Öljystä maalämpöön?!

[UKK]

Huomenta
Uusi foorumilainen ilmoittautuu, esittämään tyhmiä kysymyksiä ja haastamaan/kyseenalaistamaan kaikki ennakkokäsitykset maalämmöstä ja sen sopivuudesta "vanhaan" taloon. Ja sitten asiaan.
Olen tosiaan suunnittelemassa maalämmön hankintaa vanhan öljylämmityksen korvaajaksi. Alustavasti Ilma-vesilämpöpumppukin on vielä mukana suunnitelmissa, mutta ei siitä sen enempää.
Talon tietoja löytyy allekirjoituksesta. Öljynkulutus on ollut laskusuunnassa siitä kun muutimme 2010. Öljynkulutus oli vanhalla Jämän pannulla n3200l/v. 2011 vaihdoin sen Uudempaan Termaxin kattilaan kun halvalla sain ja kulutus tipahti 2011-2012 2300l/v. Samalla vaihdettiin kaikki patteritermostaatit. Yläkerran remontti sattui tähän samaan aikaan. 2013-2014 kulutusn 2100l/v.
2 ylintä kerrosta on tällä hetkellä aika lämpimiä ja emäntä tykkää pitää sisälämpötilaa 23C asteessa, mutta kellarikerros jossa pesutilat ja sauna ovat eristykseltään vähän vaatimattomia ja sen takia menoveden lämpötilaa olen joutunut pitämään vähän korkeammalla. Oumanin käyrät nyt 0C-40c, -10C-45C, -20C-52C. Kattilan lähdössä ja paluussa on analogiset viisari mittarit ja huomasin että meno lämpötila mittarin ja Oumanin anturin välillä on eroa n 4 astetta. Oumanin anturi näyttää enemmän kuin mittari. Olen noita aikaisemminkin seurannut mutta en muista oliko silloin noin paljon eroa. Esim eilen oli -2c meno(Ouman40c/mittari 36) ja paluu 33C.
Yritin laskea pumpun mitoitusta Niben ohjeella mutta laskuri ei ota huomioon mitään muuta kuin rakennusvuoden ja olettaa että talon eristys on edelleen samalla tasolla joten tuloksena oli muistaakseni 10KW pumppu.
Mitoituksessa haluaisin ottaa huomioon myös kellarikerroksessa olevien pesutilojen remontin joka vielä on vain ajatuksen asteella mutta tulee vaikuttamaan kulutukseen. Myös patterien uusiminen saattaa olla edessä kun ovat sieltä 60 luvulta. Nyt toimivat hyvin mutta kun näitä laskelmia tekee 10-15 vuoden päähän on kaikki mahdollista. Siksi nämä osa-/täysteho pumppujen ominaisuudet ja mitoitukset ovat mietinnässä. Siinähän sitä nyt oli ensimmäiseen viestiin tarinaa. Olen jo lueskellut foorumia jonkun aikaa ja näköjään harvinaisen aktiivista väkeä täällä eikä perisuomalaista junkaamista kauheasti ole vastaan tullut. Kommentteja/suosituksia otetaan vastaan.

[tomppeli]

Talon tietoja löytyy allekirjoituksesta. Öljynkulutus on ollut laskusuunnassa siitä kun muutimme 2010. Öljynkulutus oli vanhalla Jämän pannulla n3200l/v. 2011 vaihdoin sen Uudempaan Termaxin kattilaan kun halvalla sain ja kulutus tipahti 2011-2012 2300l/v. Samalla vaihdettiin kaikki patteritermostaatit. Yläkerran remontti sattui tähän samaan aikaan. 2013-2014 kulutusn 2100l/v.
2 ylintä kerrosta on tällä hetkellä aika lämpimiä ja emäntä tykkää pitää sisälämpötilaa 23C asteessa, mutta kellarikerros jossa pesutilat ja sauna ovat eristykseltään vähän vaatimattomia ja sen takia menoveden lämpötilaa olen joutunut pitämään vähän korkeammalla. Oumanin käyrät nyt 0C-40c, -10C-45C, -20C-52C. Kattilan lähdössä ja paluussa on analogiset viisari mittarit ja huomasin että meno lämpötila mittarin ja Oumanin anturin välillä on eroa n 4 astetta. Oumanin anturi näyttää enemmän kuin mittari. Olen noita aikaisemminkin seurannut mutta en muista oliko silloin noin paljon eroa. Esim eilen oli -2c meno(Ouman40c/mittari 36) ja paluu 33C.
Yritin laskea pumpun mitoitusta Niben ohjeella mutta laskuri ei ota huomioon mitään muuta kuin rakennusvuoden ja olettaa että talon eristys on edelleen samalla tasolla joten tuloksena oli muistaakseni 10KW pumppu.
Mitoituksessa haluaisin ottaa huomioon myös kellarikerroksessa olevien pesutilojen remontin joka vielä on vain ajatuksen asteella mutta tulee vaikuttamaan kulutukseen.

Koetin tehdä laskelman pelkästään antamasi kulutustiedon perusteella ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Laskelma päätyi hyvin pieneen lämmitystarpeeseen ja arveluun, että rakennusta lämmitetään ehkä myöskin takalla tai jollain muulla lisälämmityslaitteella.
Kulutustiedon perusteella päästään sellaisiin lämmitystarvearvoihin, johon pääsevät vain parhaat tämän päivän uudisrakennukset.

Tämä tekemäni laskelma on kovasti arveluttavan tuntuinen.
Toivoisin, että ottaisit yhteyttä johonkin paikalliseen alan suunnittelijaan.
Hän voisi parhaiten auttaa mitoituksessa ja suunnittelussa.
Maalämmön hankinta on suuri investointi. Hyvä suunnittelu säästää rahaa ja vaivaa.
Menestystä hyvälle hankkeelle. Kerro, kuinka projektisi lähtee kehittymään.

[UKK]

Moi
En vielä ole tutustunut tuohon laskelmaan, mutta äkkiä tarkasteltuna mitään ihmeellistä ei pitäisi puuttua. Edellisen vuoden öljynkulutus voisi olla normaalina vuonna 2500l?!
Lämpimän veden käyttötarve on laskettuna (veden kulutus n135m3/v-> 40% lämmintä-> n2800kw/V. Meitä kaksi aikuista ja kaksi lasta.
Tosiaan sisälämpötila kahdessa ylimmässä kerroksessa on n22-23 C ja pesutiloissa n21C. Pesutilojen yhteydessä sauna jossa puukiuas.  Varastossa n 13C ja autotallissa n.7C.
Lämmitettävää alaa eli asuintilat ja pesutilat on n145m2. Talossa ei ole kuin avotakka joka on odottanut purkutuomiota siitä lähtien kun muutettiin.
Lisäeristyksestä sen verran että 1985 edellinen asukas lisännyt julkisivuremontin yhteydessä 10cm villaa, tuulensuojan levyn ja uuden ulkoverhouksen. Yläkerran remontin yhteydessä yläkerran ja alakerran välipohjaan lisätty purua reilusti täyttämään aukkoja. Lisäksi väliseinät villoitettu  kun purut olivat valuneet alas. Lisäksi kattoon sisäpuolelle lisättiin 40mm recticelin eriste ja ulkoseiniin sama eriste+gyproc levy. Samalla ilmanvaihtoa lisättiin. Nyt alakerran WC.ssä ja yläkerran WC.ssä ja kodinhoitohuoneessa koneellinen poisto.
Välipohjan eristys purua n15-20cm ja 10cm kaistale villaa. Ihan tarkkoja mittoja en tiedä.
Nyt laskelmaa tarkasteltuani löysin ainakin yhden eron. Alakerrassa huonekorkeus normaali 2400, mutta yläkerrassa vinokatto osuutta jonkun verran ja huonekorkeus n2100-2300 tasaisella osuudella. Lisäksi kellaritilat vain 2100 korkeita. Sen perusteella laskeskelin joskun että kuutioita olisi 407 kaikki tilat mukaan laskettuna.

[tomppeli]

Recticel on polyuretaania (PUR) ja sen lämmönjohtavuusluku, λ on 0,023 W/mK.
40 mm Recticel levyn U -arvo on 0,575.

Tämän päivän vaatimuksena on tavalliselle asuinrakennukselle on:
- alapohja 0,16 U
- ulkoseinät 0,17 U
- yläpohja 0,09U
- ikkunat 1,0 U
- ulko-ovet 1,0 U

Jotkut alittavat näitäkin arvoja.

[UKK]

Täysin maallikkona heittäisin että 8kW pumppu ja 170m syvä kaivo. Kaivossa olisi vähän varmuuskerrointa. 6kW pumppu saattaisi olla vähän liian pieni koska talossa on patterit. 8kW pumpulle olisi hyvä olla vähän isompi puskurivaraaja käyttöveden esilämmityskierrukalla tai ilman. Varmuuden maksimoimiseksi kaivoa voi lisätä vielä 10m.

Samoilla linjoilla oli kaivonporaaja kun kyselin tarjousta. 160m 160-165mm tai 115mm riippuen porauskalustosta. Eikös aktiivi syvyys siis lasketa siitä mihin vesi nousee. Maa aineksellakin on vissiin oma merkityksensä. Meillä on odotettavissa n15m pehmeetä ennen kalliota. Oli sen verran tilastotietoa muutaman sadan metrin säteeltä.
Nyt sitten spekuloin sillä mitoituksella. Otanko osateho pumpun ja lämmittelen vastuksilla tarpeen tullen. Jos vielä eristyksiä parantelen niin sitten saattaa se osatehoinenkin olla jo sopiva kaikille keleille. Mutta jos mitoitetaan nyt täystehoiseksi/hieman yli meinaako se jotain jos tehoa ei enää tulevaisuudessa tarvittakkaan niin paljon. Sen tiedän että veden kulutus tulee kasvamaan kun lapset kasvavat joten sekin olisi hyvä ottaa huomioon. Tiistaina katsotaan tilannetta paikallisen putkiliikkeen kanssa ja kysyn tarjousta pumpusta.

[UKK]

Pumpun/kaivon mitoitusta vielä lisää miettiessäni tuli mieleen varustautua uuden autotallin rakentamiseen. Sekin on ollut suunnitelmissa jonkin aikaa. Onko kellään kokemuksia autotallin liittämisestä lämpöpumppuun?   Lämpökaivon sijoitus vielä kysymysmerkki ja sen voisi jotenkin huomioida tässä samalla. Poraauto pääsee kyllä pihalle hyvin joten sen suhteen ei ole rajoituksia.

[euroshopperi]

Kun on kerran vasta rakenteilla, niin laita sinne suosista putket lattiaan betonivaluun. Ei taida montaa euroa kustantaa. Sen jälkeen varaudut vaikkapa sellaiseen 10 kW laitteeseen minimissä. Laitat sitten sellaisen systeemiä, jossa on esim Akvatermin EK 1000 L varaaja ja siinä on käyttövedelle valmiina esilämmityskierukka. Laitat vaihtoventtiilikoneen joka voi olla vaikka kaappimallikin, kun esilämmityksellä pärjää pienemmälläkin käyttövesi varaajalla. Isolla varaajalla saa vettä tai lämpöä pumppu tehdä miten mielii, eikä Se vaikuta juuri millään lailla elämiseen. Hintaerokaan ei taida kovin paljon tulla loppupeleissä, kun varaajan ei tartte olla pelkkä pakollinen puskuri, johonka saa jo 1000 € menemään helposti.

[UKK]

Olen tässä laskeskellut ja mittaillut tontilla jos sitä asentaisi putket maahan. Olisi sopivan kokoinen tontti ja vielä savimaata. 400m näyttäisi mahtuvan hyvin. Pumppu tarjouksia ei ole vielä saatu mutta paria vaihtoehtoa suositeltiin, Jämän ja Oilonin Geocube. Jämä merkkinä tutumpi ja Niben tekniikkaa mutta Oilon on täysin uusi tuttavuus. Maapiirin teko menis samoilla luvilla kuin kaivonporaus.

[akh]

Mahtaako kannattaa koko projekti, .... itse allekirjoitin tarjouslapun samana päivänä kun öljyn hinnan pudotus alkoi ja nyt saisi tuota polttoöljyä jo 77 sentillä litra, silloin oli 1,05. Meni nämä takaisinmaksuaikalaskelmat uusiks. Vaan kaipa se öljy tuosta taas kallistuu, tai sitten ei :-)

No, siinä se ny on pörssyt kohta kuukauden päivät ja säästänyt ainakin co2:sta ellei euroja.

[UKK]

Mahtaako kannattaa koko projekti, .... itse allekirjoitin tarjouslapun samana päivänä kun öljyn hinnan pudotus alkoi ja nyt saisi tuota polttoöljyä jo 77 sentillä litra, silloin oli 1,05. Meni nämä takaisinmaksuaikalaskelmat uusiks. Vaan kaipa se öljy tuosta taas kallistuu, tai sitten ei :-)

No, siinä se ny on pörssyt kohta kuukauden päivät ja säästänyt ainakin co2:sta ellei euroja.

Joo onhan öljyn hinta nyt aika alhaalla mutta tuskin kovin kauan. Eiköhän siihen jotain veroja saada mätkäistyä ettei hinta liian alas jää. Toisaalta projekti etenee pikkuhiljaa. Maapiirin suunnittelu samalla kun pihaa muutenkin muokataan. Jos laskee että öljylämmitys ja maalämpö olisivat käyttökustannuksiltaan saman hintaisia niin öljyn pitäisi olla n. 50c litra. Tuskin sentään tulevaisuudessa. Takaisin maksuaika tosin muuttuu hieman näillä hinnoilla. Ja suunnitelmissa oli alunperinkin laittaa maalämpöpumppu öljykattilan viereen ja yhdistää se sitten kun kaikki on valmiina. Ehkäpä öljykattila vielä jää siihen odottelemaan halpojen hintojen aikoja...

[Seagear]

Jos laskee että öljylämmitys ja maalämpö olisivat käyttökustannuksiltaan saman hintaisia niin öljyn pitäisi olla n. 50c litra. Tuskin sentään tulevaisuudessa. Takaisin maksuaika tosin muuttuu hieman näillä hinnoilla. Ja suunnitelmissa oli alunperinkin laittaa maalämpöpumppu öljykattilan viereen ja yhdistää se sitten kun kaikki on valmiina. Ehkäpä öljykattila vielä jää siihen odottelemaan halpojen hintojen aikoja...

Kolmen ensimmäisen vuoden lämmitys maalämmöllä maksoi yhteensä 2552 € eli keskiarvona 850 €/a. Viiden edeltävän vuoden ajalta keskiarvoinen öljynkulutus oli 2900 litraa/a. Öljyn pitäisi siis meidän tapauksessa maksaa alle 30 c/litra että käyttökustannukset olisivat samat.

[UKK]

Kolmen ensimmäisen vuoden lämmitys maalämmöllä maksoi yhteensä 2552 € eli keskiarvona 850 €/a. Viiden edeltävän vuoden ajalta keskiarvoinen öljynkulutus oli 2900 litraa/a. Öljyn pitäisi siis meidän tapauksessa maksaa alle 30 c/litra että käyttökustannukset olisivat samat.
[/quote]

No joo kyllähän öljyllä aika paljon kalliimmaksi tulee lämmitellä. Aika pieni kulutus mun mielestä sulla nyt. Tuohon yritetään joskus päästä.
Aikani olen tätä maalämpöön siirtymistä päässäni laskeskellut, kyllä se vaan on sijoitus tulevaisuuteen. Nämä mun projektit vaan yleensä tahtoo kestää ennenkuin toteutuvat, koska tapana on perehtyä eri vaihtoehtoihin ja varautua tulevaisuuden tarpeisiin...

[Seagear]

Hiljaa hyvä tulee  Taisin minäkin lähes pari vuotta asiaa puntaroida ennen kuin saatiin maalämpö taloon.

[UKK]

No niin kinkku alkaa olla sulateltu ja uusivuosi lähestyy. Homma ei ole edennyt vielä juurikaan. Ei vaan nyt on suunnitelmissa maapiirin kaivuu tontille ja pyhien jälkeen saadaan tarjous urakoitsijalta. Tosin ennen aloitusta täytyy saada toimenpide lupa asiat kuntoon. Olen tutustunut kaupungin lupakäytäntöön ja yllätys yllätys, miksi musta tuntuu että täällä(kin) yritetään suosia porakaivo yrittäjiä(vai onko vain mutua). Joka paikassa toitotetaan että maapiirin rakentaminen vaatii paljon tilaa( 1000-1500m2)?! Maapiirin rakentaminen rinnastetaan lämpökaivoon, eli etäisyydet tontin rajoista 7m ja kaupungin runkovesilinjasta 5m. Ymmärrän kyllä tuon runkovesilinjan mutta mitä merkitystä sillä on jos keruu piiri on tontin rajalla?! Jos naapuri päättää porauttaa lämpökaivon niin ei varmaan osu meidän maapiiriin tai sitten saa porata perin vinoon. No joka tapauksessa tontille mahtuu kyllä n400m putkea vaikka nämä etäisyydet otetaan huomioon. Siinä samalla tulee laitettua vanha piha muutenkin uusiksi, lähtee kaikki vanhat kannot ja muut puskat samalla kertaa. Täytyy vielä varmistaa maapiirin pituus pumpun jälleen myyjältä.
 

[ego]

Lämpökaivot sotkevat selvän asian.

Tulisi päästä kielenkäytössä termeihin kallio-, vesistö ja maalämpö.

Rovaniemellä olemme laitelleet maaputkia 2 metriä rajasta. Pitempi etäisyys on tarpeen lämpökaivoja suunnitellessa.

1 metrin syvyydessä olevalla putkella ei ole mitään vaikutusta naapurin lämpökaivoon joten 15 metrin välimatkavaatimus on väärin ymmärryksen ansiota.

Mikkelissä selkeä ohje:

http://www.mikkeli.fi/sites/mikkeli.fi/files/atoms/files/maalammon_lupaohje_rakla2014.pdf

"Energiakaivon etäisyyden on oltava vähintään 7,5m tontin rajoista sekä 1 m puisto- tai katualueen rajasta.
Lähemmäs rajaa voidaan asentaa naapurin kirjallisella suostumuksella.

Maapiiri voi olla lähempänä tontin rajaa kuin energiakaivo. Maapiirin vaikutussäde on noin 1 m putken
molemmin puolin. Maakeruupiirin ollessa alle 2,0 m tontin rajasta, vaaditaan naapurin suostumus"

[UKK]

Lämpökaivot sotkevat selvän asian.

Tulisi päästä kielenkäytössä termeihin kallio-, vesistö ja maalämpö.

Rovaniemellä olemme laitelleet maaputkia 2 metriä rajasta. Pitempi etäisyys on tarpeen lämpökaivoja suunnitellessa.

1 metrin syvyydessä olevalla putkella ei ole mitään vaikutusta naapurin lämpökaivoon joten 15 metrin välimatkavaatimus on väärin ymmärryksen ansiota.

Mikkelissä selkeä ohje:

http://www.mikkeli.fi/sites/mikkeli.fi/files/atoms/files/maalammon_lupaohje_rakla2014.pdf

"Energiakaivon etäisyyden on oltava vähintään 7,5m tontin rajoista sekä 1 m puisto- tai katualueen rajasta.
Lähemmäs rajaa voidaan asentaa naapurin kirjallisella suostumuksella.

Maapiiri voi olla lähempänä tontin rajaa kuin energiakaivo. Maapiirin vaikutussäde on noin 1 m putken
molemmin puolin. Maakeruupiirin ollessa alle 2,0 m tontin rajasta, vaaditaan naapurin suostumus"

Luin tuon Mikkelin kaupungin Energiakaivo ohjeen ja vaikutti asialliselta. Olisi kiva tietää mihin nämä rajan vedot ja etäisyydet perustuu. Voisi ihan periaatteesta kokeilla kepillä jäätä ja laittaa lupahakemukseen näillä etäisyyksillä. Missään kun ei suoraan sanota että energiakaivo ja maapiiri ovat yksi ja sama asia.
Taitaa tosiaan mennä tuollakin puurot ja vellit sekaisin. Onko tämä lupakäytäntö vielä niin "uusi" että ei tiedetä asioita vai halutaanko tosiaan ehdoin tahoin  vain suosia energiakaivoja?! Näillä etäisyys vaatimuksilla saadaan monelle tontin omistajalle jauhot suuhun ja "pakotetaan" kaivon poraukseen. Se onko kaivo parempi kuin maapiiri niin siihen saavat sitten muut kommentoida, taitaa olla makuasia.

[UKK]

Itse itselleni vastaten;
Ympäristöministeriön julkaisema ympäristö opas 2013, maalämmön hyödyntäminen pientalossa.
Siitä poimittua;
- Sijoittamiseen ja mitoittamiseen liittyvät
asiat pätevät osittain myös muihin maalämpöjärjestelmiin

- Asiantuntijoina mm hallituksen jäsen T**** H******* ja hallituksen jäsen J**** K******* Suomen Kaivonporausurakoitsijat ry:stä, sekä O*** K*******
Suomen energiaporaajat ry:stä.

- Energiaa kerätään maaperän pintaosista maaperään asennettavan putkiston eli maapiirin avulla. Maaperästä
energiaa kerätään noin metrin syvyyteen asennettavan keruuputkiston avulla, jonka pituus pientalokohteissa on lyhyimmilläänkin lähes 500 metriä. Maapiirin vaatima pinta-ala on noin 1,5 m² putkimetriä kohti.

- Vuoden 2012 lopussa maalämpöpumppuja oli Suomeen asennettu yli 80 000 kappaletta. Arviolta 80–90 %
näistä pumpuista on asennettu energiakaivoihin.

- Minimietäisyydet eivät välttämättä sovellu suoraan käytettäväksi esimerkiksi pienillä kiinteistöillä, vaan niillä suositellaan tapauskohtaista harkintaa. Minimietäisyyksien tarkoitus on antaa hankkeeseen ryhtyvälle ja suunnittelijalle tietoa mahdollisista energiakaivojen sijoituskohdista

- Maapiirin lupahakemus on periaatteessa samanlainen kuin energiakaivonkin. Tekninen rakenteen kuvaus on tietysti sovellettuna maapiiriin. Lisäksi pitää olla tiedot maaperän laadusta ja millaisia maakerroksia on pohjaveden ja keruuputkien välissä. Tämä sen vuoksi, että voidaan
arvioida onko keruuputkistosta jotain riskiä pohjavedelle.

Lisäksi joka paikassa puhutaan vain maalämpö kaivon minimi etäisyyksistä ei maakeruupiirin. Tämän perusteella maapiirin sijoitusta voisi tarkastella tapauskohtaisesti.

[UKK]

No niin aikaa on vierähtänyt ja kevättä pukkaa. Lupa-asiat on vetämässä ja naapurien kanssa päästy sopuun etäisyyksistä. Maapiirille on varattu n700m2. Kaivuutyöt olisi tarkoitus aloittaa toukokuun lopulla. Pumpuista vahvimmilla on Niben invertteri F1255-16. Ihan siitä syystä että on patteritalo kyseessä. Muitakaan merkkejä ei ole vielä haudattu.

[euroshopperi]

Saisikohan tuolle alalle mahtumaan 2 piiriä a350 m rinnakkain? Olisi aika hyvä aurinkolämmön osuus sitten tiedossa ja loistavat kierto-ominaisuudet liuospumpulle. Itte voisin kuvitella haalivani mahdollisimman suurta aurinko pinta-alaa maapiirille ja 2-piiristä kiertoa. Putkethan täytyy maahan kuitenkin lyödä sillä paksummalla seinämällä varustettuina, niin metrejä saa olla ja hidas kierto vain siis plussaa lämmönvaihdolle. Laitat vielä putket tarpeeksi syvälle, ettei talvi pääse puraisemaan vahingossakaan.

[UKK]

Ei saa ihan noin paljoa mahtumaan. N 200m2 meni jo "hukkaan" kun kaupungin vesijohto kulkee rajalla ja siitä täytyy olla 5 metrin päässä. Jos tota 1,5m väliä pitää lenkeillä niin maksimi on n450m. Kahden pumppu toimittajan mukaan 400m on riittävä. Lisäksi tulisi vielä n 2x25m siirtoa pannuhuoneeseen. Jos yhteen piiriin laittaa 400m plus tuon siirron niin täytyis varmaan vetää siirtolinja paksummalla putkella?!  Jos joku viisaampi osaa laskea virtausvastuksia niin saa heittää kommettia. Olin lukevinani täältä foorumilta että pieni lisäys kokonaispituuteen ei ole vaikuttanut juurikaan?!

[ego]

Vastaavilla spekseillä oleeme lapissa käyttäneet hyvällä menestyksellä 2 x 300 metrin keruuputkea myös Sulpunesittämällä minimietäisyydellä 1,2 metriä.

Tällöin pinta-alan tarve on 1,2 x 600 = 720m2. Syntyy näppärästi leveällä kauhalla 150 metrin oja johon putki puretaan karusellista meno toiseen ja paluu toiseen laitaan 

Siirtoputkikiksi riittää saman kokoinen 40mm siniraitaputki.

[UKK]

Mistähän nämä erot johtuvat, toiset valmistajat suosittelevat 1,5m ja toiset 1,2m. Lisäksi asennus syvyys tuntuu vaihtelevan 1m ja 1,2 m välillä. Nykyään tuosta lumipeitteestä ei pysty sanomaan tuleeko sitä vai ei ennen kovia pakkasia. Nyt olisi kiva kuulla muidenkin kokemuksia asennusvälistä ja syvyyksistä.

[tomppeli]

Maakeruuputken asennussyvyydestä keskustellaan paljon ja on monenlaisia mielipiteitä.
- Keruuputken pitäisi kaiketi olla routarajan alapuolella.
- Kannattaa myöskin ottaa huomioon maaperän kosteuspitoisuus.
- On paikkoja, joissa lähellä pintaa maa on liian kuivaa ja silloin tarvitaan suurempi upotussyvyys.
- Joskus lähellä pintaa on hiekkakerros, joka muuttuu vähän syvemmällä paremmin lämpöä johtavaksi maalajiksi.  Silloinkin kannattaa upottaa putkitus vähän syvemmälle.
Lapissa voi hyödyntää maaperän jäätymisen faasimuutosenergiaa.
Keruulta tulee kylläkin ihan vähän kylmempää maakiertonestettä, mutta keruun lämpötila laskee kuitenkin niin vähän,
että sillä ei ole mainittavaa merkitystä järjestelmän COP -arvoon.
Vaasassa Vaasan energiainstituutti tutkii maakeruuta. Ehkä heiltä tulee joskus tutkimustietoa asiasta.

Ruotsalaisen SGI -tutkimuslaitoksen Varia 511 raportissa pohditaan maakeruuputken syvyyttä ja siellä mainitaan syvyydet 0,9 - 1,5 metriä.
Upottamista routarajan alapuolelle pidetään tärkeänä, siksi Lapissa tarvitaan suurempi upotussyvyys, kuin Etelä.Suomessa.
Roudan syvyys riippuu maalajista.
Varia 511 raportti (taulukko 3.2 sivulla #49: Korrektionstabell vid beräkning av frostfritt djup (SBN 1980).) antaa maalajikertoimia routimiselle:
- Sora = 1,7
- Hiekka = 1,2
- Siltti = 1,0
- Savi = 0,6
- Turve = 0,3
Ilmeisesti ihan yksiselitteistä vastausta oikeaksi keruuputkiston upotussyvyydeksi ei ole olemassa.!

[sailor]

Mistähän nämä erot johtuvat, toiset valmistajat suosittelevat 1,5m ja toiset 1,2m. Lisäksi asennus syvyys tuntuu vaihtelevan 1m ja 1,2 m välillä. Nykyään tuosta lumipeitteestä ei pysty sanomaan tuleeko sitä vai ei ennen kovia pakkasia. Nyt olisi kiva kuulla muidenkin kokemuksia asennusvälistä ja syvyyksistä.

Palataas maan pinnalle, eikun pinnan alle ja mietitääs hieman sitä putkien välistä etäisyyttä.

1. Otetaan sama tontin kappale ja upotetaan siihen 400m putkea 1,5m välein, sekä napataan siitä vaikka 20 000kWh.
2. Otetaan sama tontin kappale ja upotetaankin siihen 2x300m putkea 1.0m välein, sekä napataan siitä se sama 20000kWh.

Mikä ero? Ei niin yhtikäs mitään pl. että vaihtoehdosta 2 saadaan hieman parempi COP, koska liuos ehtii lämpenemään enemmän pidemmässä putkistossa. Jossakin kohtaa maa-alaa pienentämällä ja putkitiheyttä nostamalla, sekä kasvattamalla maasta otettavaa energiaa saadaan varmaan maa jäätymään putkien ympäriltä, joka sekään ei ole vakavaa vaan pikeminkin toivottava ominaisuus (faasimuunnos). Kunhan nyt ei sentään maa ala routimaan. Jos itselläni olisi maapiiri suunnitteilla, niin laittaisin pinta-alalle niin paljon putkea kuin suinkin tinkien putkiväleistä ahtaalla tontilla. 1.5m väleillä jää putkitusten väliin käyttökelpoista lämpöä.

Jos olisi pehmeä tontti niin voisi laittaa kahteenkin kerrokseen. Silloin täytyisi ehkä kierrättää nestettä loppukesästä että alempi piiri varmasti latautuu 

[euroshopperi]

Hetkinen nyt. Tuon putken työntäminen sen routarajan alle on ihan ainoa järkevä ratkaisu ihan siitä syystä, että routa möyhentää kaiken erikokoisen irtotavaran lopulta kohti pintaa. Ei ole mitään järkeä antaa noiden putkien velloa siellä roudan seassa. Tuo lämmöntuotto on jo ihan sitten erillinen asia. Auringon lämpö menee kyllä alle routarajankin, mutta hidastaa siirtymään syvyyden kasvaessa. Lasketaan nyt pois nuo ikiroudan alueet turveköntteineen näistä kuvioista, kun ei sellaiselle kukaan Suomessa pysyvää rakenna. Älkää nyt ainakaan väittäkö yksisilmäisesti, että on hyvä asia, että putken ympärystä jäätyy. Se on varmaan kohdallaan lämpötaloudellisesti, mutta siitä seuraa aivan tajuton maan mutkittelu aikaa myöten ja putkiston uusinta tulee eteen viimeistään siinä vaiheessa, kun osa putkista kiertää pitkin puhelin pylväitä.

Edut. Lukaisin tarkemmin Seilorin teksti ja siellähän olikin, että "kunhan ei ala routimaan". Juurikin näin. Maapiiriäkään ei kyllä kannata siis alimitoittaa sen vuoksi, että jäätyminen ei paina putkia littuun niin helposti, kuin kaivossa voi tapahtua. Jos jää alkaa olla pysyvää, niin aika hoitaa putket takuuvarmasti vaihtokuntoon.

[euroshopperi]

Ei saa ihan noin paljoa mahtumaan. N 200m2 meni jo "hukkaan" kun kaupungin vesijohto kulkee rajalla ja siitä täytyy olla 5 metrin päässä. Jos tota 1,5m väliä pitää lenkeillä niin maksimi on n450m. Kahden pumppu toimittajan mukaan 400m on riittävä. Lisäksi tulisi vielä n 2x25m siirtoa pannuhuoneeseen. Jos yhteen piiriin laittaa 400m plus tuon siirron niin täytyis varmaan vetää siirtolinja paksummalla putkella?!  Jos joku viisaampi osaa laskea virtausvastuksia niin saa heittää kommettia. Olin lukevinani täältä foorumilta että pieni lisäys kokonaispituuteen ei ole vaikuttanut juurikaan?!

Kun laitat 2 piiriä ja keräät tuolta siirtomatkaltakin lämmön, niin tulee 100 m jo siitä. Jos siirto kulkee jonkun paljon ajoa sisältävän kulkuväylän kohdalla, niin sitten ei kannata lämpöä kerätä, vaan eristetyllä putkella se osuus. Muutoin kannattaa laittaa koko putkisto töihin, niin saat pinta-alaa auringolle toimia. Maalenkin paras hyötyhän on aurinkolämpö. Itte laittaisin mahdollisimman paljon putkea jahieman vaikka suosituksiakin tiheämpään, kuin yhdellä putkella harvalla asennuksena. Eli 1-1,2 m kauhalla kaivetun ojan molempiin laitoihin putki ja maata päälle. Saat noin siitä koko varatusta alueesta täystehoisen aurinkokennon.

[UKK]

Jostain muistan lukeneeni että keruupiiri suositellaan asennettavaksi 1,2m jos asennetaan pihanurmikon alle ja 1m jos "varma" lumipeite koko talven. Tosta varmasta lumipeitteestä ei täällä keskisuomessa ole mitään takeita. Lämmön johtuminen kesä aikana 1m tai 1,2 m syvyyteen, ei varmaan hirveetä eroa tuossakaan ole. Tontti on toisaalta ideaalinen pintaputkistolle, kun savea on tiedossa ja kosteuttakin on vähän liikaakin. Juurikin tästä syystä tontille ajetaan täyttömaata jotta saadaan samaan korkoon käytännössä koko piha. Tämä täyttömaa tulee sopivasti urakoitsijan toiselta työmaalta. Siitä että putkilenkkien välille jäisi käyttökelpoista "lämpöä" niin eikös lämpötilan taipumus ole  tasaantua eikä "kerrostua"?! Jos maa putken ympärillä "jäätyy" ja vieressä on lämpimämpää maata niin luulisi lämmön tasaantuvan tiettyyn pisteeseen asti?! 
Suunnitelman edetessä siirtoputkiston pituus on kutistunut 2x15m. Siitä 7m kulkee sisällä autotallissa ja pannuhuoneessa. Joten tätäkään ei voi oikein hyödyntää. Lisäksi ainakin 2m pitäisi eristää sokkelista.

[tomppeli]

Maaperän lämpötila eri syvyyksillä vuoden aikajaksolla.
(Mittauskohteen sijainti ja paikallinen maaperän laatu ei taida olla tiedossa. Luultavasti Suomea etelämpänä.)

Routa sulaa alhaaltakin, koska syvemmällä on aina varastoituneena lämpöä.
Ei ole syytä asentaa putkea koviin pieneen syvyyteen.

[ego]

Palataas maan pinnalle, eikun pinnan alle ja mietitääs hieman sitä putkien välistä etäisyyttä.

1. Otetaan sama tontin kappale ja upotetaan siihen 400m putkea 1,5m välein, sekä napataan siitä vaikka 20 000kWh.
2. Otetaan sama tontin kappale ja upotetaankin siihen 2x300m putkea 1.0m välein, sekä napataan siitä se sama 20000kWh.

Mikä ero? Ei niin yhtikäs mitään pl. että vaihtoehdosta 2 saadaan hieman parempi COP, koska liuos ehtii lämpenemään enemmän pidemmässä putkistossa. Jossakin kohtaa maa-alaa pienentämällä ja putkitiheyttä nostamalla, sekä kasvattamalla maasta otettavaa energiaa saadaan varmaan maa jäätymään putkien ympäriltä, joka sekään ei ole vakavaa vaan pikeminkin toivottava ominaisuus (faasimuunnos). Kunhan nyt ei sentään maa ala routimaan. Jos itselläni olisi maapiiri suunnitteilla, niin laittaisin pinta-alalle niin paljon putkea kuin suinkin tinkien putkiväleistä ahtaalla tontilla. 1.5m väleillä jää putkitusten väliin käyttökelpoista lämpöä.

Jos olisi pehmeä tontti niin voisi laittaa kahteenkin kerrokseen. Silloin täytyisi ehkä kierrättää nestettä loppukesästä että alempi piiri varmasti latautuu 

COP paranee myös vilkkaamman virtauksen takia. Höyrystimen lämmönsiirto paranee virtausnopeuden mukana.

Upotussyvyys ei ole niin nöpönnuuka. Itse annan asentajille 1,1m mittakepin ja toleranssiksi 10 senttiä.

Lumen peittämälle alueelle ei eteläsuomessa muodostu huomattavasti routaa. Viime talvina ei täälläkään ole ollut haitaksi asti.

Kahteen kerrokseen eic tosiaan kannata asentaa ilman lämmitysjärjestelmää sillä auringon lämpö vaikuttaa kituliaasti 2 metrin syvyyteen.

Jenkit asentavat aivan erilaisia spiraaleja ja nekin ilmeiseti toimivat 

[euroshopperi]

Jostain muistan lukeneeni että keruupiiri suositellaan asennettavaksi 1,2m jos asennetaan pihanurmikon alle ja 1m jos "varma" lumipeite koko talven. Tosta varmasta lumipeitteestä ei täällä keskisuomessa ole mitään takeita. Lämmön johtuminen kesä aikana 1m tai 1,2 m syvyyteen, ei varmaan hirveetä eroa tuossakaan ole. Tontti on toisaalta ideaalinen pintaputkistolle, kun savea on tiedossa ja kosteuttakin on vähän liikaakin. Juurikin tästä syystä tontille ajetaan täyttömaata jotta saadaan samaan korkoon käytännössä koko piha. Tämä täyttömaa tulee sopivasti urakoitsijan toiselta työmaalta. Siitä että putkilenkkien välille jäisi käyttökelpoista "lämpöä" niin eikös lämpötilan taipumus ole  tasaantua eikä "kerrostua"?! Jos maa putken ympärillä "jäätyy" ja vieressä on lämpimämpää maata niin luulisi lämmön tasaantuvan tiettyyn pisteeseen asti?! 
Suunnitelman edetessä siirtoputkiston pituus on kutistunut 2x15m. Siitä 7m kulkee sisällä autotallissa ja pannuhuoneessa. Joten tätäkään ei voi oikein hyödyntää. Lisäksi ainakin 2m pitäisi eristää sokkelista.

No sitä täällä tulee usein suositeltua kaikennäköistä, kun on oma huusholli pyörinyt jo jonkin aikaa. Ja tuosta lämmön keräämisestä itte tinkaisin ihan viimeisenä. Sullakin on patteritalo, niin se tulevan litkun lämpötila tulee vielä enemmän esille, jos tarvitaan korkeampaa jakolämpöä. Jos kerran maata myllätään, niin sinne voi huoletta laittaa samalla reilummin putkia. Keskiseen Suomeen ei ole kyllä liikaa laittaa 2x300 m maaputkea. Vielä hanakammin mitoittaisin reilusti, jos invertteri pyörii vaikkapa puoli vuotta yhteen menoon ja lämmön keruu on tasaista ja tehoreserviä voi tarvittaessa vielä käyttääkin. En nyt muista sitä yhtä kylmää talven jaksoa, että minä vuonna, mutta silloin puraisi yli kuukauden pakkasjakso tuttavilta perustukset 100 v vanhasta talosta, kun oli ajoväylä ilmaantunut liian lähelle talon seinää. Routaa oli yli 2 metrissä reilusti ja eteläisellä Pohjanmaalla, eli ehkä jopa etelämpänä kun Keskinen Suomi. Eli myös kellarin lattia ja nurkka meni remonttiin.

[UKK]

Jos 1,2m väleillä tekee niin 2x300m sopisi hyvin. 

[euroshopperi]

Tee niin ja nauti laadusta. Kauppiaat tietysti pitää siimaa tiukalla, eikä uskalla mainita, että tuollainen tuplalenkki pelivaralla olisi aivan loistava ratkaisu. Tuplalenkin hyvä puoli on siinä, ettei tarvitse juurikaan miettiä enää liuospumpun tehorajoja ja yrittää keksiä asiakkaalle mahdollisimman lyhyttä lenkkiä, ettei vain hinta nouse esim 500 €:lla ja kilpailijat ohittaa. Ylitehokas kone voi tulla ongelmaksi, mutta ylitehoisesta lämmönkeruupiiristä ei tule muuta, kuin hyötyä. Mulla on tällä hetkellä ns. ylitehoinen laite, kun autotallia ei ole vielä pystynyt liittämään. Eli reilusti alle 10 kW koneellakin olisi pärjännyt, mutta mulla on siis 17 kW, eikä siitäkään ole haittaa kertynyt, jos ei lasketa, että käynnistyksiä tuli 3400/ vuosi. Sähköä paloi vain 8160 kWh ensimmäisenä vuonna, joten rahaa öljyyn verraten säästyi pikkuista vaille 3500 €.

[euroshopperi]

Maaperän lämpötila eri syvyyksillä vuoden aikajaksolla.
(Mittauskohteen sijainti ja paikallinen maaperän laatu ei taida olla tiedossa. Luultavasti Suomea etelämpänä.)

Routa sulaa alhaaltakin, koska syvemmällä on aina varastoituneena lämpöä.
Ei ole syytä asentaa putkea koviin pieneen syvyyteen.

Tämän käyrän mukaan laittaisin putket 1,3-1,8 m välille. Taitaa olla Kanadasta tuo pöytäkirja.

[Matias]

Lahden korkeudella savimaassa lämpötilat menee noin.
Keruuputkisto 2x200m ja 1-1,2m syvyydessä

[UKK]

Tossa olikin hyvää dataa. Onko sulla 1,2 vai 1,5m välein?

[ego]

Maaperän lämpötila eri syvyyksillä vuoden aikajaksolla.
(Mittauskohteen sijainti ja paikallinen maaperän laatu ei taida olla tiedossa. Luultavasti Suomea etelämpänä.)

Routa sulaa alhaaltakin, koska syvemmällä on aina varastoituneena lämpöä.
Ei ole syytä asentaa putkea koviin pieneen syvyyteen.

Mikäli ymmärsin kuvan oikein niin kyseisellä paikalla maaperä pysyy sulana 2,75 metrin syvyydessä?? 

(1,8 + 3,7) / 2 = 2,75

Ei liity meidän maalämpöön, imho

[Matias]

Tossa olikin hyvää dataa. Onko sulla 1,2 vai 1,5m välein?

1,5m välein putkilenkit.
Reaaliaikainen tilanne,keltainen maanlämpö 1,2m syvyydessä ja sininen ulkolämpö
http://www.elisanet.fi/matsut/maanlampo/month.jpg

[euroshopperi]

Mikäli ymmärsin kuvan oikein niin kyseisellä paikalla maaperä pysyy sulana 2,75 metrin syvyydessä?? 

(1,8 + 3,7) / 2 = 2,75

Ei liity meidän maalämpöön, imho

Mun mielestä tuo lämpöjen perusteella voisi olla vaikka läheltä Alaskaa tai Siperiasta, jos ei ole Norjasta/pohjolasta. Routa puraisee tuollakin syvältä, mutta kesän lämpö on silti kovalla tulilla. Viittaisi johonkin muuhun kuin Golf virran piiriin.

[tomppeli]

Mun mielestä tuo lämpöjen perusteella voisi olla vaikka läheltä Alaskaa tai Siperiasta, jos ei ole Norjasta/pohjolasta. Routa puraisee tuollakin syvältä, mutta kesän lämpö on silti kovalla tulilla. Viittaisi johonkin muuhun kuin Golf virran piiriin.

Siltä tosiaan vaikuttaa.. Saattaa olla vaikkapa Alaskassa, tai missä lie, mutta kylmältä vaikuttaa.
Kuvaan kirjoittamani kommentti sijainnista oli epäonnistunut!
Koko kuvan valinta epäonnistui...

Tässäkin olisi ollut parempi kuva aiheesta (kuva on Virosta):

[justus01]

GTK:n mittauksien mukaan normaalin lumipeitteen alla pakkasraja on alle 0,5 metrissä aina Oulua myöden. (En löytänyt enää linkkiä siihen vanhaan tutkimukseen)

Meillä täällä lähellä Suomen keskipistettä putket kulkee 0,8-1m syvyydessä savi/silttipellossa ja plussan puolella on pysytty ensimmäiset 6 vuotta. Yhtenä talvena ei ollut lunta juuri lainkaan ja tuolloin huhtikuussa pellossa tuli 0 asteista. Muuten on talvella oltu 1-2 asteessa ja kesällä 10-16 asteessa.