Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: WPC 10 ja lähteen lämmöt  (Luettu 12792 kertaa)

Poissa StiebelWPC10

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 18
  • Maalämpöfoorumi
WPC 10 ja lähteen lämmöt
« : 05.11.14 - klo:22:12 »
Tervehdys! Stiebelin WPC 10 (uusi malli) on pumppu, kaivoa 228m josta 36m moreenia ja sitten kalliota. Keski-Suomessa. Rihlattu putki jotta pumppu jaksaa ja lienee muutenkin parempi. Täysmitoutus. Pumppu käy minusta ihan kohtuullisia määriä, noin 5-6h päivä tässä viime aikoina. Kysymykseni liittyy kaivon kylmenemiseen. "Lähteen lämpö" tippuu parissa minuutissa nollan alapuolella ja tänään ja eilen käyntijakson lopussa (n. 1h15min) päästiin jo alle -4 lukemiin. Taas parissa minuutissa kompuran lopetettua käynnin "lähteen lämpö" on plussan puolella. Mutta eihän tässä ole edes talvea vielä nähty ja jos näillä (aika pienillä) käyntilukemilla menevä neste on jo noin paljon pakkasella niin mites sitten kun kone käy 12h tai 15h päivässä? Pitäisikö olla huolissaan? Tehoa pumpusta tulee kyllä vaikka muille jakaa, ainakin omien mittareiden mukaan. Ennen ohjainkortin vaihtamista COP oli yli 12 (!) ja nyt kun siinä on uusi ohjainkortti niin silti lämmitys COP on luokkaa 6,3. Lämmintä vettä ei tehdä eikä ilmanvaihto ole vielä toiminnassa. Kiitos.

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 566
Vs: WPC 10 ja lähteen lämmöt
« Vastaus #1 : 05.11.14 - klo:22:43 »
Onko tiedossa kaivon vedenpinnan korkeus?
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Vs: WPC 10 ja lähteen lämmöt
« Vastaus #2 : 05.11.14 - klo:23:55 »
Tervehdys! Stiebelin WPC 10 (uusi malli) on pumppu, kaivoa 228m josta 36m moreenia ja sitten kalliota. Keski-Suomessa. Rihlattu putki jotta pumppu jaksaa ja lienee muutenkin parempi. Täysmitoutus. Pumppu käy minusta ihan kohtuullisia määriä, noin 5-6h päivä tässä viime aikoina. Kysymykseni liittyy kaivon kylmenemiseen. "Lähteen lämpö" tippuu parissa minuutissa nollan alapuolella ja tänään ja eilen käyntijakson lopussa (n. 1h15min) päästiin jo alle -4 lukemiin. Taas parissa minuutissa kompuran lopetettua käynnin "lähteen lämpö" on plussan puolella. Mutta eihän tässä ole edes talvea vielä nähty ja jos näillä (aika pienillä) käyntilukemilla menevä neste on jo noin paljon pakkasella niin mites sitten kun kone käy 12h tai 15h päivässä? Pitäisikö olla huolissaan? Tehoa pumpusta tulee kyllä vaikka muille jakaa, ainakin omien mittareiden mukaan. Ennen ohjainkortin vaihtamista COP oli yli 12 (!) ja nyt kun siinä on uusi ohjainkortti niin silti lämmitys COP on luokkaa 6,3. Lämmintä vettä ei tehdä eikä ilmanvaihto ole vielä toiminnassa. Kiitos.
N. 220 aktiivimetrillä saa lämpökaivosta irti noin 20 - 21.000 kWh/a Jyväskylän tienoilla ja
se riittää (kun COP=5) noin  26.000 - 27.000 kWh/a lämmön tuottamiseen talossa noin 7,5-8 kW lämpöpumpulla.
Pumpun teho on hiukan isohko kaivon syvyyteen ja lämpöenergiansaantoon nähden.
Tästä voi aiheutua hiukan lisäpudotusta kaivosta tulevan kiertonesteen lämpötilaan.

Kaivosta vuosittain otettava lämpömäärä kuitenkin ratkaisee.
Käyntien väliin jää isolla pumpputeholla vähän pitempi tauko ja kaivo pääsee silloin elpymään.
Tuo COP -arvo 6,3 saattaa vieläkin olla vähän yläkantissa.

10 kw -tehoisella lämpöpumpulla kaivosta otetaan lämpöä pumpun käydessä noin 36 - 37 W/metri teholla.
Tuo arvo on hiukan korkea, mutta sen ei pitäisi olla liikaa 220 aktiivimetriä syvälle kaivolle.
Olisiko kaivossa vesipinta tosiaankin kovin syvällä, tai sitten kaivo on kalkkikivikalliossa.

...
Lisään tähän vielä näin jälkikäteen, että
en usko, että kainon kanssa tulee mitään kummempia ongelmia.
Todellinen COP -arvo ei ehkä nouse ihan huippukorkeaksi, mutta uskon, että toimii ihan hyvin.
Nuku yösi ihan huoleti!
« Viimeksi muokattu: 06.11.14 - klo:09:15 kirjoittanut tomppeli »

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Vs: WPC 10 ja lähteen lämmöt
« Vastaus #3 : 05.11.14 - klo:23:59 »
Epäilisin että tuo on kaivoon menevän liuoksen lämpötila. Tätä tukee myös se että pumpun pysähdyttyä lämpätila nousee varsin nopeasti.

Kaivo on melko syvä ja muistelisin että joku väitti että stiebelissä olisi 8m nostokorkeudella oleva pumppu "nordic" malleissa. Tämä on kuitenkin vielä melko pieni tuollaiseen kaivoon ja näinollen lähtevän ja tulevan liuoksen erotus saattaa olla 4-7 astetta. Olikos kyseessä patteri vai lattialämmitystalo? Lattialämmityksen kanssa ero on vielä suurempi kuin patteritalossa..

Jostain hommaat vaikka pari ulkolämpötilamittaria ja laitat niistä johdot liuosputkien eristeiden alle. Näin saat ainakin varmasti molemmat lämpötilat selville. Vai kertoiko kone jonkun muunkin liukseen liittyvän lämpötilan? Jos molemmille on mittaus niin tulihan anturien piuhat oikeinpäin ettei ole tulevan ja menevän anturien johdot ristissä.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa OilToSoil

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 905
  • Maalämpöfoorumi
Vs: WPC 10 ja lähteen lämmöt
« Vastaus #4 : 06.11.14 - klo:09:24 »
Stiebelissä tuo lähteen lämpötila on tosiaan kaivoon palaavan nesteen lämpötila. Itsellä se on ollut syksyllä maksimissaan n. -2 asteen huitteilla.
Sama WPC 10 löytyy täältäkin ja melko tarkkaan kokonaissyvyydeltään samanlainen kaivo. Yhteensä 230 m josta pehmeää maata n. 26 m.
Itselleni vaihdettiin jo asennusvaiheessa tehokkaampi liuospumppu, jotta jaksaa imeä kaivosta nestettä ylös.

Pitäisi itsekin viritellä putkien pintaan jotain lisämittareita, niin näkisi minkä lämpöisenä litku maasta tulee...
Stiebel Eltron WPC 10 + SBP 400 E puskuri, 60-luvun talo 240 m², lattialämmitystä ja pattereita

justus01

  • Vieras
Vs: WPC 10 ja lähteen lämmöt
« Vastaus #5 : 06.11.14 - klo:10:08 »
Kysymykseni liittyy kaivon kylmenemiseen. "Lähteen lämpö" tippuu parissa minuutissa nollan alapuolella ja tänään ja eilen käyntijakson lopussa (n. 1h15min) päästiin jo alle -4 lukemiin. Taas parissa minuutissa kompuran lopetettua käynnin "lähteen lämpö" on plussan puolella.

Tuo kertoo sen, että kaivo on selvästi plussan puolella vielä tuon 1h 15min pumppaamisenkin jälkeen. Tuosta selviää myöskin se, että dT on todennäköisesti yli 4 astetta eli nestetttä saisi/kannattaisi kierrättää kovempaakin. Kun käyntijakson pituus venyy riittävän pitkäksi saavuttaa keruupiirin, kaivonveden ja kallion lämpötilat "tasapainotilan" jossa kallio luovuttaa energiaa samalla teholla kuin keruupiiri sitä kaivosta ottaa. Kun tuo "tasapainotila" on saavutettu ei keruupiirin lämpötila enää laske (kuin todella hitaasti). Oma arvaukseni on, että tuon 1h 15min aikana on jo "tasapaino" saavutettu...


Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Vs: WPC 10 ja lähteen lämmöt
« Vastaus #6 : 06.11.14 - klo:10:57 »
Stiebelin maahantuojan olisi syytä koettaa saada laitteen Suomenkieli paremmin kuntoon.
Minä ymmärsin sanan "Lähteen lämpö" maasta tulevan tulevan kiertonesteen lämpötilaksi.
Nykyinen käännös on harhaanjohtava.

Kun nyt tiedän, että kyse on maahan menevän liuoksen lämpötilasta, niin rohkenen väittää, että kaikki on ihan ok!
Ei siis mitään syytä huoleen.

Poissa OilToSoil

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 905
  • Maalämpöfoorumi
Vs: WPC 10 ja lähteen lämmöt
« Vastaus #7 : 06.11.14 - klo:11:33 »
Joo, manuaali on melkoista "tiki-talkkia"...  :D

Ja vaikka lukisi englannin kielistä versiota, niin ei siitä paljon paremmin nuo hommat selviä.
Stiebel Eltron WPC 10 + SBP 400 E puskuri, 60-luvun talo 240 m², lattialämmitystä ja pattereita

Poissa StiebelWPC10

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 18
  • Maalämpöfoorumi
Vs: WPC 10 ja lähteen lämmöt
« Vastaus #8 : 08.11.14 - klo:23:17 »
Hei, kiitos kovasti vastauksista! Hienoa kun löytyy halukkuutta auttaa miestä mäessä. Kaivon vedenpinnan korkeutta en tiedä. Porausraportissa oli jokin luku veden tulolle, mutta epäilen sen olevan enemmän default -luku kuin mikään mitattu. Lämpömittarien kiinnittämistä molempiin putkiin eristeiden alle olen joo miettinyt, pitää kyllä toteuttaa. dT 4 tms. menee yli hilseen, mutta tuo oli jo toinen kommentti siihen, että litku voisi virrata nopeampaakin - onko helppo toteuttaa? En tiedä. Raksaajalle vielä, että onko tuo "tasapainotila" siis hyvä vai huono asia? Toki se käyntijakson loppua kohden hidastuu se menevän litkun läpötilan tippuminen mutta tänäänkin kävi jo -4.4:ssä. Sanokaa vielä että mistä sitten kannaisi olla huolissaan tai mitä sellaisia merkkejä on, joista näkee että nyt kaivo kylmenee liikaa?

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: WPC 10 ja lähteen lämmöt
« Vastaus #9 : 08.11.14 - klo:23:21 »
Hei, kiitos kovasti vastauksista! Hienoa kun löytyy halukkuutta auttaa miestä mäessä. Kaivon vedenpinnan korkeutta en tiedä. Porausraportissa oli jokin luku veden tulolle, mutta epäilen sen olevan enemmän default -luku kuin mikään mitattu. Lämpömittarien kiinnittämistä molempiin putkiin eristeiden alle olen joo miettinyt, pitää kyllä toteuttaa. dT 4 tms. menee yli hilseen, mutta tuo oli jo toinen kommentti siihen, että litku voisi virrata nopeampaakin - onko helppo toteuttaa? En tiedä. Raksaajalle vielä, että onko tuo "tasapainotila" siis hyvä vai huono asia? Toki se käyntijakson loppua kohden hidastuu se menevän litkun läpötilan tippuminen mutta tänäänkin kävi jo -4.4:ssä. Sanokaa vielä että mistä sitten kannaisi olla huolissaan tai mitä sellaisia merkkejä on, joista näkee että nyt kaivo kylmenee liikaa?
Tarkkaile (yleensä) valkoista pönttöö siinä pumpun päällä. Nestepinnan nousu pöntössä on merkki jäätymisestä.

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 566
Vs: WPC 10 ja lähteen lämmöt
« Vastaus #10 : 09.11.14 - klo:00:53 »
Lainaus
dT 4 tms. menee yli hilseen,

dt tarkoittaa lämpötilaeroa,jos esim kaivosta tulee nolla-asteinen liuos ja lämpöpumpulta kaivoon menee - 4 asteinen liuos niin tuossa on 4 asteen lämpötilaero eli dt on 4.
Kun keruuliuosta kierrättävän kiertopumpun pyörimisnopeutta suurennetaan niin dt pienenee ja jos kiertopumpun nopeutta hidastetaan niin dt suurenee

Lainaus
Tuo kertoo sen, että kaivo on selvästi plussan puolella vielä tuon 1h 15min pumppaamisenkin jälkeen. Tuosta selviää myöskin se, että dT on todennäköisesti yli 4 astetta eli nestetttä saisi/kannattaisi kierrättää kovempaakin.
Tämän perusteella kannattaisi suurentaa keruuliuoksen kiertopumpun pyörimisnopeutta

Lainaus
Kaivon vedenpinnan korkeutta en tiedä.

Jos löytyy perusteita olettaa että kaivon vedenpinta on liian alhaalla niin kaivon voi täyttää vedellä,tämä siinä vaiheessa kun muut vaihtoehdot on suljettu pois.

Lainaus
Kun käyntijakson pituus venyy riittävän pitkäksi saavuttaa keruupiirin, kaivonveden ja kallion lämpötilat "tasapainotilan" jossa kallio luovuttaa energiaa samalla teholla kuin keruupiiri sitä kaivosta ottaa.

Lainaus
onko tuo "tasapainotila" siis hyvä vai huono asia?
Kaivon veden ja keruuliuoksen välissä on muovinen keruuputki joka pitää nämä nesteet erillään toisistaan.Kun keruuputkessa kiertävä liuos jäähtyy lämpöpumpun käydessä niin kaivon vedestä ei aluksi siirry samaa lämpömäärää liuokseen koska keruuputken seinämä eristää jonkin verran lämpöä ja tässä tilanteessa keruuliuoksen lämpötila laskee edelleen.
Kun keruuliuoksen ja kaivon veden välille muodostuu lämpötilaero niin keruuputken seinämän läpi alkaa siirtyä lämpöä kaivon vedestä keruuliuokseen sitä enemmän mitä suurempi tämä lämpötilaero on.
Jossain vaiheessa tämä lämpötilaero kasvaa niin suureksi että kaivon vedestä siirtyy sama lämpöteho keruuliuokseen kuin mitä lämpöpumppu sitä jäähdyttää.
Tässä vaiheessa keruuliuoksen jäähtyminen lakkaa ja muodostuu tasapainotila lämmönsiirtymisissä

Kaivon veden lämpötilan ja keruuliuoksen lämpömittarit voi tarkistaa helposti siten että laittaa keruuliuoksen kiertopumpun pyörimään yksinään jatkuvasti.Kun liuos on kiertänyt kaivossa 30-45 min ja keruuliuoksen tuleva ja lähtevä lämpötila alkaa olla sama niin silloin keruuliuoksen lämpötila on lähellä kaivon veden lämpötilaa.
Jos lämpötilamittarit ei tuossa ajassa näytä suht samaa lämpötilaa niin silloin mittauksessa on jotain pielessä.
Tässä testissä siis kierrätetän pelkästään keruuliuosta siten ettei kompressori käy.
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: WPC 10 ja lähteen lämmöt
« Vastaus #11 : 09.11.14 - klo:01:23 »
Lainaus
dT 4 tms. menee yli hilseen,

dt tarkoittaa lämpötilaeroa,jos esim kaivosta tulee nolla-asteinen liuos ja lämpöpumpulta kaivoon menee - 4 asteinen liuos niin tuossa on 4 asteen lämpötilaero eli dt on 4.
Kun keruuliuosta kierrättävän kiertopumpun pyörimisnopeutta suurennetaan niin dt pienenee ja jos kiertopumpun nopeutta hidastetaan niin dt suurenee

Lainaus
Tuo kertoo sen, että kaivo on selvästi plussan puolella vielä tuon 1h 15min pumppaamisenkin jälkeen. Tuosta selviää myöskin se, että dT on todennäköisesti yli 4 astetta eli nestetttä saisi/kannattaisi kierrättää kovempaakin.
Tämän perusteella kannattaisi suurentaa keruuliuoksen kiertopumpun pyörimisnopeutta

Lainaus
Kaivon vedenpinnan korkeutta en tiedä.

Jos löytyy perusteita olettaa että kaivon vedenpinta on liian alhaalla niin kaivon voi täyttää vedellä,tämä siinä vaiheessa kun muut vaihtoehdot on suljettu pois.

Lainaus
Kun käyntijakson pituus venyy riittävän pitkäksi saavuttaa keruupiirin, kaivonveden ja kallion lämpötilat "tasapainotilan" jossa kallio luovuttaa energiaa samalla teholla kuin keruupiiri sitä kaivosta ottaa.

Lainaus
onko tuo "tasapainotila" siis hyvä vai huono asia?
Kaivon veden ja keruuliuoksen välissä on muovinen keruuputki joka pitää nämä nesteet erillään toisistaan.Kun keruuputkessa kiertävä liuos jäähtyy lämpöpumpun käydessä niin kaivon vedestä ei aluksi siirry samaa lämpömäärää liuokseen koska keruuputken seinämä eristää jonkin verran lämpöä ja tässä tilanteessa keruuliuoksen lämpötila laskee edelleen.
Kun keruuliuoksen ja kaivon veden välille muodostuu lämpötilaero niin keruuputken seinämän läpi alkaa siirtyä lämpöä kaivon vedestä keruuliuokseen sitä enemmän mitä suurempi tämä lämpötilaero on.
Jossain vaiheessa tämä lämpötilaero kasvaa niin suureksi että kaivon vedestä siirtyy sama lämpöteho keruuliuokseen kuin mitä lämpöpumppu sitä jäähdyttää.
Tässä vaiheessa keruuliuoksen jäähtyminen lakkaa ja muodostuu tasapainotila lämmönsiirtymisissä

Kaivon veden lämpötilan ja keruuliuoksen lämpömittarit voi tarkistaa helposti siten että laittaa keruuliuoksen kiertopumpun pyörimään yksinään jatkuvasti.Kun liuos on kiertänyt kaivossa 30-45 min ja keruuliuoksen tuleva ja lähtevä lämpötila alkaa olla sama niin silloin keruuliuoksen lämpötila on lähellä kaivon veden lämpötilaa.
Jos lämpötilamittarit ei tuossa ajassa näytä suht samaa lämpötilaa niin silloin mittauksessa on jotain pielessä.
Tässä testissä siis kierrätetän pelkästään keruuliuosta siten ettei kompressori käy.
Mutta miksi juuri tällä pumppumerkillä tippuu kaivon lämmöt alas?

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Vs: WPC 10 ja lähteen lämmöt
« Vastaus #12 : 09.11.14 - klo:05:22 »
Mutta miksi juuri tällä pumppumerkillä tippuu kaivon lämmöt alas?

Taisit jättää jotain välistä lukematta. Tuo lämpötila on kaivoon menevän liuoksen lämpötila eikä kaivosta tulevan liuoksen lämpötila.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa paukku.

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 41
Vs: WPC 10 ja lähteen lämmöt
« Vastaus #13 : 09.11.14 - klo:10:55 »
Käyttö ja asennus ohjekirjasta löytyy sivyulta 36 Lämmönlähdepiirin max. lämpötila ero, joka on lämmityksen menoveden suhteessa. esim. Keruulta tulee 0c ja lattiaan menevän veden lämpötila on 35c on tavoiteltava lämpötila ero 3,2c tai alle.
Itsellä tuo ero ei pikaisen seuraamisen tuloksena ei aina toteudu.(putkea järvessä noin 400m) Pumppu on asennuksen jälkeen laitettu täydelle 100%
Mitä tapahtuu jos ero on suurempi? -->jos tulo tuolelta tulisi lämpimämpää niin lämpöteho paranisi.


Stiebel Eltron WPC 10.
Keruupiiri vesistössä n.400m
Pumppu käynnistetty 19.12.2013
Uudisrakennus 4/2014
Enervent Pandion

Poissa StiebelWPC10

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 18
  • Maalämpöfoorumi
Vs: WPC 10 ja lähteen lämmöt
« Vastaus #14 : 13.04.19 - klo:08:17 »
Tervehdys jengi! Herättelen vanhan aloittamani ketjuni henkiin. Aika monta vuotta on vierähtänyt mutta nyt sain vihdoin viritettyä 1-wire mittarit tulevaan ja lähtevään putkeen kiinni. Edelleenkin olen huolissani että kaivo menee liian kylmäksi ja että ”jotain kannattaisi tehrä” ennen kuin se vetää ihan jäähän.

Speksejä jo ekassa postauksessa ja viime talvelta se että Stiebelin oma mittari teki kaikkien aikojen kylmyysennätyksen -6.5 astetta käyntijakson lopussa. Paisari pumpun päällä ei nähdäkseni ole koskaan näyttänyt hälyttäviä ”lukemia”. Maalämpönesteitä on pitänyt pari kertaa viime vuosina lisätä, viimeksi syksyllä jolloin oli juuri menoss 0.7 barin alle, mutta siinä ei kai mitään ihmeelistä. Koskaan ei ole paineet noussut (jäätyminen nostaisi, eikö). Asensin eilen kaksi tällaista anturia http://www.sheepwalkelectronics.co.uk/product_info.php?cPath=23&products_id=63 lämpötahnalla putkiin kiinni (lähelle pumppua) ja alumiiniteippiä & eristettä. Eilen perjantaina ei ollut yhtä kylmä kuin ke ja to mutta pumppu käynyt siis ihan hyvin edeltävinä päivinä. Pumppu käy nyt sellaisia 30-35min jaksoja. Dt on 5-5.2. Kiertopumppu täysillä. Käyntijakson lopussa tänään aamulla näytti -5.1 lähtevä ja -0.1 palaava NB. Stiebelin oma mittari (lähtevä) näytti samaan aikaan -3.7 astetta. Tästä voinee päätellä että talven pakkasina kun Stebelin mittari näyttää -6.5 niin 1-wire näyttäisi vielä hurjempia lukemia. Minulla kodinhallintajärjestelmä piirtää käppyrää lämpötilasta ja periaatteessa saan käytettyä pelkkää kiertopumppua (konvektori) jos te osaajat kaipaatte lisää speksejä. Edelleenkään en tiedä veden korkeutta kaivossa. 11500kwh koko talon sähkönkulutus viime vuodelta (olen saanut tiputettua aika mukavasti vuosien varrella). Viime talven aikana vain 12h oli vastuksien käyttö eli tätä tietty vara ”nostaa”.

Kysymykseni siis on kannattaako tehdä jotain toimenpiteitä jolla saisi mahdollisesti säästettyä kaivoa? Mitä hyötyisin tehokkaammasta liuospumpusta? Kiitos taas!!

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Vs: WPC 10 ja lähteen lämmöt
« Vastaus #15 : 13.04.19 - klo:08:46 »
Dt on 5-5.2. Kiertopumppu täysillä. Käyntijakson lopussa tänään aamulla näytti -5.1 lähtevä ja -0.1 palaava NB. Stiebelin oma mittari (lähtevä) näytti samaan aikaan -3.7 astetta. Tästä voinee päätellä että talven pakkasina kun Stebelin mittari näyttää -6.5 niin 1-wire näyttäisi vielä hurjempia lukemia. Minulla kodinhallintajärjestelmä piirtää käppyrää lämpötilasta ja periaatteessa saan käytettyä pelkkää kiertopumppua (konvektori) jos te osaajat kaipaatte lisää speksejä. Edelleenkään en tiedä veden korkeutta kaivossa. 11500kwh koko talon sähkönkulutus viime vuodelta (olen saanut tiputettua aika mukavasti vuosien varrella). Viime talven aikana vain 12h oli vastuksien käyttö eli tätä tietty vara ”nostaa”.

Kysymykseni siis on kannattaako tehdä jotain toimenpiteitä jolla saisi mahdollisesti säästettyä kaivoa? Mitä hyötyisin tehokkaammasta liuospumpusta? Kiitos taas!!
Onko sinulla patterilämmitys, vai lattialämmitys?
Kysyn siksi, että yritän laskea keruun kierron painehäviotä.

Poissa StiebelWPC10

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 18
  • Maalämpöfoorumi
Vs: WPC 10 ja lähteen lämmöt
« Vastaus #16 : 13.04.19 - klo:08:52 »
Moi Tomppeli, lattialämmitys. Uudehko 2013-2014 valmistunut harkkotalo.

Poissa StiebelWPC10

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 18
  • Maalämpöfoorumi
Vs: WPC 10 ja lähteen lämmöt
« Vastaus #17 : 13.04.19 - klo:08:55 »
Moi Tomppeli, lattialämmitys. Uudehko 2013-2014 valmistunut harkkotalo.

Ja vielä lisäyksenä että minulla jokin turbokollektori (rihlattu putki) ja että vaajavetoa ennen 228m kaivoa n. 15m.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Vs: WPC 10 ja lähteen lämmöt
« Vastaus #18 : 13.04.19 - klo:09:31 »
En osaa laskea turboputken painehäviötä, joten lasken sen sileäseinäiselle putkelle.
Nyt, kun kyseessä on VPC10 lattialämmityksellä, jolloin dT = 5,0 K, COP = 5, keruun virtaus 0,404 l/s, olisi kaivon 456 m PE40x2.4 putkella + liitosputkella 30 m PE40x2.4 olisi keruun painehäviö noin 44 kPa (0,44 bar).

Jos dT arvoksi halutaan 3,5 K, tulisi samoin laskemalla COP = 5, keruun virtaus 0,578 l/s, olisi kaivon 456 m PE40x2.4 putkella + liitosputkella 30 m PE40x2.4 olisi keruun painehäviö noin 93 kPa (0,93 bar).

Tarvittaisiin aika tehokas kiertopumppu. Täällä foorumilla on henkilöitä, jotka tuntevat hyvin kiertopumput. He varmaankin voivat kertoa, millainen kiertopumppu olisi sopiva.

Kun dT menisi arvoon 3,5 K, saattaisi kierron arvoiksi tulla jotain tämä tyyppistä: kaivosta tuleva noin -0,3 C ja kaivoon lähtevä noin -3,8 C.
Kovimmilla pakkasilla, jossain -25 C olisi hyvä sallia vastusten käyttö.

Jos kaivoon vaihdettaisiin 50x3.0 keräin, liitäntäputkitus kaivolle edelleen 40x3.7, tulisi keruun painehäviöksi dT arvolla 3,3 K noin 40 kPa.
Nykyinen kiertopumppu jaksasi silloin hoitaa kierron.

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 566
Vs: WPC 10 ja lähteen lämmöt
« Vastaus #19 : 13.04.19 - klo:10:15 »
Lainaus
kannattaako tehdä jotain toimenpiteitä jolla saisi mahdollisesti säästettyä kaivoa?

Jos saisit yhden Ds1820 anturin kaivon veteen niin silloin saisi reaaliaikaista tietoa kaivon veden lämpötilasta ja mahdollisen jäätymisvaaran uhatessa voisi kaivon kuormitusta keventää vaikka sähkövastuksilla.

Kaivon veden lämpötila on muutaman asteen korkeampi kuin kaivoon menevän keruuliuoksen lämpötila kompressorin käydessä.
Jonkinlaista osviittaa kaivon veden lämpötilasta saa myös jos annat keruun kiertopumpun pyöriä jatkuvasti päivän-pari.

Tuossa seppaantin mittauksia aiheesta
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=8685.0;attach=9816;image
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa StiebelWPC10

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 18
  • Maalämpöfoorumi
Vs: WPC 10 ja lähteen lämmöt
« Vastaus #20 : 14.04.19 - klo:15:34 »
Kiitos. Matiaksen idea on varmasti toteuttamisen arvoinen mutta toisaalta koen että nyt on jo riittävä varmuus siitä että ”riski jäätymiseen on olemassa”. Vaan voisitteko vielä vääntää että kannattaako minun tosiaan investoida isompaan kiertopumppuun - mikä olisi parempi kuin Stiebelissä vakiona oleva? Näin asiaan vihkiytymättömälle on vähän vaikeaa ymmärtää mikä systeemissäni muuttuu nopeamman kierron takia ”kaivoa säästävämmäksi” - eikö tämä talo kuitenkin tietyn lämpömäärän vaadi ja kaivosta imaise...?

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Vs: WPC 10 ja lähteen lämmöt
« Vastaus #21 : 14.04.19 - klo:16:08 »
Sinulla on nyt suuren menon ja paluun erotuksen (menon ja paluun välinen dT) takia varsin kylmä kaivoon lähtevä liuos.
Näin siksi, että kiertopumppu ei pumppaa riittävästi liuosta kaivosta.
Sillä liuoksella lämmitetään maalämpökoneen höyrystintä.
Kun kierto ei tuo riittävästi nestettä, jäähtyy se turhan paljon höyrystimessä.
Kun kierto paranee, tulee enemmän uutta lämpöä kaivosta ja neste ei mene ihan niin kylmäksi, kuin se nyt menee.

Jos liuos jäähtyy -8 C .. -9 C lämpötilaan, tekee kone hätäkatkaisun, siksi, ettei höyrystin jäätyisi.
Suurin uhka on nyt ilmeisesti tuon katkaisurajan vastaan tulo.

Kaivo kylläkin pysyy edelleenkin yhtä kylmänä; siihen ei kiertopumpun vaihto auta.
On vähän hankala tilanne sinulla.

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Vs: WPC 10 ja lähteen lämmöt
« Vastaus #22 : 14.04.19 - klo:16:33 »
Anturirakennelma on oheisen kuvan mukainen.
Itse anturi on epoksilla täytetyssä kupariputkessa.
Lankahäkkyrä estää että anturi ei koske putkeen eikä kallioon.
Koska keruuputket kiemurtelee epämääräisesti porareiässä, oli hankaluuksia saada anturi riittävän syvälle.
Lisäpainon kanssa sain anturin laskettua 25 metriä maan pinnasta ja 15 metriä veden pinnasta.
Tämä on todennäköisesti lähellä kaivon kylmintä kohtaa.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh