Heikentynyt lämmönkeruu

[Kimmo_L]

Löytäisiköhän joku näppäräsorminen nettisurfaaja tuosta discharge venttiilistä jonkinlaista rakennekuvaa?

Oma arvaukseni on että toinen noista ohuista putkista toimii kiinteänä kuristimena ja discharge säätönä lisäten tarvittaessa kylmäainevirtausta.

Tekstikuvauksen perusteella tuo discharge valve alkaa tietyn rajapaineen jälkeen avautua. Siinä on ilmeisesti säätöruuvi, millä tuota rajapainetta pystyy säätämään tietyissä rajoissa (mahdollisesti 2.0...3.3MPa eli 20...33 bar, jos se on tarkalleen tuo malli, mikä netistä löytyi).

Minä kuvittelin ensin, että nuo ohuemmatkin putket ovat sen verran paksuja, että ne eivät oikeasti voisi tarpeeksi kuristaa. Alan kallistua samalle kannalle, että ne ehkä ovat se kuristin ja tuo discharge valve säätää kuristusta jossain määrin kuuman puolen paineen mukaan. Sen takia niihin putkiin on ehkä tuota ylimääräistä lenkkiä tehty, että olisivat tarpeeksi pitkät.

En sitten tiedä, miten tuo sitten toimii oikeaan termostaattiseen paisuntaventtiiliin verrattuna ja miksi on haluttu käyttää tuollaista ratkaisua (hinta ehkä?).

[Ropellipää]

Ettei sielä olisi kahta höyrystintä, kaksi putkea yhdistyy liuospumpullekkin. Jos on kapillaaritoimisia höyrystimiä, voi olla ongelmia kapasiteetin kanssa vaihdettaessa lämmitykseltä käyttövedelle. Tuo toinen jousikuormitteinen venttiili sulkeutuu höyrypaineen noustessa eli vaihtotilanteessa (mahdollisesti kovalla lämpötilalla myös pysyy kiinni). Se pitänee jonkinlaista ulinaa/väpätystä rajatilanteessa.

Jos kuura alkaa jostain tietystä kohtaa putkea, minusta viittaa siihen että siinä kohdassa on silloin iso painehäviö, voisiko olla tukos tmv? Tuo iso linja on nestelinja, joka haarautuu kahteen. Siinä on 13 bar paine ja kuuraa alkaa syntyä siinä neljän paikkeilla vasta.

[jyri]

Ettei sielä olisi kahta höyrystintä, kaksi putkea yhdistyy liuospumpullekkin. Jos on kapillaaritoimisia höyrystimiä, voi olla ongelmia kapasiteetin kanssa vaihdettaessa lämmitykseltä käyttövedelle. Tuo toinen jousikuormitteinen venttiili sulkeutuu höyrypaineen noustessa eli vaihtotilanteessa (mahdollisesti kovalla lämpötilalla myös pysyy kiinni). Se pitänee jonkinlaista ulinaa/väpätystä rajatilanteessa.

Jos kuura alkaa jostain tietystä kohtaa putkea, minusta viittaa siihen että siinä kohdassa on silloin iso painehäviö, voisiko olla tukos tmv? Tuo iso linja on nestelinja, joka haarautuu kahteen. Siinä on 13 bar paine ja kuuraa alkaa syntyä siinä neljän paikkeilla vasta.

Tuo putki alkaa paksumpana putkena, joka haarautuu kahdeksi pieneksi ja sitten yhty taas. Tuo huuru alkaa siitä mistä se paksukin putki alkaa, siinä varmaa painekin laskee.

Tehdessään matalampaa lattialämpöä koneesta kyllä kuuluu semmoinen todennäköisesti paineenvaihtelun aiheuttama pulssimainen suhinaääni. Voisiko tuo johtua siitä että venttiili tasaisi painetta? Käyttövettä tehdessä ääni muuttuu ja kuulostaisi (en tosin varmuudella voi sanoa) että kompressori pyörisi kovemmin ja toisaalta tasaisemmin.

Mitä mieltä olette noista mittaamistani kylmäaineen lämpötiloista tuossa huurun kohdalla?

Entä, miltä nuo säädettävät asetukset vaikuttavat? Olen itse ihmetellyt tuota P06-kohtaa, jossa ei sen kummempaa selitystä anneta, mutta käsketään säätää arvoon 50.

[Ropellipää]

Ettei sielä olisi kahta höyrystintä, kaksi putkea yhdistyy liuospumpullekkin. Jos on kapillaaritoimisia höyrystimiä, voi olla ongelmia kapasiteetin kanssa vaihdettaessa lämmitykseltä käyttövedelle. Tuo toinen jousikuormitteinen venttiili sulkeutuu höyrypaineen noustessa eli vaihtotilanteessa (mahdollisesti kovalla lämpötilalla myös pysyy kiinni). Se pitänee jonkinlaista ulinaa/väpätystä rajatilanteessa.

Jos kuura alkaa jostain tietystä kohtaa putkea, minusta viittaa siihen että siinä kohdassa on silloin iso painehäviö, voisiko olla tukos tmv? Tuo iso linja on nestelinja, joka haarautuu kahteen. Siinä on 13 bar paine ja kuuraa alkaa syntyä siinä neljän paikkeilla vasta.

Tuo putki alkaa paksumpana putkena, joka haarautuu kahdeksi pieneksi ja sitten yhty taas. Tuo huuru alkaa siitä mistä se paksukin putki alkaa, siinä varmaa painekin laskee.

Tehdessään matalampaa lattialämpöä koneesta kyllä kuuluu semmoinen todennäköisesti paineenvaihtelun aiheuttama pulssimainen suhinaääni. Voisiko tuo johtua siitä että venttiili tasaisi painetta? Käyttövettä tehdessä ääni muuttuu ja kuulostaisi (en tosin varmuudella voi sanoa) että kompressori pyörisi kovemmin ja toisaalta tasaisemmin.

Mitä mieltä olette noista mittaamistani kylmäaineen lämpötiloista tuossa huurun kohdalla?

Entä, miltä nuo säädettävät asetukset vaikuttavat? Olen itse ihmetellyt tuota P06-kohtaa, jossa ei sen kummempaa selitystä anneta, mutta käsketään säätää arvoon 50.

Se melko yksinkertaisesti voi huurustua ainoastaan siitä syystä, että pienessä putkessa ei tapahdu laisinkaan höyrystymistä, vasta yhdistyskohdassa. Eli siinä pikkuputkessa paine on nestepaine. Mikä sen lämpötila on?

Tuo pikku ventiilihän on väärinpäin nyt ajateltuun virtaussuuntaan, yleensä pohjasta tuleva yhde on virtaussuunta, koska jousi painaa sitä vasten ylhäältäpäin. Jotain painetapausta vastaan sillä suojataan.

[jyri]

Mikä sen lämpötila on?

Mittasin aika läheltä sitä liitoskohtaa nämä:

Lämmitysvettä tehdessä tuon huurteisen putken lämpötila vaihteli välillä -10,4 ja -11,8 välilllä.

Käyttövettä tehdessä vaihteli -3 ja -4,4 välillä.

[euroshopperi]

Kerroppa vielä tuosta sun lämmiysjärjestelmästä. Eli onko termostaatteja tms toimilaitteita kierrossa? Miten kiertoa pyöritetään, onko omat pumppu? Onko kaikki venttiilit varmasti auki? Jakotukin asetuksia?
Ota vielä kokeeksi sähkövastus pois käytöstä ja puhdista lämmityksen mutasihti. Mulla on mutasihdit molemmissa lämmityskierroissa. Eli lämmitysvesi kierrolla on oma ja käyttöveden lämmityskierrolla omansa.

[jyri]

Kerroppa vielä tuosta sun lämmiysjärjestelmästä. Eli onko termostaatteja tms toimilaitteita kierrossa? Miten kiertoa pyöritetään, onko omat pumppu? Onko kaikki venttiilit varmasti auki? Jakotukin asetuksia?
Ota vielä kokeeksi sähkövastus pois käytöstä ja puhdista lämmityksen mutasihti. Mulla on mutasihdit molemmissa lämmityskierroissa. Eli lämmitysvesi kierrolla on oma ja käyttöveden lämmityskierrolla omansa.

Lämmitys lähtee koneelta ensin Cu ja sitten 22mm Alu-Pex putkilla kahdelle jakotukille, ak jakautuu yhdeksään eri piiriin ja yk 7:ään. Lattialämmitysputkisto on 16 mm Alu-pex putkea. Kiertoa pyörittää tuo maalämpöpumpun 90w kiertovesipumppu. Osa jakotukkien venttiileistä on kuristettu, koska pidän varastoa ja keskeneräistä ph:ta vielä puolilämpimänä ja makuuhuoneissa hieman pienemmän kierron. Tuo sähkövastus onkin ollut nyt pois. Pitääkin vielä tuo lämmityspiirin vielä mutasihti puhdistaa. KV:n kiertoa ei ole ja siellä mutasihti on pääventtiilillä.

[euroshopperi]

No paljonkos tulee toision Dt, kun otit pois sähkövastuksen?

[jyri]

Vastus ei siis ole ollut päällä koko aikana, se on ollut aikalailla alusta saakka pois kytkettynä. Eli noi aiemmin ilmoittamani lukemat pitävät paikkansa. Eilen kun vilkaisin niin 28 asteista meni lattiaan kun paluu oli 25.

[jm82]

Tuntuisi että maalämpöpumppu silti toimisi aika hyvin kun teho on vaan 5kW. Vai onko ollut isoja pakkasia? Täällä oli viimeksi eilen -18. Ja millaisena sisälämpötila on pysynyt? Onko ilmanvaihtokone käytössä jo?

[jyri]

Tuntuisi että maalämpöpumppu silti toimisi aika hyvin kun teho on vaan 5kW. Vai onko ollut isoja pakkasia? Täällä oli viimeksi eilen -18. Ja millaisena sisälämpötila on pysynyt? Onko ilmanvaihtokone käytössä jo?

Kyllä se pumppu käy ja lämmintä tekee, mutta tuntuu vaan että tehoja uupuisi kun käy niin pitkään. Nollakeleillä pitää vain reilun kolmen tunnin taukoja. Nyt alko vähän nuo kylmäaineen lämpötilat epäilyttää.

Pakkasia on ollut aina vähän reiluun -20 asti, mutta kun menee yli kympin niin tulee lämmitettyä takkoja. Sisälämpö on kylmimmillään laskenut 19 asteeseen kun ei takkoja ole käyttänyt. Ilmanvaihtokone on käytössä ja kosteutta tuntuu poistuvan jatkuvasti.

[jm82]

"Rakennus on 165m2 kahdessa kerroksessa, pitäisi olla ihan hyvin eristetty ja koneellinen ilmanvaihto on lämmöntalteenotolla."

Teillä on kumminkin paljon neliöitä ja jos rakennus ei ole vielä kuivunut normaaliksi. Täällä oli ennen maalämpöä lämmitys enimmäkseen takalla ja yöllä kerkisi olohuoneessa ja takkahuoneessa lämpötilat tippumaan alaspäin. Puitakin tuntui menevän paljon. Maalämmöllä kun sai pysymään tasaisen 21 astetta, niin tuntui että rakenteisiin tuli parempi tasapaino ja nyt tuntuukin että menee aika vähällä maalämpö lämmittämisellä.

Teillä on 165 neliötä ja 5 kW lämmityslaite, niin siinä kuivattamisessa varmaankin menee vähän kauemmin aikaa. Voihan niissä kylmäaine jutuissa ollakin jotain jos se selviäisi.

Teillä on siinä aika iso kiertovesipumppu 90W, kun tässä 10kW maalämpöpumpussa on kanssa samanlainen 90 wattinen. Siitä varmaan johtuu ne lattian lämpötilat, että ei ole ongelmaa siinä. Minkä tehoinen muuten on se liuospumppu? Ilmeisesti aika tehokas kun dt on se 2 astetta.

[seppaant]

Mitä mieltä olette noista mittaamistani kylmäaineen lämpötiloista tuossa huurun kohdalla?

Mittasin oman Copeland Scroll / Danfos paisuntaventtiilin jälkeisiä lämpötiloja.
Johtuen tulistuspumpusta ja patteritalosta on minulla lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilavaihtelu huomattavasti pienempi kuin jyrin vaihtoventtiili / lattialämmitysjärjestelmässä.
Ennustamalla eteen- ja taaksepäin näkee, että paisuntaventtiilin jälkeinen lämpötila käyttäytyy periaatteessa samalla tavalla, erona ainoastaan se että minulla lämpötilat ovat pari astetta korkeampia.
Tähän vaikuttanee osaltaan se, että minulla on keruulta tuleva lämpötila n. 4C korkeampi kuin jyrillä.

Minulla höyrystimeltä kompressorille lähtevän kylmäaineen lämpötila on hyvin tarkkaan sama kuin tulevan keruunesteen lämpötila.
Jyrillä samoin tehtäessä käyttövettä (-1 / 0) mutta lämmitysvettä tehtäessä on kylmäaineen lämpötila 9C kylmempi kuin tuleva keruuneste (-9 / 0) ?

Ainoa selvä poikkeama verrattuna minun koneeseen on jyrin lämmitysvettä tehtäessä lauhduttimen jälkeinen lämpötila.

Voisit tehdä seuraavan kokeen:
Lämmitä pelkällä vastuksella lämmitysvettä ja käyttövettä sekä vertaa menevän ja palaavan veden lämpötiloja ja lämpötilaeroja kompressorikäytön vastaavissa tilanteissa oleviin arvoihin.
Mikä on vastuksen teho?

ATS

[jyri]

"Rakennus on 165m2 kahdessa kerroksessa, pitäisi olla ihan hyvin eristetty ja koneellinen ilmanvaihto on lämmöntalteenotolla."

Teillä on kumminkin paljon neliöitä ja jos rakennus ei ole vielä kuivunut normaaliksi. Täällä oli ennen maalämpöä lämmitys enimmäkseen takalla ja yöllä kerkisi olohuoneessa ja takkahuoneessa lämpötilat tippumaan alaspäin. Puitakin tuntui menevän paljon. Maalämmöllä kun sai pysymään tasaisen 21 astetta, niin tuntui että rakenteisiin tuli parempi tasapaino ja nyt tuntuukin että menee aika vähällä maalämpö lämmittämisellä.

Teillä on 165 neliötä ja 5 kW lämmityslaite, niin siinä kuivattamisessa varmaankin menee vähän kauemmin aikaa. Voihan niissä kylmäaine jutuissa ollakin jotain jos se selviäisi.

Teillä on siinä aika iso kiertovesipumppu 90W, kun tässä 10kW maalämpöpumpussa on kanssa samanlainen 90 wattinen. Siitä varmaan johtuu ne lattian lämpötilat, että ei ole ongelmaa siinä. Minkä tehoinen muuten on se liuospumppu? Ilmeisesti aika tehokas kun dt on se 2 astetta.

Hienoa kuulla muiden kokemuksia alkuvaiheen lämmityksistä. Muistelen jonkun rakentajan maininneen ensimmäisen talven lämmitystarpeen olleen keskimääräistä kovempi, mutta sekin varmaan on vähän tapauskohtaista. Luulisi, että energiatarvetta lisää kosteuden haihduttaminen ja toisaalta kosteutta sisältävien eristeiden huonompi eristävyys.

On se silleen hyvä että vesi kiertää lattiassa ettei jää viileitä kohtia. Tuo liuospumppu on samanlainen 90 wattinen kuin lämmityspuolenkin.

Ennustamalla eteen- ja taaksepäin näkee, että paisuntaventtiilin jälkeinen lämpötila käyttäytyy periaatteessa samalla tavalla, erona ainoastaan se että minulla lämpötilat ovat pari astetta korkeampia.
Tähän vaikuttanee osaltaan se, että minulla on keruulta tuleva lämpötila n. 4C korkeampi kuin jyrillä.

Minulla höyrystimeltä kompressorille lähtevän kylmäaineen lämpötila on hyvin tarkkaan sama kuin tulevan keruunesteen lämpötila.
Jyrillä samoin tehtäessä käyttövettä (-1 / 0) mutta lämmitysvettä tehtäessä on kylmäaineen lämpötila 9C kylmempi kuin tuleva keruuneste (-9 / 0) ?

Ainoa selvä poikkeama verrattuna minun koneeseen on jyrin lämmitysvettä tehtäessä lauhduttimen jälkeinen lämpötila.

Voisit tehdä seuraavan kokeen:
Lämmitä pelkällä vastuksella lämmitysvettä ja käyttövettä sekä vertaa menevän ja palaavan veden lämpötiloja ja lämpötilaeroja kompressorikäytön vastaavissa tilanteissa oleviin arvoihin.
Mikä on vastuksen teho?

ATS

Tuo kylmäaine tosiaan tuppaa menemään melko viileäksi lämmitysvettä tehtäessä. Kun vain selviäisi onko kyseessä vika vai ominaisuus, ja voiko sillä olla mitä seurauksia. Onkohan muilla kokemuksia kylmäaineiden lämpötiloista ennen kompuraa?

Tuo pelkällä vastuksella lämmittäminen ei omassa pumpussani onnistu, koska ohjauslogiikka ottaa sen mukaan vain kompuran kanssa. Vastuksen teho on vain 2kW ja sen kanssa saa esimerkiksi tuon lämmityspuolen veden nousemaan n. 2 astetta korkeammaksi esim. 28 -> 30. Pumpussa saa katsottua lämmitysveden lämpötilan ennen ja jälkeen vastuksen.

[Matias]

Lattialämmitys:
Meno 27
Tulo 24 (tavoite 26)

 

Vastuksen teho on vain 2kW ja sen kanssa saa esimerkiksi tuon lämmityspuolen veden nousemaan n. 2 astetta korkeammaksi esim. 28 -> 30.

Jos 2kw:n vastuksella lämmityspiirin dt suurenee n2C niin lauhduttimen lämmitysteho on n3kw kun lämmityksen meno/paluu dt on 3C pelkästään lauhduttimen lämmitysteholla

Lattialämmityspiirin/lauhduttimen virtaus olisi silloin n858l/h

Onkohan muilla kokemuksia kylmäaineiden lämpötiloista ennen kompuraa?

Meillä maasta tuleva liuos on +0,8C  ja maahan menevä on -1,9C  jolloin höyrystimelle menevän kylmäainekaasun lämpötila on paisuntaventtiilin jälkeen -6,7C ,höyrystimen jälkeen -6,4C ja imukaasun esilämmityksen jälkeen -3,0C.
Kylmäaine on R22

[jyri]

Jos 2kw:n vastuksella lämmityspiirin dt suurenee n2C niin lauhduttimen lämmitysteho on n3kw kun lämmityksen meno/paluu dt on 3C pelkästään lauhduttimen lämmitysteholla

Lattialämmityspiirin/lauhduttimen virtaus olisi silloin n858l/h

Tuo lämmityspuolen dt vaihtelee hieman ja on siinä 3 ja 4 välillä, ja taitaa vaikuttaa myös keruupuolelle siten että kun siellä dt laskee yhteen niin se on lämmityspuolella tuo kolme. Kun keruupuolen dt on kaksi niin lämmityspuolella se on neljä.

Laitoin muuten pumppuun energiamittarin, ja näyttäisi vievän lämmitystilassa ~1065W (tässä mukana kaksi 90W kiertovesipumppua ja n. 10W logiikka), niin eikös COP:n voi päätellä silloin olevan alle 3 (2,81) neljällä asteella se on ilmeisesti lähemmäs 4 (3,76). Tuo pumpun lämpömittari kun ei näytä desimaaleja niin ei tiedä tarkemmin mitkä lämpötilat on. Käyttövettä tehdessä nousee ~1500W.

Meillä maasta tuleva liuos on +0,8C  ja maahan menevä on -1,9C  jolloin höyrystimelle menevän kylmäainekaasun lämpötila on paisuntaventtiilin jälkeen -6,7C ,höyrystimen jälkeen -6,4C ja imukaasun esilämmityksen jälkeen -3,0C.
Kylmäaine on R22

Näyttäisi olevan sulla tuo kylmäaine (vaikkakin eri laatu) jonkun verran lämpimämpää, mutta tuo höyrystin ei tunnu kuitenkaan lämmittävän sitä kylmäkaasua kovin paljoa. Vaikkakaan siitä ei voi varmaan päätellä mitään esim. paineenvaihtelun vuoksi.

[seppaant]

Ohjekirjan mukaan kylmäaine on kanssa tuo R407C

Paisuntaventtiilin ja höyrystimen jälkeiset lämpötilat sopisivat paremmin jollekin yksikomponenttiselle kylmäaineelle, ei kolmikomponenttiselle R407C:lle.
Varmista vielä koneen arvokilvestä tuo kylmäaine.

ATS

[euroshopperi]

Onko siellä ensiökierrossa ihan tavallinen 30% Naturetti, vai jotain muuta sekoitusta?

[jyri]

Onko siellä ensiökierrossa ihan tavallinen 30% Naturetti, vai jotain muuta sekoitusta?

Juu, siellä on about 30% liuos

[seppaant]

Lueskelin jyrin tähänastiset viestit.
Lämpöpumpun lokakuisen käyttöönoton jälkeen:
-Keruulta tuleva lämpötila on laskenut 11C -> 0C = 11C
-Keruun Dt laskenut 6C -> 2C = 4C
-Lämmityksen meno noussut 26C -> 28C = 2C
-Lämmityksen Dt pysynyt samana =3C
-Sekä keruun että lämmityksen pumput ovat kiinteällä säädöllä eikä niiden virtauksia voi muuttaa.

- Kun lämmityksen Dt ei ole muuttunut, voidaan päätellä, että lämpöpumpun antoteho ei ole muuttunut.
- Kun keruun Dt on pudonnut n. kolmasosaan lähtötilanteesta, tarkoittaa tämä, että keruulta saatava teho on myös pudonnut kolmanteen osaan alkuperäisestä.
- Kun keruun lämpötila on laskenut ja lämmityksen noussut, tarkoittaa tämä, että pumpun COP on huonontunut.

Jos COP huononee ja antoteho ei muutu ja samalla keruuteho laskee, tarkoittaa tämä, että ottotehon olisi pitänyt kasvaa, mutta näinhän ei ole käynyt.
Jokin tässä yhtälössä ei täsmää.

Tosin mittausten 1C näyttötarkkuus aiheuttaa suuren virheen lopputuloksiin toimittaessa näin pienillä Dt:lla.
Esim
Lämmitys meno 28C voi olla 27,5 -- 28,5
Lämmitys paluu 25C voi olla 24,5 -- 25,5 Näistä laskien Dt voi olla 4,0 -- 2,0   virhe voi vaihdella rajoissa 3C+/- 1,0C --> +/- 33%

ATS

[jyri]

Jos COP huononee ja antoteho ei muutu ja samalla keruuteho laskee, tarkoittaa tämä, että ottotehon olisi pitänyt kasvaa, mutta näinhän ei ole käynyt.
Jokin tässä yhtälössä ei täsmää.

Tosin mittausten 1C näyttötarkkuus aiheuttaa suuren virheen lopputuloksiin toimittaessa näin pienillä Dt:lla.
Esim
Lämmitys meno 28C voi olla 27,5 -- 28,5
Lämmitys paluu 25C voi olla 24,5 -- 25,5 Näistä laskien Dt voi olla 4,0 -- 2,0   virhe voi vaihdella rajoissa 3C+/- 1,0C --> +/- 33%

Hyvin kiteytetty. Kun nuo saatavissa olevat mittariarvot on vain asteen tarkkuudella niin virhemarginaalit on melkoiset. Olisikohan mitään muuta keinoa mitata tuota antotehoa pumpulta? Mitäs jos pistäisin tuon ulkolämpömittarin anturin, joka mittaa yhden desimaalin tarkkuudella, kiinni tuohon lämmityspiiriin putkiin. esim. Ensin palaavaan n. 5 min ja mittaus, ja sitten sama lähtevälle. Tällä varmaan saisi hiukan tarkemman tuloksen?

Edit: Suoritin ehdottamani testin ja sain tuolta lämmityksen paluulinjasta 24,1-24,2 asteista 5 min mittauksen viimeisen minuutin aikana ja menopuoli oli vastaavasti 27,2-27,4. Tarkennuksena vielä että viimeisen minuutin aikana lukema ei noussut tai laskenut enää tasaisesti vaan vaihteli ko. välillä.

[seppaant]

Mitäs jos pistäisin tuon ulkolämpömittarin anturin, joka mittaa yhden desimaalin tarkkuudella, kiinni tuohon lämmityspiiriin putkiin. esim. Ensin palaavaan n. 5 min ja mittaus, ja sitten sama lähtevälle. Tällä varmaan saisi hiukan tarkemman tuloksen?

Investoi samalla kahteen mittariin.
Joissakin mittareissa mittarin sisällä oleva sisäanturi on juotettavissa irti. Jos on tällainen mittari niin irrota anturi ja juota johdon päähän niin saat kaksi mittausta yhdellä mittarilla.
Ulkoanturistakin voi kaivaa varsinaisen anturin esiin niin mittaustarkkuus paranee.

Anturi putken päälle tiukasti kiinni mielellään piitahnaa väliin ja reilusti eristettä päälle niin hyvä tulee.

Kytke normaalin lämmitysjakson aikana vastus muutaman kerran päälle ja pois sekä lue lämpötilat säännöllisin väliajoin, lisäksi lue samalla sähköteho.

Onko tämä sähkömittari "oikea" mittari vai klipseillä johtimien päältä lukeva mittari?

ATS

[Matias]

Olisikohan mitään muuta keinoa mitata tuota antotehoa pumpulta?

Tuollainen on varsin hyvä.Siitä näkee antotehon suoraan kilowatteina,virtauksen 1/h,lämpötilat ,kumuloituva kwh ym.

Tuollainen Pollucom asennetaan lauhduttimen paluuputkeen siten että kaikki virtaus menee tuon mittarin läpi.
Lauhduttimen menoputkeen yksi lämpötila anturi joka tuossa Pollucomissa on valmiina n 2m:n johdolla.


http://www.ebay.ca/itm/SENSUS-POLLUCOM-E-Qn-0-6-1-5-2-5-110-130mm-WARMEMENGENZAHLER-WARMEZAHLER-/271309533884

[jyri]

Investoi samalla kahteen mittariin.
Joissakin mittareissa mittarin sisällä oleva sisäanturi on juotettavissa irti. Jos on tällainen mittari niin irrota anturi ja juota johdon päähän niin saat kaksi mittausta yhdellä mittarilla.
Ulkoanturistakin voi kaivaa varsinaisen anturin esiin niin mittaustarkkuus paranee.

Anturi putken päälle tiukasti kiinni mielellään piitahnaa väliin ja reilusti eristettä päälle niin hyvä tulee.

Noniin, nyt työmatkan jälkeen taas päivitystä tilanteeseen. Ostin pari ulkolämpömittaria kokeeksi, mutta näyttivät melkein asteen eroa samassa paikassa sisällä, joten vein takaisin, pitänee yrittää hankkia paremmat mittarit myöhemmin.

Lämpötila täällä on viimeisen kahden päivän aikana vaihdellut -17 ja -10 välillä (Nyt -11). Torpassa ei ole pariin päivään oltu ja lämpötila on laskenut asteen per päivä 22 -> 18. Tänään lämmitin molempien kerroksien takoissa pesälliset ja lämpötila nousi parissa tunnissa kaksi astetta ja näyttäisi vielä hieman nousevan. Pumppu on ollut tänä aikana koko ajan päällä (sähkövastus pois kytkettynä) ja lattian paluulämpötila on laskenut 24-> 23 ja meno 28 -> 26. Keruun tulo +1 ja meno -2.  Kylmäaine: -9 ja 60. Sähkön kulutus pumpulla 1,05kW.

Kytke normaalin lämmitysjakson aikana vastus muutaman kerran päälle ja pois sekä lue lämpötilat säännöllisin väliajoin, lisäksi lue samalla sähköteho.

Onko tämä sähkömittari "oikea" mittari vai klipseillä johtimien päältä lukeva mittari?

Kokeilin tuolla mittarillani myös vastuksen kanssa, mutta näköjään unohdin kertoa siitä. Eli kun ilman vastusta menolämpötila oli 27,3 astetta niin tuon vastuksen kanssa lämpötila nousi 29,4 asteeseen.

Sähkömittari on clas ohlsonilta ostettu pistokemittari (luin jostain testistä että tämän pitäisi olla aika tarkka). Vastus tuon 2kW sähköä, sillä kun kytkin sen päälle tai pois niin kulutus vaihtui hyvinkin tarkkaan sen verran.  Huomasin nyt myös että kun lämmityksen menolämpötila laski 28-27:sta tuonne 26:een, niin sähkönkulutus tippui 1,07-1,06:sta tuonne 1,05-1,04:ään. Jotenkin tuo pumpun sähkönkulutus näyttäisi siis kulkevan käsikädessä lämpötilojen kanssa.

[seppaant]

Kokeilin tuolla mittarillani myös vastuksen kanssa, mutta näköjään unohdin kertoa siitä. Eli kun ilman vastusta menolämpötila oli 27,3 astetta niin tuon vastuksen kanssa lämpötila nousi 29,4 asteeseen.

Tämän mittauksen avulla voidaan laskea lämmityspiirin virtaus:
F=P/(c*Dt)
F=2,0/(4,2*2,1) = 0,23 kg/s

Edit: Suoritin ehdottamani testin ja sain tuolta lämmityksen paluulinjasta 24,1-24,2 asteista 5 min mittauksen viimeisen minuutin aikana ja menopuoli oli vastaavasti 27,2-27,4. Tarkennuksena vielä että viimeisen minuutin aikana lukema ei noussut tai laskenut enää tasaisesti vaan vaihteli ko. välillä.

Nyt kun tiedetään virtaus ja Dt voidaan laskea lämmityspiirin eli lämpöpumpun antoteho:
P=F*c*Dt
P=0,23*4,2*3,15 = 3,0 kW

Näiden mittausten mukaan antoteho on vain 60% luvatusta.
Jos Ohlssoni näyttää ottotehon oikein on COP vain 2,8
Näin "kylmällä" (27C) menovedellä hyvän lämpöpumpun COP:n pitäisi olla jossakin neljän ja viiden välillä.

Onko pumpussasi 1-vaihe moottori kun sanot mittarin olevan "töpselimittari"
Monet näistä töpselimittareista mittaa vastuskuorman oikein mutta moottorikuormaa mitatessa eivät ota huomioon cos-fiitä jolloin tulos ei ole oikein.

ATS

[jyri]

Nyt kun tiedetään virtaus ja Dt voidaan laskea lämmityspiirin eli lämpöpumpun antoteho:
P=F*c*Dt
P=0,23*4,2*3,15 = 3,0 kW

Näiden mittausten mukaan antoteho on vain 60% luvatusta.
Jos Ohlssoni näyttää ottotehon oikein on COP vain 2,8
Näin "kylmällä" (27C) menovedellä hyvän lämpöpumpun COP:n pitäisi olla jossakin neljän ja viiden välillä.

Tämähän siis tarkoittaa myös että en saa pumpusta sitä tehoa mitä pitäisi ja siksi pumppu käy niin paljon?
Voiko pumpussa olla joku vika, joka selittäisi tuon?

Onko pumpussasi 1-vaihe moottori kun sanot mittarin olevan "töpselimittari"
Monet näistä töpselimittareista mittaa vastuskuorman oikein mutta moottorikuormaa mitatessa eivät ota huomioon cos-fiitä jolloin tulos ei ole oikein.

Joo, pumppu on yksivaihepistokkeella kytkettävä joten yksivaihemoottorit siellä täytyy olla.

[seppaant]

Palataanpa vielä hetkeksi lähtöruutuun.
Keruun Dt on pudonnut n. 4C --> n.2C (unohdetaan ensimmäinen 11C->5C, Dt 6C)
Jos pumppu toimisi oikein pitäisi järvestä ottaa tehoa n. 3,5 - 4,0 kW.
Mutta viimeisimpien mittausten mukaan järvestä otetaan vain n. 2kW.
Keruun Dt:n pienenemä vastaa suuruusluokaltaan järvitehon pienenemää.
Tämäkin osoittaa, että antoteho on laskenut ei kerralla vaan muutamien viikkojen aikana.
Epäilyni kohdistuu paisuntaventtiiliin.

Mielestäni sinun pitäisi nyt kutsua paikalle ammattitaitoinen kylmäalan huoltomies, joka tarkastaisi laitteiston.

ATS

[euroshopperi]

Ja eikös siellä ollut vielä, että kuumaa vettä 51 asteiseksi tehtäessä kaasut nousi vain max 87 asteeseen. Mulla taitaa huudella jo yli 100 asteen tuossa vaiheessa. Josko sieltä puuttuu vaikka kylmäainetta pari desilitraa. Ja tuo -9 lorahdus sinne kiinnostaa myös, että mistä Se johtuu?  Eikös tuo ole jo nestemäisessä tilassa, tai pisarapursketta ainakin. Tuleekohan Se jo kompuran läpi litkuna? Tuosta koneesta kun saisi vielä jostakin selville tuon kylmäainepiirin paineet, niin voisi ehkä paljastaa jotain.

[jyri]

Olisikohan mitään muuta keinoa mitata tuota antotehoa pumpulta?

Tuollainen on varsin hyvä.Siitä näkee antotehon suoraan kilowatteina,virtauksen 1/h,lämpötilat ,kumuloituva kwh ym.

Tuollainen Pollucom asennetaan lauhduttimen paluuputkeen siten että kaikki virtaus menee tuon mittarin läpi.
Lauhduttimen menoputkeen yksi lämpötila anturi joka tuossa Pollucomissa on valmiina n 2m:n johdolla.


http://www.ebay.ca/itm/SENSUS-POLLUCOM-E-Qn-0-6-1-5-2-5-110-130mm-WARMEMENGENZAHLER-WARMEZAHLER-/271309533884

Kiitos vinkistä,

En uskalla mennä tuon pumpun sisään mitään omia asennuksia tekemään, mutta eikös tuon voisi laittaa vaikka lattialämmitykselle menevään tai sieltä tulevaan putkeen? Minkä kokoisena tuo laite pitäisi siihen tilata?

[seppaant]

Tämän mittauksen avulla voidaan laskea lämmityspiirin virtaus:
F=P/(c*Dt)
F=2,0/(4,2*2,1) = 0,23 kg/s

En uskalla mennä tuon pumpun sisään mitään omia asennuksia tekemään, mutta eikös tuon voisi laittaa vaikka lattialämmitykselle menevään tai sieltä tulevaan putkeen? Minkä kokoisena tuo laite pitäisi siihen tilata?

Lämmityspiirin virtaus on 0,23 kg/s = 0,83m3/h
Tämän mukaan nimellisvirtaus  Qn 1,5 m3/h on sopiva.

Ulkopuolelle asennus OK

ATS

[peki]

Tämän mittauksen avulla voidaan laskea lämmityspiirin virtaus:
F=P/(c*Dt)
F=2,0/(4,2*2,1) = 0,23 kg/s

En uskalla mennä tuon pumpun sisään mitään omia asennuksia tekemään, mutta eikös tuon voisi laittaa vaikka lattialämmitykselle menevään tai sieltä tulevaan putkeen? Minkä kokoisena tuo laite pitäisi siihen tilata?

Lämmityspiirin virtaus on 0,23 kg/s = 0,83m3/h
Tämän mukaan nimellisvirtaus  Qn 1,5 m3/h on sopiva.

Ulkopuolelle asennus OK

ATS

Voisiko Seppaant suomentaa ton kaavan?

[seppaant]

Peruskaava on:
P=F*c*Dt       
Teho (kW) = virtaus (kg/s)*ominaislämpö (kJ/(kg*C))*lämpötilaero (C)
Kun näistä neljästä suureesta kolme tunnetaan, voidaan neljäs ratkaista.
Esim. F=P/(c*Dt)

ATS

[peki]

Peruskaava on:
P=F*c*Dt       
Teho (kW) = virtaus (kg/s)*ominaislämpö (kJ/(kg*C))*lämpötilaero (C)
Kun näistä neljästä suureesta kolme tunnetaan, voidaan neljäs ratkaista.
Esim. F=P/(c*Dt)

ATS

Sutii vieläkin tyhjää. Mistä ton ominaislämmön saa?
Nämä laskurit tekee ihmisen todella taukiksi jos ei sitä ole jo perimässä

[jm82]

Tämän mittauksen avulla voidaan laskea lämmityspiirin virtaus:
F=P/(c*Dt)
F=2,0/(4,2*2,1) = 0,23 kg/s

En uskalla mennä tuon pumpun sisään mitään omia asennuksia tekemään, mutta eikös tuon voisi laittaa vaikka lattialämmitykselle menevään tai sieltä tulevaan putkeen? Minkä kokoisena tuo laite pitäisi siihen tilata?

Lämmityspiirin virtaus on 0,23 kg/s = 0,83m3/h
Tämän mukaan nimellisvirtaus  Qn 1,5 m3/h on sopiva.

Ulkopuolelle asennus OK

ATS

Ymmärsin että tuossa on tärkein tuo laskettu juttu "Tämän mukaan nimellisvirtaus  Qn 1,5 m3/h on sopiva" edit: Mulla taisikin mennä eri kirjoittajat sekaisin kun taisikin olla eri laitteet kokonaan.

Olisikohan mitään muuta keinoa mitata tuota antotehoa pumpulta?

Tuollainen on varsin hyvä.Siitä näkee antotehon suoraan kilowatteina,virtauksen 1/h,lämpötilat ,kumuloituva kwh ym.

Tuollainen Pollucom asennetaan lauhduttimen paluuputkeen siten että kaikki virtaus menee tuon mittarin läpi.
Lauhduttimen menoputkeen yksi lämpötila anturi joka tuossa Pollucomissa on valmiina n 2m:n johdolla.


http://www.ebay.ca/itm/SENSUS-POLLUCOM-E-Qn-0-6-1-5-2-5-110-130mm-WARMEMENGENZAHLER-WARMEZAHLER-/271309533884