edit: Jusalla tuota sähkön säästöä taitaa suurentaa se että sähkövastuksia on tarvinnut käyttää paljon vähemmän. Ainakin tuosta sähköt.jpg kuvasta näkyisi että sähkövastuspiikkejä on paljon vähemmän.
Pitää paikkansa. Vastuksia on varmaan käytetty aivan samperisti liikaa & bivalenssi on ollut turhankin korkealla.
Tässä omat ajatukset miksi mielestäni em säästöt (8kWh /d) eivät tunnu uskottavilta.
3. Lämpimän veden kulutuksissa per henkilö usein käytetään arvioita 800kWh - 1200kWh per henkilö. Tämä siis jos vesi lämmitettäisiin suorasähköllä. Jos nyt vaikka haen tässä vertailukohtaa omasta taloudestani (2+2) jossa käytetään keskimääräistä enemmän lämmintä vettä (kokonaisvedenkulutus 170m3/vuosi) ja MLP pumpun (F1245, toimintaperiaatteeltaan identtinen) kaikki kulutus on noin 3500kWh per vuosi (oma mittari), sisältäen siis kaiken mitä pumppu kuluttaa. Tästä määrästä voin päätellä, että meillä menee käyttöveden lämmitykseen luokkaa ~1000kWh vuodessa. Tätä jos peilaa tuota arvioimaasi säästöä vastaan, niin on selvää ettei se tunnu järjelliseltä.
5. Piirtämäsi käppyrät talon kulutuksesta ovat hienoja, mutta valitettavasti todistusarvoltaan aika lailla nollissa. Koko talon sähkönkulutuksesta ei voi luotettavasti päätellä yhtään mitään käyttöveden säätöjen vaikutuksesta energiankulutukseen. Muuttujia on aivan liikaa. Oma mittarointi pumpulle olisi tässä välttämätön.
Säästö ei todella tule anturin siirrosta vaan pyyntilämpötilan laskusta, hieman paremmasta COPstä, että bivalenssiasetuksen muutoksesta. Ehdottomasti eniten jälkimmäisestä, kuten jm82 bongasikin, ja promosin asiaa kokonaisvaltaisena säätönä. Jos juntti oletti väitetyn, että anturin siirrolla yksin säästettäisiin isommin jotakin, niin siitä ei ole kyse. Ei myöskään uskon asiasta.
3. Meillä menee vedenlämmitykseen ainakin tuplasti enemmän kuin arvioit, mitattuna. Taidetaan tykittää tosi kuumalla vedellä täällä.
_Käyttöveden_ lämmitysteho per päivä on ollut keskimäärin 15,4 kWh ja vuodessa 5628 kWh (osuu haarukkaasi). Jos kaikki tehtäisiin lämpöpumpulla, niin meidän veden lämmityksen COPllä (2,60) ottoteho sähköverkosta olisi 2164 kWh vuodessa. Tarkastelujakso 3v ja 4kk, riittää?
Tsekkasin tänään n. klo 20 tämän päivän käyttöveden tuoton - lämpötuotto 11,5kWh ja ottoteho 4 kWh (ja nyt on menty yksin pumpulla). Vuorokautta oli vielä 1/6 jäljellä ja sauna lämpiämässä ja vettä lotrattiin. Tänään päästään hyvinkin yli keskim. 15kWh/vrk. So. 8kWh/pvä on täysin mahdollinen talvikaudella, jos hypätään bivalenssissa puolelta toiselle. Lämpimämpään vuodenaikaan tämäntasoista vrk säästöä ei tule = se bivalenssiasetus. Tämä on aiheellinen täsmennys, ympärivuoden liikuttaneen 4kWh/vrk säästöjen keskiarvojen tietämillä.
5. Jaa? Koneen mittaamaaa dataa nimenomaan on tämän analyysin tueksi käytetty. Stiebelin kanssa erilliset kulutusmittarit on minusta turhat, kun mittaus on jo koneessa. Ilman tätä ominaisuutta kone kai vaatisi useampia mittareita, kompuralle omansa, vastuksille 1 ja 2 omansa & sekään järjestely ei taida saada eroteltua käyttöveden ja lämmityksen suhdetta, kuten Stiebel? Analyysin tekeminen vaatii sen, että päämuuttujat tunnetaan tarkasti (tässä tapauksessa lämmitys, käyttöveden lämmitys ja myöskin esim. sauna)
Kun aineisto ja muuttujat ymmärretään, niin osaava tekee hyvää analyysiä jo varsin hyvin jo pienestäkin n-määrästä (mittausdatan avulla). Esimerkiksi n-määrä 10 alkaa olla jo huomattavan hyvä määrä ja lähelle sitä 0C-ulkolämpötila päiviä oli käppyrässä. Saunomispäivät on poistettu aineistosta, samoin jokunen muukin poikkeuspäivä niin ylös- kuin alaspäin tiedostetuista syistä. 40-50 kWh:n vrk kulutuksessa 8 kWh on sellainen kontribuuttori, että sitä ei voi olla spottaamatta. Saunan lisäksi muita isompia tuntipiikkejä ei (meillä) tule kuin pesukoneesta ja kuivarista, uunia käytetään joka päivä, jääkaappia ja pakastinta samaten & ihmiset ovat tapojensa orjia - ei yhtenä päivänä avata jääkaapin ovea 600 kertaa ja toisena 3. So. nämä muut syöpöt eivät ole lähelläkään 8kWh kohinaa päivätasolla & erittelyn voi nysväri kaivaa auki kesän tai yön kulutustasovertailulla ihan sähköyhtiön tuntikohtaisesta mittausaineistosta. Kun Stiebelin mittarit tsekkaa ristiin Fortumin tietojen kanssa niin pääsee hyvään kokonaiskäsitykseen lämpöpumpun osuudesta kokonaiskulutuksesta. Stiebel jakaa lämmityksen ja käyttövedenlämmityksen erikseen, päivätasolla ja koko historian. Itse tuotetun ja otto-energian. Fortumin web-palvelusta saa tuntitason dataa viikko- tai kuukausitasolla ja tämän saa tuotua suoraan exceliin - siksi se on minusta näppärämpi tapa analysoida kuin kynä ja ruutupaperi koneen äärellä, vaikkakin kohinaa pitää hallita.
Sokeiden valtakunnassa yksisilmäinen on kuningas, siksi erilliset kulutusmittarit(tm) on joidenkin koneiden kanssa tyhjää parempi. Muuten edellisen kaltainen analyysi on todetusti täynnä reikiä, eikä käyttövesianalyysi oikein onnistu ehkä sittenkään ilman lämmöntuoton erittelyä.