Viessmann Vitocal 300-G

[maker3]

Parisen kuukautta on ollut käytössä Vitocal 300-G. Pumpun koko 5,9 kW ja patterilämmitystalosta on kysymys.

En kovinkaan hyvin tunne maalämpötekniikkaa ja näitä laitteita ylipäätään, siksi monia kysymyksiä. Onko lämmönkeruupiirin nesteiden lämpötilat mielestänne ok, tulolämpötila oli alussa +3,0 astetta ja nyt +1,1 astetta, paluulämpötila alussa +0,4 astetta ja nyt -1,4 astetta. Lämpötilaero siis noin 2,5-2,6 astetta?

Käyttötunteja kertynyt 250 ja käynnistyskertoja 200, eli käyntijaksot keskimäärin 1h 15min, onko ok?

Energiaseurannan kautta katsoin että käyttöveden tekemiseen on mennyt energiaa 1300 kWh, mutta lämmitykseen ainoastaan 30 kWh? Onko jokin pielessä, onhan tässä lämmitetty jo kuukauden verran? COP lämmitykselle oli 5,4 ja käyttövedelle 3,5, yhteensä 3,5. Käyttöveden lämpötila säädetty +52 asteeseen.

[fraatti]

Parisen kuukautta on ollut käytössä Vitocal 300-G. Pumpun koko 5,9 kW ja patterilämmitystalosta on kysymys.

En kovinkaan hyvin tunne maalämpötekniikkaa ja näitä laitteita ylipäätään, siksi monia kysymyksiä. Onko lämmönkeruupiirin nesteiden lämpötilat mielestänne ok, tulolämpötila oli alussa +3,0 astetta ja nyt +1,1 astetta, paluulämpötila alussa +0,4 astetta ja nyt -1,4 astetta. Lämpötilaero siis noin 2,5-2,6 astetta?

Käyttötunteja kertynyt 250 ja käynnistyskertoja 200, eli käyntijaksot keskimäärin 1h 15min, onko ok?

Energiaseurannan kautta katsoin että käyttöveden tekemiseen on mennyt energiaa 1300 kWh, mutta lämmitykseen ainoastaan 30 kWh? Onko jokin pielessä, onhan tässä lämmitetty jo kuukauden verran? COP lämmitykselle oli 5,4 ja käyttövedelle 3,5, yhteensä 3,5. Käyttöveden lämpötila säädetty +52 asteeseen.

Itse en tuota 300-g niinkään tunne niin täytyy tutustua kuinka se toimii. Kaivan jostain kuvan niin saat sanoa onko samasta laitteesta kyse. Eli tämä ja onko se tämän näköinen kun kaikki kopat on päällä?


Käyntijaksojen pituudet vaikuttavat äkkiseltään järkeviltä.

Pumpussa lienee olevan tuo sama liuoksen kiertopumppu kuin suurimmassa osassa muitakin Viessmanneja. Eli Wilo stratos para 25/1-7. Millainen keruu sulla on tuon kaverina, kaivo vai maapiiri ja pituus/syvyys? Molempien lämpötiloiksi tulolämpö on varsin matala. Missähän päin suomea kohde on? Vai tarkoittaako tuo alussa sitä kun pumppu on asennettu vai lämpötilan käyntijakson alussa ja myöhemmin käyntijakson aikana. Lämpötilaeroksi usein suositellaan 3 astetta ja monen lämpöpumpun oma ohjelmisto säätää pumpun tehoa jotta tuo lämpötilaero saavutettaisiin. Tuosta sais varmaan napsun kääntää liuospumppua pienemmällä mutta ei ole mitenkään pakollista.

Onko laitteistossa puskurivaraajaa jos niin minkä kokoinen? Jos niin monella putkella kytketty? Pattereissa termostaatit? Sulla lienee erillinen varaaja joka taitaa lämmetä kierukalla? Onko lämmityskäyrän säädöt vaikuttaneet patterilämpöihin kuten olet kuvitellut?

Cop ei voi patteritalossa olla mitenkään yli 5. Joskus noissa energiaseurannoissa on esiintynyt "dementiaa" eli laite on hukannut johonkin noita tietoja. Tosin noin pitkältä ajalta ei kuulosta oikein järkevältä. Onko tuo lämmitykseen kulutettu energia ollut aina sama? Väkisin tulee ajatus mieleen että laite kuvittelisi tekevänsä kokoajan käyttövettä. Tuolla energialla pitäisi lämmittää jo 4 hlön käyttövedet koko vuoden osalta maalämpöpumpulla.

Jotenkin t

[peki]

Parisen kuukautta on ollut käytössä Vitocal 300-G. Pumpun koko 5,9 kW ja patterilämmitystalosta on kysymys.

En kovinkaan hyvin tunne maalämpötekniikkaa ja näitä laitteita ylipäätään, siksi monia kysymyksiä. Onko lämmönkeruupiirin nesteiden lämpötilat mielestänne ok, tulolämpötila oli alussa +3,0 astetta ja nyt +1,1 astetta, paluulämpötila alussa +0,4 astetta ja nyt -1,4 astetta. Lämpötilaero siis noin 2,5-2,6 astetta?

Käyttötunteja kertynyt 250 ja käynnistyskertoja 200, eli käyntijaksot keskimäärin 1h 15min, onko ok?

Energiaseurannan kautta katsoin että käyttöveden tekemiseen on mennyt energiaa 1300 kWh, mutta lämmitykseen ainoastaan 30 kWh? Onko jokin pielessä, onhan tässä lämmitetty jo kuukauden verran? COP lämmitykselle oli 5,4 ja käyttövedelle 3,5, yhteensä 3,5. Käyttöveden lämpötila säädetty +52 asteeseen.

Itse en tuota 300-g niinkään tunne niin täytyy tutustua kuinka se toimii. Kaivan jostain kuvan niin saat sanoa onko samasta laitteesta kyse.

Käyntijaksojen pituudet vaikuttavat äkkiseltään järkeviltä.

222 mallissahan ei ole tuota kaivoon palaavan nesteen lämpötila-anturia ollenkaan joten voisiko tässä olla samasta asiasta kyse. Eli laite arpoo palaavalle nesteelle jonkun lämpötilan päästään. Tulolämpötila kyllä kuulostaa matalalta, onko kyseessä porakaivo vai maapiiri ja missä päin suomea?

Onko laitteistossa puskurivaraajaa jos niin minkä kokoinen? Jos niin monella putkella kytketty? Pattereissa termostaatit? Sulla lienee erillinen varaaja joka taitaa lämmetä kierukalla? Onko lämmityskäyrän säädöt vaikuttaneet patterilämpöihin kuten olet kuvitellut?

Cop ei voi patteritalossa olla mitenkään yli 5. Joskus noissa energiaseurannoissa on esiintynyt "dementiaa" eli laite on hukannut johonkin noita tietoja. Tosin noin pitkältä ajalta ei kuulosta oikein järkevältä. Onko tuo lämmitykseen kulutettu energia ollut aina sama?

Aika kova tuo tuntilukemakin on. Tai sitten vaihtovena (jos on) vuotaa.

[euroshopperi]

Sä taidat nyt kattoa väärästä paikasta noita lukuja. Mulla näyttää ainakin jotain jäätävän kylmiä lukuja tuolta historia valikosta, eikä ole koskaan ollut sen kertomia siellä diagnoosi sivulla, tai lauhdutin diagnoosi sivulla. Syytä en tiedä noihin lukuihin, mutta näyttäisi ittellä olevan aikalailla alakantissa ts. 3-4 astetta historia sivu pielessä. Mulla on käyttövesi 50 pyynnillä ja Se on selvästi yli tarpeen käytössä, mutta kuumaa vettä on kiva saada keittiön hanasta.

[fraatti]

Sä taidat nyt kattoa väärästä paikasta noita lukuja.

Aivan, mikäli katsot "käyttöpäiväkirjasta" niitä lukuja niin todennäköisesti luvut ovat sen kalenteriviikon matalimmat lämpötilat.
Nakkasin tähän jonkun oman vanhan kuvan malliksi.

Oikea paikka mistä lämpötilat löytyy löytyy näin
*menu ja ok yli 4s ajan
*diagnoosi
*lämpöpumppu
*kylmäainepiirin säädin
ja sitten silmien edessä on vastaavanlainen kuva

vasemmalla on kaivosta höyrystimelle tulevan ja lähtevän liuoksen lämpötila
oikealla lämmitysjärjetelmään lähtevän ja tulevan veden lämpötila lauhduttimelta(saattaa mennä välillä myös käyttövettä lämmittämään)
Jos kuvassa vilkkuu hanan kuva niin silloin laite tekee käyttövettä
oikealla ylhäällä on kiertovesipumpun nopeus
muut ovat sitten kylmäaineprosessin eri paineita ja lämpötiloja
Pallojen sisällä pyörivät kolmiot edustavat päällä olevia liuoksen/lämmityksen kiertovesipumppuja

[maker3]

Itse en tuota 300-g niinkään tunne niin täytyy tutustua kuinka se toimii. Kaivan jostain kuvan niin saat sanoa onko samasta laitteesta kyse. Eli tämä ja onko se tämän näköinen kun kaikki kopat on päällä?


Käyntijaksojen pituudet vaikuttavat äkkiseltään järkeviltä.

Pumpussa lienee olevan tuo sama liuoksen kiertopumppu kuin suurimmassa osassa muitakin Viessmanneja. Eli Wilo stratos para 25/1-7. Millainen keruu sulla on tuon kaverina, kaivo vai maapiiri ja pituus/syvyys? Molempien lämpötiloiksi tulolämpö on varsin matala. Missähän päin suomea kohde on? Vai tarkoittaako tuo alussa sitä kun pumppu on asennettu vai lämpötilan käyntijakson alussa ja myöhemmin käyntijakson aikana. Lämpötilaeroksi usein suositellaan 3 astetta ja monen lämpöpumpun oma ohjelmisto säätää pumpun tehoa jotta tuo lämpötilaero saavutettaisiin. Tuosta sais varmaan napsun kääntää liuospumppua pienemmällä mutta ei ole mitenkään pakollista.

Onko laitteistossa puskurivaraajaa jos niin minkä kokoinen? Jos niin monella putkella kytketty? Pattereissa termostaatit? Sulla lienee erillinen varaaja joka taitaa lämmetä kierukalla? Onko lämmityskäyrän säädöt vaikuttaneet patterilämpöihin kuten olet kuvitellut?

Cop ei voi patteritalossa olla mitenkään yli 5. Joskus noissa energiaseurannoissa on esiintynyt "dementiaa" eli laite on hukannut johonkin noita tietoja. Tosin noin pitkältä ajalta ei kuulosta oikein järkevältä. Onko tuo lämmitykseen kulutettu energia ollut aina sama? Väkisin tulee ajatus mieleen että laite kuvittelisi tekevänsä kokoajan käyttövettä. Tuolla energialla pitäisi lämmittää jo 4 hlön käyttövedet koko vuoden osalta maalämpöpumpulla.

Juu, kyllä nimenomaan tuosta kuvaamastasi pumpusta on kysymys. Tuosta liuoksen kiertopumpun tyypistä ei ole tietoa, mutta varmaankin sama kuin muissakin Viessmanneissa. Laitteessa on jokin elektroninen paisuntaventtiili jonka pitäisi optimoida kylmäaineprosessia ( mitä sitten tarkoittaneekin ). Keruupiirinä on lämpökaivo, joka on syvyydeltään 137m ja Keski-Suomessa asustellaan.

Nuo lämpötilat olivat suoraan käyttöpäiväkirjasta joka ilmoittaa ilmeisesti ne ko. viikon keskiarvoina. Alussa tarkoitin elokuuta jolloin laitteisto asennettiin ja nyt tällä hetkellä arvot olivat nuo jälkimmäiset. Mitenköhän kunhan pakkaskausi alkaa, kylmeneekö kaivo vielä lisää? Paine keruupiirissä on n. 2,5 bar ja pysynyt suunnilleen siinä ( alussa oli ehkä n. 2,8 bar ).

Puskurivaraajaksi asennettiin Niben 100 litrainen. Hmmm. monellako putkella? Käyttövesivaraajaksi laitettiin Viessmannin Vitocel 100-B, tilavuudeltaan 300 litraa ja tämä samainen MLP sen veden lämmittää. Eikös tuossa MLP:ssa ole nimenomaan kaksi piiriä ( lämpimän käyttöveden tuottamiseen ja toinen on lämmityspiiri ). Patteriverkostossa on toki uudehkot termostaatit ja termostaatit ovat säädetty täysin auki, paitsi makuuhuonetta pidetään hieman viileämpänä ja se hoidetaan termostaattia pienentämällä. Lämmityskäyrän säädöt vaikuttaa kyllä pattereiden lämpötiloihin, mutta sellaista hakemistahan se on vielä. Kun oli päivisin lämmintä, niin tuntui puskevan liikaa lämpöä ja nyt ilmojen kylmettyä on tasoja pitänyt nostaa.

Joo, varmaankin tuo säätölaite sekoittaa nuo tiedot jotenkin, vai liekö säätölaitteen kytkennöissä jokin moka? Lämmitykseen käytetyn energian laite ilmoittaa esim. vkolla 39 - 20 kWh, vkolla 40 - 0, vkolla 41 - 7 kWh. Viikolla 40, 0 kWh, vaikka patterit lämpiminä?? Vastaavasti käyttöveden energian vkolla 39 - 209 kWh vkolla 40 - 232 kWh ja vkolla 41 - 239 kWh. Käsittämätöntä?  Tuo käyttöveden energiakulutus kasvaa koko ajan vaikka kulutus viikottain suunnilleen samaa luokkaa. Toisinsanoen, pakko tuohon käyttöveden lukemiin on sisältyä myös lämmitysenergia, mutta miksi se noin sen tekee?

[fraatti]

Juu, kyllä nimenomaan tuosta kuvaamastasi pumpusta on kysymys. Tuosta liuoksen kiertopumpun tyypistä ei ole tietoa, mutta varmaankin sama kuin muissakin Viessmanneissa. Laitteessa on jokin elektroninen paisuntaventtiili jonka pitäisi optimoida kylmäaineprosessia ( mitä sitten tarkoittaneekin ). Keruupiirinä on lämpökaivo, joka on syvyydeltään 137m ja Keski-Suomessa asustellaan.

Nuo lämpötilat olivat suoraan käyttöpäiväkirjasta joka ilmoittaa ilmeisesti ne ko. viikon keskiarvoina. Alussa tarkoitin elokuuta jolloin laitteisto asennettiin ja nyt tällä hetkellä arvot olivat nuo jälkimmäiset. Mitenköhän kunhan pakkaskausi alkaa, kylmeneekö kaivo vielä lisää? Paine keruupiirissä on n. 2,5 bar ja pysynyt suunnilleen siinä ( alussa oli ehkä n. 2,8 bar ).

Aikaisempi vastaus oli sinulle missä on muutama kuvakin ja alkaa sanoilla "Aivan, mikäli katsot "käyttöpäiväkirjasta" ....". Käyttöohjeessa on käyttöpaiväkirjan osalta virhe. Se ei näytä keskiarvolämpötiloja vaan alimmat lämpötilat. Eli oikeastaan ei kerro yhtään mtään sinänsä järkevää.. tai no pumpun käyntiajat viikoittain...

[fraatti]

Puskurivaraajaksi asennettiin Niben 100 litrainen. Hmmm. monellako putkella? Käyttövesivaraajaksi laitettiin Viessmannin Vitocel 100-B, tilavuudeltaan 300 litraa ja tämä samainen MLP sen veden lämmittää. Eikös tuossa MLP:ssa ole nimenomaan kaksi piiriä ( lämpimän käyttöveden tuottamiseen ja toinen on lämmityspiiri ). Patteriverkostossa on toki uudehkot termostaatit ja termostaatit ovat säädetty täysin auki, paitsi makuuhuonetta pidetään hieman viileämpänä ja se hoidetaan termostaattia pienentämällä.

Puskurivaraajan voi kytkeä niin että sinne menee yksi putki ja toinen tulee ulos eli vain kaksi putkiliitäntää liitäntää. Toinen/kolmas vaihtoehto on että puskurivaraajaan menee mlp:stä ylhäältä sisään, alhaalta mlp:lle, ylhäältä pattereille ja alhaalta pattereilta. Tämä tarvii vielä kaveriksi ulkoisen kiertovesipumpun.

MLP:ssa ei ole kuin yksi piiri jossa välissä on vaihtoventtiili joka määrittää meneekö vesi lämmitämään käyttövesivaraajaa vai sinun tapauksessa puskurivaraajaa.
Tässä on thermialta hyvä video mistä näkee kuinka tuo toimii: https://www.youtube.com/watch?v=Yad6y_R6lwI&index=6&list=PLCoG-z0d3fbxM-WuAHDDNcK5mO6nuHxaB
Ja jos itse kylmäainepuolen toiminta kiinnostaa niin sitten myös tämä video: https://www.youtube.com/watch?v=Alh1JyZdKu4&list=PLCoG-z0d3fbxM-WuAHDDNcK5mO6nuHxaB&index=9

[maker3]

Aika kova tuo tuntilukemakin on. Tai sitten vaihtovena (jos on) vuotaa.

Tuolta käyttöpäiväkirjasta nuo lukemat on ja se 250 h on 9:n viikon summa. Tällä hetkellä käyttötunteja kertyy 40 - 45 h / vko. Toisinsanoen, pumpun pitäisi käydä keskimäärin 6h päivässä!! Ei kyllä tunnu oikein uskottavalta, näillä keleillä.

Onkohan tuo käyttöpäiväkirja oikein luotettava lähde lainkaan, tai sitten koko systeemini on rakennettu päin p.tä?

[fraatti]

Joo, varmaankin tuo säätölaite sekoittaa nuo tiedot jotenkin, vai liekö säätölaitteen kytkennöissä jokin moka? Lämmitykseen käytetyn energian laite ilmoittaa esim. vkolla 39 - 20 kWh, vkolla 40 - 0, vkolla 41 - 7 kWh. Viikolla 40, 0 kWh, vaikka patterit lämpiminä?? Vastaavasti käyttöveden energian vkolla 39 - 209 kWh vkolla 40 - 232 kWh ja vkolla 41 - 239 kWh. Käsittämätöntä?  Tuo käyttöveden energiakulutus kasvaa koko ajan vaikka kulutus viikottain suunnilleen samaa luokkaa. Toisinsanoen, pakko tuohon käyttöveden lukemiin on sisältyä myös lämmitysenergia, mutta miksi se noin sen tekee?

Jostain syystä nyt kaikki pattereille menevä kulutus kasvaa nyt tuohon käyttövesi kohtaan. Tarkistapa yksi asia:

Eli menet tuonne aikasemmin neuvomaani paikkaan "kylmäainepiirinsäädin" niin vilkkuuko tuo hanan kuva silloin kuin laite tekee käyttövettä? Jos laite tekee vettä puskurivaraajaan niin silloin tuo hanan kuvan ei pidä vilkkua. Käyttövettä tehdessä laitteesta lähtevät lämpötilat pitäisi olla jotain 40-60 asteen välissä. Patteriverkkoon mennessä lämmityskäyrän osoittama lämpötila korkeintaan..  Tässä on vain ajatuksena se että onhan tuo vaihtoventtiili varmasti asennettu oikein eli laite tietää oikein että tekeekö se käyttövettä vai lämmitysvettä.

[fraatti]

Aika kova tuo tuntilukemakin on. Tai sitten vaihtovena (jos on) vuotaa.

Tuolta käyttöpäiväkirjasta nuo lukemat on ja se 250 h on 9:n viikon summa. Tällä hetkellä käyttötunteja kertyy 40 - 45 h / vko. Toisinsanoen, pumpun pitäisi käydä keskimäärin 6h päivässä!! Ei kyllä tunnu oikein uskottavalta, näillä keleillä.

Onkohan tuo käyttöpäiväkirja oikein luotettava lähde lainkaan, tai sitten koko systeemini on rakennettu päin p.tä?

Tuota mitoituksen paikkansa pitävyyttä/riittävyyttä voi arvioida jos kerrot aikaisemman lämmitysmuodon ja siihen kuluneen energian. Olkoon se sitten öljyä tai sähköä. Lisäksi paikkakunta.

Kyllä tuo käyttöpaiväkirja pitäisi pitää jotakuinkin paikkansa. Pumpussa on myös kokonaiskäynnistysmäärä ja kokonaiskäyntiaika laskuri mistä voi tarkistaa nuo asiat.

Vertailun vuoksi omille vanhemmille tuli 8kW kone, 160m reikää ja aikaisempi öljynkulutus oli 2200l-2500l ja pumppu jaksaa hienosti kovemmillakin pakkasilla. Patteriverkosto uusittiin samalla. Sijainti Tre.

[maker3]

Oikea paikka mistä lämpötilat löytyy löytyy näin
*menu ja ok yli 4s ajan
*diagnoosi
*lämpöpumppu
*kylmäainepiirin säädin

Ok, kiitos tiedoista, täytyypä käydä kurkkaamassa. Tuolla käyttöpäiväkirjassa onkin sitten aika turhaa tietoa.

[fraatti]

Lämmityskäyrän säädöt vaikuttaa kyllä pattereiden lämpötiloihin, mutta sellaista hakemistahan se on vielä. Kun oli päivisin lämmintä, niin tuntui puskevan liikaa lämpöä ja nyt ilmojen kylmettyä on tasoja pitänyt nostaa.

Porukoilla seuraavat asetukset 100l puskurivaraajan kanssa patteritalossa. Sisälämpö näillä asetuksilla sisällä tasainen 22 ja pumppu käy sopivan pituisia käyntijaksoja.
käyräntaso -5 käyränjyrkkyys 0,9
huonelämpötila 22
puskurivaaraajan hystereesi 7 astetta. (paljonko veden lämpötila saa laskea puskirivaraajassa käyrän pyynti lämpötilaan nähden ennenkuin laite alkaa lämmittämään uudestaan)

Heillä ongelma oli se että yöllä tuli aina liian kuuma joten sinne on ajastettu matalampi huonelämpötila yöksi. Olen kirjoittanut siitä jonnekkin aikaisemminkin niin kaivan sen tekstin myös tähän.

[maker3]

Puskurivaraajan voi kytkeä niin että sinne menee yksi putki ja toinen tulee ulos eli vain kaksi putkiliitäntää liitäntää. Toinen/kolmas vaihtoehto on että puskurivaraajaan menee mlp:stä ylhäältä sisään, alhaalta mlp:lle, ylhäältä pattereille ja alhaalta pattereilta. Tämä tarvii vielä kaveriksi ulkoisen kiertovesipumpun.

MLP:ssa ei ole kuin yksi piiri jossa välissä on vaihtoventtiili joka määrittää meneekö vesi lämmitämään käyttövesivaraajaa vai sinun tapauksessa puskurivaraajaa.
Tässä on thermialta hyvä video mistä näkee kuinka tuo toimii: https://www.youtube.com/watch?v=Yad6y_R6lwI&index=6&list=PLCoG-z0d3fbxM-WuAHDDNcK5mO6nuHxaB
Ja jos itse kylmäainepuolen toiminta kiinnostaa niin sitten myös tämä video: https://www.youtube.com/watch?v=Alh1JyZdKu4&list=PLCoG-z0d3fbxM-WuAHDDNcK5mO6nuHxaB&index=9

No tuota....kävin kurkkaamassa. Puskurivaraajan yläosaan menee yksi putki MLP:ta ja lähtee toinen putki suoraan patteriverkostoon ( välissä kiertovesipumppu ). Puskurivaraajan alapäässä on kaksi liitäntää, toisessa on punainen 10 litran pallukka ( paisuntasäiliö ) ja toisessa liitännässä on paluuputki patteriverkostolta / käyttövesivaraajalta ja tämä menee edelleen takaisin MLP:lle.

MLP:lta lähtee yhteensä kaksi lähtöä, toinen juuri tuon puskurivaraajan kautta patteriverkostoon, toinen suoraan käyttövesivaraajalle ja sitten on tämä yksi paluuputki.

[maker3]

Jostain syystä nyt kaikki pattereille menevä kulutus kasvaa nyt tuohon käyttövesi kohtaan. Tarkistapa yksi asia:

Eli menet tuonne aikasemmin neuvomaani paikkaan "kylmäainepiirinsäädin" niin vilkkuuko tuo hanan kuva silloin kuin laite tekee käyttövettä? Jos laite tekee vettä puskurivaraajaan niin silloin tuo hanan kuvan ei pidä vilkkua. Käyttövettä tehdessä laitteesta lähtevät lämpötilat pitäisi olla jotain 40-60 asteen välissä. Patteriverkkoon mennessä lämmityskäyrän osoittama lämpötila korkeintaan..  Tässä on vain ajatuksena se että onhan tuo vaihtoventtiili varmasti asennettu oikein eli laite tietää oikein että tekeekö se käyttövettä vai lämmitysvettä.

Täytyypä huomenna tutkia, nyt pitää mennä välillä unten maille. Paljon kiitoksia avusta ja hyvistä vinkeistä / neuvoista  .  Aika paljon opittavaa näissä systeemeissä näyttäisi olevan, mutta hyvä niin että jotain tutkittavaa ja säädettävää! Vanhassa öljylämmityssysteemissä ei paljoa säädelty...tilailtiin vain öljyä ja lämmitettiin putket punaisina!

[fraatti]

Heillä ongelma oli se että yöllä tuli aina liian kuuma joten sinne on ajastettu matalampi huonelämpötila yöksi. Olen kirjoittanut siitä jonnekkin aikaisemminkin niin kaivan sen tekstin myös tähän.

Ja kerrotaan nyt samaan hengenvetoon kokemus patteritalosta.

Pattereiden lämpötila vaihtuu jatkuvasti ja pumpun menoveden lämpötila seuraa varsin tarkkaan ulkolämpötilaa. Varaavaa massaa pattereissa ei ole joten lämpö "tuntuu" heti toisin kuin lattialämmitystalossa. Porukoilla ongelmia aiheutti se että yöllä lämpötilat olivat usein huomattavasti viileämpiä kuin päivä lämpötilat(varsinkin keväällä). Lämmityskäyrän mukaan jos keli pysyi aina tasaisena käyrästön antama lämpötila oli aina sopiva. Yöllä hiki virtasi koska pumppu lykkäs kuumaa vettä vaikka talon rakenteet eivät muutamien viileiden tuntien takia ollut kerennyt vielä juurikaan jäähtymään(täystiilitalo). Eli vain yöllä liian kuuma jokayö. Laitoin pumppuun käyttöön kaksi huonelämpötilaa. Normaali 22 astetta ja alennettu 20. Normaali käytössä 05-22.  Alennettu 22-00 ja 00-05. Tällöin patterit eivät helottaneet yöllä ja muutenkin oli huomattavasti mukavempi nukkua hiukan viileämmässä. Mutta tosiaan tälläisten kanssa ei kannata alkaa pelaamaan ennekuin käyrä on saatu täysin kohdalleen.....

[fraatti]

Aika paljon opittavaa näissä systeemeissä näyttäisi olevan, mutta hyvä niin että jotain tutkittavaa ja säädettävää! Vanhassa öljylämmityssysteemissä ei paljoa säädelty...tilailtiin vain öljyä ja lämmitettiin putket punaisina!

Näinhän tämä on. Eilen viimeksi kun tulin teknisestä tilasta sanoin paremmalle puoliskolle että "pahisn monimutkaisia laitteita" mikäli haluat täysin ymmärtää kuinka laite toimii ja keksiä syy ja seuraussuhteen kaikelle.

Sinänsä kun laitteet saa hyviin säätöihin sen voi sen jälkeen unohtaa kokonaan ja keskittyä säästämiseen. Ei tarvi edes tilata öljyä. Porukoilla 2200-2500l öljyä vaihtui alle 8000kWh kokonaissähkönkulutukseen joten säästökin on varsin mukava. 

[desig]

Suomeksi tekstitetty tuo toinen video minkä fraatti linkitti:
https://www.youtube.com/watch?v=uvPsVvQRH4Y

[maker3]

Oikea paikka mistä lämpötilat löytyy löytyy näin
*menu ja ok yli 4s ajan
*diagnoosi
*lämpöpumppu
*kylmäainepiirin säädin
ja sitten silmien edessä on vastaavanlainen kuva

vasemmalla on kaivosta höyrystimelle tulevan ja lähtevän liuoksen lämpötila
oikealla lämmitysjärjetelmään lähtevän ja tulevan veden lämpötila lauhduttimelta(saattaa mennä välillä myös käyttövettä lämmittämään)
Jos kuvassa vilkkuu hanan kuva niin silloin laite tekee käyttövettä
oikealla ylhäällä on kiertovesipumpun nopeus
muut ovat sitten kylmäaineprosessin eri paineita ja lämpötiloja
Pallojen sisällä pyörivät kolmiot edustavat päällä olevia liuoksen/lämmityksen kiertovesipumppuja

Ei löydy tuollaista kaaviota -Kylmäainepiirin säädin- valikon alta, vain sellainen epämääräinen luettelo lämpötiloista.... tpe, tpa, tse, tsa ja ( bara ) p0 ja pc ?

[desig]

Katsopas täältä:
Diagnoosi - laitteistoyleiskuva , siinä pitäisi näkyä kylmäainepiiri (kun painaa nuolella ylöspäin)
Itsellä on toi kaaviokuva toisinpäin, eli maapiiri ja höyrystin oikealla ja toisiopiiri ja lauhdutin vasemmalla.

edit. Unohtui toi nuolella ylöspäin painaminen...

[fraatti]

Ei löydy tuollaista kaaviota -Kylmäainepiirin säädin- valikon alta, vain sellainen epämääräinen luettelo lämpötiloista.... tpe, tpa, tse, tsa ja ( bara ) p0 ja pc ?

Ok. Ilmeisesti tuossa 300g:ssä on hiukan eri version vitotronic 200 ja se selittää sen miksi kaikista ei löydy samoja valikkoja mitä esim  näissä käyttöohjekirjoissa mitä mullakin täällä on. Käsittääkseni Vitotronic 200 W01C on se malli mitä on käytetty 222,242, 343 ja 333 malleissa ja nyt ilmeisesti sulla on sitten joko W01A tai W01B malli.

No mulla on tuohon ohjekirja kourassa joka näyttää juurikin kertomasi asiat löytyvän "kylmäainepiirin" säädin valikosta. Ilmeisesti tuossa 300-g;ssä ohjain on hiukan vanhempaa mallia missä kaikki samoja tietoja ei näy kuin uudemmissa. Nuo kaikki arvot mitä siinä ruudussa on juurinkin kaikki kylmäaineen eri lämpötiloja ja paineita.

Mitäs tämä tuottaa?
*ok + menu yli 4s
*diagnoosi
*laitteistoyleiskuva

Kaikista vasemmanpuoleisimpana näkyy kaivoon lähtevän ja tulevan liuoksen lämpötilat. Nuolilla voi liikkua sivuttain eri näyttöjen välissä ja itsellä ylänuolesta tulee tuon kuvan mukainen "kylmäainepiirin säädin". Saattaa olla että mikäli ohjain on hiukan vanhempaa mallia tätä samaa säädin kuvaa ei ole vaan on tyydyttävä tuon ohjeen näytön antamiin tietoihin. Sieltä löytyy kaikki samat tiedot mutta ne eivät ole 0,1 asteeen vaan 1 asteen tarkkuudella.

Onko sinulla ohjekirjassa missään tästä sivusta mitään mainintaa? Jos ei, niin voi sitten katsoa jostain sulle tuon selityksen kaikista noista lämpötiloista.

[euroshopperi]

Sä taidat nyt kattoa väärästä paikasta noita lukuja.

Aivan, mikäli katsot "käyttöpäiväkirjasta" niitä lukuja niin todennäköisesti luvut ovat sen kalenteriviikon matalimmat lämpötilat.
Nakkasin tähän jonkun oman vanhan kuvan malliksi.

Oikea paikka mistä lämpötilat löytyy löytyy näin
*menu ja ok yli 4s ajan
*diagnoosi
*lämpöpumppu
*kylmäainepiirin säädin
ja sitten silmien edessä on vastaavanlainen kuva

vasemmalla on kaivosta höyrystimelle tulevan ja lähtevän liuoksen lämpötila
oikealla lämmitysjärjetelmään lähtevän ja tulevan veden lämpötila lauhduttimelta(saattaa mennä välillä myös käyttövettä lämmittämään)
Jos kuvassa vilkkuu hanan kuva niin silloin laite tekee käyttövettä
oikealla ylhäällä on kiertovesipumpun nopeus
muut ovat sitten kylmäaineprosessin eri paineita ja lämpötiloja
Pallojen sisällä pyörivät kolmiot edustavat päällä olevia liuoksen/lämmityksen kiertovesipumppuja

Ohje on juuri noin oikea, mutta siihen tulee nuo kaikki samat arvot listauksena, ei kaaviona.

[maker3]

Ok. Ilmeisesti tuossa 300g:ssä on hiukan eri version vitotronic 200 ja se selittää sen miksi kaikista ei löydy samoja valikkoja mitä esim  näissä käyttöohjekirjoissa mitä mullakin täällä on. Käsittääkseni Vitotronic 200 W01C on se malli mitä on käytetty 222,242, 343 ja 333 malleissa ja nyt ilmeisesti sulla on sitten joko W01A tai W01B malli.

No mulla on tuohon ohjekirja kourassa joka näyttää juurikin kertomasi asiat löytyvän "kylmäainepiirin" säädin valikosta. Ilmeisesti tuossa 300-g;ssä ohjain on hiukan vanhempaa mallia missä kaikki samoja tietoja ei näy kuin uudemmissa. Nuo kaikki arvot mitä siinä ruudussa on juurinkin kaikki kylmäaineen eri lämpötiloja ja paineita.

Mitäs tämä tuottaa?
*ok + menu yli 4s
*diagnoosi
*laitteistoyleiskuva

Kaikista vasemmanpuoleisimpana näkyy kaivoon lähtevän ja tulevan liuoksen lämpötilat. Nuolilla voi liikkua sivuttain eri näyttöjen välissä ja itsellä ylänuolesta tulee tuon kuvan mukainen "kylmäainepiirin säädin". Saattaa olla että mikäli ohjain on hiukan vanhempaa mallia tätä samaa säädin kuvaa ei ole vaan on tyydyttävä tuon ohjeen näytön antamiin tietoihin. Sieltä löytyy kaikki samat tiedot mutta ne eivät ole 0,1 asteeen vaan 1 asteen tarkkuudella.

Onko sinulla ohjekirjassa missään tästä sivusta mitään mainintaa? Jos ei, niin voi sitten katsoa jostain sulle tuon selityksen kaikista noista lämpötiloista.

Käyttöohjekirjan kansilehdessä lukee tuo tyyppi, eli juurikin WO1B. Ilmeisesti myivät sitten karvalakkimallin, vaikka "superista" maksoin  . Sinulla taitaa tuo näyttökin on väritelkkari...meillä vielä perinteinen mustavalko.

Tuosta mainitsemastasi polusta ( laitteistoyleiskuva ) löytyy kaavio, joskin hieman erilainen kuin tuo sinun. Siinä on sellaisia pystysarakkeita, vasemmassa laidassa on "vinopiikkisen haravan" näköinen symboli ja sen alla lukema oli -4, sen alla lukemat 3 ja sen alla 0 ja sarakkeen alalaidassa mutkalle "kääntynyt nuoli". Liekö nämä niitä kylmäainepiirin lämpötila-arvoja. Seuraavassa sarakkeessa on ylhäällä 1 ( lämmityspiiri 1 ) sen alla kuvake. joka voisi tarkoittaa puskurivaraajaa ja sen alla luvut 44 ja 41 ja pallukka joka pyöri, sen alla pallukka joka sykki ja sen alla pallukka joka pyöri. Kolmannessa sarakkeessa on hanan kuva eli käyttövesi ja lukema 46 (käyttöveden sen hetkinen lämpötila varaajassa ) ja luku 52 ( asetuslämpötila ) ja alla pallukka joka ei pyörinyt. Neljännessä sarakkeessa on patterin kuva eli lämmityspiiri, alla lukema 31 ( huoneasetuslämpötila ) ja sen alla lukema 45 ja pyörivä pallukka. Teki parastaikaa ilmeisesti 45 asteista vettä patteriverkostoon. Huh....osaisipa piirtää  .

Nuolilla ei tässä kaaviossa pysty liikkumaan, vaan nuolilla palaa takaisin laitteistoyleiskuva valikkoon. Ohjekirjassa ei mitään mainintaa ylipäätään mistään näistä asioista joihin mennään kaksoispainalluksella ok+menu 4 sek.

[maker3]

Ohje on juuri noin oikea, mutta siihen tulee nuo kaikki samat arvot listauksena, ei kaaviona.

Kaiketi juuri näin, listauksena mutta ei kaaviona tuolta kylmäainepiirin kautta.

[fraatti]

Ootas raapasen tähän selitykset että mikä on mitäkin... hetki menee... Käyn skannaamassa kuvan ja hiukan yhdistelen kuvia...

Tuo w01b on ilmeisesti b-malli on hiukan vanhempi kuin tuo c-malli. Kaikki 300-gt taitaa olla b malleja.

Itse sain tuon käyttäjän ohjekirjan vitotrol 200:lle että mlp:lle sitten myös tuon asentajanoppaan & huolto-oppaan mlp:lle ja erikseen vitotronicille. Itse mlp pumpun pakkauksesta puuttui suomenkieliset manuaalit niin lähettivät nuo sitten postissa hgistä Viessmanin toimistosta. Ehkä sunkin kannattas kysästä...

[fraatti]

Ja tosiaan ei tuo uudempi näyttökään värillinen ole. Tuollaisella sinisellä pohjalla valkoista tekstiä.

Mutta sain kuvat tehtyä ja yritin pienentää niitä mahdollisimman paljon että sais tänne mahtuun...

[maker3]

Kiitos fraatti hyvistä ohjeista, täytyypä tulostaa talteen.  . Tuon perusteella löytyy kyllä selitys jokaiselle symbolille. Minulla tuo näyttö on tietenkin suppeampi kun ei ole kuin yksi lämmityspiiri + käyttövesipiiri, ei ole jäähdytystä, uima-altaita ym.

[kWh]

Joskus noissa energiaseurannoissa on esiintynyt "dementiaa" eli laite on hukannut johonkin noita tietoja. Tosin noin pitkältä ajalta ei kuulosta oikein järkevältä.

Minulla on 333g malli hyrissyt nyt pari viikkoa. Viikko sitten huomasin ensimmäisen viikon tietojen kadonneen energianseurannasta. Nyt taas viikko vaihtui ja viikko 44 katosi. Myöskään hspf-lukuja laite ei ole laskenut lainkaan. Onko tästä dementiasta kellään mitään käryä mikä on pielessä? Vai pitääkö myyjää vaivata. Erillinen kWh-mittari ja pumppu näyttävät nyt hieman eri lukemia...

[fraatti]

Minulla on 333g malli hyrissyt nyt pari viikkoa. Viikko sitten huomasin ensimmäisen viikon tietojen kadonneen energianseurannasta. Nyt taas viikko vaihtui ja viikko 44 katosi.

Hatusta heittämällä sanoisin että itsellä tuolla pumpulla oli tuota dementiaa vain aluksi ja myöhemmin tuolta ei taida olla ainakaan kokonaisia viikkoja puuttunut. Voin käydä pian vilkasemassa..

[desig]

Minulla on 333g malli hyrissyt nyt pari viikkoa. Viikko sitten huomasin ensimmäisen viikon tietojen kadonneen energianseurannasta. Nyt taas viikko vaihtui ja viikko 44 katosi. Myöskään hspf-lukuja laite ei ole laskenut lainkaan. Onko tästä dementiasta kellään mitään käryä mikä on pielessä? Vai pitääkö myyjää vaivata. Erillinen kWh-mittari ja pumppu näyttävät nyt hieman eri lukemia...

No sen verran on käryä että et ole yksin. Itse olen myyjään ollut jo yhteydessä kun kolmas viikko hävisi putkeen. Satunnaiset häviämiset ovat ilmeisesti hyväksyttäviä, mutta pidemmät jaksot ei. Omaan tehty tehdasasetusten palautus ja katsotaan nyt jonkun aikaa että auttaako mitään. Jos datat jatkavat häviämistä niin sitten ilmeisesti aletaan vaihtamaan jotain kortteja koneeseen. Viime viikolla datat jäivät koneeseen talteen ja nyt en tänään ole käynyt katsomassa että miten on käynyt....
Meillä laite asennettu syyskuussa.

[fraatti]

Hatusta heittämällä sanoisin että itsellä tuolla pumpulla oli tuota dementiaa vain aluksi ja myöhemmin tuolta ei taida olla ainakaan kokonaisia viikkoja puuttunut. Voin käydä pian vilkasemassa..

Näytti puuttuvan 4 viikkoa yhteensä vuoden ajalta. Kaksi oli peräkkäin ja muut jossain satunnaisesti. Kaikki viime kevään ajalta.

[euroshopperi]

No sattuipa tämä ketju vahingossa silmiin ja tuollahan onkin ollut täsmälleen sama ongelma, kuin ittellä.
Eli sen ylimääräisen shunttipiirin asentaja oli asetuksia pyöritellyt siten, että alkoi koko lämmitys toimia käyttövesilämpöjen avulla ja lähes kaikki lämmitys meni käyttövesi tietoihin. Eli mulla on asetuksissa tällä hetkellä koodaustasl 1 ja tuolla 7000 sarakkeissa otettuna pois yhteinen menovesilämpö ja sieltä sisäinen kierto myös se vaihtoventtiili asetus arvo on 0, vaikka tuntuisi, että tietysti nyt vaihtoventtiili pitäisi päällä olla. Mutta sun kone ei ole vaihtoventtiilikone, vaan sitä asiaa ajaa 2 eri kiertopumppua. Ihan mielenkiinnosta haluaisin tietää onko topikin aloittaja jo saanut lämmöt oikealle tolalle? Ja mitkä asetukset joutu sieltä laittamaan?

[euroshopperi]

Laitetaan tännekin, kun sattui silmään tuo asentajan moka. Eli vääriä asetuksia ja alkoi tulla hieman lämpimän veden sähköjä.

[euroshopperi]

Laitetaan nyt tuo käyttöpäiväkirjakin, niin voi pohtia viikon 53 tunteja.