika että se ei nyt huomioi tuota taloussähkön lämmitysvaikusta ollenkaan (R7 solu on laskentapohjassan 0 kWh). Mistä tämä nyt johtuu?
On hyvä, että joku muukin, kuin vain ohjelman tekijä tarkkailee kriittisesti ohjelmaa.
Tekijä tulee tulee helposti sokeaksi omille virheilleen.
Kaivoin arkistosta tuon jo vähän vanhan ohjelmaversion 46-680. Se on viime vuoden elokuulta.
Jos mitoitus tapahtuu BERGHEAT -sivun rivien 28 -32 perusteella,
ei sähkön osuutta huomioida, koska laskenta perustuu silloin ilmoitettuun polttoaineen kulutukseen,
joka sisältään jo sinänsä laitesähkön tuottaman lämpöenergian.
Samoin tapahtuu, jos lämmitystarvetieto on peräisin riviltä #33. Siihenkin oletetaan jo sisältyvän taloussähkön lämpövaikutus.
Kokeilin tuota arkistoversiota ja siinä laskenta meni oikein.
Suosittelisin tämän viimeisen version käyttämistä.
Siinä on korjattu muutamia asioita.
Muun muassa lämmön keruupiirien mitoituslaskentaa on koetettu saada tarkemmaksi.
Olen saanut apuja niiden osioiden toteuttamiseen.
Siksi toivon käytettävän ohjelman lataamista täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Siellä olevat ohjelmat ovat ilmaisohjelmia, ilman mitään tekijän oikeusvaatimuksia.
Niitä saa käyttää kuka tahansa, myös yrittäjä,
mutta itse en ota mitään vastuita niiden oikeellisuudesta tai niiden käytöstä aiheutuneista vahingoista tai haitoista.
Otan kyllä mielelläni vastaan neuvoja ja ohjeita ohjelmien kehittämiseksi ja parantamiseksi.
Omasta mielestäni Bergheat46 on vähän vaikea ja monimutkainen käyttää ja sen tulostetta voisi yksinkertaistaa.
-
Jos mitoitus tapahtuu BERGHEAT -sivun rivien 28 -32 perusteella,
ei sähkön osuutta huomioida, koska laskenta perustuu silloin ilmoitettuun polttoaineen kulutukseen,
joka sisältään jo sinänsä laitesähkön tuottaman lämpöenergian.
Nyt ymmärsin mitä tässä haetaan. Näin sen nyt pitääkin olla, silloin kun korvataan jotain vanhaa lämmitysmuotoa ja ei ole uudisrakennus kyseessä. Laitesähkön lämmitysvaikutus on sama ennen muutosta ja muutoksen jälkeen.
Itse yritin ymmärtää tuota aiemmin saamaani eroa lämmitysenergian tarpeessa 11 MWh vs. 8 MWh. Tuo taloussähkön puuttuminen tuosta vimeisestä ei tuota täysin selitä.
Tässä on invertteri MLP testitulokset.
http://www.energimyndigheten.se/Templates/Public/Pages/ProductGroupPageCompare.aspx?productGroupId=144&productTypeVersionID=364&productCompareList=1673,1651&PageID=13233
Eipä tässä vertailussa ON/OFF vs. inverter isoja eroja ole saatu aikaiseksi
http://www.energimyndigheten.se/Templates/Public/Pages/ProductGroupPageCompare.aspx?productGroupId=144&productTypeVersionID=364&productCompareList=1637,1651&PageID=13233
Ensi syksynä on tulossa maalämpöpumppuihin ilmalämpöpumpuista tutut energiamerkinnät.
Edelleen hieman offtopic.
Ohessa uudella laskentapohjalla vielä jantin asunnon mitoitus normivuodelle. Tällä pääsi aika lähelle totuutta = vuotta 2010.
-
Capacity control in Heat Pump systems: Strengths and drawbacks
http://www.heatpumpcentre.org/en/hppactivities/hppworkshops/Stockholm2012/Documents/16_Madani_Heat%20Pumps%20with%20capacity%20control%20benefits%20and%20drawbacks.pdf (http://www.heatpumpcentre.org/en/hppactivities/hppworkshops/Stockholm2012/Documents/16_Madani_Heat%20Pumps%20with%20capacity%20control%20benefits%20and%20drawbacks.pdf)
-
The simulation results of the developed system model in TRNSY were applied in the optimization in the main project. “The optimized heat pump unit covers only 0.9 % of the annual building demand by the electrical auxiliary heater” [1]. “Optimal heat pump design capacity is 88 % of the peak heating demand” (http://www.diva-portal.se/smash/get/diva2:782213/FULLTEXT01.pdf)
Eli tuon läpyskän mukaan 1% vuotuisesta lämpöpumpun kulutuksesta tuotetaan vastuksella niin se on ok. Jos lämpöpumppu kuluttaa vuodessa 5000kWh niin vastuskäyttöä saisi tuon mukaan olla alle 50kWh.
-
Tuollainen osui silmiin.. Eräät testit on ajettu mitsun scrolli koneella jossa myös hyötysuhde kasvaa ajettaessa suuremmalla taajuudella kuten niben koneekin käyttäytyi...
Capacity control residential Heat Pump heating systems
http://www.sp.se/sv/units/energy/Documents/ETk/Karlsson_Capacity_control_residential_HP_heating_systems.pdf (http://www.sp.se/sv/units/energy/Documents/ETk/Karlsson_Capacity_control_residential_HP_heating_systems.pdf)
-
Hiukan erilaisia tuloksia kun kompressorin taajuutta nostetaan...
Experimental Analysis of Variable Capacity Heat Pump System Equipped with Vapour Injection and Permanent Magnet Motor
http://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:565195/FULLTEXT01.pdf (http://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:565195/FULLTEXT01.pdf)
-
ABSTRACT In the present paper, as the second part of two, modeling and simulation was carried out for a Ground Source Heat Pump (GSHP) system in the presence of all the most important interacting sub-systems such as building, ground heat source, electrical auxiliary heater, and the heat pump unit in order to make a fair and comprehensive comparison between the annual performance of on/off controlled and variable capacity systems. The annual modeling showed that dimensioning of the on/off controlled GSHP based on the peak heat demand of the building plays a significant role when the two control strategies are compared: if the on/off controlled GSHP is dimensioned to cover only 55% of the peak heat demand of the building, the electrical auxiliary, which then covers about 10% of the annual heating demand of the building, makes the SPF of the on/off controlled GSHP to be lower than the one of the variable speed system. On the contrary, when the on/off controlled system is dimensioned to cover more than 65% of the building’s peak heat demand, i.e. more than 95% of the annual heat demand of the building, there is no considerable difference between the SPFs of the on/off controlled and variable capacity systems.
Capacity control in ground source heat pump systems part II : Comparative analysis between on/off controlled and variable capacity systems - ResearchGate. Available from: http://www.researchgate.net/publication/237005873_Capacity_control_in_ground_source_heat_pump_systems_part_II__Comparative_analysis_between_onoff_controlled_and_variable_capacity_systems [accessed Jun 20, 2015].
hmm... ::)
-
Eli 0/35 tilanteessa nimellisellä teholla 10,2 kW COP on 4,35 ja täydellä teholla 13 kW se on 3,72. Tuosta jos suoraan arvioitaisiin niin minimiteholla 3,11 kW COP olisi noin 5,8.
Kompressorin ottotehoalue olisi näin ollen 535-3500W. => Onko tuo tehoalue mahdollinen tuolle 2YC63PXD#C kompressorille?
Epäilisin että minimiteholla cop ei olisi aivan kuten olettaisit sen kehittyvän lineaarisesti.
Tässä niben 1255:n 6 ja 16kW mallien copit 50% ja 100% kuormituksella.
(http://www11.pic-upload.de/17.04.15/zj975znpvsdy.jpg)
(http://www11.pic-upload.de/17.04.15/g7g3lkve9i6m.jpg)
Näiden tietojen valossa näyttäisi että 16kW mallia ei kannata ajaa osatehoilla hyötysuhteen kannalta koska osateholla on huonompi cop ja taas pienemmällä koneella se on hyötysuhteen kannalta melko sama.
-
Eikö tässä herää ajatus että pelkästään kierroksia nostamalla saisi rakkineesta
paljon tehokkaamman että tarvitsee höyrystimen tai lauhduttimen kokoihin puuttua?
Olisi yksinopeuksinen inventteri..
-
Eikö tässä herää ajatus että pelkästään kierroksia nostamalla saisi rakkineesta
paljon tehokkaamman että tarvitsee höyrystimen tai lauhduttimen kokoihin puuttua?
Olisi yksinopeuksinen inventteri..
Invertteri tarkoittaa sitä että nostetaan/lasketaan normaalisti verkossa olevan sähkön taajuutta 50Hz:stä jolloin saadaan kompressori joko pyörimään nopeampaa tai sitten hitaampaa tehon tarpeen mukaan.
Höyrystin/lauhdutin on todennäköisesti valittu tuollaiseen koneeseen niin että se on paras kompromissi tavoitetehoille. Luultavasti myös normaalia konetta voisi taajuusmuuttajalla joko hieman kuristaa/tehostaa ilman sen kummempia ongelmia. Foorumille joku taisi joskus juttuakin moisesta kirjoitella...
Wikipediasta:
Taajuusmuuttaja
Taajuusmuuttaja (taajuudenmuuttaja, invertteri, moottorivaihtosuuntaaja, taajuudenmuutin) on sähkölaite, joka kytketään kahden erillisen sähköverkon välille. Sähköverkkojen jännitteen taajuus ja amplitudi voivat poiketa toisistaan. Yleisin käyttökohde on kytkeä taajuusmuuttaja sähkömoottorin tai -generaattorin ja valtakunnallisen sähköverkon väliin. Tällöin taajuusmuuttaja on osa moottori- tai generaattorikäyttöä, missä se vastaa moottorin tai generaattorin ohjauksesta. Sähkömoottorikäyttö käsittää sähköverkon, sähkömoottorin sekä tarvittavan ohjauslaitteiston.
Moottorikäytössä taajuusmuuttajaa käyttämällä sähkömoottori saadaan pyörimään prosessin tarpeen mukaisella nopeudella, jolloin moottorilla suoritettava prosessi tehostuu usein huomattavasti. Jos sähkömoottori kytketään suoraan sähköverkkoon, moottori pyörii verkon taajuuden määräämällä nopeudella. Jos taajuusmuuttajaa ei käytetä, prosessin säädössä on käytettävä muita apukeinoja, esimerkiksi vaihteistoja tai puhallin- ja pumppukäytöissä kuristimia. Taajuusmuuttajan avulla päästään portaattomaan säätöön moottorille syötettävää taajuutta muuttamalla.
Yhtenä suurimpana etuna taajuusmuuttajan käytössä on energian säästö kun moottoria käytetään aina prosessin tarpeen mukaisella nopeudella. Energian säästö on erityisesti huomattava pumppu- ja puhallinkäytössä, joissa energian tarve pienenee suhteessa nopeuden kolmanteen potenssiin. Taajuusmuuttajalla aikaansaatu säästö on merkittävää myös tilanteissa, joissa kanavassa virtaavan nesteen tai kaasun virtausta muuten säädeltäisiin kuristamalla. Monissa pumpuissa säästöt ovat yli 50 % ja tämä merkitsee suurilla pumppaustehoilla myös suurta rahasäästöä. Taajuusmuuttajien käyttö lisääntyykin voimakkaasti juuri tästä syystä. Taajuusmuuttajan lisäetuina saavutetaan sähköverkon ja käyttölaitteistojen rasitusten pieneneminen (esimerkiksi kiihdytys- ja hidastustilanteet).
Taajuusmuuttajia voidaan käyttää monissa teollisuuden sovelluksissa, joissa on käytössä vaihtosähkömoottoreita. Tyypillisimpiä sovelluksia ovat pumppu- ja puhallinkäytöt, hissit, kuljettimet, paperikoneiden voimansiirrot sekä yleisesti kaikki vaihtosähköpohjaiseen voimansiirtoon perustuvat laitteistot kuten esimerkiksi laivojen potkurikäytöt,sähköautot ja hybridiautot sekä tuulivoimalat.
Taajuusmuuttajien tehoalue ulottuu pienjännitteellä (400-690 V) muutamista wateista aina useisiin megawatteihin.
-
Näiden tulosten laskemiseen käytin 21000kWh vuosikulutusta sisältäen käyttöveden. Säävyöhyke 1. Jos Niben mitoitussofta Nibe dim laskee kaikki oikein niin ainakaan rahan säästöllä tuota invertteriä on turha perustella. Vuosihyötysuhde huonompi kuin perus on-off koneella vaikka ajelisi hiukan vastuksillakin. Onko tuo 600e hinnanlisä jollain muulla lisäarvolla perusteltavissa? Laitoin vielä tuohon vertailukohdaksi 1226:n. Hintaero kalleimpaan n 800€. Vuotuinen säästö paremmalla koneella n 450kWh. Rahassa 56€, näin yksinkertaistettuna parempi on-off kone on haukkunut hintansa 14v aikana.
1255 6kW 6900€
(http://i.imgur.com/tOQUZSy.png)
6kW 1245 6060€
(http://i.imgur.com/J1mJEtC.png)
8kW 1245 6300€
(http://i.imgur.com/KYUB7CO.png)
8kW 1226 5470€
(http://i.imgur.com/Z0XWICj.png)