Invertteripumpun hyödyt vs. haitat?

[Large]

Suunnittelen patterilämmitteisen OKTn saneerausta öljystä maalämpöön ja itse olen tällä hetkellä hyvin kiinnostunut Nibe F1255 pumpusta 4-16kw teholuokassa. Alustavan laskelman (Lämpöykkönen) mukaan pärjäisimme 8kw pumpulla ja nyt kysyisinkin, että onko mitään järkisyytä laittaa vaikkapa heidän tarjoamaansa Viessmann Vitocal 333G -pumppua jos sitä vertaa vaikkapa tuohon mainitsemaani Nibeen? Käsittääkseni pumppujen hinnat ovat melko lähellä toisiaan ja molemmat ovat laadukkaita merkkituotteita.

[Roori]

Suunnittelen patterilämmitteisen OKTn saneerausta öljystä maalämpöön ja itse olen tällä hetkellä hyvin kiinnostunut Nibe F1255 pumpusta 4-16kw teholuokassa. Alustavan laskelman (Lämpöykkönen) mukaan pärjäisimme 8kw pumpulla ja nyt kysyisinkin, että onko mitään järkisyytä laittaa vaikkapa heidän tarjoamaansa Viessmann Vitocal 333G -pumppua jos sitä vertaa vaikkapa tuohon mainitsemaani Nibeen? Käsittääkseni pumppujen hinnat ovat melko lähellä toisiaan ja molemmat ovat laadukkaita merkkituotteita.

Riippuu paljon siitä miten tuota lämpöä ajetaan taloon, patterit/lattia/varaaja/menolämpö/onko muita lämmöntuottajia ja mahdollisesti monesta muusta...

[Large]

Vasta pari (lämmintä) vuotta tässä asuttu niin vaikea arvioida kokonaislämmönkulutusta, mutta karkeasti 25-30000kwh/vuosi. Tällä hetkellä ei varaajaa käytössä, kylppäri/sauna/pukutila (yht. ehkä 15m2) lattialämmöllä ja muut tilat (n.160-170m2) patterilämmityksellä. Menolämpö pyörinyt n.50 asteessa aina silloin kun olen pannuhuoneessa vieraillut, hieman jo epäilyttää lämpömittarin toimintakin...

Lisänä lämmityksessä takka, mutta siinä poltetut puut on mukana tuossa kokonaiskulutusarviossa. Ilmanvaihdossa koneellinen poisto (huippuimuri). Rakennusvuosi -74 ja sijainti Keski-Uudellamaalla. Ikkunat/ovet/katto uusittu 2005 ja mahdollisesti samalla yläpohjaa lisäeristetty. Veden kokonaiskulutus vuonna 2013 281m3 ja vuonna 2014 220m3, tälle vuodelle kulutus-webin arvio 259m3.

Onko foorumin käyttäjät tilanneet pumppuja ulkomailta vai tyytyneet kotimaisiin kauppiaisiin? Tuolle Nibelle näyttäisi pikaisesti katsottuna olevan Suomessa n.8200€ hintaa ja Ruotsissa n.7000€.

[Roori]

Kyllä olen jollekin jossain nähnyt suomessakin kaupattavan 7000+€ sitä 1255:sta...mutta Ruotsissa yleensä hinpunn halvempaa...itse ostin vermeitä Ruotsista mm. pumpun ja kurssi oli sillo parempi...
http://www.prisjakt.nu/produkt.php?p=2408218

Vettä menee reippaasti joten lämmintäkin sitä varmaan paljon, onko ammetta tai jotain muuta isokulutteista...oliskohan kierukallisen varaajan paikka, ainakin itselle se olisi selviö...

Jotain shunttaushommaa tuo lienee tarvitsevan kun pattereille ajetaan 50C niin lattioihin ei voi tuota tuupata...miten se ennen oli hoidettu?

Tuolle lattialle 15m2 taitaa se 4kW olla liikaa kesälläkin, katkomista tulee väkisin...ja ne harvenisi varaajallla...

[Large]

Illalla kirjoittelin Tapatalkilla pitkän litanian ja lähetysvaiheessa teksti katosi sitten jonnekin bittiavaruuteen. 

Vedenkulutusta selittää käyttäjien määrä, 2 aikuista, 4 teiniä ja 2 leikki-ikäistä. Ammetta, tms. ei siis ole. Puskurivaraajaa olen hieman suunnitellut ja sen varmaankin kannattaisi olla min.300l ja käyttöveden esilämmityskierukalla? Tällä hetkellä lattialämmön jakotukilla on oma termostaattinsa millä sinne virtaava lämpö säädetään.

Mitään varsinaista syytä ei varmaankaan ole miksi en voisi tuollaista "ylimitoitettua" invertteripumppua käyttää? Sen kanssa saattaisi pärjätä jopa pienemmällä varaajalla? Välillä on tullut kyllä todella edullisesti käytettyjä varaajia vastaan niin eipä kai senkään "ylimitoituksesta" haittaa ole...

[Roori]

Illalla kirjoittelin Tapatalkilla pitkän litanian ja lähetysvaiheessa teksti katosi sitten jonnekin bittiavaruuteen. 

Vedenkulutusta selittää käyttäjien määrä, 2 aikuista, 4 teiniä ja 2 leikki-ikäistä. Ammetta, tms. ei siis ole. Puskurivaraajaa olen hieman suunnitellut ja sen varmaankin kannattaisi olla min.300l ja käyttöveden esilämmityskierukalla? Tällä hetkellä lattialämmön jakotukilla on oma termostaattinsa millä sinne virtaava lämpö säädetään.

Mitään varsinaista syytä ei varmaankaan ole miksi en voisi tuollaista "ylimitoitettua" invertteripumppua käyttää? Sen kanssa saattaisi pärjätä jopa pienemmällä varaajalla? Välillä on tullut kyllä todella edullisesti käytettyjä varaajia vastaan niin eipä kai senkään "ylimitoituksesta" haittaa ole...

et sä todellakaan saa invertterikoneesta ylimitoitettu 4kW teholla  ...no kesäksi tuokin on liikaa siihen pieneen lattiaa...mutta varaajalla (+kierukalla) paranee moni asia...invertteripumpulla juurikin on mahdollista
hiukan leikata varaajatarvetta. 4kW antoteholla 500L varaajan lämpötila nousee tunnissa noin 8C astetta joten puolessa tunnissa 4C:sta siis kun ei laske sen lattian imevän yhtään (sitähän se tekee pienellä teholla kesällä).
Eli kesällä vois tuon 1255:n käyvän min semmosia 30min paloja tietyillä jaksoilla riippuen kulutuksesta...ja jos kulutusta on niin jaksot pitenisi.

Ja invertterikoneella on helppo (ainakin teoriasa, en tiedä kuinka ohjaus taipuu) nostahuttaa puskurin lämmöt vaikka 'kellolla' korkean LKV kulutuksen ajaksi inan ylemmäs niin riittoisuutta tulee tavallaan oikeaan aikaan.
Sulla lienee tuo LKV kulutushuiput aika vakio paikoissa kelloa ajatellen...

Lisäksi Invertterikoneessa on semmonen mukava puoli että 'alavääntö' aluetta on helpohko ajaa 0-kulutukella jonkin sortin PV-kentällä jos semmoset paneelit on mielessä joskus laittaa...

Ja onhan muuten invertterikone Daikinillakin, tais olla 13kW max...alapäätä en muista, ja ruotsin testissä tuo oli kanssa hyvillä sijoilla...näkyy olevan ~3kW 'alavääntö'.
http://www.daikin.fi/minisite/groundsourceheatpump/specifications/

Siis onko lattiapaluussa tai menossa joku kuristava termostaatti vai tarkoitatko shunttia ja ihan omaa pumppua?
Shuntti siihen lieneis se oikea ratkaisu jos ei jo ole.

[Large]

Ylimitoituksella tarkoitin lähinnä tuota pumpun maksimitehoa. Meidän tapauksessahan se ei tulisi varmaan koskaan käyttöön. Lattialämmityksen sielunelämästä en juuri ymmärrä, joskus kovimmilla pakkasilla ole ruuvannut siihen hieman lisää lämpöä. Tuolta löytyy kuva:
https://www.dropbox.com/s/fiwg0rrbu3uthuw/20150320_165436.jpg?dl=0

[Roori]

Ylimitoituksella tarkoitin lähinnä tuota pumpun maksimitehoa. Meidän tapauksessahan se ei tulisi varmaan koskaan käyttöön. Lattialämmityksen sielunelämästä en juuri ymmärrä, joskus kovimmilla pakkasilla ole ruuvannut siihen hieman lisää lämpöä. Tuolta löytyy kuva:
https://www.dropbox.com/s/fiwg0rrbu3uthuw/20150320_165436.jpg?dl=0

Ei siitä käyttämättömästä ylitehosta mitään haittaa ole, ei se siellä koskaan käyskentele...
Tuo lattiajuttu näyttää tosiaan termostaatti rajoittajalta eikä shuntilta...se antaa lämmintä mukaan jos lattiavesi viilenee ja vastaavasti sulkee jos meinaa lämmetä liikaa, näin se mun silmään näyttää tuo kuva.
Eli se oma ropaaminen pakkasilla-lämpösillä jäis pois jos siinä olis ulkolämpötila ohjattu shuntti...joka on siis mahdollista laittaa maalämmön yhteydessä ja tietysti muutenkin.

Mukava olis muuten tietää tommosen invertterimasiinan teho/cop käyrä muutamalla antolämpötilalla, vaikka +35C/+45C/+55C ja 0C keruulla...mahtaisko joku tietää onko tommosta olemassa?

[maalämmittää]

Jos kahden leudon talven perusteella mitoittaa koneen, niin voi tulla alamittainen.
Ilmatieteen laitos ja paikalliset energialaitoksetkin julkaisevat astepäivälukuja/lämmitystarvelukuja eri paikkakunnille.
Niiden avulla voi arvioida talon tehontarvetta pidemmällä sihdillä.
Paikkakunnan keskiarvoiset astepäiväluvut on hyvä lähtökohta ja kannattaa huomioida että kylmät vuodet kuluttaa n. 20% enemmän ja leudot 20% vähemmän.

Toki koneissa on vastukset huippukulutuksille, mutta on hyvä tehdä tietoinen valinta osateho / täysteho väliltä.
Harkitsisin huolella, mitottaisinko kerran kymmenessä vuodessa esiintyvän sikakylmän kuukauden perusteella.

Tomppeli foorumilta on tehnyt mitoituslaskelmia talojen perustiedoista.
Kaivon mitoitus ainakin on hyvä tehdä kunnolla. Jos sen mitoittaa 8kW:n mukaan ja invertteri ottaa siitä vaikka 12 tai jopa 16kW niin riskialueelle mennään.

Minulla oli vastaavassa vaiheessa käytössä yli 10vuoden omat öljynkulutustiedot ja lisäsin niistä saatuun keskiarvoon 10% ja tällä kulutustiedolla pyysin tarjouksia.
Näin jälkikäteen ajatellen perehdyin suunnitteluvaiheessa ihan liian vähän toteutuksen yksityiskohtiin, mutta valitsin kokonaistoimittajan joka vastasi kaikesta ja homma toimi kuitenkin hyvin.

Toimittajilla voi olla kiusaus mitoittaa "alareunaan", jotta saa kaupan.

Puskurivaraaja on patteritalossa hyvä ja osittainen lattialämpö kesäaikaan suorastaan vaatii sitä.
Käyttöveden esilämmitys on hyvä, kun kulutusta on reippaahkosti.

Meillle laitettiin tekniseen tilaan lisäpatteri, koska MLP vuotaa vähemmän lämpöä kuin öljypannu.

[Roori]

Invertterikoneen kanssa menee pumpun tehon mitoitus kohtuu helpolla  (4-16kW tai 3-13kW tai 1.5-6kW jne) ...kaivon mitoitukseen pitää sitten tietää vanhaa energiakulutusta keruun mitoitukseen.

Se on muuten energiantarve joka määrää kaivon syvyyden eikä pumpun teho, taas kerran  .
 

[sam68]

Se on muuten energiantarve joka määrää kaivon syvyyden eikä pumpun teho, taas kerran  .

Totta, mutta kuka tietää talon kulutuksen tulevaisuudessa jos kulutustottumukset muuttuu radikaalisti?
Laitetaan siis oikean kokoinen pumppukin niin ei tule ongelmia. Invertteri pumpuilla tehoa voidaan yleensä rajoittaa joten ongelma voidaan estää sillä. Normaalilla pumpulla tehoa ei pysty rajoittamaan joten parempi laittaa se oikea pumppu. Itsellä on raja 20m kaivoa per pumpun kW. Tuon alle en mene missään vaiheessa..

[euroshopperi]

Komppaan kyllä Samia. Saattaa tulevaisuudessa yhtäkkiä ilmaantuakin muutama lisäneliö, vaikkei nyt sitä pysty edes kuvittelemaankaan ja pumppu alkaakin imuroida energiaa reiästä tosissaan. Ja hieman ylimitoitettu pumppu maksaa lisää käytännössä vain kaivon lisämetreissä, joita muutenkin ottaisin sellaiset 10-20% lisää kauppiaan mitoitukseen. Tuo 20m/kW on ihan kohtuudessa jo. Esim monelle 10 kW kämpälle kävisi kyllä jo 220 m kaivo vielä paremmin, kun saitteja selailee. Ittellä on siis 17 kW ja 2x165 m reiät, mutta hölmöyksissäni pyysin vain siinä poratessa jatkamaan ainoastaan +15m/ kaivo. Alkuperäinen laskelma oli ainoastaan 2x142m, jonka tinkasin siis 2x150 m. Olisikin ollut hienoa järkeillä siinä kädet taskussa, että laittavat sen 2x180 m tulemaan. Varaajaa kannattaa myös harkita mukavuustekijöiden lisäämiseen. Sillä saa venytettyä jo tolkuttomankin ylitehoisen pumpun mitä mainioimmaksi palvelijaksi, eikä tartte niin tarkkaan tehoja tuijotella. Eikä yliteho sinänsä lisää käyttökustannuksia yhtään, vaan pikemminkin hyvällä suunnittelulla pienentää niitä.

[tomppeli]

Eikä yliteho sinänsä lisää käyttökustannuksia...

Ja minä tässä komppaan euroshopperia.
Hyvinkin monet kuvittelevat, että yliteho lisää käyttökustannuksia, siis pumpun käyttösähkön kulutusta.
On kerrottu, että jotkut pumppukauppiaatkin ovat sellaisia väitteitä esittäneet.
Niinhän se ei kuitenkaan ole.

[Seagear]

Ja minä tässä komppaan euroshopperia.
Hyvinkin monet kuvittelevat, että yliteho lisää käyttökustannuksia, siis pumpun käyttösähkön kulutusta.
On kerrottu, että jotkut pumppukauppiaatkin ovat sellaisia väitteitä esittäneet.
Niinhän se ei kuitenkaan ole.

Yliteho (l. isompi kompura) lisää sähkönkulutusta sillä hetkellä kun pumppu on käynnissä.

Se on vähän kuin ajaisi autolla vaikka Helsingistä Jyväskylään. Pienemmällä huippunopeudella (=pikkupumppu) matka kestää teoriassa kauemmin kuin isommalla (=iso pumppu). Keskinopeus (=kokonaissähkönkulutus) on kuitenkin se joka määrää matka-ajan ja voi olla kummallakin sama jos pikkuauton kuski ajaa matkan yhtä soittoa ja suurentuneesta eturauhasesta kärsivä "turbokuski" tekee matkan aikana kolme varikkopysähdystä 

[sam68]

Nykyisellä sähkönhinnalla pienempi pumppu joka käyttää vuodessa parikymmentä tuntia vastusta päällä vie yleensä vähemmän sähköä kuin pykälää isompi. Eli täällä Oulun korkeudella vastus voisi lähteä avuksi yli 25 pakkasella. Silloin mitoitus on kohdallaan normaalilla puskurivaraaja koolla.
Tarjoamalla "ison" pumpun, isolla varaajalla häviää joka ainoan kaupan. Niin se vaan menee..

[tomppeli]

Tarjoamalla "ison" pumpun, isolla varaajalla häviää joka ainoan kaupan. Niin se vaan menee..

Tässähän se ongelma tosiaan on.
Kauppiaankin pitää elää, saada se leipänsä. Leipää ei tule ilman kauppoja.
Leivän takia on pakko tehdä alimitoitettuja tarjouksia ja toivoa, että asiakas olisi tyytyväinen sen alimitoitetun kanssa.
Mutta, kuka osaa alimitoittaa niin sopivasti, varsinkin vanhempaan taloon, jonka lämmitysterve ei ole oikein hyvin edes tiedossakaan.
Aika moni kauppias käyttää niitä hihavakioitaan määrittäessään tarjottavan kokoonpanon 50 -luvun rintsikkaan.
Usein lopputulos voikin olla ihan tyydyttävä.
Joku saattaa silti tiukan taloutensa takia päätyä hankkimaan sen kaikkein halvimman kokoonpanon ja lopputuloksena tulee paha mieli, kun kalliisti hankittu lämmityskulujen säästäjä osoittautuukin liian vajaatehoiseksi ja kaivokin pyrkii jäätymään.

Miten olisi,
jos SULPUlaiset perustaisivat yhteisen mitoitusosuuskunnan tai yhtiön, joka tekisi asialliset mitoitukset kaikille jäsenilleen.
Mitoitusyhtiön tulisi luonnollisesti olla lojaali osakkuusyrityksiään kohtaan.
Kaikki tarjoaisivat ainakin samankokoiset pumput ja lämpökaivot.
Päästäisiin eroon asiakasta hämmentävästä mitoituskikkailusta.

[sam68]

Tomppeli se on juuri noin. 👍

[euroshopperi]

Mää yritän kyllä täällä puhua ympäri niitä iänkaiken tinkaajia, jotka miettii maailman tappiin, että kannattaakohan nyt laittaa 179 m kaivo, vaiko pärjäisi 164 m kaivolla, niin säästäisi siinäkin hienosti rahaa.  Elikkä rahaa palaa joko 19 000 €, tai 19 300 €. Tai oikeastaan vain 19 150 €, jos sattuu tuo kotitalousvähennys napsahtamaan vielä pois. Itse kyllä maksan kaikesta, missä on järkeä.

[Seagear]

Mää yritän kyllä täällä puhua ympäri niitä iänkaiken tinkaajia, jotka miettii maailman tappiin, että kannattaakohan nyt laittaa 179 m kaivo, vaiko pärjäisi 164 m kaivolla, niin säästäisi siinäkin hienosti rahaa.  Elikkä rahaa palaa joko 19 000 €, tai 19 300 €. Tai oikeastaan vain 19 150 €, jos sattuu tuo kotitalousvähennys napsahtamaan vielä pois. Itse kyllä maksan kaikesta, missä on järkeä.

Alkaa mennä jo aika lailla ohi ketjun otsikon, modet siirtäkööt tarvittaessa muualle. Käännyttäminen on kyllä tekemätön paikka jos käännytettävää vaivaa kognitiivinen dissonanssi^*. Oma kanta on paras ja ainut oikea vaikkei olisi edes olisi muita vaihtoehtoja kuullutkaan. Eikä haluakaan kuulla. Vähän sama juttu on näiden "periaatteen miesten" kanssa, joiden toiminta ei ole kokonaisjärkevää vaan yksisilmäistä osaoptimointia. Aurinkolämpöpaneeleihin voidaan kyllä silmää räpäyttämättä laittaa 3000 € sen 70 € vuotuisen säästön takia, COP:in sadasosien säästön eteen tehdään töitä urakalla, auton pääomakuluissa 5000 €/a ei tunnu missää jne.

^*"Psykologiassa tunnetaan käsite kognitiivinen dissonanssi. Selkokielellä sillä tarkoitetaan sitä ristiriitaa, minkä ihminen kokee kun hänen teoriansa joutuu ristiriitaan todellisuuden kanssa. Tällöin lähes jokainen ihminen pyrkii sovittamaan kokemansa todellisuuden jo olemassaolevaan elämänkatsomukselliseen viitekehykseensä - ei päinvastoin."

[bergvärme]

Samaa mieltä kanssanne

Ihmisillä on ehkä se käsitys että jos on tehokkaampi/ parempimallinen maalämpöpumppu pärjää lyhyemmällä reiiällä.
Kun asia on päinvastoin, ja vosi sanoa myyjälle, että teillä on vissiin aika heikkohyötysuhteinen pumppu kun pärjää noin lyhyellä reiällä.

Odotettavissa on, jos kehitys kehittyy, että MLP vuosiCOPit paranee, jolloin vastaisuudessa otetaan enemmän tehoa maasta (ja vähemmän pumpusta) joka tarkoittaa syvempää reikää.
T.s. maapiirin/ reiän pituuden riittävyys kannattaa varmistaa jo ostohetkellä. (Niitä muita masinoita on helpompi vaihtaa/korvata myöhemmin.)

Lisäksi olen kyllä kunnonkokoisen lämpövaraajan kannalla, missä ainakin yksi kierukkaa KV-esilämmitykselle. Ei siitä mitään haittapuolta ole havaittu (patteritalo ja ulkolämpötilan mukaan ohjattu ulkoinen shuntti)   

[Roori]

Totta, mutta kuka tietää talon kulutuksen tulevaisuudessa jos kulutustottumukset muuttuu radikaalisti?
Laitetaan siis oikean kokoinen pumppukin niin ei tule ongelmia. Invertteri pumpuilla tehoa voidaan yleensä rajoittaa joten ongelma voidaan estää sillä. Normaalilla pumpulla tehoa ei pysty rajoittamaan joten parempi laittaa se oikea pumppu. Itsellä on raja 20m kaivoa per pumpun kW. Tuon alle en mene missään vaiheessa..

Täh...kuka sitä nyt seuraavalle asukkaalle/ostajalle pumppua ostaa ellei ostaja ole esim jälkipovea + tuleva pesue 10 henkee, kyllä se kuuluu laittaa itselle ottaen huomioon mahdolliset omat lisähaaveet ja niiden todennäköisyydet.
Ja vähän menee hankalaksi jos nykyisen vaimon kanssa alkaa suunnittelemaan sitä tilannetta jos/kun vaimo menee vaihtoo ja kulutus 'ryöpsähtää' kun on vanhat ja uudet ipanat jaloissa...taitaa mennä lusikat jakoon tossa kohtaa 

Mikä ongelma on joka pitää estää? Invertteri pumpuissa saattaa olla tehorajat aseteltavissa mutta ei niitä tarvitse mitään muuttaa...talon lämmityskuorma säätää sen antotehon automaattisesti.

[justus01]

Odotettavissa on, jos kehitys kehittyy, että MLP vuosiCOPit paranee, jolloin vastaisuudessa otetaan enemmän tehoa maasta (ja vähemmän pumpusta) joka tarkoittaa syvempää reikää.

Sen mitä itse olen seuraillut vanhojen talojen lämmitysenergian tarvetta, niin se vähenee koko ajan mitä vanhemmaksi talo tulee.
Yläpohjaan lisätään eristettä tai vaihdetaan paremmat, ikkunat vaihtuu parempaan, ovet vaihtuu parempaan, ilmavuotoja tukitaan, huipparit vaihdetaan LTO:hon...jne.

Miksi tuo kehitys pysähtyisi jatkossa?

[bergvärme]

Raksaaja
Olet siinä oikeassa. Hyvä pointti ... "vanhojen talojen lämmitystarve yritetän kokoajan parannella"

[Seagear]

Sen mitä itse olen seuraillut vanhojen talojen lämmitysenergian tarvetta, niin se vähenee koko ajan mitä vanhemmaksi talo tulee.
Yläpohjaan lisätään eristettä tai vaihdetaan paremmat, ikkunat vaihtuu parempaan, ovet vaihtuu parempaan, ilmavuotoja tukitaan, huipparit vaihdetaan LTO:hon...jne.

Miksi tuo kehitys pysähtyisi jatkossa?

Pikkunyanssina ja poikkeuksena sääntöön sellainen että kun painovoimaisesta ilmanvaihdosta mennään koneelliseen niin lämmitysenergiantarve usein kasvaa. Samoin vanhojen ikkunoiden kanssa sellainen juttu että niiden vaihtoa ei usein pysty takaisinmaksuajalla perustelemaan.

[maalämmittää]

Tässä 4-16 invertterin ja "normiNiben" teho ja COP lukuja manuualista.
Näyttäisi olevan COP eroa vasta kolmannessa desimaalissa, eli ei käytännön merkitystä.
Korostukset 10kW koneessa, koska se on mulle kiintoisa vertailukohta.

Mitoita kuitenkin realististen kulutusten mukaan ja mieluummin +20% kuin -20%.

[Roori]

Eikö semmosta teho/cop (kW/COP) käyrää ole missään ollut näkövillä tuosta F1255:sta, siis semmosta COP:n pysyvyyttää eri tehoilla?

[jm82]

Aloittajalle ehkä sopisi verrokiksi nibe 1245 10kW. 1255 voisi olla sitten rajoitettu teholle 12kW tai 10kW. Käyttövettä se taitaa tehdä 12kW teholla.

1255 cop näyttää olevan hyvä ainakin 9kW teholla. Olisi mielenkiintoista tietää mikä on cop 4kW teholla.

[Roori]

.... 1255 voisi olla sitten rajoitettu teholle 12kW tai 10kW...

MIKSI?
Ei tarvinne rajoitella, se hoitunee automaattisesti...tehonkulutuksen mukaan...

[jm82]

Niin siis riippuu mielestäni miten tarkkaan sen kaivon aikoo mitoittaa. Jos on mitoitettu 8kW niin 16kW kuulostaa vaan aika isolta. Ihan vaan varalta koska kompurassa on niin paljon tehoreserviä.

[Large]

Lämpöykkösen tarjous oli 170m kaivolle, riittäisikö 200-220m? Mikähän tuolle Nibelle on maksimisyvyys?

[jm82]

Ihan vaan oma arvaus että talolle riittäisi 200 metriä. Jollain on tuon 1255 pumpun kanssa 250 metrinen kaivo eli ilmeisesti toimii hyvin niinkin syvällä kaivolla.

[tk-]

Lämpöykkösen tarjous oli 170m kaivolle, riittäisikö 200-220m? Mikähän tuolle Nibelle on maksimisyvyys?

Asentajan käsikirjassa sivulla 13 mainitaan keruuputkiston maksimipituudeksi 400m/putkilenkki, ilmeisesti 40mm keruuputkella. Paksummalla putkella/useampiputkisella keräimellä sitten saa tietysti lisämetrejä (pienempi painehäviö). Teknisten tietojen perusteella (s.68) suurin painehäviö 0,51l/s nimellisvirtauksella saa olla 95kPa, eli sen perusteella kun tuon putkiston mitoittaa niin kaivon syvyydellä ei sinällään ole merkitystä.

http://www.nibe.fi/nibedocuments/9367/231527-1.pdf

[maalämmittää]

Lämpöykkösen tarjous oli 170m kaivolle, riittäisikö 200-220m? Mikähän tuolle Nibelle on maksimisyvyys?

Nibe osiossa näyttää muutamalla olevan 220m kaivoja ja ilmeisesti tavalliset putket.
Näissä keruun delta on usein  4-5C, kun tavoite on 3C.
Keruun delta saa ohjeen mukaan olla 2-5C, eli rajojen sisällä ollaan.

[Roori]

Niin siis riippuu mielestäni miten tarkkaan sen kaivon aikoo mitoittaa. Jos on mitoitettu 8kW niin 16kW kuulostaa vaan aika isolta. Ihan vaan varalta koska kompurassa on niin paljon tehoreserviä.

En kyllä kaivaisi yhtään lisämetrejä 'tehoreservin' takia jos en näe että se reservi tulee joskus oikeen tarpeelliseksi. Tehoreservi siellä vain on olemassa mutta sitä ei koskaan käytetä lämmitykseen.
Jos mitoitus on 8kW ja se osuu oikeaan niin se 16kW invertteripumppu ei muuta sitä yhtään mihinkään...ottoteho pysyy siis kokoajan alle 8kW paitsi F1255:n kanssa käyttövesi tehdään 12kW teholla oletusasetuksilla,
ja LKV teho on niin lyhytaikaista...

Lämpöykkösen tarjous oli 170m kaivolle, riittäisikö 200-220m? Mikähän tuolle Nibelle on maksimisyvyys?

Lämpökaivo mitoitetaan energiantarpeen mukaan, jos Lämpöykkösen mitoitus 170m on oikein taloosi niin sulle riittää silloin ylläripylläri 170m...
Esimerkiksi jos vaihdat 20kW öljypolttimen 30kW tehoiseen, niin ei sun silti tarvitse sitä öljysäiliöö kasvattaa, talosi vuosienergiankulutus ei muutu miksikään...ymmärrät kai mitä tarkoitan...
Ei ole tainnut olla juttua paljonko löpöä on palanut vuodessa, jos arvaan Lämpöykkösen tarjouksesta niin sitä on palanut 2800L/a, kuis on?

[jm82]

Ei tosiaan tuon pumpun takia lisämetrejä. Vaan jos 200 metriä olisi muutenkin sopiva. 200 metriä siis vaan oma veikkaus riittäväksi syvyydeksi taloon.

" Vasta pari (lämmintä) vuotta tässä asuttu niin vaikea arvioida kokonaislämmönkulutusta, mutta karkeasti 25-30000kwh/vuosi."

185 neliötä, tehty -74.

[Large]

Öljyä on mennyt nyt lämpöisinä vuosina n.2000l/vuosi ja lisäksi on tullut poltettua n.10-12m3 puuta takka/leivinuuni-yhdistelmässä. Puuta on tosin tullut poltettua ihan vaan fiilistelyn ja ruoanlaiton vuoksikin eikä pelkästään lämmityksen takia.

Mitoittaisin lämpökaivon mielelläni hieman suuremmalle energiankulutukselle sillä tarkoitus olisi myöhemmin saada autotalliinkin (35m2) joku 10-12 asteen lämpötila.

[Roori]

Öljyä on mennyt nyt lämpöisinä vuosina n.2000l/vuosi ja lisäksi on tullut poltettua n.10-12m3 puuta takka/leivinuuni-yhdistelmässä. Puuta on tosin tullut poltettua ihan vaan fiilistelyn ja ruoanlaiton vuoksikin eikä pelkästään lämmityksen takia.

Mitoittaisin lämpökaivon mielelläni hieman suuremmalle energiankulutukselle sillä tarkoitus olisi myöhemmin saada autotalliinkin (35m2) joku 10-12 asteen lämpötila.

entistä paremmalla syyllä nibe f1255...jos laajennukset mielessä, ylitehosta aluksi tuon kanssa ei ole mitään haittaa...

[tomppeli]

Öljyä on mennyt nyt lämpöisinä vuosina n.2000l/vuosi ja lisäksi on tullut poltettua n.10-12m3 puuta takka/leivinuuni-yhdistelmässä. Puuta on tosin tullut poltettua ihan vaan fiilistelyn ja ruoanlaiton vuoksikin eikä pelkästään lämmityksen takia.

Mitoittaisin lämpökaivon mielelläni hieman suuremmalle energiankulutukselle sillä tarkoitus olisi myöhemmin saada autotalliinkin (35m2) joku 10-12 asteen lämpötila.

Seurailin keskustelua projektistasi.
Et varsinaisesti ole pyytänyt laskemaan mitään; laskin nyt kuitenkin jotain ja liitin laskelman tulosteen tähän lainaamaani viestiin.

Tämäkin on ihan vain suuntaa antava mitoituslaskelma; ei minkäänlainen takuutuote!
Alan ammattilaiselta saat kunnollisen suunnittelun ja mitoituksen.

[Large]

Kiitoksia laskelmasta!

Lämpöykkösen myyjän "laskelma" tuntui olevan sellainen että hän antoi suoraan vaihtoehdoksi sen "tavallisen paketin" ja sen jälkeen alkoi tuputtaminen joka sai ainakin itselläni sellaisen reaktion aikaan etten aio olla heihin enää yhteydessä kun hankinta on ajankohtainen. Hänen tarjoutuessaan tulla tekemään minulle tarjousta ilmoitin heti selkeästi etten ole nyt mitään hankkimassa, mutta hän voi silti tehdä tarjouksen niin saan alustavan suunnitelman/hintatason tietooni ja että aion kuitenkin kilpailuttaa hankintani sitten myöhemmin kun se on ajankohtaista. Kuitenkin samantien kun myyjä oli paikalla niin alkoi puheet nopeasta toimituksesta ja siitä että tehdään sopimus samantien niin saadaan jo nyt keväällä asennukset valmiiksi. Sen jälkeen myyjä on soittanutkin varmaan 10 kertaa, parin ensimmäisen kerran en ole enää jaksanut edes vastata kun ei tunnu puhe menevän perille.  Onneksi Fonecta Caller näyttää kuka sieltä soittelee...

[euroshopperi]

No noista vaaroista on täälläkin saitilla muutama hyvä esimerkki. Oli Se Porin ivt invertteri tapaus, jossa kaivo olimitoitettu jollekkin n. 7 kW tasolle ja Se taisi mennä umpijäähän. Toinen oli Se teollisuushalli, jossa säästyi kaivossa hyvin rahaa, kun 17 kW pumppu lyötiin 200 m reikään ja todellinen tehontarve lienee ollut reilusti yli 20 kW. Eli siinä ja siinä, että edes toisella 200 m reiällä saisi homman pelaamaan. Ylitehoisista kaivoista ei olee muuta valitusta kuulunut, kuin putkien koon väärästä mitoituksesta kiertopumppuun nähden. Ja tuossa kohtaa lienee kyse enää satasista verrattuna koko laitteistoon. Ja kyllä tuo kannattaa invertterin kanssa huomioida oikeasti.