Öljystä maalämpöön. Kiire!

[TimKom]

No nyt se myrkyn lykkäs. Öljysäiliön tarkastuksessa ei mennyt säiliö läpi. Parissa vuodessa B:stä Ö:hön. Nyt pitäisi siiten miettiä nopeasti uutta lämmitysmuotoa. Kattila on vuodelta 1968. Poltin varmaan -90 luvulta. Öljysäiliön pinnoitus on 1700 €,  kattilan ja polttimen uusinta n. 6000 - 8000 €. Tästä syystä koko lämmitysmuodon vaihto tulee mieleen.
Talo on vuodelta 1961, n. 100 neliötä, patterit löytyy. Saunassa ja pesuhuoneessa on vesikiertoinen lattilämmitys. Ikkunat uusittu 2012. Edit: öljyä on menny vuodessa sellaset 1500-1700 litraa. Se kylläkin 2-3 hengellä ja nyt olisi 1 vielä tulossa lisää.  Nyt olisi hyvät neuvot kalliit. Mikä olisi hyvä merkki maalämmön suhteen? Mieluusti myös niitä huonoja kokemuksia kun kyllähän jokainen omaansa kehuu. 
Ilmasta veteen pumput taitaa vielä olla aika heikot päälämmöntuottajaksi?

[tomppeli]

Kattila on vuodelta 1968. Poltin varmaan -90 luvulta. Öljysäiliön pinnoitus on 1700 €,  kattilan ja polttimen uusinta n. 6000 - 8000 €. Tästä syystä koko lämmitysmuodon vaihto tulee mieleen.
Talo on vuodelta 1961, n. 100 neliötä, patterit löytyy. Saunassa ja pesuhuoneessa on vesikiertoinen lattilämmitys. Ikkunat uusittu 2012. Edit: öljyä on menny vuodessa sellaset 1500-1700 litraa. Se kylläkin 2-3 hengellä ja nyt olisi 1 vielä tulossa lisää.

Koetin tehdä laskelman.  Laskelma on liitteenä omassa viestissäsi.
Öljyn kulutus meni tässä kylläkin jonkin verran korkeammaksi tuon rakennusvuoden perusteella.

1500 - 1700 litran vuosikulutus vaikuttaisi kovin alhaiselta.
Saattaa toteutua, jos olisi erittäin leuto vuosi, mutta en rohkenisi mitoittaa tuolla kulutuksella, kun toisinaan on kylmiäkin talvia..

Tämäkin laskelma on vain suuntaa antava, ei suinkaan mikään takuumitoitus.
Paikalliselta alan ammattilaiselta saat tarkimmat laskelmat ja suunnittelun.

Muutin vielä laskelmaa...Vaihdoin tulosteen..

[maalämmittää]

..... Mikä olisi hyvä merkki maalämmön suhteen....

Taitaa MLP tekniikka olla niin koeteltua, että kaikilta toimittajilta saa toimivan kokonaisuuden.
Ja jos pitäytyy esim. 5:ssä suosituimmassa merkissä niin varsin varmalla pohjalla on.
Kun tein 2011 valintaa niin merkillä ei ollut väliä vaan toimittajan piti antaa tarjous, esittää uskottava ratkaisu ja hyväksyttävä hintataso.
Pyysin n. 5:ltä tarjousta ja muistaakseni sain 3.
Loppusuoralle jäi Thermia ja Nibe.
Päätös Nibeen syntyi hinnan, toimittajan paikallisuuden ja melutason mukaan. Muissa asioissa ei juuri eroa syntynyt.

Tämän foorumin "löysin" vasta myöhemmin ja kiinnostuin optimoinnista (~hifistelyä ajankuluksi) ja yleensäkin energian kulutuksesta.

Nykytietämyksellä saattaisin valita pykälää isomman koneen, mutta tyytyväinen olen nykyiseenkin.

[Selvittäjä]

Öljysäiliön tarkastuksessa ei mennyt säiliö läpi. Parissa vuodessa B:stä Ö:hön. Nyt pitäisi siiten miettiä nopeasti uutta lämmitysmuotoa. Kattila on vuodelta 1968. Poltin varmaan -90 luvulta. Öljysäiliön pinnoitus on 1700 €,  kattilan ja polttimen uusinta n. 6000 - 8000 €. Tästä syystä koko lämmitysmuodon vaihto tulee mieleen.

Eli menikös sinulla tuo säiliö käyttökieltoon? Jotta tilanne hiukan rauhoittuisi, niin tässä vaihtoehtoja joilla saat aikaa:
- jos tarvitset 20 minuutissa ratkaisun, niin menet huoltoasemalle ja ostat 10-20 litran muovi/jerrykannun ja sen täyteen polttoöljyä (tai dieseliä), sammutat polttimen, irroitat polttimen letkut maasta tulevista putkista ja tyrkkäät letkun päät kannuun, poltin päälle ja valmis. Letkujen irroittamisesta (kahdella avaimella) selviää vaikka aikuinen nainen, se on meillä joskus testattu kun olin talvella työmatkalla...
 Tuollainen 20 litraa sinun talossa näillä plus keleillä riittää jonkin päivän riippuen tietty kuumanveden käytöstä.
- toinen vaihtoehto on (appiukkoni neuvoi 20 v. sitten) että ostat tällaisen : http://www.tori.fi/varsinais-suomi/Oljysailio_liplast_14613208.htm?ca=16&w=1 Se voi olla jopa pannuhuoneessa, tietääkseni. Tai ulkona seinän vieressä, vähän sateelta suojattuna, toivottavasti allas on ehjä pohjasta. Tuohon yhdistää öljypoltin korjaaja hetkessä pitkät tilapäiset letkut, yhteensä hintaa ei tule juuri mitään. Tämä voisi toimia monta vuotta, jos ulkoseinällä oleva pönttö ei haittaa näköhermoja.

Kerroin nuo yllä olevat siksi että paniikki laskisi ja saisit miettimisaikaa. Nimittäin, valitettavasti, kyllä ne pumppukauppiaat osaavat hinnoitella tarjouksensa sopivasti kun näkevät että jollain on pakkoratkaisu edessä. Näillä tilapäisratkaisuilla  voit miettiä vaihtoehtoja.

Olen kuullut väitettävän, että maalampö olisi edullisempi isommissa ratkaisuissa, sinulla tuo 100:n neliön lämmittäminen tulee helposti maksamaan suhteessa paljon. Mutta se ratkeaa varmaan sillä että sinulle tarjotaan pienitehoisia (osatehoisia) laitteita, jolloin kaivotkin on matalampia -> edullisempi hinta, mutta lämmität sitten talvella pakkasilla vastuksien kanssa, ja sähköä palaa (=maalämpöasukkaiden painajainen  ). Jos saat keruupiirin maahan vaakaan pääset halvemmalla. Lattialämmityksestä tulee oma "kiva" juttunsa. Kesällä kun ei juuri muuta kulutusta ole, niin pieni lattialämmityspiiri tahtoo aiheuttaa sen, että jokainen pumppu on liian tehokas ja paluuvesi nousee minimikäyntiajassa yli sallitun aiheuttaen hälyytyksen. Varaaja voi olla ratkaisu, meillä on niitä parikin mutta nekään ei ole ilmaisia.

Lopuksi: jos pyydät maalämpötarjouksia, niin pyydä aina kaksi tarjousta kauppiaalta; edullinen tarjous, ja "teknisesti parempi" (keksi tuohon parempi sanamuoto) tarjous. Jälkimmäisessä voisi siis olla isompi pumppu, enempi kaivometrejä ja jokin "pytty" (jos sinulle tarjotaan työsäiliöitä niin kysypä kohteliaasti niiden eristyksistä, varaajissa usein on 100 mm uretaania) . Muutamien tarjousten jälkeen voisit sitten puntaroida hankintahintaa ja sähkönkulutusta , mikä niistä sopii parhaiten teidän tilanteeseen.

[Matias]

Jos  vanhassa kattilassa on sähkövastukset niin väliaikaisesti voisi niillä lämmittää.

Jos vastuksia ei kattilassa ole niin ensivaiheessa kannattaisi hommata esim 300-500l:n varaaja jossa on käyttöveden lämmityskierukat ja riittävän tehokkaat sähkövastukset (6-9kw) ja niiden ohjaustermostaatti ja vaihtaa talon ja käyttöveden lämmitys tuolle varaajalle.Tämän varaajan voisi sitten hyödyntää maalämpökäyttöön.

Myös sellaista vaihtoehtoa kannattaisi harkita että hankkisit nyt maalämpökoneen jossa on varaaja(t) valmiina ja ensialkuun käyttö varalämmitysvastuksilla niin keruupiirin tekemisellä ei lämmityksen puolesta ole kiirettä.

Koska talossa todennäköisesti on vesikeskuslämmitys niin olisi hyvä jos hiukan selvittäisi patteriverkon mitoitusta maalämpökäyttöön.
Taloudellisessa maalämpökäytössä pitäisi pärjätä kovillakin pakkasilla max 55C menoveden lämmöllä.

[akh]

Jos meinaat täksi talveksi sen maalämmön niin laitapa ensimmäiseksi lämpökaivon lupaprosessi vireille, se kun ottaa helposti kuukauden ennen kuin lupa on kourassa. Porareiden toimitusajatkin on helposti joitakin viikkoja tilauksesta.

[TimKom]

No niin. Nyt on tarjouksia pöydällä. Kisaamassa ovat IVT, Lämpöässä, Oilon, Jämä ja Viessmann. Reikien syvyydet 120 - 150 metriä. Todella paljon on eroja tarjouksien sisällöissä. Joihinkin kuuluu vanhan purut ja jopa sähkötyöt ja joissain ne laskutetaan erikseen. Mitkä ovat avainasiat, joita vertailemalla löytyisi se paras vaihtoehto?

[Roori]

ensinnäkin avainasia on miten itse haluat asioiden tapahtuvan ja siihen sitten pitää kaikki tarjoukset normittaa?
mitä itse pystyt/haluat tehdä?
odotatko vain avaimet käteen?

helposti on sitten odotettavissa korkeata lisähintaa jos asioita ei ole etukäteen yksiselitteisesti sovittu.

lisäksi vielä itse projektoiden saa tavallaan hyvän hinnan omasta työstä...näin asia tehtiin täällä, eli vain kohdennettuja töitä ostettiin ulkoa mihin itsellä ei ollut työkaluja ja tietämystä.

[Dr.Fell]

Avaimet käteen on siinä mielessä helppo että jos tulee jotakin mikä liittyy järjestelmään, niin yksi putiikki vastaa kaikesta.

Anna kun arvaan; IVT tarjoaa matalinta kaivoa, sitten on Jämä..

[TimKom]

Oikein arvattu, IVT:llä on matalin kaivo. Itseasiassa paikallinen Jämä kauppias tarjoaa syvintä kaivoa ja muutenkin kattavinta kokonaisuutta. Mietityttää vain tuo Lämpöässän ja muiden tekniikan ero. Lämpöässä kai vastaa parhainten vanhanliiton öljykattilaa.

[tomppeli]

Lämpöässä kai vastaa parhainten vanhanliiton öljykattilaa.

Näinhän se on.
Lämpöässä on tulistusvaraajallinen, eli ns. suomipumppu ja
sietää käydä täydellä kuormalla tai ilman kuormaakin, eikä tule yliaine- tai ylilämpöhälytyksiä.
Voi siis liittää helposti vaikkapa pienenkin kostean tilan lattian yksistään lämpökuormaksi, eikä kone moiti sitä. Ihan, kuin öljypannukin.
Tässä mielessä tulistusvaraajalliset ovat helppoja.
Harmina on sitten korkeampi hinta.

[TimKom]

No meillähän tilanne on juuri se, että sauna ja pesuhuone on vesikiertoisen lattialämmityksen piirissä.  Muu talo sitten pattereilla. Kovasti kyllä muutkin kuin Lämpöässän tarjoajat vakuutteli, että ei oo ongelmaa.

[tomppeli]

Kun lukee foorumia, niin havaitsee, että ongelmia voi tulla, ellei varusta vv -konetta tarpeeksi isolla lisävaraajalla.

[Dr.Fell]

Oikein arvattu, IVT:llä on matalin kaivo. Itseasiassa paikallinen Jämä kauppias tarjoaa syvintä kaivoa ja muutenkin kattavinta kokonaisuutta. Mietityttää vain tuo Lämpöässän ja muiden tekniikan ero. Lämpöässä kai vastaa parhainten vanhanliiton öljykattilaa.

IVTn pumpussa on sitten huonoin hyötysuhde (COP) jos kerran on matalin kaivo

Kysyppä ihan pahisuttaan IVTn edustajalta miksi heillä on huomattavasti matalammat kaivot kuin muilla.
Laita vastaus tänne niin voin kertoa missä kohdin puhutaan sontaa.

IVTn mitoitusohjelma vpw2100sella saa kikkailtua tulevan liuoksen lämpötilalla jolloin jolloin ohjelma oikeaoppisesti laskee että kaivosta tarvitsee vähemmän metrejä.

[Opos]

LÄ Vsi 10 tuli meille syyskuun alussa ja hyvin toimi eka kuukauden kun oli vain kylppärin/saunan lattialämmityksen kierto päällä. Nyt odotellaan kokemuksia kun lopunkin talon lämmitys (ilma) on käytössä.


Sent from my iPhone using Tapatalk

[maalämmittää]

Kun lukee foorumia, niin havaitsee, että ongelmia voi tulla, ellei varusta vv -konetta tarpeeksi isolla lisävaraajalla.

Jep .... Lämmitysjärjestelmän vesitilavuus (patterit+putket+puskurivaraaja) pitää olla vähintään 10l/kW.
Enemmän on toki parempi, kone käy silloin pidempiä jaksoja.

[Roori]

No meillähän tilanne on juuri se, että sauna ja pesuhuone on vesikiertoisen lattialämmityksen piirissä.  Muu talo sitten pattereilla. Kovasti kyllä muutkin kuin Lämpöässän tarjoajat vakuutteli, että ei oo ongelmaa.

Ihan sama ongelmien suhteen minkä tyyppinen on pumppu...olennaista on se varaajatilavuuden olemassa oleminen, jokainen pumpputyyppi tarvitsee tässä keississä varaajaa.
Eli mikään pumpputyyppi ei tuon osalta ole etulyntiasemassa. Minä valkkaisin niistä tarjouksista joissa on VV kone kierukallisella LKV säiliöllä sekä erillisellä lämmityspuskurilla josta jako lämmityspiireille...

Onkos tuota menoveden maximi tarvetta kyselty, se voi olla patteritalossa kynnys?

[Dr.Fell]

Kun lukee foorumia, niin havaitsee, että ongelmia voi tulla, ellei varusta vv -konetta tarpeeksi isolla lisävaraajalla.

Jep .... Lämmitysjärjestelmän vesitilavuus (patterit+putket+puskurivaraaja) pitää olla vähintään 10l/kW.
Enemmän on toki parempi, kone käy silloin pidempiä jaksoja.

Ei, vaan 20l/kW

[sam68]

No niin. Nyt on tarjouksia pöydällä. Kisaamassa ovat IVT, Lämpöässä, Oilon, Jämä ja Viessmann. Reikien syvyydet 120 - 150 metriä. Todella paljon on eroja tarjouksien sisällöissä. Joihinkin kuuluu vanhan purut ja jopa sähkötyöt ja joissain ne laskutetaan erikseen. Mitkä ovat avainasiat, joita vertailemalla löytyisi se paras vaihtoehto?

Onko siellä niin guruja asentajia ettei purku kuulu pakettiin? 😁 Tietysti jos antaa tarjouksessa tarkan hinnan mitä mikäkin maksaa niin ok.

[maalämmittää]

Ei, vaan 20l/kW

Enempi parempi.

[TimKom]

Onkos tuota menoveden maximi tarvetta kyselty, se voi olla patteritalossa kynnys?

55-65 astetta on skaala. Itekki miettinyt miten lämpö riittää noilla asteilla. Vastuksilla kai saadaan asteita lisättyä?

[Dr.Fell]

Onkos tuota menoveden maximi tarvetta kyselty, se voi olla patteritalossa kynnys?

55-65 astetta on skaala. Itekki miettinyt miten lämpö riittää noilla asteilla. Vastuksilla kai saadaan asteita lisättyä?

Esitemateriaalia voi tehdä monella tavalla, toiset tekee "myyntimiestyylillä" eli jos laite jossakin optimitilanteessa saavuttaa karvankin yli 60C, esitteeseen painetaan 65C
Toiset taas ilmoittaa rehellisesti minkä laite saavuttaa VÄHINTÄÄN.Näissä tuntuu olevan tuntuvia eroja varsinkin ruotsi- ja suomipumppujen välillä.

Mikäli valmistaja lupaa materiaalissaan että laite saavuttaa KOMPRESSORILLA  65asteen menoveden, vaadi as.liikkeeltä mustaa valkoisella mikäli tämä ei täyty he saavat hakea romunsa huitsin kuuseen ja maksaa 10000€ korvausta henkisestä kivusta ja särystä.

Toiseksi, kannattaa muistaa sekin että mikäli laite zägällä pääsisi yli 60C menoveteen, sen teho tippuu yli 15% esitteen lupaamasta EN14511 standardin mukaan mitatusta 0/35 tehosta.
Puhumattakaan siitä että COP on surkea ja kompressori joutuu älyttömän suurelle kuormitukselle.

[Roori]

Onkos tuota menoveden maximi tarvetta kyselty, se voi olla patteritalossa kynnys?

55-65 astetta on skaala. Itekki miettinyt miten lämpö riittää noilla asteilla. Vastuksilla kai saadaan asteita lisättyä?

On vähän korkealla niinku hyvän hyötysuhteen kannalta ja kannattaa huomata semmonen että jollakin pilipali vehkeellä et saa pumpulla autettua oikeastaan yhtään jos tarve on 65C ja paluukin sitä mukaa vaikka 55C niin
pilipali nostaa handut otavaa kohti, eli menee kokonaan sähkölämmitykseksi kovat pakkaset.

Onko sulla tiedossa mitä nuo tarjouksien pumput pystyy tuottamaan lämmitykseen maksimissaan?
IVT taitaa periaatteessa noista pystyä, mutta kuulosti että ovat tarjonneet alimittaista joten ei sittenkään käytännössä (teho laskee kovaa tahtia kun lämpötila nousee).
Laita ne tarjotut pumppumerkit tyypeittäin näkyviin...

Onkos sulla termostaatit rajoittamassa pattereissa?
Jos on niin voisin pahisuttas kokeilla aukasta ne kokonaan...ja kattoo kuinka paljon menolämpöä saat alemmas, vaikkakaan ei vielä ole pakkaset niin saa tuosta nykyisen kelin vaikutuksen ja sitä kautta voi kuusata talvea...

[TimKom]

On termostaatit pattereissa. Taitaa vaan olla kattilassa mittarit jumissa ja säätimet myös. En ainakaan tiedä voiko noihin mittarin lukemiin luottaa. Tulee tässä vain mieleen, että kannattaako tälläseen pattereilla lämpenevään talovanhukseen edes laittaa koko maalämpöä. 

[Roori]

On termostaatit pattereissa. Taitaa vaan olla kattilassa mittarit jumissa ja säätimet myös. En ainakaan tiedä voiko noihin mittarin lukemiin luottaa. Tulee tässä vain mieleen, että kannattaako tälläseen pattereilla lämpenevään talovanhukseen edes laittaa koko maalämpöä. 

Kyllä se ainakin täällä kannatti, ~6 vuotta meni kun se oli säästöillä maksettu öljyyn verrattuna, max meno 52C...
Se voi olla isokin se menoveden tiputus kun termarit avaat...ja on niitä pumppuja jotka tekee 65C:kin jos se nyt niin vaikeeksi menee...mutta mitä alemmas sen parempi.

[TimKom]

Nyt on termarit niin auki ku menaa ja patterit on ainakin kiroin kuumat. Ei kättä kärsi pitkää pitää. Öljypoltin on säädetty käynnistymään karvan verran yli 60 asteessa. Eli ei kai tuolla pattereissa sen kuumempaa vettäkään ole. Vielä ainakaan ei kattilan mittarit ole tippuneet mihinkään.  Mittari näyttää 47-49 astetta.

[TimKom]

Tupa rupee olemaan melko lämmin mutta kattilan mittari on tippunut vain 45 asteeseen. Patterit edelleen tosi kuumat. Nyt ei pieni ihminen ymmärrä. 

[Roori]

Tupa rupee olemaan melko lämmin mutta kattilan mittari on tippunut vain 45 asteeseen. Patterit edelleen tosi kuumat. Nyt ei pieni ihminen ymmärrä. 

Onko kaikkialla palttiarallaa samankuuma?

Niin olikos se sun shuntti/automatiikka jumissa?
Nyt pitäis olla siinä menovesiputkessa mittari putkenkyljessä (ulo-sisämittari a'la Biltema/C Ohlson/Tarjoustalo/Tokmanni/Hongkong/Motonet/Puuilo/Prisma tjms) jolla saa selville menoveden lämmön ja vaikka käsin säätää sitä shunttia ja toivoa muutama päivä vakio keliä vaikka 0C, niin vois vaikka löytää jonkun pisteen jolla tupa sopvivan lämmin jollakin tietyllä menovesellä. Tuokin antais jo käyrän suuntaa ja varmaan täältä vertaistukea löytyy .

[maalämmittää]

Kyllä vanhaan patteri taloon kannattaa laittaa maalämpö.
Sellaisessa ei pääse ihan samoihin cop lukuihin kuin lattialämpö taloissa.
Meillä takaisinmaksuaika on 7-8 vuotta, 60 lukuinen patteritalo kyseessä.
Jos laittaa uusia pattereita paremmin lämpöä luovuttaviksi, niin sekin helppottaa tilannetta.

Tsemppiä ratkaisun valintaan!

[Dr.Fell]

Onkos tuota menoveden maximi tarvetta kyselty, se voi olla patteritalossa kynnys?

55-65 astetta on skaala. Itekki miettinyt miten lämpö riittää noilla asteilla. Vastuksilla kai saadaan asteita lisättyä?

On vähän korkealla niinku hyvän hyötysuhteen kannalta ja kannattaa huomata semmonen että jollakin pilipali vehkeellä et saa pumpulla autettua oikeastaan yhtään jos tarve on 65C ja paluukin sitä mukaa vaikka 55C niin
pilipali nostaa handut otavaa kohti, eli menee kokonaan sähkölämmitykseksi kovat pakkaset.

Onko sulla tiedossa mitä nuo tarjouksien pumput pystyy tuottamaan lämmitykseen maksimissaan?
IVT taitaa periaatteessa noista pystyä, mutta kuulosti että ovat tarjonneet alimittaista joten ei sittenkään käytännössä (teho laskee kovaa tahtia kun lämpötila nousee).
Laita ne tarjotut pumppumerkit tyypeittäin näkyviin...

Onkos sulla termostaatit rajoittamassa pattereissa?
Jos on niin voisin pahisuttas kokeilla aukasta ne kokonaan...ja kattoo kuinka paljon menolämpöä saat alemmas, vaikkakaan ei vielä ole pakkaset niin saa tuosta nykyisen kelin vaikutuksen ja sitä kautta voi kuusata talvea...

Ei pysty.Ei edes lähellekkään ja se on FAKTA

[TimKom]

Kisailijoina ovat Viessmann Vitogal 333-G, Oilon Geocube 7,  Lämpöässä Vsi 6.0 Ässäcontrol 1, Jämä Star RST 6, IVT Greenline 6 ja osatehoill alaskettu IVT Greenline 4.7. Tuo 4.7 on joku uutuuskone.

[TimKom]

Niin ja kattilassa oleva käsisuntti on aivan jumissa. Säädetty näköjään joskus asteikolla 0-10 lukemaan 9 eli kuumalla. Pitää tänään kävästä hakemassa minimanista sisä/ulkomittari ja laitettava se anturi menoputkeen kii.

[akh]

Itsellä kanssa tosiaan tulee nyt vanhaan patteritaloon maalämpö (poraus 2vko kuluttua) ja tuohon patterilämmönjakon riittävyyteen suhtaudun siten että katsellaan ensimmäinen talvi miten homma pelaa, tehdään sitten operaatioita. Noin 15 asteen pakkasella on mennyt tuota 55 asteista menovettä öljyllä, 25 asteessa sitten ollaan jo yli 60 asteen, mutta hiukan on lisäeristetty ja patteritkaan eivät ehkä ole olleet täysin auki, lisäksi kiertovesipumppu oli mopo teholtaan, lisävirtaus kai tehostaa hiukan luovutusta.

Mutta sellainen tuli mieleeni että jos tuon kiertoveden lämpötilan kanssa ollaan ongelmissa, eli on tilanne jossa pattereihin pitäisi laittaa yli 55 asteista (tuohon menoveteen kai pumput vielä saavat tehtyä sen cop 3 lämpönsä kohtuullisella teholla) niin ilmeisesti nopeasti mennään kokonaan vastuksille liian korkean paluuveden lämmön vuoksi. Eikö tällöin kannata rajoittaa pumpusta se menovesi siihen 55 asteeseen, jättää pumpun vastukset käyttämättä ja laittaa niiden huippupakkasten ajaksi vaikka pari 800 watin pikkuista sähköpatteria olkkarin nurkkaan tms. Näin suurin osa lämmitystehosta saadaan kovillakin pakkasilla edelleen pumpusta ok cop:lla, eikä investointi ole kuin satasen verran noihin sähköpattereihin, ja niiden kuluttama sähkö jotain kymppejä.

[TimKom]

Vaikkakin nuo hyötysuhteet ovatkin kiinnostavia asioita niin itsellä tärkeämpi kriteeri on se, että tuvassa on lämmin pakkasillakin. Jos se lämpö tehdään vastuksilla niin sitten tehdään. Todennäköisesti koko vuoden keskimääräinen kulutus kuitenkin tippuu. Pääasia siis on, että lämpö riittää. Niin ja tietysti lämmin käyttövesi.

[Xargo]

Eikö tällöin kannata rajoittaa pumpusta se menovesi siihen 55 asteeseen, jättää pumpun vastukset käyttämättä ja laittaa niiden huippupakkasten ajaksi vaikka pari 800 watin pikkuista sähköpatteria olkkarin nurkkaan tms.

Jos on yhtään järjellisesti suunniteltu pumppu niin kyllä se vastuspakka on vasta lauhduttimen jälkeen eli hyvin voi käyttää masiinan omia vastuksia. Menee siis niin, että maalämmöllä lämmitetään paluuvettä sen verran kuin pystytään ja siitä vesi johdetaan MLP:n integroiduille vastuksille ja sieltä sitten puskuriin/kiertoon. Ei tarvitse siis sähköpattereita lisäksi. Olettaen siis, että MLP:n antoteho+integroitujen vastuksien teho kattaa huipputehontarpeen.

*edit* Eikus tuossa olikin huolena korkea paluuveden lämpötila... Mutta eihän paluuveden lämpötila kuitenkaan nouse yhtä paljon kuin menoveden lämpötila, koska muutenhan lämmönjaossa siirtyvä lämpö olisi sama ja mitään lisälämmitystä ei saavutettaisi. Korkeammalla menoveden lämpötilallahan tavoitellaan suurempaa lämmönjaon lämpötilaeroa, jolloin antoteho nousee jos virtaus pysyy samana. Riippuu sitten kovasti lämmönjaosta, missä se kuuluisa "sweet spot" asuu. Siitä ei kuitenkaan tarvitse huolehtia, että pumpun integoidut vastukset itsessään vaikuttaisivat lämpökertoimeen.

[akh]

*edit* Eikus tuossa olikin huolena korkea paluuveden lämpötila... Mutta eihän paluuveden lämpötila kuitenkaan nouse yhtä paljon kuin menoveden lämpötila, koska muutenhan lämmönjaossa siirtyvä lämpö olisi sama ja mitään lisälämmitystä ei saavutettaisi.

Joo mutta jos vaikka meno 65 ja paluu 55 on ollut öljyllä normi esim. 20 asteen pakkasella niin tuossa on pumppu sitten 100% vastuslaite koska ei se tosiaan siihen 55 paluuseen mitään lämpöä kaivosta enää tunge. Tähän tilanteeseen ajatus oli että antaa menoveden olla se 55, paluu sitten vaikka 45 johon pumppu saa mukavasti vielä kaivosta lämpöä, ja tuo tehonpuute lämmityksessä parilla pikkusähköpatterilla.

Mun talonpoikaisjärjellä tää kuulostais fiksulta häkiltä liian korkean menoveden probleemiin.

[Xargo]

Joo mutta jos vaikka meno 65 ja paluu 55 on ollut öljyllä normi esim. 20 asteen pakkasella niin tuossa on pumppu sitten 100% vastuslaite koska ei se tosiaan siihen 55 paluuseen mitään lämpöä kaivosta enää tunge. Tähän tilanteeseen ajatus oli että antaa menoveden olla se 55, paluu sitten vaikka 45 johon pumppu saa mukavasti vielä kaivosta lämpöä, ja tuo tehonpuute lämmityksessä parilla pikkusähköpatterilla.

Ymmärrän kyllä, että nuo sun luvut on kaiketi vaan pikaisia heittoja mutta juuri tuollaisilla luvuilla ei lisälämpöä siirry. Eli jos meno on 65 ja paluu 55 niin lämpötilaero on 10K. 55 menolla ja 45 paluulla lämpötilaero on myös 10K eli jos virtausnopeus on sama niin pattereilla on sama antoteho. Todellisuudessa pitäisi mennä niin, että 65 menovedellä veden jäähtymä on suurempi, koska antoteho on korkeamman patterin pintalämpötilan ansiosta suurempi. Eli tuolla 65 menoveden lämpötilalla paluuvesi onkin viileämpää kuin tuo esimerkin 55 ja vähän toimintapisteestä riippuen ehkäpä jo järjellisen lämpökertoimen alueella. Kuten sanottua niin riippuu kovasti siitä millaiset patterit on kyseessä. Itse lähtisin kyllä mieluummin parantamaan lämmönjakoa kuin ostamaan erillisiä sähköpattereita.

Mulla ei nyt ole tässä työkoneella noita simulaatiosoftia, mutta voisin kotona vähän katella millasia lämpökertoimia noissa korkeissa lämpötiloissa voisi saada aikaan. Ei se kuitenkaan siellä 60 paikkeillakaan vielä suoralla sähköllä mene. Enempi näkisin ongelmana kompuran keston.

[TimKom]

No niin. Se onkin talon wanhalla isännällä ollut sellainen ratkaisu, että suntti on säädetty tai jumitettu melkein täysille ja sitten pattereiden termareilla säädelty lämpöä. Menovesiputkessa ollut nyt nelisen tuntia halpa anturi kyljessä ja pintalämmöt olleet 45 - 52 astetta. Siis näilläkin keleillä
No noilla lämmöillä ollaan menty jo useampi talvi joten taitaa pumpuistakin nuo irrota.

[Roori]

No niin. Se onkin talon wanhalla isännällä ollut sellainen ratkaisu, että suntti on säädetty tai jumitettu melkein täysille ja sitten pattereiden termareilla säädelty lämpöä. Menovesiputkessa ollut nyt nelisen tuntia halpa anturi kyljessä ja pintalämmöt olleet 45 - 52 astetta. Siis näilläkin keleillä
No noilla lämmöillä ollaan menty jo useampi talvi joten taitaa pumpuistakin nuo irrota.

Juu tuo lienee monella normaali tapa öljyllä kun se korkean lämpötilan saavuttaminen ei ole vaikeaa.
Eli onko siis kovatkin kelit menneet tolla +52C:llä? Jos noin niin taitaa sitten vaihtoehtovalikoima olla isompi, nekin pääsee kisaan jotka ei lupaa mitään  .
Oletko selvittänyt mitä mikäkin tarjoaja lupaa max menoksi?
Tuo Viesmanni taitaa luvata +60C ja IVT lupaa +65C (itselle tästä buulaakista on jäänyt epävarma kuva vaikkakaan en ole koskaan asioinut), noista muista listaamistasi ei tietoa.
Onko sulla Alpha Innotecilta (saku) (Callidus) mahdollista saada tarjous, nekin lupaa H mallilla +65C?

Varmuus tuosta max tarpeesta on aika oleellinen juttu...

Onko se shuntti tosiaan niin jumissa ettei työkalukaan pysty, itse olen tommosen joskus pannut öljyaikana liikkeelle "pidemmällä varrella" kun ei nupista enää kääntynyt ...onhan siinä vuotovaara jos oikein paha.

[sailor]

Itsellä kanssa tosiaan tulee nyt vanhaan patteritaloon maalämpö (poraus 2vko kuluttua) ja tuohon patterilämmönjakon riittävyyteen suhtaudun siten että katsellaan ensimmäinen talvi miten homma pelaa, tehdään sitten operaatioita. Noin 15 asteen pakkasella on mennyt tuota 55 asteista menovettä öljyllä, 25 asteessa sitten ollaan jo yli 60 asteen, mutta hiukan on lisäeristetty ja patteritkaan eivät ehkä ole olleet täysin auki, lisäksi kiertovesipumppu oli mopo teholtaan, lisävirtaus kai tehostaa hiukan luovutusta.

Mutta sellainen tuli mieleeni että jos tuon kiertoveden lämpötilan kanssa ollaan ongelmissa, eli on tilanne jossa pattereihin pitäisi laittaa yli 55 asteista (tuohon menoveteen kai pumput vielä saavat tehtyä sen cop 3 lämpönsä kohtuullisella teholla) niin ilmeisesti nopeasti mennään kokonaan vastuksille liian korkean paluuveden lämmön vuoksi. Eikö tällöin kannata rajoittaa pumpusta se menovesi siihen 55 asteeseen, jättää pumpun vastukset käyttämättä ja laittaa niiden huippupakkasten ajaksi vaikka pari 800 watin pikkuista sähköpatteria olkkarin nurkkaan tms. Näin suurin osa lämmitystehosta saadaan kovillakin pakkasilla edelleen pumpusta ok cop:lla, eikä investointi ole kuin satasen verran noihin sähköpattereihin, ja niiden kuluttama sähkö jotain kymppejä.

AKH puhuu asiaa. Jos ei halua nykyisten pattereiden lämmönluovutusta parantaa muutaman kympin sijoituksella laitetuulettimiin, niin eka talvi muutamalla sähköpatterilla ryyditettynä. Sitten vuorossa joko puhallinpatterin laitto patterikiertoon, tai pattereiden uusinta paremmin luovuttamiin malleihin.

Ihan turha yrittää kompuralla nipistellä niitä viimeisiä mainosasteita, koska kompura ei siitä tykkää ja säästö on täysin olematon. Maalämmössä säästö tehdään monen muun ostoksen tavoin ostettaessa, jolloin eri pumppujen ostohinnnan erotuksella lämmittää taloaan useamman vuoden. Tarkkaavaisuus siis paketin hintaan vs. toimitussisältöön, eikä johonkin viimeisiin mainosasteisiin.