Öljystä maalämpöön. Kiire!

[Seagear]

AKH puhuu asiaa. Jos ei halua nykyisten pattereiden lämmönluovutusta parantaa muutaman kympin sijoituksella laitetuulettimiin, niin eka talvi muutamalla sähköpatterilla ryyditettynä. Sitten vuorossa joko puhallinpatterin laitto patterikiertoon, tai pattereiden uusinta paremmin luovuttamiin malleihin.

Ihan turha yrittää kompuralla nipistellä niitä viimeisiä mainosasteita, koska kompura ei siitä tykkää ja säästö on täysin olematon. Maalämmössä säästö tehdään monen muun ostoksen tavoin ostettaessa, jolloin eri pumppujen ostohinnnan erotuksella lämmittää taloaan useamman vuoden. Tarkkaavaisuus siis paketin hintaan vs. toimitussisältöön, eikä johonkin viimeisiin mainosasteisiin.

Jep. Eikä niitä pattereita tarvitse todennäköisesti kaikkia uusiin vaihtaa, voi hyvin olla että jos joka kolmannen vaihtaa niin homma on siinä. Meillä vaihdettiin vain yksi vanha patteri uuteen.

Kyllä se pumppu meilläkin tekee kompuralla 59-60 asteista kun lämmitetään "seisovaa" vettä varaajassa. Mutta kun lämmitetään kiertovettä, joka kierrossa jäähtyy niin 52-asteessa loppuu kompurasta puhti. Siltikin vastuskäyttöä on kolmessa vuodessa kertynyt vain 25 h + 22 h eli 25 h * 3 kW + 22 * 6 kW = 207 kWh.

[euroshopperi]

No niin. Se onkin talon wanhalla isännällä ollut sellainen ratkaisu, että suntti on säädetty tai jumitettu melkein täysille ja sitten pattereiden termareilla säädelty lämpöä. Menovesiputkessa ollut nyt nelisen tuntia halpa anturi kyljessä ja pintalämmöt olleet 45 - 52 astetta. Siis näilläkin keleillä
No noilla lämmöillä ollaan menty jo useampi talvi joten taitaa pumpuistakin nuo irrota.

Juu tuo lienee monella normaali tapa öljyllä kun se korkean lämpötilan saavuttaminen ei ole vaikeaa.
Eli onko siis kovatkin kelit menneet tolla +52C:llä? Jos noin niin taitaa sitten vaihtoehtovalikoima olla isompi, nekin pääsee kisaan jotka ei lupaa mitään  .
Oletko selvittänyt mitä mikäkin tarjoaja lupaa max menoksi?
Tuo Viesmanni taitaa luvata +60C ja IVT lupaa +65C (itselle tästä buulaakista on jäänyt epävarma kuva vaikkakaan en ole koskaan asioinut), noista muista listaamistasi ei tietoa.
Onko sulla Alpha Innotecilta (saku) (Callidus) mahdollista saada tarjous, nekin lupaa H mallilla +65C?

Varmuus tuosta max tarpeesta on aika oleellinen juttu...

Onko se shuntti tosiaan niin jumissa ettei työkalukaan pysty, itse olen tommosen joskus pannut öljyaikana liikkeelle "pidemmällä varrella" kun ei nupista enää kääntynyt ...onhan siinä vuotovaara jos oikein paha.

Viessmann kyllä lupaa jopa 72°:sta vettä, jos tarvitaan. En oikein ymmärrä, miksi sitä ei saa täällä sanoa.

[Roori]

Viessmann kyllä lupaa jopa 72°:sta vettä, jos tarvitaan. En oikein ymmärrä, miksi sitä ei saa täällä sanoa.

Miksi ei saisi sanoa...sano vaan    ...etkös sen ole jo ilmoittanutkin tässä ketjussa ... vai onko joku kieltänyt kertomasta. 
Tuo tarkoittamasi vehe vaan taitaa olla eri malli kuin se jota on tarjottu, tarjotusta sanotaan näin:
"Integroitu 170 l lämminvesivaraaja varmistaa lämpimän käyttöveden saamisen • Menoveden lämpötila max: 60 °C"

[fraatti]

Tuo tarkoittamasi vehe vaan taitaa olla eri malli kuin se jota on tarjottu, tarjotusta sanotaan näin:
"Integroitu 170 l lämminvesivaraaja varmistaa lämpimän käyttöveden saamisen • Menoveden lämpötila max: 60 °C"

Se verran täytyy kommentoida että ainakin viessmanneissa mitä tiedän maksimi meneveden lämpötila kompuralla on 61 astetta. Siinä lämpötilassa logiikka vetäisee pelin poikki.

Tehdasasetuksilla vastuksien avulla menoveden lämpötila on maksimissaan 65 astetta.

Ja tosiaan toi 350g malli taitaa olla eri kalibeeria laitteena kuin nuo yleisimmät mallit ja saattaa olla että hinta on sen mukainen.

Mutta sen voi sanoa että mikäli järjestelmä vaatii paljon yli 50 asteista vettä se ei kyllä välttämättä ole parhaimmillaan mlp:n kanssa vaan lämmönjakoon kannattaa jo tuossa vaiheessa harkita matalalämpöradiaattoreita tai muuten asunnon tilkitsemistä...

[Roori]

Se verran täytyy kommentoida että ainakin viessmanneissa mitä tiedän maksimi meneveden lämpötila kompuralla on 61 astetta. Siinä lämpötilassa logiikka vetäisee pelin poikki.

Tehdasasetuksilla vastuksien avulla menoveden lämpötila on maksimissaan 65 astetta.

Ja tosiaan toi 350g malli taitaa olla eri kalibeeria laitteena kuin nuo yleisimmät mallit ja saattaa olla että hinta on sen mukainen.

Mutta sen voi sanoa että mikäli järjestelmä vaatii paljon yli 50 asteista vettä se ei kyllä välttämättä ole parhaimmillaan mlp:n kanssa vaan lämmönjakoon kannattaa jo tuossa vaiheessa harkita matalalämpöradiaattoreita tai muuten asunnon tilkitsemistä...

Eli sitten aika tarkkaan 60C jos 61C vetää herneet 

Aloittaja on kyllä käsittääkseni sisäistänyt tämän "kuumuuden anatomian" ja on jopa valmis lämmittämään vaikka sähköllä nuo "korkeat lukemat", eli siinä mielessä COP2:kin on jo paljon parempi kuin COP1...

Tuossa COP kippurat malliksi +35C, +50C ja +65C menovesillä (Alpha Innotec)

[euroshopperi]

No ei tuo 350 G maksa, kun pari sataa enemmän, kuin 300 G. Ja tuli noottia siitä, että laitoin tekstiä lainaten tänne sen specseistä. Ainakin 3 viestiä katosi, kun oli liian informaalista ja Se tieto, että kyllä kompurallakin saadaan 72 asteinen vesi aikaiseksi ja varaajakin yli 60 asteen, jos tarve jollakin on.

[Roori]

No ei tuo 350 G maksa, kun pari sataa enemmän, kuin 300 G. Ja tuli noottia siitä, että laitoin tekstiä lainaten tänne sen specseistä. Ainakin 3 viestiä katosi, kun oli liian informaalista ja Se tieto, että kyllä kompurallakin saadaan 72 asteinen vesi aikaiseksi ja varaajakin yli 60 asteen, jos tarve jollakin on.

oho...vai niin kävi...eikös tämmösessä paikassa ole juuri tarkoitus jakaa tuota tiedonjyvää... 

[Dr.Fell]

Niinpä niin, ja missäköhän liuoslämpötilassa nuo 60C ylitykset on mahdollisia....

[euroshopperi]

En tiedä, millä tehola pumpun täytyy pyörittää sitä R134a seosta, mutta Viessmannin kotisivuilla löytyy datenblaattaa, jossa sanotaan , että brine minimi on -10 astetta. Cascadina oli ittelläkin jo haluja tuota laittaa ja pyysinkin siitä tarjouksen vuosi sitten. Nyt tietysti harmittaa, ettei ne pystynyt sitä mulle toimittamaan. Voisi nimittäin jakaa omakohtaista tietoa. Luulisi, että nykyisin saisi jos haluaa.

[fraatti]

Tuossa COP kippurat malliksi +35C, +50C ja +65C menovesillä (Alpha Innotec)

Laitoin tähän viereen malliksi viessmanin 333-g vastaavat arvot.


Ja sitten lukuja mitä on poimittu näistä tiedoista: Eri menoveden lämpötiloilla niin että liuos on 0 astetta sekä paljonko antoteho putoaa alkuperäisestä 35 asteisesta vedestä prosentteina ja kilowatteina.


Näistä voi päätellä:
Antoteho Alpha Innotechin pumpussa romahtaa puolta nopeampaa kuin Viessmannin vastaavassa pumpussa menoveden lämpötilan noustessa. Paperilla kyllä voidaan mainostaa kuumaa vettä mutta todellisuudessa pumpun lämmöntuottokyky romahtaa jo ennen sitä ja todellakin epäilen että käytännön tilanteissa tuo 65 jäisi saavuttamatta jerkun loputtua kesken. Todellisuudessa veikkaisin Viessmanin pumpun pärjäävän paremmin käytännön tilanteessa kuumissa olosuhteissa ainakin näin papereiden perusteella. Vai? (Ja maksimi menovedenlämpötila on vain yksi parametri pumpun asetuksissa jota voi muuttaa jos siltä tuntuu ja haluaa rääkätä tappiin saakka.)

Onko käryä millainen kompura tuossa wzs:ssä on? Tekisi mieli laittaa taulukkoon vielä Nibe. Eikös niissä ollu scrollit vasta yli 10kW malleissa ja muissa mäntäkoneet?

[TimKom]

Eli onko siis kovatkin kelit menneet tolla +52C:llä? Jos noin niin taitaa sitten vaihtoehtovalikoima olla isompi, nekin pääsee kisaan jotka ei lupaa mitään  .

Shuntti on ollut meidän aikana aina samassa asennossa. Kesät talvet. Eli noilla lämmöillä on kovatkin pakkaset menty. Toki kovimmilla pakkasilla on kämpän lämpö ollut siinä 20 asteen paikkeilla eikä se siitä paljoa nouse. Laitoin viime yöksi vielä polttimen lämmittämään vettä yli 60 asteiseksi mutta ainakaan yön aikana ei putken lämpötila ollut kuumemmillaankaan kuin vähän yli 52 astetta. Toki tuohan on vain pintalämpötila, joten vesi voi olla +55 asteista. Minulle riittää jos pumppu pääsee tuonne yli 50 asteeseen ja loput otetaan sitten vastuksilla. Ei niitä vastuspäiviä niin montaa tule.

Onko se shuntti tosiaan niin jumissa ettei työkalukaan pysty, itse olen tommosen joskus pannut öljyaikana liikkeelle "pidemmällä varrella" kun ei nupista enää kääntynyt ...onhan siinä vuotovaara jos oikein paha.

Ei kyllä uskalla jatkovarsilla kääntää. Vuotoja tässä ei enää kaivata ainakaan. 

[euroshopperi]

No kyllä mullakin oli öljyjen jäljiltä 4 Esben rauta venttiiliä jäljellä ja suunnittelin, että siitä saisi hienosti käytettyä vanhoja osia, niin tulisi halvemmaksi. Kaikki vettiilit oli juuttunu siten, ettei lähtenyt edes ruuvipenkissä noista 2 liikkeelle, vaan katkesi varret. Nyt mulla on sitten 4 moottoria vapaana ja ne ei sovi noihin uusiin messinki venttiileihin ilman erikoissovitinta. Taisi mennä aika monta sataa litraa öljyä hukkaan noiden juuttuneiden venttiilien takia.

[Xargo]

Mulla ei nyt ole tässä työkoneella noita simulaatiosoftia, mutta voisin kotona vähän katella millasia lämpökertoimia noissa korkeissa lämpötiloissa voisi saada aikaan. Ei se kuitenkaan siellä 60 paikkeillakaan vielä suoralla sähköllä mene. Enempi näkisin ongelmana kompuran keston.

Select 7 (Copelandin kompuroiden mitoitussofta) kertoilee, että 0C liuoslämpötiloilla päästään sinne 60C menoveden lämpötiloihin COP 2,68 luvuilla. Tuossa ei ole kiertovesipumput mukana, mutta eiköhän se silloinkin yli kakkosen mene. Kompurallehan tuo toki tuo lisää rasitusta kun joutuu jauhamaan tuollaisilla yli 25bar työpaineilla. Toisaalta jos valmistaja ilmoittaa tuon hyväksytyksi käyttöalueeksi niin nehän siitä vastuussa ovat jos kompura laukeaa...

Kunnon virtaus vaan pattereille ja kompuralla lämpöä tupaan.

[Roori]

Näistä voi päätellä:
Antoteho Alpha Innotechin pumpussa romahtaa puolta nopeampaa kuin Viessmannin vastaavassa pumpussa menoveden lämpötilan noustessa. Paperilla kyllä voidaan mainostaa kuumaa vettä mutta todellisuudessa pumpun lämmöntuottokyky romahtaa jo ennen sitä ja todellakin epäilen että käytännön tilanteissa tuo 65 jäisi saavuttamatta jerkun loputtua kesken. Todellisuudessa veikkaisin Viessmanin pumpun pärjäävän paremmin käytännön tilanteessa kuumissa olosuhteissa ainakin näin papereiden perusteella. Vai? (Ja maksimi menovedenlämpötila on vain yksi parametri pumpun asetuksissa jota voi muuttaa jos siltä tuntuu ja haluaa rääkätä tappiin saakka.)

Onko käryä millainen kompura tuossa wzs:ssä on? Tekisi mieli laittaa taulukkoon vielä Nibe. Eikös niissä ollu scrollit vasta yli 10kW malleissa ja muissa mäntäkoneet?

Aika harvinaista herkkua pumpuista tommoset noin hyvät tiedot ja kippurat, kun tommosia uskaltaa julistaa niin kyllä niiden takana täytyy pystyä varmoin mielin olemaan...
COPit menee viileessä (35) päässä tasatahtia (molemmilla sama std), mutta kuumassa päässä Alpha antaa hiukan parempaa, sillä mitään merkitystä oo mutta kumminkin kun vertaillaan, sama asia tuon tehon pudotuksen merkityksen kanssa.

Viessussa näkyy olevan elektro-spaissari , selittäisikö tuo tuon hieman paremman tehon pysyvyyden, Alphassa on Mitsun kompura.

Hmmm...puhut jerkusta, eikös se ole selvä jos jerkku loppuu niin jerkku loppuu (oli Alpha tai Viessu)...jää lämmöt saamatta vaikka tehtäis 35C vettä, jerkkua pitää olla tietysti tarpeeksi mitä sitten tavotellaankin, tuo yläpään lämpötilan 65C on Alhassa yhtälailla 'paperia' kuin Viessussa 60C eli en epäile kumpaakaan kun on noin vahvasti taottu paperille, mutta tottakai aina haastavampaa mitä kuumempaa esim lämpöero todnäk. lämmönjaossa kasvaa mitä korkeampi meno.
Jos meet Viessussa muuttamaan sitä mainitsemaasi 'yhtä parametria' 65C asteeseen niin veikkaan takuun loppumista samaan kohtaan kun ja jos masiinaa ei siihen ole speksattu ja voi olla ettei edes pysty muuttamaan.

Nibestä ei liene noin tarkkaa speksiä vaikka hyviä dokuja onkin...

[Dr.Fell]

Näistä voi päätellä:
Antoteho Alpha Innotechin pumpussa romahtaa puolta nopeampaa kuin Viessmannin vastaavassa pumpussa menoveden lämpötilan noustessa. Paperilla kyllä voidaan mainostaa kuumaa vettä mutta todellisuudessa pumpun lämmöntuottokyky romahtaa jo ennen sitä ja todellakin epäilen että käytännön tilanteissa tuo 65 jäisi saavuttamatta jerkun loputtua kesken. Todellisuudessa veikkaisin Viessmanin pumpun pärjäävän paremmin käytännön tilanteessa kuumissa olosuhteissa ainakin näin papereiden perusteella. Vai? (Ja maksimi menovedenlämpötila on vain yksi parametri pumpun asetuksissa jota voi muuttaa jos siltä tuntuu ja haluaa rääkätä tappiin saakka.)

Onko käryä millainen kompura tuossa wzs:ssä on? Tekisi mieli laittaa taulukkoon vielä Nibe. Eikös niissä ollu scrollit vasta yli 10kW malleissa ja muissa mäntäkoneet?

Aika harvinaista herkkua pumpuista tommoset noin hyvät tiedot ja kippurat, kun tommosia uskaltaa julistaa niin kyllä niiden takana täytyy pystyä varmoin mielin olemaan...
COPit menee viileessä (35) päässä tasatahtia (molemmilla sama std), mutta kuumassa päässä Alpha antaa hiukan parempaa, sillä mitään merkitystä oo mutta kumminkin kun vertaillaan, sama asia tuon tehon pudotuksen merkityksen kanssa.

Viessussa näkyy olevan elektro-spaissari , selittäisikö tuo tuon hieman paremman tehon pysyvyyden, Alphassa on Mitsun kompura.

Hmmm...puhut jerkusta, eikös se ole selvä jos jerkku loppuu niin jerkku loppuu (oli Alpha tai Viessu)...jää lämmöt saamatta vaikka tehtäis 35C vettä, jerkkua pitää olla tietysti tarpeeksi mitä sitten tavotellaankin, tuo yläpään lämpötilan 65C on Alhassa yhtälailla 'paperia' kuin Viessussa 60C eli en epäile kumpaakaan kun on noin vahvasti taottu paperille, mutta tottakai aina haastavampaa mitä kuumempaa esim lämpöero todnäk. lämmönjaossa kasvaa mitä korkeampi meno.
Jos meet Viessussa muuttamaan sitä mainitsemaasi 'yhtä parametria' 65C asteeseen niin veikkaan takuun loppumista samaan kohtaan kun ja jos masiinaa ei siihen ole speksattu ja voi olla ettei edes pysty muuttamaan.

Nibestä ei liene noin tarkkaa speksiä vaikka hyviä dokuja onkin...

Onko tuo Mitsun kompura ruuvikompura?Tai R-410- kylmä-aineella?
Se selittäisi eron tehon pysyvyydessä korkeammilla lämmöillä.

[peki]

Tuossa COP kippurat malliksi +35C, +50C ja +65C menovesillä (Alpha Innotec)

Laitoin tähän viereen malliksi viessmanin 333-g vastaavat arvot.


Ja sitten lukuja mitä on poimittu näistä tiedoista: Eri menoveden lämpötiloilla niin että liuos on 0 astetta sekä paljonko antoteho putoaa alkuperäisestä 35 asteisesta vedestä prosentteina ja kilowatteina.


Näistä voi päätellä:
Antoteho Alpha Innotechin pumpussa romahtaa puolta nopeampaa kuin Viessmannin vastaavassa pumpussa menoveden lämpötilan noustessa. Paperilla kyllä voidaan mainostaa kuumaa vettä mutta todellisuudessa pumpun lämmöntuottokyky romahtaa jo ennen sitä ja todellakin epäilen että käytännön tilanteissa tuo 65 jäisi saavuttamatta jerkun loputtua kesken. Todellisuudessa veikkaisin Viessmanin pumpun pärjäävän paremmin käytännön tilanteessa kuumissa olosuhteissa ainakin näin papereiden perusteella. Vai? (Ja maksimi menovedenlämpötila on vain yksi parametri pumpun asetuksissa jota voi muuttaa jos siltä tuntuu ja haluaa rääkätä tappiin saakka.)

Onko käryä millainen kompura tuossa wzs:ssä on? Tekisi mieli laittaa taulukkoon vielä Nibe. Eikös niissä ollu scrollit vasta yli 10kW malleissa ja muissa mäntäkoneet?

No tässäpä hyvä esimerkki. Teho laskee jotain 3% ja menovesi 5 astetta lämpöisempää

[fraatti]

Hmmm...puhut jerkusta, eikös se ole selvä jos jerkku loppuu niin jerkku loppuu (oli Alpha tai Viessu)...jää lämmöt saamatta vaikka tehtäis 35C vettä, jerkkua pitää olla tietysti tarpeeksi mitä sitten tavotellaankin, tuo yläpään lämpötilan 65C on Alhassa yhtälailla 'paperia' kuin Viessussa 60C eli en epäile kumpaakaan kun on noin vahvasti taottu paperille, mutta tottakai aina haastavampaa mitä kuumempaa esim lämpöero todnäk. lämmönjaossa kasvaa mitä korkeampi meno.

Viessussa näkyy olevan elektro-spaissari , selittäisikö tuo tuon hieman paremman tehon pysyvyyden, Alphassa on Mitsun kompura

Juu Alphassahan tuo teho romahtaa rankemmin korkeammissa lämpötiloissa.
alpha teho 35 asteessa 9,6kW -> 55 asteessa 8,2kW -> pudotus 16% tehosta pois
viessmannissa teho 35 asteessa 10,3kW -> 55 asteessa 9,5kW -> pudotus 8% tehosta pois

Noin 10kW koneissa miltei 10% ero tarkoittaa kuitenkin miltei 1kW lämmitystehon poistumista juurikin silloin kuin sitä eniten tarvittaisiin. Joten mielestäni sillä on eroa. Normaali lämmitysjärjestelmissä menoveden lämpötilan noustessa ylemmäksi luovutusteho kasvaa suuremmaksi ettei pumpussa enää riitä potku nostamaan sitä esim vaikka sinne 65 asteeseen johtuen juuri tuosta jyrkästi laskevasta tehosta suhteessa lämpötilaan. Etkö aimmin itsekin maininnut että omasta laitteestakin ruuti loppuu jonnekin hiukan 50 asteen päälle?

Ellei sitten vaikka halua pitää vaikka sitten sitä yhtä eteisen patteria pelkästään 65 asteisena. Siihen teho vielä varmasti riittääkin.

Voihan tuo elektroninen paisuntaventtiili jotain vaikuttaa. Tulistuksen Viessmanni yrittää pitää 3K:ssa.

Onko tuo Mitsun kompura ruuvikompura?Tai R-410- kylmä-aineella?
Se selittäisi eron tehon pysyvyydessä korkeammilla lämmöillä.

Viessmannissa on copelandin ZP41K3E-TFD scrolli ja R410a kylmäaineena

Alphassa näyttää olevan kylmäaineena R407c ja scrolli ilmeisesti myös.

[Roori]

Jos siirrytään reaalimaailmaan tuolta 'merkonomiviidakosta' niin abso-muutos Viessussa on -0.8kW ja Alphassa -1.2kW, eli ero ei juurikaan mitään (Nibe F1245@10 tibutus näkyy olevan 1.5kW ja @12:ssa 0.6kW (scrolli kehään)).
Eli 'JOS' aloittaja tarvitsi sitä jossain kohtaa puskuriinsa tarpeelliseksi sanomaansa 65C (ei enää, ilm. kumottu) niin kyllä Alpha pääsisi lähemmäksi tuota tavoitetta ellei jopa perille...
Ei kait sitä nyt kukaan niin tyhmä ole että pelkän 'rättipatterin' takia lämmöt 65C nostaa jos muuten pärjää vaikka 45C:llä, vaikka ei tuollekaan sinänsä estettä ole.

Mun laitteesta suhteessa tarpeeseen ei lopu puhti, laitteet on speksattu 'vain ' tuonne max +55C asti ja 54C:een annan sen nousta (joskus kuten nyt yöllä kokeilin spot-suojaksi), menovesimax on 52C ja montakymmentä % on vielä käyntiaikaa vrk käyttämättä (siis kovilla keleillä).

Se on yksinkertaisesti niin että jos absoteho riittää niin sitten se riittää ja jos ei riitä niin sitten ei riitä, mitoituskysymyksiä, tämmösessä aloittajan tapauksessa puskuri antaa sopivasti siimaa...
Olisi sinänsä mukavaa jos jollakulla olis heittää Alphasta kokemuspohjaista siitä 65C kyvystä, mutta harvalla lienee ihan noin kovia tavotteita.

[euroshopperi]

Eikös topicin aloittajalla ollut pannuhuone ja vanha öljy siis lähtee mäkeen sieltä.
omakohtaisena kokemuksena voin kyllä suositella sinne erillislaitetta tuo kaappimallin sijasta, jos kerran on tilaa.
Ei tarvitsisi fakkiutua noihin kompromisseihin, vaan laittaa esim reilun kv varaajan 400 L vaikkapa aluksi.
Ja edelleen Se Viessmannin 350 G pystyy tuottamaan siis kuumaa vettä yli 60 asteisena, tai kiertovettä 72 asteisena. Asiaa voi tarkastella vaikkapa toisellakin kotimaisella. Eli kylmäainetta vaihtamalla 300 G koneesta 350 G.
Jos pitäisi ittelle laittaa vaikka rivariin, niin olisi kyllä valinta selvä.

"Viessmann vitocal 350 G heter lösningen, den gör 72 grader fram och har vid 72 grader fram ett COP på 2,26 vid -5 grader i förångning och 6 K underkylning samt 4 K suggasöverhettning ( minus ström för cirkpumpar) och om snitt temperaturen är 45 grader blir COP 3, 67 vid samma cykel.  Den kräver ingen special installation utan är bara en vanlig värmepump fylld med R134a som köldmedium.
Har men sedan en tank så kan man garantera att den har rätt flöden och att den då klarar att få 72 grader fram"

http://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=47942.0

[justus01]

Ei tarvitsisi fakkiutua noihin kompromisseihin, vaan laittaa esim reilun kv varaajan 400 L vaikkapa aluksi.

Mikä kompromissi? Mihin aloittaja tarvitsee 400L käyttövesivaraajaa?

[TimKom]

Tällä hetkellä Jämän ja Viesmannin setit on mielenkiintoisimpia. Tarjoukset samasta paikasta joten kaivon syvyys molemmissa 150 metriä. Lämpöässän tarjous asettuu noiden väliin mutta Jämän ja Viesmannin toimistussisältö on paljon laajempi. Puskurivaraaja Jämän ja Viesmannin tarjouksessa on 100 litraa. Lämpöässän tarjouksessa kaivo on 130 metriä. Kompurathan noissa on 6kw.

[euroshopperi]

Ei tarvitsisi fakkiutua noihin kompromisseihin, vaan laittaa esim reilun kv varaajan 400 L vaikkapa aluksi.

Mikä kompromissi? Mihin aloittaja tarvitsee 400L käyttövesivaraajaa?

No tarkoitin, että noihin kaappeihin pitää sulloa vain kaikki liian pieninä yksiköinä, vaikka ne kyllä ajavat asiansa taatusti joillekkin. Mutta, jos on tilaa, niin voi hyödyntää paremmin järjestelmän toleransseista irti.
itteä harmittaa, ettei tullut otettua aikanaan sellaista 1000 L lämmityspuolen varaajaa. Käyttövedelle on riittänyt ilman mitään rajoituksia tuo 390 L varaaja. Tosin sekään ei pystynyt täyttämään 8000 L kakaroiden uima-allasta kesällä.

[Roori]

Tällä hetkellä Jämän ja Viesmannin setit on mielenkiintoisimpia. Tarjoukset samasta paikasta joten kaivon syvyys molemmissa 150 metriä. Lämpöässän tarjous asettuu noiden väliin mutta Jämän ja Viesmannin toimistussisältö on paljon laajempi. Puskurivaraaja Jämän ja Viesmannin tarjouksessa on 100 litraa. Lämpöässän tarjouksessa kaivo on 130 metriä. Kompurathan noissa on 6kw.

Nuo kaikki varmaan saavat ainakin 55C vettä sun verkostoon, eikös se sulle nyt riitä ja oletko varmistanut?
Minkälaista puskurikytkentää ovat tarjonneet, ilmeisesti 2-putkikytkentä kun noin pieni?

Hinnat menee ilmeisesti sitten näin halvimmasta kalliimpaan : Jämä>Lässä>Viesman?

Oliko eri lämmityspiirejä, lattia + patterit ja kuinka niiden toiminnallisuus on tarjottu?

[TimKom]

Juurikin noin menee hinnat. Nyt korkein menovesiputken pintalämpötila on ollut 55 astetta. Toki olisi hieno jos voisi yhden talven tuota mittailla muttei taida voida. Ilmeisesti patteriverkko ja lattilämmitys on tarkoitus kytkeä samaan kiertoon niikun nykyisinkin on.

[Roori]

Juurikin noin menee hinnat. Nyt korkein menovesiputken pintalämpötila on ollut 55 astetta. Toki olisi hieno jos voisi yhden talven tuota mittailla muttei taida voida. Ilmeisesti patteriverkko ja lattilämmitys on tarkoitus kytkeä samaan kiertoon niikun nykyisinkin on.

Jos laittaisit siihen uuden shuntin ja Tori.fi automatiikan talveksi niin sitten tietäisit menovesitarpeen ensi keväänä, mutta lienee parempi panna nuokin hippuset uuteen systeemiin...
Tuo on kyllä hiukan arvelluttavaa laittaa lattiaan 55C vettä, taitaisit olla ensimmäinen mitä minä tiedän, itsellä max lattiaan on 35C. Siellä on varmaan tällä hetkellä joku kuristava termari lattiakierrossa?
Laittaisin itse nuo kyllä kahteen eri piiriin.

[TimKom]

Niinhän se on, että miellelläni laittaisin rahani uuteen järjestelmään. Kyllä laittiakierrossa on oma termari, paluupuolella kylläkin. Lattialämmityksen takia en ole ikinä nostanutkaan tuota polttimon herätelämpötilaa mihinkään 70-80 asteeseen.
Nyt oli aamulla -9 astetta pakkasta. Meillä oli osa pattereista kuumia ainakin ylälaidasta ja osa haaleampia. Ei kylmiä kuitenkaan. Minkälaisilla lämpökäyrillä maalämmittäjät ajavat näillä keleillä lämpöä verkkoon ja mikä on menoveden lämpötila?
Auttakaapa pähkäilijää. Eli onko se nyt niin, että maalämmössä pattereissa on termarit koko ajan täysin auki ja menoveden lämpötila säädetään siis ulkolämpötilan mukaan ja lisäksi voi myös käsineen säätää lämpökäyrien avulla jos tuntuu ettei lämpö riitä?

[maalämmittää]

Jep, lämpökäyrän mukaan säätyy menovesi. Se tarvitsee tiedon ulkolämpötilasta ja useilla on käytössä myös sisälämmön mittaus, joka hienosäätää.

[Xargo]

Itse edustan termostaattikoulukuntaa. Taloudellista se ei missään nimessä ole käyrällä tapahtuvaan säätöön verrattuna, mutta jos haluaa panostaa asumismukavuuteen (huonekohtainen säätö) niin näinkin voi tehdä. Eli mulla on siis 400l puskuri lattialämmityksen kanssa ilman hullunkiertoa. Vesi menee lauhduttimelta suoraan pöntön alaosaan ja yläosasta lähdetään lattiapiireihin. Piirejä sitten katkotaan termostaateilla. Tässä on se huono puoli, että kokonaisvirtaama on usein melko pieni jos moni piiri sattuu olemaan kiinni käyntijakson aikana. Tuolloin lauhduttimen lämpötila on korkeampi kuin sen tarviisi olla eli toisinsanoen tehdään kuumempaa vettä kun olisi tarvis. Puskuri sen kyllä tasaa, mutta taloudellisuuden kannalta virtaama kannattaisi olla suurempi. Ero ei tosin käytännössä päätä huimaa. Nyt kun ollaan pikkasen nollan alapuolella niin lattioista palaa 27-29C vesi. Se on käytännössä märkätilojen laattojen lämpötila. Muita tiloja katkotaan termostaateilla on/off. Puskurissa asuu n. 30-38C vesi. Vertailun vuoksi ennen puskuria ilman termostaatteja pärjättiin n. 10K matalammilla lämpötiloilla.

Taitaa olla suurinpiirtein niin, että termostaateilla säädetyn vaikkapa matalamman makuuhuoneen lämpötilan tuoma säästö kuittaantuu korkeamman menoveden lämpötilan aiheuttamalla huonommalla lämpökertoimella. Toisaalta haluan nukkua viileämmässä, mutta kuitenkin tasalämpöisessä huoneessa. Sama juttu tulee pattereidenkin kanssa eli jos niitä katkoo termostaateilla niin tarvitsee kuumemman menoveden jotta lämmönluovutuspinnan keskilämpötila pysyy halutulla tasolla. Mulla siis pumppua ohjataan kyllä käyrällä ulkolämpötilan mukaan, mutta siitä sitten leikataan vielä termostaateilla siivu pois. Käyntijaksoja tulee näköjään 12/vrk. näillä keleillä. Ilman puskuria ja termostaatteja tuli parisenkymmentä. Kyseessä siis vaihtoventtiilipumppu.

[JPN]

Meilläkin on lattiassa termarit, mutta yleensä ne ovat auki. Pumpun käyrä ei luonnollisestikaan pysty seuraamaan pelkän ulkotilan perusteella sisälämpöä, vaan auringonpaisteen yms. muiden lämpökuormien takia heiluisi parisen astetta.

Olen säätänyt käyrän pitämään peruslämmön n. 21.5C ja pienentänyt makkarin virtausta. Auringon paistaessa huonekohtaisilla termareilla sitten leikataan 22C ylitykset pois.  Olen samaan mieltä Xargon kanssa, että asumismukavuuden kannalta termareita kannattaa asentaa ainakin auringon puoleisiin huoneisiin ja muihin missä on tilapäisiä lämpökuormia. Eiköhän tämä myös säästä hieman energiaa, kun ei tule turhaa ylilämmitettyä ko. tiloja.

[fraatti]

Tekisi mieli laittaa taulukkoon vielä Nibe.

Noniin.. sattui vahingossa silmiin dokumentti missä oli vastaavat tiedot myös nibestä. Se löytyy täältä jos joku haluaa tsiikailla http://www.weberenergie.ch/fileadmin/files/dokumente/weberenergie/waermepumpen/techn_doku_waermepumpen.pdf
Nibehän käyttää mäntäkompuraa. Ilmeisesti tästä johtuen antoteho laskee näistä koneista eniten korkeilla menoveden lämpötiloilla. Soveltuisiko sitten huonoiten tuo Nibe patteritaloihin joissa tarvitaa tehoa korkealla menoveden lämpötilalla?
Nibellä 55 asteisella vedellä koneen tehosta on pudonnut noin neljännes pois siitä tehosta minkä se tuottaa 35 asteiseen veteen. 

[justus01]

Nibehän käyttää mäntäkompuraa. Ilmeisesti tästä johtuen antoteho laskee näistä koneista eniten korkeilla menoveden lämpötiloilla. Soveltuisiko sitten huonoiten tuo Nibe patteritaloihin joissa tarvitaa tehoa korkealla menoveden lämpötilalla?
Nibellä 55 asteisella vedellä koneen tehosta on pudonnut noin neljännes pois siitä tehosta minkä se tuottaa 35 asteiseen veteen. 

Voihan sen Niben mitoittaa oikein patteritaloon eli valitaan riittävän tehokas pumppu. Hyötysuhdehan noissa mäntäkompuroissa on ainakin joissain testeissä parempi korkeissa lämpötiloissa kuin scroll-pumpuissa.

[TimKom]

Pitäisikö tuo nyt lukea niin, että jos talo tulisi toimeen 6kw:n pumpulla niin pakkasilla Niben pumppu onkin enää vain 5.1kw ja ei enää riitäkkään talon tarpeisiin?

[fraatti]

Juu kyllä juurikin noin, mitä kuumempaa vettä laitteet tekevät sitä vähemmän niistä saa tehoa ulos. Esim tuon taulukon mukaan Nibe antaa 10 kW 35 asteisella vedellä mutta 55 asteisella enää 7,9kW. Tämä pitää ottaa huomioon konetta valitessa varsinkin jos kyseessä on patteritalo joka vaatii korkeaa menoveden lämpötilaa.

[TimKom]

No voi shit. Muuten paras tarjous on Jämältä, joka on sama kuin Nibe ja Nibellä tuntuu yllättävän nopeasti laskevan nuo tehot. Tarkoittaako tuo kuitenkaan sitä, että 55 asteista vettä tehdessä otetaan jo vastukset käyttöön?

[Roori]

No voi shit. Muuten paras tarjous on Jämältä, joka on sama kuin Nibe ja Nibellä tuntuu yllättävän nopeasti laskevan nuo tehot. Tarkoittaako tuo kuitenkaan sitä, että 55 asteista vettä tehdessä otetaan jo vastukset käyttöön?

tuo riippuu siitä onko pumpun teho tuolla lämpötilalla riittävä...6:n pumpulla et tuohon pääse jos tomppelin mitoitus 6kW pitää kutinsa koska Nibestä taitaa irrota jotain ~5kW tossa kohtaa...

[TimKom]

Esiteitä selaillessa tuli sellainen mieleen, että eikä Lämpöässässä tosiaan ole ollenkaan vastuksia? Millä silloin lämmitetään jos pumppuun tulee vikaa?

[fraatti]

Kyllä kaikissa merkeissä on vastukset jotta saadaan tarvittaessa lämmitystehoa kasvatettua  tai jos itse laite rikkoontuu niin ei ole heti putket jäässä...

[TimKom]

No heitetääs tänne ruodittavaksi. Eli nyt itse olen miettinyt Jämän ja Lämpöässän tarjousten välillä. Jämä voi toki olla osatehoinen mutta mieluummin maksan lisäsähköstä kuin liian nopeasti kuluvasta kompurasta. Lämpöässässä mietityttää mahdollisten huoltojen onnistuminen täällä itärajalla sekä ehkä hieman nihkeä myyjä. Mietityyttää myös noiden toimintojen erokin (vaihtovena/tulistus). Toki patteritalossa tulistusta kehutaan mutta onhan noita vaihtovena koneitakin patteritaloihin laitettu ja ilmeisesti ihan onnistuneesti. 
Lisäplussana Jämän tarjous on huomattavasti kattavampi.

[Roori]

No heitetääs tänne ruodittavaksi. Eli nyt itse olen miettinyt Jämän ja Lämpöässän tarjousten välillä. Jämä voi toki olla osatehoinen mutta mieluummin maksan lisäsähköstä kuin liian nopeasti kuluvasta kompurasta. Lämpöässässä mietityttää mahdollisten huoltojen onnistuminen täällä itärajalla sekä ehkä hieman nihkeä myyjä. Mietityyttää myös noiden toimintojen erokin (vaihtovena/tulistus). Toki patteritalossa tulistusta kehutaan mutta onhan noita vaihtovena koneitakin patteritaloihin laitettu ja ilmeisesti ihan onnistuneesti. 
Lisäplussana Jämän tarjous on huomattavasti kattavampi.

Erittele nyt hiukan tarkemmin mistä on kummassakin kysysmys, vaikka niistä on ehkä tuolla ylempänä mainittukin mutta tilanne on saattanut muuttua...mitkä laitteet, malli, teho, kaivot, kuinka sovitetaan nykyisiin lämmönjakoihin, lisälaitteet, kuinka käyttövesi jne...
Missä sitä tulistusta patteritaloon nyt niin kovasti mainostetaan?, itse en siinä nää mitään erityistä etua...toisinpäin mieluummin.

[Matias]

Missä sitä tulistusta patteritaloon nyt niin kovasti mainostetaan?, itse en siinä nää mitään erityistä etua...

Yleensä patteritaloissa tarvitaan korkeampi menoveden lämpötila kuin lattialämmitystaloissa.
Korkeampi menoveden lämpötila edellyttää korkeampaa lauhtumislämpötilaa jolloin kuumakaasun lämpö on korkeampi ja siitä saadaan silloin enemmän tulistustehoa kuin matalammalla lauhtumislämpötiloilla.

Eli jos kuumakaasun lämpötila on 60-70 astetta niin eipä sillä ihmeemmin 50 asteista käyttövettä lämmitetä mutta jos kuumakaasun lämpötila on yli 100 astetta niin johan alkaa käyttövesikin pysymään kuumana.

Patteritaloissahan kuumakaasu ja lauhtumislämpötila on lämmityskaudella korkeammat kuin lattialämmitystaloissa.

Esim meillä lämpöpumppu on tuottanut vuoden aikana 11938kwh lämpötehoa josta tulistus 1488kwh ja lauhdutin 10450kwh.Ostosähköä on pumppu kuluttanut 3561kwh samana aikana.
Kun ulkolämpötila laskee +5 tienoille niin tulistusteho alkaa riittää yksinään käyttöveden lämmitykseen

edit:Lueskelin ketjua alusta niin ei tulistinpumpulla patteriverkon menoveden lämpötilaa saada sen korkeammaksi kuin vaihtoventtiilipumpulla,ainoastaan käyttöveden lämpötila voi tulistinpumpulla olla korkeampi
Molemmat tekee lauhduttimella patteriverkon menoveden lämmityksen ja niiltäosin toiminta on samanlainen tulistin- ja vaihtoventtiilipumpussa.