Tutkin hiukan kuinka tuo koneen energianseuranta pelaa.
Löysin dokumentin missä asiaa käsitellään yleisellä tasolla. Tästä sitten keksin kuinka tuo energianlaskenta toimii.
Eli kone ottaa jatkuvasti talteen käydessään lauhtumis- ja höyrystymislämpötiloja. Jokaiselle lauhtumis- ja höyrystymislämpötilalla on olemassa koodauspistokkeessa olemassa taulukko mihin on laitettu ylös mikä on otto-/antotehojen suhde. Puuttuvat välit sitten interpoloidaan tuohon taulukkoon.
Tässä viivana näkyy missä tilassa kone on käyntijakson aikana toiminut. Viiva alkaa suuntaamaan vasemmalle eli höyrystymislämpötila laskee koska kaivosta tulee viielämpää liuosta. Jos viiva menee yli noista laatikon rajoista, tällöin kone ajaa yli toimintapisteistään ja pysähtyy johonkin ilmoitukseen. Näin voi esim käydä mikäli yritetään tehdä kompressorilla liian kuumaa vettä käyttövesivaraajaan.
Tässä näkyy että kone on toiminut 5048min niin että höyrytymislämpötila on -2 ja lauhtumislämpötila 30 astetta.

Tässä näkyy että kone on toiminut 22255min niin että höyrytymislämpötila on -6 ja lauhtumislämpötila 30 astetta.

Yksinkertaistettu esimerkki. Kone käy niin että höyrystymislämpötila on -5 ja lauhtumislämpötila 30 15min ajan. Tähän on copiksi ilmoitettu 4,5.
Sitten sitten kone käy 20min ajan niin että höyrystymislämpötila on -4 ja lauhtumislämpötila 28 20min ajan. Tähän on copiksi ilmoitettu 5.
Tällöin kokonais cop lasketaan niin että 20/(15+20)*5 + 15/(15+20)*4,5=(0,5714*5)+(0,4286*4,5)=4,79
Sitten koneessa on parametri 5030 Lämpöpumpun teho jos ohjekirja kertoo näin:
"teho kompressoriteho 5030"
Lämpöpumpun tyyppikohtainen lämpöteho. Tätä arvoa tarvitaan energiaseurannan ja vuositason tehokertoimen laskemiseen
toimitustila: lämpöpumpun nimellisteho koodauspistokkeesta (esim tyypille 108 8kW, nimellisteho ks. tyyppikilpi)
Säätöalue: 1-255kW
Tämä parametrin mukaan sitten lasketaan anto ja ottoteho. Parametrin voi säätää 1kW tarkkuudella.
Lisäksi parametreista löytyy vielä lisäksi erillinen kerroin jolla tulosta pystytään säätämään. Tämä kerroin on vakiona 1.0.
Täytyisikin katsoa mihin kohtaan tuota taulukkoa on kertynyt kaikista eniten minuutteja. Se mihin niitä on kertynyt eniten kertoo kuitenkin eniten siitä kuinka kone on käynyt ja millaisella hyötysuhteella. Koska kyseessä on lauhtumis- ja höyrystimislämpötilat niin tällöin laskenta tavallaan ottaa huomioon myös liuos- ja lämmönjaon puolella tapahtuvat muutokset esim virtauksissa. Olisi mielenkiintoista nähdä kuinka esim papilla nuo pisteet sijaitsevat tuossa taulukossa. Epäilen että höyrystymislämpötila on korkeampia jos vaikka katsotaan sitä pistetta mihin minuutteja on kertynyt eniten.